|
Filosofia 1 -kurssin käsitteiden kertaus
|
|
Mieti ensin, osaatko vastata tai osaatko selittää käsitteen.
Kun haluat varmistaa oikean vastauksen, "maalaa" hiirellä ykköspainike (yleensä vasen painike) pohjassa käsitteen alla oleva tila.
Tai anna näppäinkomento Ctrl+A. Sitten näet oikean vastauksen.
Mitä on filosofia?
Filosofia tarkoittaa ihmisen pyrkimystä ratkaista filosofian osa-alueiden ongelmia.
Filosofian osa-alueita ovat
1. Tietoteoria eli käsitys siitä, miten saada oikeaa tietoa.
2. Metafysiikka eli käsitys siitä, millainen maailma on syvimmiltään ja mikä on (tai mitkä ovat) substanssi eli
perimmiltään olemassa oleva asia.
Metafysiikan alueita ovat mm.
- Ontologia eli käsitys siitä, millainen maailma on.
- Teologia eli käsitys siitä, millainen jumala on.
3. Etiikka eli käsitys siitä, mikä on oikeaa ja parasta elämää ja miten tulee toimia ja tehdä.
4. Estetiikka, eli käsitys siitä, mikä on kaunista.
Mitkä ovat filosofian osa-alueita?
Filosofian osa-alueita ovat
1. Tietoteoria eli käsitys siitä, miten saada oikeaa tietoa.
2. Metafysiikka eli käsitys siitä, millainen maailma on syvimmiltään ja mikä on (tai mitkä ovat) substanssi eli
perimmiltään olemassa oleva asia.
Metafysiikan alueita ovat mm.
- Ontologia eli käsitys siitä, millainen maailma on.
- Teologia eli käsitys siitä, millainen jumala on.
3. Etiikka eli käsitys siitä, mikä on oikeaa ja parasta elämää ja miten tulee toimia ja tehdä.
4. Estetiikka, eli käsitys siitä, mikä on kaunista.
Missä filosofia syntyi?
Filosofia syntyi antiikin Kreikassa 400-300 –luvuilla eaa eli eKr.
Filosofian syntyvaiheen kolme merkittävintä filosofia olivat Sokrates, Platon ja Aristoteles.
A posteriori -tieto
Tieto, jonka saamme havainnolla, esim. näkemällä tai kuulemalla.
Esim. ulos katsomalla näemme, sataako vai eikö sada.
Tämä käsite on Immanuel Kantin tietoteoreettinen termi.
A priori -tieto
Tieto, joka mahdollistaa havaintotiedon ja siten edeltää havaintotietoa.
Tieto, jonka avulla voimme ymmärtää havaintoamme. Esimerkiksi käsitys syystä ja seurauksesta, käsitys ajasta, käsitys tilasta
eli maailman kolmiulotteisuudesta (leveys, korkeus ja syvyys) jne.
Tämä käsite on Immanuel Kantin tietoteoreettinen termi.
Aine
eli materia. Materia on materialistien (esim. Demokritos ja Karl Marx) mielestä
ainoa perusoleva eli substanssi.
Atomi
Demokritoksen mielestä aineen pienin rakenneosanen.
Determinismi
Käsitys, jonka mukaan kaikki maailmassa tapahtuu välttämättä. Sattumaa ja vapaata tahtoa ei ole.
Tämä käsite kuuluu ontologian ja metafysiikan alueelle.
Dualismi
Käsitys, jonka mukaan maailmassa on kaksi substanssia eli perusolevaa.
Rene Descartes kannatti dualismia. Hänen mielestään maailmassa on kaksi substanssia: aine (materia) ja henki.
Tämä käsite kuuluu ontologiaan eli käsitykseen maailmasta.
Empirismi
Käsitys, jonka mukaan saamme tietoa vain havaitsemalla, esim. näkemällä tai kuulemalla.
Empirismin kuuluisin edustaja on John Locke.
Tämä käsite kuuluu tietoteoriaan eli käsitykseen tiedosta.
Idealismi
Käsitys, jonka mukaan henki tai henkinen prinsiippi on maailman ainoa
substanssi eli perusoleva. Platon kannatti idealismia.
Tämä käsite kuuluu ontologiaan eli käsitykseen maailmasta.
Idea
Platonin mielestä ideat ovat maailman ainoa substanssi eli perusoleva.
Platonin mukaan näkemämme maailman asiat ja esineet ovat ideoiden heijastumisia aineeseen.
Tämä käsite kuuluu ontologiaan eli käsitykseen maailmasta.
Indeterminismi
Käsitys, jonka mukaan kaikki maailmassa ei tapahdu välttämättä.
Sattuma on olemassa ja ihmisellä voi olla vapaa tahto.
Tämä käsite kuuluu ontologian ja metafysiikan alueelle.
Materialismi
Materialimin mielestä materia eli aine on ainoa perusoleva eli substanssi.
Materialisteja ovat mm. Demokritos ja Karl Marx.
Tämä käsite kuuluu ontologiaan eli käsitykseen maailmasta.
MATERIALISMIN ERI MUODOT:
ELIMINOIVA MATERIALISMI
Käsitys, jonka mukaan on olemassa vain materiaa. Kieltää jyrkästi kaiken
henkisen olemassaolon.
Esim.1. ajattelu on vain monimutkaista aivojen sähkökemiallista toimintaa.
Esim.2. seurustelukumppanisi, jota rakastat, on vain luista, lihaksista ja elimistä rakentunut monimutkainen biologinen kone,
joka ohjautuu aivojensa sähkökemiallisella toiminnalla.
EMERGENTTINEN MATERIALISMI
Käsitys, jonka mukaan henkiset ilmiöt (esim. tietoisuus ja itsenäinen ajattelu)
tulevat esille, kun aine eli materia on tarpeeksi monimutkainen (engl. emerge = tulla esille, nousta esille).
Ihmisellä tämä tapahtui, kun aivojen sähkökemiallinen toiminta kehittyi nykytasolle.
Tämän käsityksen mukaan tarpeeksi monimutkainen tietokone tulee tulevaisuudessa tietoiseksi, eli se alkaa ajatella itse.
Tämä ajatus on eräiden tieteiselokuvien taustalla (esim. Terminator).
HISTORIALLINEN MATERIALISMI
Maailman tapahtumat menevät järkähtämättömästi eteenpäin yksin taloudellisten
(materiaalisten) tekijöiden ohjaamina (esim. olemmeko paimentolaisia, onko tehtaita, kuka tehtaat omistaa…).
Karl Marx kehitti tämän näkemyksen.
REDUKTIIVINEN MATERIALISMI
Käsitys, jonka mukaan kaikki asiat, joita luulemme henkisiksi, kuten ajattelu,
voidaan palauttaa aineen toiminnaksi (reduktio = palauttaminen yksinkertaisemmaksi; monimutkaisen selittäminen monen
yksinkertaisen prosessin toiminnalla).
Esim. ajattelu on vain monimutkaista aivojen sähkökemiallista toimintaa.
Monismi
On olemassa vain yksi substanssi eli perusoleva.
Ontologia
Filosofian osa-alue, joka tutkii sitä, millainen maailma on.
Pluralismi
On olemassa monta substanssia eli perusolevaa.
Rationalismi
Käsitys, jonka mukaan saamme oikeaa tietoa vain järjellämme eli tarkalla pohdinnalla.
Rationalismin kuuluisin edustaja on Rene Descartes.
Tämä käsite kuuluu tietoteoriaan eli käsitykseen tiedosta.
SELITYKSEN ERI TAVAT
1. KAUSAALINEN SELITYS:
aiemmin tapahtunut syy selittää asian.
Esim.1. Nykydelfiini on virtaviivainen, koska petokalat ovat syöneet ei-virtaviivaiset delfiinien esivanhemmat ja vain
virtaviivaiset ovat jatkaneet sukua
(evoluutioteorian oppi luonnonvalinnasta).
Esim.2. Nykyauto on virtaviivainen, koska autotehtaalla koneet ovat prässänneet auton peltiosat sellaisiksi.
2. FINAALINEN (ELI TELEOLOGINEN ELI INTENTIONAALINEN) SELITYS:
päämäärä ja tavoite selittävät asian.
Esim.1. Nykydelfiini on virtaviivainen, jotta se voi uida mahdollisimman nopeasti ja taloudellisesti ja siten kyetä tehokkaasti
kalastamaan ja välttämään petokalat.
Esim.2. Nykyauto on virtaviivainen, jotta se voi liikkua mahdollisimman nopeasti ja taloudellisesti.
Finaalista (eli teleologista eli intentionaalista) selitystä käytetään yleensä ihmisen toiminnan selittämiseen.
Esim. kysymykseen: ”Hei, miksi olet täällä Tampereella?” emme yleensä vastaa ”Bussi toi minut tänne” (kausaalinen selitys),
vaan ”Tulin ostamaan uuden sähkökitaran” (finaalinen eli teleologinen eli intentionaalinen selitys).
Substanssi
Perusoleva, joka on koko näkemämme maailman taustalla ja mistä kaikki
riippuu tai johtuu. Materialistien mielestä ainoa substanssi on materia.
|
|
|