- filosofia pyrkii ihmisen tärkeiden asioiden juurille
3. Maailmankatsomus- tai moraalioppi
- maailman- ja elämänkatsomuksia kutsutaan joskus filosofioiksi.
Ne tulevat ilmi joskus tiivistelminä (mm. aatelissukujen tunnuslauseet):
esim. ”Puhtain asein puhtaan asian puolesta” (Mannerheimin suvun tunnuslause)
tai ”Elä ja anna muidenkin elää”
4. Järkiperäistä perimmäisten asioiden pohdiskelua
- rationaalista spekulaatiota, jota antiikin filosofit harrastivat
rationaalinen = järkiperäinen
spekulaatio = pohdiskelu (usein korkealentoista)
5. Asioiden kriittistä analysointia
- kriittisyys ja kyseenalaistaminen ovat olennaista filosofialle
6. Kielen analyysiä
- filosofiassa kysytään, mikä eri käsitteiden ja lauseiden merkitys on
7. Mahdollisimman yleisten asioiden ajattelua
- esim. vapaus, oikeus, ihminen, oikeudenmukaisuus…
FILOSOFIAN OSA-ALUEET
1. Etiikka (oppi moraaliteorioista ja hyvästä elämästä)
- Miten voimme elää hyvää elämää?
2. Yhteiskuntafilosofia
- Millainen on hyvä yhteiskunta?
3. Estetiikka (taidefilosofia)
- Mitä kauneus on? Mitä taide on?
4. Tieto-oppi
- Mitä tieto on? Mitä voimme tietää? Mistä saamme mahdollisimman varmaa tietoa?
• Sokrateella oli keskusteleva ns. dialektinen metodi eli menetelmä:
hän pyrki siihen, että keskustelun toinen osapuoli itse oivaltaa totuuden.
Sokrates toimi ikään kuin totuuden kätilönä kysymyksillään ja sai
siten toisen sanomaan (synnyttämään) totuuden (ns. lapsenpäästöoppi).
• Sokrates piti tärkeänä oman tietämisen rajojen tunnustamista – ”Tärkeintä on tietää, että ei tiedä”
• Sokrates: ”Tunne itsesi”
• Sokrates kyseli ihmisiltä filosofisesti ja vaati perusteluita sai vihamiehiä
• Inhimillinen hyvyys on ymmärtämistä, joten pahuus on ymmärtämättömyyttä eikä kukaan tee tahallaan väärin
(liiankin optimistinen näkemys?)
• On parempi olla oikeudenmukainen ja kärsiä vääryyttä kuin olla epäoikeudenmukainen ja hyötyä siitä
• Sokrates ei itse kirjoittanut mitään, vaan hänet tunnetaan muiden teoksista, varsinkin Platonin
• Tuomittiin demokraattisesti kuolemaan jumalanpilkasta ja nuorison villitsemisestä ja joi itse myrkkymaljan
• Sokrateen kuolema demokraattisesti annetun rangaistuksen seurauksena järkytti Platonia ja
vaikutti voimakkaasti hänen ajatteluunsa
• Platon kirjoitti keskustelumuotoisia dialogeja, joissa Sokrates on päähenkilö.
Kuuluisimpia Platonin dialogeja ovat ”Valtio” ja ”Pidot”.
• Platon oli ensimmäinen filosofi, joka muutti koko maailman filosofiseksi järjestelmäksi:
”Koko myöhempi filosofia on vain reunahuomautuksia Platonin teoksiin”
• Platon yritti perustaa ihanteittensa mukaisen yhteiskunnan Syrakusan kaupunkiin nykyiseen Sisiliaan.
Hanke kuitenkin epäonnistui.
• Platon perusti Ateenan lähelle Akatemia-nimisen oppilaitoksen filosofista ja tieteellistä tutkimusta varten
PLATONIN FILOSOFIA s. 19-21
• Platonin luolavertaus:
Ihmiset ovat kahlehdittuina luolassa. He eivät näe itse todellisuutta, vaan ainoastaan esineiden varjot.
Platonin mielestä me olemme samassa tilanteessa.
• Matrix-elokuvatrilogiassa on sama ajatus: maailma, jonka
näemme, kuulemme ja tunnemme aisteillaimme, on tietokoneiden meille luomaa harhaa.
• Truman Show –elokuvan ajatus on se, että pääosan
esittäjä (näyttelijä Jim Carrey) ei tiedä, että kaikki muut ihmiset ovat näyttelijöitä.
• meille on tuttu asia se, että esim. alkaessamme rakentaa jotain, meillä täytyy olla mielessämme
rakennettavan asian malli tai idea.
Esim. puusepällä on mielessään tuolin idea, kun hän alkaa tehdä tuolia.
Samoin ajatellessamme esim. kirahvia meillä on mielessämme jonkinlainen kirahvin perusmalli eli ideaalinen
tapaus eikä mikään oikea olemassaoleva kirahvi.
Eli meidän on helppo ymmärtää se, että omassa mielessämme on ideoita.
Platon on kuitenkin radikaalimpi: hänen mielestään ideoiden maailma on oikeasti olemassa.
(realistinen idealismi)
• Platonin ontologinen käsitys:
Ontologia = oppi olevasta,
esim. millainen maailma on?
todellisuuden perimmäinen aines ovat ideat
idealismi
(aate on idealismi ja sen kannattaja on idealisti)
• Platonin tieto-opillinen käsitys:
saamme oikeaa tietoa järkemme avulla
rationalismi
PLATONIN VALTIO-UTOPIA s. 135-136
• Platon esitti dialogissaan ”Valtio” hänen mielestään ihanteellisen tavan rakentaa valtio ja hallita sitä
• Platon jakoi ihmiset kolmeen ryhmään heidän ominaisuuksiensa mukaan:
/\
FILOSOFIHALLITSIJAT
johtavat valtiota
/______\
/ \
/ SOTILAAT \
huolehtivat ulkoisesta ja
sisäisestä turvallisuudesta
/________________\
/ \
/ KANSA \
/ \
/ - työläiset \
/ - käsityöläiset \
/ - maanviljelijät \
/ - ei poliittisia \
/ oikeuksia \
/__________________________________\
• Jokainen toimii valtiossa siinä tehtävässä, joka on hänelle paras:
• Platonin mukaan ihmiset pitää kasvattaa pienestä pitäen hyväksymään hänen valtio-ajatuksensa. Valtion tulee olla
totalitaarinen, eli koko valtio on filosofihallitsijoiden otteessa pienimpiäkin yksityiskohtia myöten:
Avioliitto
Filosofihallitsijat suunnittelevat etukäteen pariutumisen sen mukaan, keistä tulee parhaita ja terveimpiä lapsia.
Kansalle uskotellaan, että parit arvotaan. Platon hyväksyi siis kansan huijaamisen valkoisella valheella.
Kasvatus ja koulutus
Lapsille ja nuorille saa opettaa vain kehittäviä ja ylevöittäviä ajatuksia.
Filosofihallitsijat ja seksi
Filosofihallitsijoiden keskinäinen seksi on vapaata.
He eivät kuitenkaan saa kasvattaa itse lapsiaan eivätkä edes saa tietää, ketkä ovat heidän lapsiaan, jotta he määräisivät
ihmisiä eri tehtäviin heidän kykyjensä mukaan, eivätkä suosisi omia lapsiaan.
Naisten asema
Platonin mukaan nainenkin voi olla filosofihallitsija!
• Miksi Platon valitsi totalitarismin eikä vapauden? Nykyvaltioissahan totalitarismi tulee esille vain poikkeusaikoina, esim. sodan aikana.
Platon oli nähnyt omana aikanaan sekä sodan järkyttävyyden että kansanvallan eli demokratian huonot puolet (esim. Sokrateen kuolemantuomio).
Platonin mukaan parhaiden ajattelijoiden täydellisellä vallalla päästään parhaaseen tulokseen.
• Platonin oppilas,
tulevan suuren valloittajan Aleksanteri Suuren opettaja
• hylkäsi Platonin ideaopin
• peripateettinen ("ympärikävelevä") koulu Lykeion Ateenassa ( lyseo-sana)
• koko länsimaisen tieteen isä ja monien yksittäisten tieteenalojen perustaja.
Hän oli ensimmäinen, joka luokitteli inhimillisen tietämisen aloja omiksi oppialoikseen, kuten matematiikka ja biologia.
Monet näistä luokitteluista ovat edelleen käytössä.
• luonnontutkimuksen uranuurtaja, joka kehitti tiedettä erittäin monella alueella:
anatomia, tähtitiede, sikiötutkimus, maantiede, geologia, meteorologia, fysiikka ja eläintiede.
• filosofiassa Aristoteles kirjoitti muun muassa estetiikasta, taloudesta, etiikasta, metafysiikasta, hallinnosta, politiikasta,
psykologiasta, retoriikasta ja teologiasta.
• hänen kirjoituksensa koskettivat myös koulutusta, kirjallisuutta ja runoutta.
- kultainen keskitie:
piheys hyvä elämä tuhlaavaisuus
- onnellisuuden tavoittelu
• jokaisen olennon pyrkimys on saavuttaa sille ominainen lajityypillinen hyvä, esim.
laiskiainen nukkuminen
pikkulinnut syöminen
bonono-apinat seksi
mikä on ihmiselle ominainen lajityypillinen hyvä?
ajattelu
filosofia
• järjen käyttö on juuri ihmiselle ominaista
filosofia on puhtain ja
korkein inhimillisen onnen muoto
ARISTOTELEEN METAFYSIIKKA
• Aristoteles kiinnitti huomionsa maailmassa tapahtuviin muutoksiin ja pyrki selittämään niitä
syykäsitteet
aktuaalisuus ja potentiaalisuus
1. Aristoteleen syykäsitteet
AINEELLINEN SYY MUODOLLINEN SYY
eli eli
MATERIAALINEN SYY FORMAALINEN SYY
tiilet, betoni, koulurakennuksen
teräs, lasi, puu… /\ piirustukset
/ \
/ \
/ \
/ \
/__________\
| _ _ |
| |_| |_| |
| |
| _ _ |
| |_| |_| |
| _ |
| | | |
|____|_|___|
VAIKUTTAVA SYY FINAALINEN SYY
eli
KAUSAALINEN SYY = tarkoitukseen
rakentajien työ- viittaava syy
panos, koneiden jotta oppilailla
voima olisi mukava ja
lämmin paikka
opiskella
Nykyinen syyjako
1. Kausaalinen selitys
korostaa aiemmasta myöhempään vaikuttavaa syysuhdetta. Eli ajallisesti aiempi A johtaa tapahtumaan B.
Esimerkiksi:
- metsuri sahasi puuta puu kaatui
- autosta puhkesi rengas auto ajoi ojaan
Yleensä löytyy pitkä kausaalinen selitysketju.
Esim.
miksi ihminen kuoli? Hän kuoli rinnan alueen verenvuotoon.
miksi tuli verenvuoto? Lyijymöhkäle murskasi suuren verisuonen.
mistä lyijymöhkäle tuli? Se oli luoti, joka tuli aseesta.
miksi luoti lensi aseesta? Hylsyn ruuti räjähti ja se lennätti luodin lujaa vauhtia.
miksi ruuti räjähti? Nalli räjähti ja se räjäytti ruudin.
miksi nalli räjähti? Iskuri iski nalliin ja se räjähti.
miksi iskuri iski? Koska liipasin painui.
miksi liipasin painui? Koska etusormi koukistui.
miksi etusormi koukistui? Koska sormilihas supistui.
miksi sormilihas supistui? Lihakseen tuli liikekäsky aivojen motoriselta aivokuorelta.
miksi aivokuorelta tuli liikekäsky? Aivojen etuosista lähti hermoimpulssi, joka lähetti liikekäskyn.
jne.
2. Finaalinen selitys (eli teleologinen eli intentionaalinen selitys)
korostaa lopputulosta ja pyrkimystä johonkin. Tätä syytä käytetään yleensä ihmisen toiminnan selittämiseen.
Vastaa kysymykseen: ”Missä tarkoituksessa joku tehtiin?”.
Esimerkiksi:
- metsuri sahasi puuta sai polttopuita
- muurari muurasi tiiliä ihmisille koti
Soveltavia esimerkkejä:
a) auto liikkuu tiellä. Miksi?
KAUSAALINEN SELITYS:
Bensiini-ilma –seos räjähtää sylinterissä ja moottori muuttaa mäntien alaspäin suuntautuvan
liikkeen eteenpäin vieväksi voimaksi
FINAALINEN SELITYS: Ihminen haluaa ajaa paikasta A paikkaan B, esim. vie lapsia hoitopaikkaan
b) A ampui B:tä ja B kuoli. Miksi?
KAUSAALINEN SELITYS:
Aseen iskuri iski nalliin, joka räjähti, jolloin ruuti räjähti ja luoti sinkoutui eteenpäin
ja osui B:n rintaan ja murskasi B:n sydämen, jolloin B:n verenkierto loppui ja B kuoli
FINAALINEN SELITYS:
A oli suuttunut B:lle ja halusi surmata hänet
c) Miksi jänis muuttuu syksyllä valkoiseksi?
KAUSAALINEN
SELITYS
FINAALINEN
SELITYS
jänis
-------------------------------------------------->
aika
Kausaalinen selitys
Evoluutio: eli
pedot söivät ruskeat jänikset,
mutta valkoiset jänikset pääsivät
karkuun valkoisessa lumessa.
Turkin värivaihtelu syntyi
mutaation tuloksena.
geenit ja dna
jäniksen geenit tekevät sen,
että jäniksen turkin väri vaihtuu syksyllä valkoiseksi ja keväällä ruskeaksi.
Finaalinen selitys
Jänis sulautuu
valkoiseen lumeen ja
selviää hengissä.
d) Miksi nämä ovat tämän muotoisia?
Sukellusvene
KAUSAALINEN SELITYS:
Tutkimukset sukellusveneen
rakennepiirustukset rakennustyö telakalla
FINAALINEN SELITYS:
virtaviivaisuus helpottaa vedessä liikkumista, lisää nopeutta ja vähentää energian kulutusta
Delfiini
KAUSAALINEN SELITYS:
Evoluutio: sopeutuvimman selviytymisen - periaate ja mutaatiot geenit
FINAALINEN SELITYS:
virtaviivaisuus helpottaa vedessä liikkumista, lisää nopeutta ja vähentää energian kulutusta
KERTAUS:
• materiaalinen syy: jokainen olio on jotakin ainesta (mänty on puuta)
• formaalinen syy: jokaiselle kehittyy jokin muoto (siemenestä mänty, ei kuusi)
• kausaalinen syy: voima, joka panee kehityksen liikkeelle (männyn syynä aiemmat männyt siemen)
3. Havainto aivoissa eli käsitteellistetty näkemys todellisuudesta.
Välissä:
- aistit
- järki
- kieli eli asian käsitteellistäminen eli
asian selittäminen kielen käsitteiden avulla
Ludwig Wittgenstein:
Emme näe jotakin, vaan näemme jonakin.
Eli havainnossa on aina mukana järkemme ja asian käsitteellistäminen eli kieli.
Georg Berkeley:
Näemme vain ilmiöitä, emme esineitä fenomenalismi (fenomenon, fenomeeni = ilmiö).
Esim. emme havaitse pulpettia, vaan näemme tiettyä väriä, kulmia, suoria ja tunnemme paineen sormiemme iholla koskiessamme pulpettiin jne.
____________
| | ___________
| MAAILMA | | |
| OBJEKTI |___________| |
| TIEDON | | MINÄ |
| KOHDE | TIETO | SUBJEKTI |
| ULKO- |___________| AJATTELU |
| MAAILMA | | |
| | |___________|
|____________|
ONTOLOGIAN PERUSJAKO:
1. MATERIALISMI
= todellisuus on perimmältään ainetta eli materiaa. Aine on substanssi.
esim.
Demokritos
Marx
2. IDEALISMI (ontologinen idealismi)
= todellisuus on perimmältään henkistä
Esimerkiksi: ihminen voi olla hyvin varma / täysin varma siitä, että hänellä on havainto (esim. seinästä).
Se, että onko seinä oikeasti olemassa tai onko seinä vain havaintoharha, siitä ihminen ei voi olla täysin varma.
Elokuvan Matrix (linkki Internet Movie Data Base), 1999, perusajatus on, että koko
todellisuutemme on hyvin kehittyneiden tietokoneiden meille luomaa harhaa.
Matrix (linkki suomenkieliseen Wikipediaan)
Esim.
Platon (ideaoppi)
Berkeley "Olemassaolo on havaituksi tulemista" (lat. Esse est percipi)
Hegel
SUBSTANSSIEN LUKUMÄÄRÄ:
NIMITYS
SUB-
STANS-
SIEN
LUKU-
MÄÄRÄ
ESIMER-
KIKSI
KANNAT-
TAJA
Monismi
Yksi
Materialismi
Idealismi
Marx
Platon
Dualismi
Kaksi
Henki ja
aine
Descartes
Pluralismi
Monta
Tuli, ilma,
vesi, maa
Lukematon
määrä
(monadit)
Empedokles
Leibniz
MATERIALISMI
Materialismin mielestä materia eli aine on ainoa perusoleva eli substanssi.
Materialisteja ovat mm. Demokritos ja Karl Marx.
MATERIALISMIN ERI MUODOT:
ELIMINOIVA MATERIALISMI
Käsitys, jonka mukaan on olemassa vain materiaa.
Kieltää jyrkästi kaiken henkisen olemassaolon.
Esim.1. ajattelu on vain monimutkaista aivojen sähkökemiallista toimintaa.
Esim.2. seurustelukumppanisi, jota rakastat, on vain luista, lihaksista ja elimistä rakentunut monimutkainen biologinen kone,
joka ohjautuu aivojensa sähkökemiallisella toiminnalla.
EMERGENTTINEN MATERIALISMI
Käsitys, jonka mukaan henkiset ilmiöt (esim. tietoisuus ja itsenäinen ajattelu) tulevat esille, kun aine eli materia on
tarpeeksi monimutkainen (engl. emerge = tulla esille, nousta esille).
Ihmisellä tämä tapahtui, kun aivojen sähkökemiallinen toiminta kehittyi nykytasolle.
Tämän käsityksen mukaan tarpeeksi monimutkainen tietokone tulee tulevaisuudessa tietoiseksi, eli se alkaa ajatella itse.
Tämä ajatus on eräiden tieteiselokuvien taustalla (esim. Terminator, 1984).
HISTORIALLINEN MATERIALISMI
Maailman tapahtumat menevät järkähtämättömästi eteenpäin yksin taloudellisten (materiaalisten) tekijöiden ohjaamina
(esim. olemmeko paimentolaisia, onko orja-, feodaali-, teollinen vai jälkiteollinen kulttuuri jne.; onko tehtaita, kuka tehtaat omistaa…).
Yhteiskunnan talous määrää yhteiskunnan henkiset asiat (esim. oikeuslaitos, taide, uskonto, filosofia…).
Esim. musiikki:
- paimentolaiset lauloivat ja rummuttivat iltanuotiolla
- uskonnollisella 1600-luvulla J.S.Bach kehitti
urkumusiikkia
- 1700-luvulla kuninkaat tukivat oopperoita
- 1900-luvulla syntyi sähköinen pop ja rock
- slummeissa syntyi gangsta-rap
Karl Marx kehitti tämän näkemyksen.
REDUKTIIVINEN MATERIALISMI
Käsitys, jonka mukaan kaikki asiat, joita luulemme henkisiksi, kuten ajattelu, voidaan palauttaa aineen toiminnaksi.
Reduktio = palauttaminen yksinkertaisemmaksi; monimutkaisen selittäminen monen yksinkertaisen prosessin toiminnalla.
Esim. ajattelu on vain monimutkaista aivojen sähkökemiallista toimintaa.
• Descartesin lähtökohta oli erittäin radikaali, täydellinen epäily. Hän ei hyväksynyt lähtökohtaisesti mitään varmaksi.
• voiko silloin olla varma edes omasta olemassaolostaan?
• ”Ajattelen, siis olen”
ajatteleva sielu on varmasti olemassa
henki (mm. sielu) on substanssi
• aineesta saamamme havainnot ovat niin yhdenmukaisia, että myös aine on substanssi
• henki ja aine ovat melkein kokonaan erillisiä:
______________
| |
| HENGEN |
| MAAILMA |
| |
| Jumala |
| |
| vapaus |
| __________ |
|_|__________|_|
| |
| ihminen | <---ihminen on sekä
_|__________|_ hengen maailman
| |__________| | että aineen maail-
| | man asukas
| AINEEN |
| MAAILMA |
| |
| Eläimet | <--eläimet ovat
| Esineet | monimutkaisia
| | koneita!
| Mekanistisuus|
| Determinismi |
|______________|
Determinismi = kaikki tapahtuu vääjäämättä, ei ole valinnan vapautta.
POPPERIN KOLME MAAILMAA
Maailma 1:
FYSIKAALISTEN olioiden ja tapahtumien maailma, mukaan lukien biologiset oliot.
Maailma 2:
MENTAALISTEN ELI HENKISTEN olioiden ja tapahtumien maailma sekä ihmisissä että eläimissä. Siihen kuuluu muun muassa tietoisuus.
Maailma 3:
IHMISMIELIEN JA IHMISYHTEISÖJEN HENKISTEN TUOTTEIDEN MAAILMA. Siihen kuuluvat muun muassa sellaiset abstraktit oliot kuten väittämät,
tieteelliset teoriat ja luonnolliset luvut, sekä kulttuuriset ja sosiaaliset tuotteet, kuten kertomukset, myytit, työkalut,
sosiaaliset instituutiot ja taideteokset.
3. Tulee aloittaa helpoimmista ja yksinkertaisemmista kysymyksistä.
4. Asioiden täydellinen luetteleminen, ettei mitään jäisi huomaamatta.
DESCARTESIN MIELESTÄ AIVAN VARMAT ASIAT
1. Matemaattis-loogiset totuudet.
Esim. 2+2=4
(Descartes oli tärkeä matematiikan kehittäjä)
2. Oman tietoisuuteni tapahtumat
(johti ”Ajattelen, siis olen” -argumenttiin)
3. Määritelmälliset todet.
Esim.
- kaikki poikamiehet ovat naimattomia
- pallon jokainen piste on yhtä kaukana pallon keskipisteestä
- kolmiossa on kolme kulmaa
4. Kaiken kattavat lauseet.
Esim.
- Pälkäne on olemassa tai ei ole olemassa
5. Jumala on olemassa.
Descartes oli rationalisti, eli hän korosti järkeä oikean tiedon saavuttamisen menetelmänä.
Jumalan olemassaolosta hän varmistui ns. jumalatodistuksien avulla.
KLASSINEN TIEDON MÄÄRITELMÄ - Platon
s. 64
= tieto on (1)hyvin perusteltu (2)tosi (3)uskomus
Esim. ”Sataako ulkona?”
Hyvin perusteltu – menemme ulos ja katsomme, että pisarat tulevat pilvistä eikä esim. yläpuolellamme olevalta kukkienkastelijalta
Tosi - käsi ikkunasta ulos ja huomaamme, putoaako siihen pisaroita
Uskomus - tieto on joka tapauksessa viime kädessä uskomus, joten tietomme voi muuttua.
TIEDON ALKUPERÄN PERUSJAKO
s. 64
Nimitys RATIONALISMI EMPIRISMI
| |
| |
Tiedon | |
alkuperä Järki Havainto
| |
| |
| |
Kannattaja Platon Locke
Descartes /
\ /
\ /
\ /
\ /
Kantin synteesi
eli yhdistelmä
POHDINTA:
Jos järki ja havainto ovat ristiriidassa, kumpaa uskot?
Esim. 1. Tulet suihkusta ja näet, että pukuhuoneessa nukkuu jääkarhu!
Uskotko havaintoasi vai pidätkö asiaa aistiharhana (eli uskot järkeäsi).
Esim. 2. Näet lentävän lautasen eli jonkinlaisen ufoaluksen.
Onko havaintosi totta vai onko kyseessä näköharha?
KANTIN TIETO-OPPI
s. 90-91
• Kant, Immanuel 1724-1804, Saksa
• empirismin ja rationalismin synteesi eli yhdistelmä: tieto tulee havainnoista, mutta havainto edellyttää käsitteen.
Eli emme ymmärrä havaintoamme ilman järkeämme.
• emme voi havaita ”puhtaasti”, vaan ymmärryksen kategoriat (esim. aika, tila, syysuhde…) muovaavat
aina havaintojamme.
Havaitsemme aina ikään kuin värillisten silmälasien läpi.
”Havainto ilman käsitettä on sokea. Käsite ilman havaintoa on tyhjä.”
• a posteriori -tieto =
Tieto, jonka saamme havainnolla, esim. näkemällä tai kuulemalla.
Esim. ulos katsomalla näemme, sataako vai eikö sada.
• a priori -tieto =
Tieto, joka mahdollistaa havaintotiedon ja siten edeltää havaintotietoa. Tieto, jonka avulla voimme ymmärtää havaintoamme.
Esimerkiksi käsitys syystä ja seurauksesta, käsitys ajasta, käsitys tilasta eli maailman kolmiulotteisuudesta (leveys, korkeus ja syvyys) jne.
• järjellä ja tiedolla on rajansa:
emme tiedä, millainen maailma on itsessään ( das Ding an sich )
tiedämme vain, millainen maailma on meille ( das Ding für uns )
Kant:
Havaitsemme aina ikään kuin värillisten silmälasien läpi.
Emme tiedä, millainen maailma on itsessään (das Ding an sich).
Tiedämme vain, millainen maailma on meille (das Ding für uns).
KANTIN METAFYSIIKKA
s. xxxx
• Kant: ”Ymmärryksellämme on rajat, joita emme voi ylittää”
kysymykset ovat kuitenkin inhimillisesti merkittäviä, eli meille ihmisille tärkeitä
ne ovat uskon kysymyksiä
maailmankatsomuksemme rakentuu paljolti uskon varaan
• Kantin teos: ”Käytännöllisen järjen kritiikki”:
ihmisen tulee uskoa (varmaa tietoa meillä ei ole) edellä mainittuihin kolmeen metafysiikan
peruskysymykseen:
Kuolemanjälkeinen elämä on olemassa
Ihminen on vapaa
Jumala on olemassa
jos ihminen ei ole vapaa, moraali menettää pohjansa
jos kuolemanjälkeistä ei ole, oikeudenmukainen maailmanjärjestys romahtaa Jumalan antama
viimeinen tuomio on oikeudenmukaisuuden viimeinen tukipylväs
ihmisen tulee ajatella, että Jumala on olemassa, koska Jumala on oikeudenmukaisen
maailman ja etiikan viimeinen takaaja
vrt. 1700-luvun DEISMI:
- sivistyneistön uskonto
- Jumala on kerran luonut, mutta ei enää vaikuta maailmassa;
kelloseppävertaus: Jumala on kuin kelloseppä, joka on tehnyt kellon (maailman), vetänyt sen ja jättänyt
sen tikittämään (eli elämään luonnonlakien mukaan)
- Jeesus oli hyvän elämän opettaja
(ei ristillä ihmisten syntien puolesta kuollut Vapauttaja ja Jumalan Poika)
ONKO MAAILMA JÄRKEMME MUKAINEN?
s. xxxx
• 1600-luvulla Isaac Newtonin kehittämä painovoimalaki oli huikea tieteellinen läpimurto
suuri usko luonnonlakien löytämiseen
usko, että kohta koko maailma voidaan selittää tieteellä ja luonnonlaeilla
(esim. valistus 1700-luvulla sekä 1800-luvulla positivismi)
• Mutta sitten 1900-luvun alussa hiukkasfysiikassa huomattiin jotain outoa:
ydinhiukkasten (atomit, protonit, neutronit, elektronit) maailmassa oli monia
newtonilaisen maailman kannalta järjettömyyksiä. Alkeishiukkaset eivät toimineet vanhojen luonnonlakien mukaan!
Ne seurasivat luonnonlakeja vain tilastollisesti!
Tätä ydinfysiikan alaa alettiin kutsua kvanttimekaniikaksi.
• Albert Einstein ei hyväksynyt kvanttimekaniikan käsitystä tilastollisista luonnonlaeista.
Hän tiivisti tämän näkemyksensä kuuluisaan lausumaansa: "Jumala ei heitä noppaa".
(Lausumallaan "Luuletteko todella, ettei kuuta ole olemassa ilman katsojaa?" Einstein kritisoi kvanttimekaniikan
näkemystä, jonka mukaan vasta mittaus muuttaa hiukkasen aalto-hiukkas-luonteen peruuttamattomaksi jommaksi kummaksi)
• Nykyään kvanttimekaniikka (ja sen ns. kööpenhaminalainen tulkinta) on hyväksytty.
Tästä seuraa se, että empiirinen luonnontiede on tuonut eteemme maailman, joka ei ole järkemme mukainen.
Esim.
- alkeishiukkanen on yhtä aikaa monessa eri tilassa, (esim. elektroni toimii joskus kuin hiukkanen eli
kappale ja joskus kuin aalto, vrt. esimerkki Schrödingerin kissasta, joka on
yhtä aikaa elävä ja kuollut!)
- valon nopeutta nopeampi vaikutuksen siirtyminen kahden toisiinsa yhteydessä olevan hiukkasen välillä,
(Albert Einsteinin mukaan mikään ei voi olla valon nopeutta nopeampi)
- kvanttitunneloituminen kuvaa kvanttimekaanista ilmiötä, jossa hiukkanen tunkeutuu esteen lävitse,
vaikka klassisen fysiikan mukaisesti tämän ei pitäisi olla mahdollista.
• kuuluisia sitaatteja:
- Niels Bohr: "Ne, jotka eivät ole hämmästyneet tutustuessaan kvanttimekaniikkaan, eivät ole mitenkään voineet ymmärtää sitä."
- Richard Feynman: "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa."
KÄSITTEET ”TIETO” JA ”TOTUUS”
s. xxxx
• tieto kertoo jotain maailmasta
Esim.
- ”Jennin reppu on punainen”
- ”Ulkona ei sada”
• totuus liittyy väitteeseen (eli propositioon)
eli väite voi olla totta tai epätotta
• alla on pari järjetöntä virkettä, joissa käsitteet tieto ja totuus sekoitetaan
(filosofiassa puhutaan kategoriavirheestä, kun pahasti sekotetaan kaksi eri asiaa):
- ”Auto on totta”
- ”Sade on totta”
P.o. = pitäisi olla
- ”Auto on olemassa”
- ”Ulkona sataa”
Kuuluisa kirjassa ”Linnunradan käsikirja liftareille” (Douglas Adamsin sci-fi-kirja) esiintyvä kategoriavirhe
on supertietokone Syvän mietteen (Deep Thought) vastaus kysymykseen elämän tarkoituksesta: ”42”!
sai vihamiehiä
hyvä elämä 
Retiisi on aktualisoitunut, eli piilevä mahdollisuus on toteutunut.
fenomenalismi
