Antiikin Kreikan filosofi Platon n. 428 - 347 e.Kr.

Filosofia 1 -kurssin
filosofien kertaus


    Itävaltalainen filosofi Ludwig Wittgenstein, 1889-1951



Mieti ensin, osaatko vastata tai osaatko selittää käsitteen. Kun haluat varmistaa oikean vastauksen, "maalaa" hiirellä ykköspainike (yleensä vasen painike) pohjassa käsitteen alla oleva tila. Sieltä löytyy oikea vastaus.


 

 

FF 1 -kurssin filosofit – esitelty aikajärjestyksessä

 

 

Esisokraatikot eli ennen Sokratesta eläneet kreikkalaiset filosofit

Esisokraatikot selittivät maailmaa ei-uskonnollisesti.
Thales oli sitä mieltä, että substanssi eli perusoleva on vesi.
Empedokles oli sitä mieltä, että substansseja on neljä: maa, vesi, ilma ja tuli.

 

 

Sokrates

Sokrates oli ensimmäinen filosofi. Hän eli antiikin Kreikassa 400-300 –luvuilla eaa eli eKr. Hän teki filosofiaa keskustelemalla ja silloin hän johdatti muut oivaltamaan totuuden kysymällä hyviä kysymyksiä. Sokrates ei synnyttänyt itse totuutta (sanonut, mikä on oikein), vaan hän toimi ikään kuin kätilönä, eli antoi muiden synnyttää totuuden (=lapsenpäästöoppi).
Sokrates tuomittiin kuolemaan jumalanpilkasta ja nuorison villitsemisestä. Ei lähtenyt pakoon, vaan joi itse myrkkymaljan.
Sokrateen kuuluisin oppilas oli Platon.

 

 

Platon

Platonin mielestä aine on harhaa ja havainto antaa väärää tietoa. Oikea maailma on ideoiden maailma (idealismi). Ideoiden maailman ihminen voi tavoittaa vain ajattelullaan ja järjellään (rationalismi).
Kauneus on kauneuden idean läsnäoloa asiassa, esineessä tai ihmisessä.
Hylkäsi demokratian, kun näki, mitä hänen oppi-isälleen Sokrateelle kävi. Platonin ihannevaltio ei ole demokratia (eli kansanvalta), vaan sitä johtavat parhaat ajattelijat eli filosofit. Sotilaat pitävät yllä ulkoista ja sisäistä järjestystä. Tavallisella kansalla ei ole polittisia oikeuksia. Yhteiskunta on totalitaarinen eli kaikki tehdään järjen eikä esim. tunteen mukaan. Mm. avioliitot järjestetään sen mukaan, että lapset tulisivat olemaan mahdollisimman terveitä.
Platon kirjoitti dialogi- eli keskustelumuotoisia teoksia, kuten ”Valtio”, ”Pidot” ja ”Faidros”.
Platon oli Sokrateen oppilas.

 

 

Aristoteles

Antiikin yleisnero, joka perusti valtavasti uusia tieteitä. Luonnontutkija. Kehitti neliosaisen syyjaon (aineellinen, vaikuttava, muodollinen ja finaalinen syy). Logiikan kehittäjä. Aristoteleen mielestä ihmisen tehtävä on tulla onnelliseksi ja tämän ihminen saavuttaa järjen avulla.
Aristoteles oli Platonin oppilas, mutta hylkäsi hänen oppinsa ideoista.
Aristoteles oli Makedonian kuuluisan kuninkaan Aleksanteri Suuren opettaja.

 

 

Descartes, Rene

Aloitti radikaalin pohdinnan, jossa ei pitänyt mitään (edes omaa olemassaoloaan!) itsestäänselvyytenä. Lopulta tajusi, että oli varmasti olemassa, koska epäili ja ajatteli: ”Cogito ergo sum”, eli ”ajattelen, siis olen”.
Tieto-opissaan Descartes oli rationalisti, eli hän korosti järkeä, ei aistihavaintoa.

 

 

Locke, John

Ihminen saa tietoa vain havainnolla. Ilman havaintoa sielu on tyhjä taulu eli ”tabula rasa”. John Locke oli empirismin perustaja.

 

 

Kant, Immanuel

Emme voi havaita ”puhtaasti”, vaan ymmärryksen kategoriat (esim. aika, tila, syysuhde…) muovaavat aina havaintojamme. Havaitsemme aina ikään kuin värillisten silmälasien läpi. ”Havainto ilman käsitettä on sokea. Käsite ilman havaintoa on tyhjä.”
Etiikassa kannatti velvollisuusetiikkaa.

 

 

Hegel, Georg W.F.

Järjen viekkaudella maailmanhenki johtaa historiaa, vaikka kukaan ihminen ei sitä teekään. Vain henkinen prinsiippi on todellinen.
Platonin ohella filosofian historian kuuluisin idealisti.

 

 

Marx, Karl

Maailman tapahtumat menevät järkähtämättömästi eteenpäin yksin taloudellisten (materiaalisten) tekijöiden ohjaamina (esim. olemmeko paimentolaisia, onko tehtaita, kuka tehtaat omistaa…).
Materialisti, vain aine eli materia on todellista.

 

 

Sartre, Jean-Paul

ihmisellä ei ole olemusta (esim. miehisyys tai naisisuus), vaan ihminen on täysin vapaa toteuttamaan itseään. Ihminen on tuomittu vapauteen. Hylkää tiukasti essentialismin.
Eksistentialismin kuuluisimpia edustajia.
Sartre oli Simone de Beauvoirin kumppani.

 

 

de Beauvoir, Simone

Pääteos ”Toinen sukupuoli” on klassinen feminismin perusteos. Simone de Beauvoir tuomitsi jyrkästi naisen asemaa kahlitsevan essentialistisen ajattelun, esim. naisen paikka on olla kotona vaimo ja äiti, koska se on naisen ”luonto” eli olemus.
Simone de Beauvoir oli eksistentialisti.
Hän oli Jean-Paul Sartren kumppani.

 

 

Popper, Karl

Aineen eli materian ja hengen (psyyken) alueiden lisäksi on inhimillisen kulttuurin alue.