ET 1 -kurssin
kaikki asiat

          Ihminen on sosiaalinen olento. Kuva: Timo Muola

 

Elämänkatsomus – johdanto

      s.23

• filosofiassa yleensä pyrkimys objektiivisuuteen eli ulkokohtaisuuteen
• etiikka = oppi hyvästä elämästä; filosofiassa myös etiikkaa tutkitaan objektiivisesti, esim. mihin etiikka perustuu (seurausetiikka, velvollisuusetiikka..). MUTTA etiikkahan puhuu hyvästä elämästä – me elämme elämää, emme vain tutki sitä. Hyvään elämään on sitouduttava.
• et (= elämänkatsomustieto) käyttää filosofian lisäksi muita tieteitä pyrkiessään kohti hyvää elämää


Maailmankuva

      s.27

= ihmisen tai yhteisön käsitys maailmasta ja siinä vaikuttavista voimista
= maailmaa koskevien, tavalla tai toisella perusteltujen väitteiden järjestelmällinen kokonaisuus (Dialogi s. 27)
• esimerkkejä:
- onko ufoja olemassa?
- onko jumalaa tai jumalia olemassa?
• maailmankuva eli käsitys maailmasta muuttuu tiedon lisääntyessä
Esim. ukkosen ja salamoinnin synty
- antiikin Kreikassa uskottiin Zeus-ylijumalan sinkoavan salamat
- germaaneilla ylijumala Odin oli ukkosen jumala
- jumala ajoi raudoitetuilla pyörillä varustetulla vaunuilla taivaankannen päällä → jyrinä, pyörän iskeytyessä taivaan-kanteen tuli kipinöitä → salamat
- ”ukonilma” → muinais-suomalaisten ylijumala Ukko oli ukkosen ja sateen jumala
- nykyään salamointi selitetään niin, että se on sähköpurkaus kahden pilven tai pilven ja maan välillä. Jyrinä tulee ilman äkillisesti laajentuessa tulikuuman salaman ympärillä.

• tieteellinen maailmankuva
= maailmankuva, jonka osat perustuvat tieteelliseen tutkimukseen

• tieteellinen maailmankuva on muuttuva, koska tiede muuttuu ja menee eteenpäin,
vertaa uskonnollinen maailmankuva, joka on yleensä staattinen eli pysyvä.



Maailmankatsomus

      s. 27-28

• Filos. prof. Ilkka Niiniluodon määritelmä maailmankatsomuksesta:
  1. Tietoteoria eli käsitys siitä, miten tietoa hankitaan.
  2. Maailmankuva
  3. Arvoteoria eli käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta sekä ihmisen tehtävästä maailmassa.


Elämänkatsomus

      s. 28

• kun ihminen henkilökohtaisesti hyväksyy tietyn maailmankatsomuksen ja alkaa toimia sen mukaan, voimme puhua hänen elämänkatsomuksestaan
• elämänkatsomus ei useinkaan ole tarkasti pohdittu, eikä ihminen yleensä osaa tarkasti kuvata elämänkatsomustaan (ihmisen elämänkatsomuksessa on usein ristiriitaisia elementtejä).


Elämänkatsomustieto

      s. 28

• erilaisten maailmankatsomusten tutkimista
• erilaisiin kulttuureisiin tutustumista
• pyrkimys luoda oma henkilökohtainen, mielekäs ja toimiva elämänkatsomus


Ihmiskuvat ja ihmiskäsitykset

      s.30-

• nousevat yleensä jonkun uskonnon tai ideologian pohjalta
• tieteellisen ihmiskuvan muodostaminen on vaikeaa, koska tieteitä on niin monenlaisia ja ne antavat erilaisen kuvan ihmisestä (vertaa esimerkki sokeista, jotka tutkivat norsua → jokainen kertoo eri puolesta)
esim. biologian evoluutioteoriasta on noussut eettinen näkemys nimeltään sosiobiologia, jonka mukaan myös ihmisten elämässä vallitsee vahvimman selviytyjän laki ja sosiobiologian mukaan näin tuleekin olla. Tämä näkemys on erittäin antihumanistinen eli humanisminvastainen.

Lue filosofien ajatukset sivulta 31 eli
”Filosofien suhde elämään”.
Nouseeko näistä teille ajatuksia tai pohdintoja?



1. Essentialismi

      s.32

• essentia = olemus
• ihmisen olemus kertoo
  1. millainen ihminen on?
  2. mihin ihmisen pitää pyrkiä eli millaiseksi ihmisen tulisi tulla?
• essentialismin mukaan ihmisyys ja ihmisen paras mahdollinen elämä ovat ennalta määriteltyjä
• Aristoteles: ihmisen olemus on järjen käyttö. Ihminen on ajatteleva eläin. Hyvän elämän edellytyksenä on järjen käyttö – järjellään ihminen pystyy pitämään tunteensa ja halunsa kurissa.
• Aristoteles: mikä on paras syy toimia hyveellisesti?
  1. Alin taso – ihminen toimii hyveellisesti eli oikein pelon tai palkinnon takia
  2. Keskitaso – ihminen toimii hyveellisesti eli oikein lain ja järjestyksen kunnioituksen takia
  3. Korkein taso – ihminen toimii hyveellisesti eli oikein ymmärtämisen takia
• uskonnolliset ihmiskuvat ovat essentialistisia, eli ne kertovat, miten ihmisen tulee elää ja toimia:
esim. 1. kristinusko – usko Jumalaan ja lähimmäisenrakkaus.
esim. 2. islam – viiden peruspilarin noudattaminen [mm. rukous kohti Mekkaa viidesti päivässä, almujen anto köyhille (almuvero) ja pyhiinvaellus Mekkaan]


2. Eksistentialismi

      s.35-

• eksistenssi = olemassaolo
• eksistentialismin mukaan ihmisyys ja ihmisen paras mahdollinen elämä eivät ole ennalta määriteltyjä
• ihmisellä ei ole etukäteen määrättyä tai määriteltyä olemusta (eli essentiaa)
• eksistentialismi syntyi toisen maailmansodan kauhujen jälkeen, kun perinteinen usko ihmisen hyvyyteen oli järkkynyt sodan miljoonien uhrien ja natsien keskitys- ja tuhoamisleirien kauhujen vuoksi
• tärkeinä kehittäjinä olivat ranskalainen Jean-Paul Sartre ja algerian-ranskalainen Albert Camus (lausutaan ”kamyy”)
• tärkeintä on se konkreettinen elämä, jota ihminen elää (huomaa: eksistenssi =olemassaolo), eikä teoreettisen tuntuinen pohdinta ihmisen olemuksesta (=essentia)
• ihmisen elämässään tekemät valinnat, niistä nouseva ahdistus ja suhde kuolemaan ovat tyypillisiä teemoja Sartrelle ja Camus’lle
• radikaali vapaus on keskeistä → ihmisen tulee valita elämänsä. Tämä on ahdistavaa, koska ei ole etukäteen annettua mallia siitä, miten tulisi elää
• ihminen luo itsensä vapailla valinnoillaan
• ”Olemassaolo edeltää olemusta” eli eksistenssi tulee ennen essentiaa
• Sartre esitteli näkemyksensä ihmisestä erityisesti kirjoittamissaan näytelmissä, joissa ihminen on jossain ratkaisevissa elämäntilanteissa, joissa hänen tulee valita elämänsä suunta.
• Sartre sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon, mutta kieltäytyi vastaanottamasta sitä!
• suomalaisessa kirjallisuudessa eksistentialismin kaltaisia ajatuksia esitteli toisen maailmansodan jälkeen Mika Waltari teoksessaan ”Sinuhe egyptiläinen”


Humanismi

      s.38-41

• korostaa ihmistä ja ihmisyyttä
(engl. human=ihminen)
• antiikin Kreikan filosofi Protagoras: ”Ihminen on kaiken mitta”
  • tulkinta 1: kaikki tieto ja arvot ovat täysin subjektiivisia, eli vaihtelevat ihmisestä toiseen; tätä tulkintaa vastustivat sekä Platon että Aristoteles
  • tulkinta 2: kaikki tieto, arvot ja elämäntavat ovat ihmisten saavutuksia ja tuotteita, eivät siis jumalalta/jumalilta tulleita
• keskiajalla kristinuskon asema Euroopassa oli hyvin suuri – lähtökohtana oli jumala eikä ihminen (esim. teologi ja filosofi Augustinus)
• renessanssiajalla 1400- ja 1500-luvuilla haluttiin palauttaa ihminen ja ihmisyys keskipisteeseen → humanismi
(renessanssi, ital. = uudelleensyntyminen, eli antiikin ihanteiden nostaminen uudelleen esiin)
• humanismi tarkoitti mm.
  • tiedon tuottaminen sen ajan tieteen keinoin sitoutumatta kristinuskon oppiin
  • katolisen kirkon opin ja elämän arvostelu
• renessanssi ja humanismi hylkäsivät keskiaikaisen ajatuksen ihmisen syntisyydestä ja heikkoudesta ja toivat sen sijaan ajatuksia ihmisen voimakkuudesta, kykeneväisyydestä ja itsetietoisuudesta
(käsitystä ihmisen heikkoudesta lisäsi 1300-luvulla Euroopassa riehunut ”musta surma”, paiserutto, joka tappoi kolmasosan väestöstä)
• ihmisen voimakkuus näkyy hyvin renessanssiajan taiteessa, mm. Leonardo da Vinci ja Michelangelo

• humanismin perusarvot
  1. Usko ihmiseen
  2. Kaikkien ihmisten kunnioittaminen
  3. Järjen käyttö
  4. Sivistys
• ei ole vain yhtä humanistista maailmankatsomusta
• suomalaisen koululaitoksen taustafilosofia on humanismi
esim. – ei saa kiusata
- oppilaita ei saa lyödä
- koulussa on valinnaisaineita
- yleissivistävyys
- ei sotilasaineita
- liikuntaa melko vähän
- ei koulupukua
- oppilaita kuunnellaan päätöksenteossa
- paljon kieliä
• humanismin ajatus kohtasi vaikeuksia 1900-luvun suurten pahuuksien edessä:
- natsien juutalaisvainot
- Stalinin julmuudet Neuvostoliitossa
- kaksi maailmansotaa
- ”Kuka voi Auschwitzin jälkeen puhua ihmisen hyvyydestä?”
(Auschwitz oli natsien suurin tuhoamisleiri Puolassa, jossa tapettiin myrkkykaasulla valtava määrä juutalaisia)
Onko filosofi Friedrich Nietzschen (k.1900) pessimistinen ihmiskuva sittenkin oikea?
• humanismi ei väitä, että ihmisellä ei olisi kykyä pahuuteen. Mutta pyrkimys tulee olla se, että annetaan ihmisille mahdollisuus koulutukseen, perusturvallisuuteen ja demokraattiseen vaikuttamiseen
→ ihminen kasvaa oikeaan, inhimilliseen ja muut huomioon ottavaan suuntaan


Etiikan peruskäsitteet

      s.42

• MORAALI = oikean ja väärän erottaminen, esim. ”On oikein auttaa” tai ”Lyöminen on väärin”
• EPÄMORAALINEN = väärä, moraalisesti väärin, esim. pahoinpitely, raiskaus…
• EI-MORAALINEN = asia, joka ei liiku oikea-väärä –akselilla, esim. väri- tai jäätelömieltymys
• KAKSINAISMORAALI = ihminen toimii eri tavalla kuin sanoo
• MORALISMI = muiden tekojen kärkästä tuomitsemista
• ETIIKKA ≈ moraalifilosofia; moraalia laajempi asia; teoria hyvästä elämästä
• DESKRIPTIIVINEN ETIIKKA = kuvaileva etiikka (describe=kuvailla); deskr. etiikka ei sano, mikä on oikein ja väärin, vaan tyytyy kuvailemaan, mitä asioita jossain yhteisössä pidetään oikeana tai vääränä
• NORMATIIVINEN ETIIKKA = käskevä etiikka (normi=käsky tai toimintaohje), esim. ”Älä tapa” tai ”Tappaminen on väärin”
• ARVO = jokin haluttu asia, esim. ruoka, juoma, yo-tutkinnon suoritus, ajokortti…
• EPÄARVO = paha ja kartettava asia, esim. väkivalta, kiusaaminen, lahjonta, sota…
• NORMI = oikeata tai väärää osoittava käsky tai käyttäytymisohje
• SANKTIO = palkinto tai rangaistus, joka pitää yllä normia
• ITSEISARVO = asia, jota tavoitellaan sen itsensä vuoksi, esim. onnellisuus (Aristoteles)
• VÄLINEARVO = asia, jota tavoitellaan, jotta sen avulla saadaan jokin muu arvo, esim. raha (rahalla voi saada matkoja, tavaroita, palveluksia…)
• OMATUNTO = ihmisen sisäinen tunto oikeasta ja väärästä
• LUONNONOIKEUS tai LUONNOLLINEN MORAALILAKI = käsitys, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on ymmärrys oikeasta ja väärästä. Se perustuu järkeen ja omaantuntoon, eikä esim. jumalan ilmoitukseen tai vain ihmisten sopimukseen (on olemassa oikeus myös lain yläpuolella eli laki voi olla moraalisesti väärin), esim. ajatus ihmisoikeuksien universaalisuudesta ja rikkomattomuudesta
• LAKIPOSITIVISMI = ajatus, jonka mukaan juuri laki osoittaa oikean ja väärän


ETIIKAN KOULUKUNNAT

      s.56-66

Seurausetiikka

      s.56-58

• teon seuraus määrää teon oikeellisuuden, eli se teko on oikea, joka tuottaa mahdollisimman suuren määrän hyvää
• utilitarismi = hyötyetiikka, eli teon tuoma hyöty on keskeinen teon oikeellisuutta arvioitaessa
• Kenen kannalta hyöty katsotaan?
  1. Tekijä → Egoismi
  2. Muiden kannalta → Altruismi
  3. Kokonaishyöty → Utilitarismi
• esim. Robin Hood – varasti rikkailta antaakseen köyhille
• seurausetiikan ongelmakohta: jos unohdamme ihmisoikeudet ja mietimme vain kokonaishyvää, voimme tehdä yksityisille ihmisille suurta vahinkoa



Velvollisuusetiikka

      s.58-62

• ihmisen on mahdotonta laskea kaikkia tekojensa seurauksia, joten seurausetiikka on vain väärä teoreettinen malli
• tärkeintä on tehdä oikeita tekoja, eikä miettiä teon seurauksia, esim. Robin Hood – ei saa varastaa!
• Immanuel Kant (saksal. 1700-luvun loppu) – kategorinen imperatiivi = ”Toimi aina niin, että toimintatapasi voi tulla yleiseksi toimintatavaksi”.
esim. haluaisiko Robin Hood, että myös häneltä varastetaan? Tuskin…
• Kantin mukaan ihmisen arvo on ehdoton: ”Pidä jokaista ihmistä päämääränä sinänsä, älä koskaan pelkkänä välineenä”
vrt. utilitarismissa ihmistä voidaan käyttää välineenä suurimman hyödyn saamiseksi.
↔ ihmisoikeuksien luovuttamattomuus


Hyve-etiikka

      s.52

• huomio kiinnittyy ihmiseen ja hänen ominaisuuksiinsa
  • ei teon seurauksiin (utilitarismi)
  • ei itse tekoon (velvollisuusetiikka)
  • hyve on luonteenpiirre, joka tekee mahdolliseksi elää hyvää elämää
• esimerkkejä hyve-etiikasta antiikin ajalta:
  • stoalaisuus: järki ja velvollisuus → mielenrauha
  • Aristoteles: jokaista hyvettä vastaa aina kaksi pahetta: liiallisuus ja vähäisyys
  • esim. pelkuri → ROHKEA ← uhkarohkea.
  • pakanahyveet: viisaus, oikeamielisyys, kohtuus, rohkeus ja hyväntahtoisuus
  • kristilliset hyveet: usko, toivo ja rakkaus



Sopimusetiikka

      s.62-63

• oikein on se, mitä tasa-arvoiset kumppanit ovat vapaasti itse sopineet,
esim. Pelkokerroin-tyyppisissä ohjelmissa ihmisille annetaan ikäviä ja inhottavia tehtäviä



Rakkauden etiikka

      s.64-66

• ihmisen tulee toimia niin, että rakkaus ja välittäminen ovat tekojen taustalla
• esim. kristinusko – Jeesuksen opettama kultainen sääntö: ”Tee toiselle, niinkuin haluat muiden tekevän sinulle”

vrt. Kiinan viisas Kungfutse: ”Älä tee muille, mitä et tahdo muiden tekevän sinulle”


Onko moraalia olemassa?

      s.72-79

1. MORAALIREALISMI = moraalilla on objektiivinen perusta,
esim. luonnonoikeus-ajattelu (mm. ihmisoikeudet ovat universaaleja ja luovuttamattomia) ja uskonnot (moraali tulee jumalalta)

2. MORAALIRELATIVISMI = moraali on suhteellista eli se vaihtelee ajan ja yhteisön mukaan,
esim. suhtautuminen orjuuteen – antiikin kuuluisien ja viisaina pidettyjen filosofien mukaan orjuus on oikein ja luonnollista

3. MORAALINIHILISMI = moraalia ei ole, moraali on vain tunneasia, moraalilla ei ole järkiperustaa.

”Me elämme ajassa, jossa monet väittävät kaiken olevan suhteellista,
ja kuitenkin uskovat, että heillä on oikeuksia.”
Paul Copan


Miten ihmisen moraali kehittyy?



- Lapsi
- Kouluikäinen (n.7-12 v)
- Nuori
- Nuori aikuinen
- Työikäinen
- Keski-ikäinen
- Vanha ihminen


Kohlbergin moraalisen kehityksen teoria

      s.80-82





Eutanasia

( =”hyvä kuolema” kreikkaa)


• passiivinen eutanasia
= potilasta ei elvytetä ja lääketieteellinen parantaminen lopetetaan. Vain kivun lievitys ja perushoito jatkuvat.
  • täysivaltainen ihminen voi hoitotestamentilla määrätä itselleen pass. eutanasian
  • pass. eutanasia on Suomessa yleistä
• aktiivinen eutanasia
= lääkäri surmaa parantumattomasti sairaan potilaan tämän itse sitä halutessa esim. ruiskeella
  • akt. eutanasia on Suomessa kielletty
  • akt. eutanasia on sallittu mm. Hollannissa ja Sveitsissä
• perusteet akt. eutanasiaa vastaan:
  • se on perinteistä lääketieteen etiikkaa (ns. Hippokrateen vala) vastaan
  • Natsi-Saksassa tappaminen alkoi sairaiden ja vammaisten ”eutanasialla”
  • Hollannissa jotkut vanhukset ovat alkaneet kaihtaa lääkäreitä
  • kun tappaminen aloitetaan, mihin laitetaan raja?







Ihmisoikeudet

      s.161-166


Ihmisoikeuksien ryhmittely:
• Vapausoikeudet
(esim. sananvapaus, mielipiteenvapaus, uskonnonvapaus, kokoontumisvapaus…)
• Poliittiset oikeudet
(esim. oikeus äänestää ja olla ehdolla vaaleissa)
• Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
(esim. oikeus työhön ja toimeentuloon, oikeus ilmaiseen perusopetukseen, oikeus terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä oikeus välttämättömään sosiaaliturvaan)
• Prosessuaaliset oikeudet
(esim. oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin)


Pohdinta:

Mitkä ovat mielestäsi pahimmat ihmisoikeusongelmat maailmalla?

Mitkä ovat mielestäsi pahimmat ihmisoikeusongelmat Suomessa?

Ongelmana kahden (tai useamman) ihmisoikeuden (tai muun oikeuden) törmääminen:

Esim.
- oikeus yksilönsuojaan ↔ lehdistön vapaus
- pyrkimys naisten aseman parantamiseen ↔ uskonnonvapaus (musliminaisten burkha-kielto)
- oikeus sanoa jyrkkiäkin kantoja (mielipiteenvapaus) ↔ oikeus elää rauhassa pelkäämättä mm. rasistisia kommentteja
- oppilaan oikeus puhua oppitunnilla ↔ muiden oikeus opiskella rauhassa
- oikeus hautaa oma rakas ihminen omalle tontille ↔ seuraavan tontin omistajan oikeus ostaa tontti ilman yksityistä hautausmaata
- oikeus tuoda lemmikki kouluun tai viedä sitä yleisellä kulkuneuvolla ↔ eläinallergikkojen oikeus käydä koulua ja liikkua




Laki ja rangaistukset



• kirjoitetun sanan lisäksi kohtuus on keskeinen tuomarin periaate (laki ei voi ottaa kaikkia asioita huomioon)
• mihin laki ja oikeus perustuvat? (oikeusfilosofian keskeinen kysymys)
  1. Oikeuspositivismi = juuri laki osoittaa oikeuden. Ei ole oikeutta lain ulkopuolella.
  2. Luonnonoikeus eli luonnollisen lain periaate = on olemassa luonnollinen laki, jonka ihmiset vaistoavat sydämessään. Kirjoitettujen valtion lakien tulee heijastaa luonnonoikeutta eli luonnollista lakia ollakseen oikeudenmukaisia:

• rangaistuksien eettisiä ongelmia
  • ehdollinen vankeusrangaistus on kasvatuksellisesti ja psykologisesti väärä (moni nuori kokee, että ei tullut lainkaan rangaistusta) ? ratkaisuna voisi olla nuorisorangaistus, joka olisi konkreettinen, esim. työpalvelu
  • sakot: kaikille sama tasamaksu (esim. rikesakko) vai tuloihin sidottu sakko (jolloin ylinopeussakko voisi huipputuloisella olla jopa yli 10 000€)? Pitäisikö olla sakkokatto?
  • rangaistus vai hoito? (tätä kysytään varsinkin seksuaalirikollisten tapauksessa)
  • kuolemanrangaistus
    • väärän tuomion mahdollisuus
    • onko yhteiskunnalla oikeus tappaa jäseniään?
    • looginen ongelma: jos tappaminen (esim. murha) on niin väärin, että siitä tulee rangaista kuolemalla, ihmistä ei voi teloittaa! (koska päätelmän alkulähtökohdan mukaan tappaminen on niin väärin!)
  • totaalikieltäytyjät kieltäytyvät sekä armeijasta että siviilipalvelusta vakaumukseensa vedoten ja saavat tästä vankilatuomion. Suomen maine oikeusvaltiona heikkenee tästä. Pakollinen ase- tai siviilipalvelu on ongelmallinen tasa-arvon kannalta:
    • sukupuolten tasa-arvo – naisilla ei pakollista ase- tai siviilipalvelusta
    • maantieteellinen tasa-arvo – ahvenanmaalaiset nuoret miehet vapautettu (Ahvenanmaa demilitarisoitu)
    • uskonnollinen tasa-arvo – Jehovan todistajat vapautettu ase- ja siviilipalvelusta



Seksibisnes



Pohdinta:
Mitkä perustelut
1. Sallivat prostituution?
2. Sallivat muun seksibisneksen?
3. Sallivat parituksen (mm. ilotalojen pito)?
PARITUS = SEKSIBISNEKSEN MAHDOLLISTAMINEN, MM. ILOTALON PITO. PARITTAJA OTTAA OSANSA ILOTYTÖN ANSIOSTA.

4. Mitä rajoituksia prostituutioon ja seksibisnekseen on liitettävä?

5. Millä perusteilla prostituutio ja seksibisnes on kiellettävä kokonaan?

6. Saako ihmisen velvoittaa seksityöhön (esim. topless-tarjoilija) työttömyyskorvauksen eväämisen uhalla (ns. karenssi)?


Seksibisnes – määritelmä ja perusasioita

• seksibisnestä ovat prostituutio
(= seksipalvelujen myynti), topless-baarit, puhelinseksi, maksullinen virtuaaliseksi tietokoneilla…
Huomaa: on olemassa myös miesprostituoituja!

• Suomen laki
- sallii prostituution
- kieltää katuprostituution eli asiakkaiden hankkimisen kadulla
- kieltää seksin ostamisen parituksen tai ihmiskaupan uhreilta
- kieltää parituksen
PARITUS = SEKSIBISNEKSEN MAHDOLLISTAMINEN, MM. ILOTALON PITO. PARITTAJA OTTAA OSANSA ILOTYTÖN ANSIOSTA.

• mm. Saksassa ilotalot eli bordellit ovat laillisia, myös mm. Italia pohtii ilotalojen sallimista uudelleen ? ilotyttöjen suoja ja terveys
”Tuomari Susan Himel kumosi Kanadan bordellit ja parittajat kieltävän lain vuonna 2010. Himelin mukaan lait rikkovat perustuslain takaamaa "oikeutta elämään, vapauteen ja turvallisuuteen". Haasteen olivat tehneet prostituoidut, joista yksi kertoi, miten kieltolain vuoksi hän on joutunut työskentelemään kadulla ja siksi hänet on hakattu ja raiskattu. Seksityöläisiä on jopa murhattu.
Tutkija Anna Kontulan mukaan osuuskuntabordellien salliminen parantaisi seksityöntekijöiden työturvallisuutta, kun taas seksinostokielto saattaisi heikentää prostituoitujen itsemääräämisoikeutta ja lisätä paritusrikollisuutta, mihin Ruotsinkin kokemukset viittaavat.”
[Wikipedian hakusana ”Prostituutio”]

• naisasiajärjestöjen ongelma:
perinteinen näkemys niillä on, että seksibisnes halventaa naisia
→ seksibisnes on kiellettävä
VAI
ilotytöt ovat vaikeassa asemassa
→ tulisiko ilotalot sallia?

• lapsiprostituution kiellosta vallitsee yksimielisyys länsimaissa
↔ köyhissä maissa voivat vanhemmat myydä tyttärensä bordelliin (esim. Thaimaa)

• prostituutiota sanotaan usein ”maailman vanhimmaksi ammatiksi” → tuleeko sitä aina olemaan?

• Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa seksipalveluiden osto on kielletty, mutta ei seksipalveluiden myynti


Seksibisnes ympäri maailmaa

• pohjoisen Venäjän (esim. Murmansk) köyhyys ajaa tavalliset kotirouvat ja työtä tekevät naiset prostituutiokeikoille Pohjois-Suomeen ja –Norjaan

• länsimaalaisen näköisiä ilotyttöjä hankitaan eniten köyhistä Itä-Euroopan maista, mm. Moldoviasta, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. Osa lähtee seksityöhön omasta päätöksestään, mutta osa huijataan lupauksella esim. lastenhoitotyöstä tms.

• Thaimaassa seksibisnes on hyvin laajaa (ilotytöt Pohjois-Thaimaan köyhiltä alueilta)

• Intiaan hankitaan paljon ilotyttöjä Nepalista, koska sieltä tulleiden naisten vaaleaa ihoa pidetään kauniina.
”UNICEF:in mukaan esimerkiksi Nepalista myydään vuosittain 12 000 tyttöä Intian bordelleihin.” [http://maailma.net/artikkelit/ihmiskaupan_uhrit]
• naisten osuus seksibisnesrikollisuudessa on suuri, mm. ilotaloja pitävät usein naiset ja uusia ilotyttöjä hankkivat usein entiset ilotytöt


Eläinkokeet ja eläinten oikeudet



• eläinkokeita käytetään paljon tutkimuksessa ja tuotekehityksessä
• kaikki eläinkokeet eivät ole eläimille tuskallisia tai haitallisia, esim. eläinten oppimista ja muistia voidaan tutkia labyrinttikokeilla
• lääkkeiden testauksessa käytetään usein eläinkokeita, useimmin rottakokeita. Aina eivät pelkät rottakokeet riitä, esim. talidomidi-raskauspahoinvointilääke aiheutti ihmissikiöille pahoja yläraajojen kehityshäiriöitä.
• kosmetiikan testaus eläimillä nosti niin voimakkaita protesteja, että nykyään eläimiä käytetään testauksessa paljon vähemmän (testaus tehdään irtokudoksella)


• eläinten oikeudet:
  1. Oikeus olemassaoloon
  2. Oikeus elää tuskattomasti
  3. Oikeus vapauteen (eläintarhat?)
  4. Oikeus elää lajityypillistä elämää
Esimerkkejä eläintarhoista:
  • jyrsijän ruoka sekoitetaan johonkin muuhun aineeseen
  • apinoille puita sekä roikkuvia köysiä ja renkaita
  • molempia sukupuolia yhdessä

• spesismi = lajisorto (vrt. rasismi)
• Suomessa keskeisimmin esillä eläinten oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä ovat turkistarhaus ja tuotantoeläinten tilojen ahtaus (=vain tehoon ja tuottoon pyrkiminen)
• turkistarhaiskut jakavat mielipiteitä:
(turkistarhaisku = eläinaktivistit tunkeutuvat ilman lupaa turkistarhalle ja vapauttavat eläimet)
- Suomen laki tuomitsee iskut (Suomessa elinkeinovapaus ja turkistarhaus on laillinen elinkeino)
- luonnonsuojelijat vastustavat iskuja (karkuun päästetyt minkit, ketut ym. tuhoavat linnunpesiä jne.)
- monet eläinsuojelijoistakin vastustavat iskuja, koska pitävät niitä eläinrääkkäyksenä, koska luontoon päästetyt turkiseläimet eivät selviä luonnossa, vaan kuolevat nälkään

• ekotaasi = eläintensuojeluun tai ekologiaan pyrkivä sabotaasi eli tihutyö, esim. turkistarhafirman autojen tuhoaminen


• tuotantoeläinten pitämistä liian ahtaalla pyritään vähentämään monella tavalla:
- Suomessa ja EU:ssa lakeja ja direktiivejä
- kaupallisesti, eli eläinten hyvä hoito kerrotaan kuluttajille ja siksi uskalletaan pyytää suurempaa hintaa ”Onnellisen kanan munista” tms.
- tilan ja lajityypillisen elämän antaminen kotieläimille vähentää sairauksia (ahtaudessa eläimet stressaantuvat, purevat toisiaan ja voivat jopa tappaa)