Antiikin Kreikan filosofi Platon n. 428 - 347 e.Kr.

Filosofia 1 -kurssin
käsitteiden kertaus


    Itävaltalainen filosofi Ludwig Wittgenstein, 1889-1951



Mieti ensin, osaatko vastata tai osaatko selittää käsitteen. Kun haluat varmistaa oikean vastauksen, "maalaa" hiirellä ykköspainike (yleensä vasen painike) pohjassa käsitteen alla oleva tila. Tai anna näppäinkomento Ctrl+A. Sitten näet oikean vastauksen.


 

 

Mitä on filosofia?

Filosofia tarkoittaa ihmisen pyrkimystä ratkaista filosofian osa-alueiden ongelmia.
Filosofian osa-alueita ovat
1. Tietoteoria eli käsitys siitä, miten saada oikeaa tietoa.
2. Metafysiikka eli käsitys siitä, millainen maailma on syvimmiltään ja mikä on (tai mitkä ovat) substanssi eli perimmiltään olemassa oleva asia.
    Metafysiikan alueita ovat mm.
      - Ontologia eli käsitys siitä, millainen maailma on.
      - Teologia eli käsitys siitä, millainen jumala on.
3. Etiikka eli käsitys siitä, mikä on oikeaa ja parasta elämää ja miten tulee toimia ja tehdä.
4. Estetiikka, eli käsitys siitä, mikä on kaunista.

 

 

Mitkä ovat filosofian osa-alueita?

Filosofian osa-alueita ovat
1. Tietoteoria eli käsitys siitä, miten saada oikeaa tietoa.
2. Metafysiikka eli käsitys siitä, millainen maailma on syvimmiltään ja mikä on (tai mitkä ovat) substanssi eli perimmiltään olemassa oleva asia.
    Metafysiikan alueita ovat mm.
      - Ontologia eli käsitys siitä, millainen maailma on.
      - Teologia eli käsitys siitä, millainen jumala on.
3. Etiikka eli käsitys siitä, mikä on oikeaa ja parasta elämää ja miten tulee toimia ja tehdä.
4. Estetiikka, eli käsitys siitä, mikä on kaunista.

 

 

Missä filosofia syntyi?

Filosofia syntyi antiikin Kreikassa 400-300 –luvuilla eaa eli eKr. Filosofian syntyvaiheen kolme merkittävintä filosofia olivat Sokrates, Platon ja Aristoteles.

 

 

 

 

A posteriori -tieto

Tieto, jonka saamme havainnolla, esim. näkemällä tai kuulemalla. Esim. ulos katsomalla näemme, sataako vai eikö sada.
Tämä käsite on Immanuel Kantin tietoteoreettinen termi.

 

 

A priori -tieto

Tieto, joka mahdollistaa havaintotiedon ja siten edeltää havaintotietoa. Tieto, jonka avulla voimme ymmärtää havaintoamme. Esimerkiksi käsitys syystä ja seurauksesta, käsitys ajasta, käsitys tilasta eli maailman kolmiulotteisuudesta (leveys, korkeus ja syvyys) jne.
Tämä käsite on Immanuel Kantin tietoteoreettinen termi.

 

 

Aine

eli materia. Materia on materialistien (esim. Demokritos ja Karl Marx) mielestä ainoa perusoleva eli substanssi.

 

 

Atomi

Demokritoksen mielestä aineen pienin rakenneosanen.

 

 

Determinismi

Käsitys, jonka mukaan kaikki maailmassa tapahtuu välttämättä. Sattumaa ja vapaata tahtoa ei ole.
Tämä käsite kuuluu ontologian ja metafysiikan alueelle.

 

 

Dualismi

Käsitys, jonka mukaan maailmassa on kaksi substanssia eli perusolevaa. Rene Descartes kannatti dualismia. Hänen mielestään maailmassa on kaksi substanssia: aine (materia) ja henki.
Tämä käsite kuuluu ontologiaan eli käsitykseen maailmasta.

 

 

Empirismi

Käsitys, jonka mukaan saamme tietoa vain havaitsemalla, esim. näkemällä tai kuulemalla. Empirismin kuuluisin edustaja on John Locke.
Tämä käsite kuuluu tietoteoriaan eli käsitykseen tiedosta.

 

 

Idealismi

Käsitys, jonka mukaan henki tai henkinen prinsiippi on maailman ainoa substanssi eli perusoleva. Platon kannatti idealismia.
Tämä käsite kuuluu ontologiaan eli käsitykseen maailmasta.

 

 

Idea

Platonin mielestä ideat ovat maailman ainoa substanssi eli perusoleva. Platonin mukaan näkemämme maailman asiat ja esineet ovat ideoiden heijastumisia aineeseen.
Tämä käsite kuuluu ontologiaan eli käsitykseen maailmasta.

 

 

Indeterminismi

Käsitys, jonka mukaan kaikki maailmassa ei tapahdu välttämättä. Sattuma on olemassa ja ihmisellä voi olla vapaa tahto.
Tämä käsite kuuluu ontologian ja metafysiikan alueelle.

 

 

Materialismi

Materialimin mielestä materia eli aine on ainoa perusoleva eli substanssi. Materialisteja ovat mm. Demokritos ja Karl Marx.
Tämä käsite kuuluu ontologiaan eli käsitykseen maailmasta.

 

MATERIALISMIN ERI MUODOT:

ELIMINOIVA MATERIALISMI

Käsitys, jonka mukaan on olemassa vain materiaa. Kieltää jyrkästi kaiken henkisen olemassaolon.
Esim.1. ajattelu on vain monimutkaista aivojen sähkökemiallista toimintaa.
Esim.2. seurustelukumppanisi, jota rakastat, on vain luista, lihaksista ja elimistä rakentunut monimutkainen biologinen kone, joka ohjautuu aivojensa sähkökemiallisella toiminnalla.

 

EMERGENTTINEN MATERIALISMI

Käsitys, jonka mukaan henkiset ilmiöt (esim. tietoisuus ja itsenäinen ajattelu) tulevat esille, kun aine eli materia on tarpeeksi monimutkainen (engl. emerge = tulla esille, nousta esille). Ihmisellä tämä tapahtui, kun aivojen sähkökemiallinen toiminta kehittyi nykytasolle. Tämän käsityksen mukaan tarpeeksi monimutkainen tietokone tulee tulevaisuudessa tietoiseksi, eli se alkaa ajatella itse. Tämä ajatus on eräiden tieteiselokuvien taustalla (esim. Terminator).

 

HISTORIALLINEN MATERIALISMI

Maailman tapahtumat menevät järkähtämättömästi eteenpäin yksin taloudellisten (materiaalisten) tekijöiden ohjaamina (esim. olemmeko paimentolaisia, onko tehtaita, kuka tehtaat omistaa…). Karl Marx kehitti tämän näkemyksen.

 

REDUKTIIVINEN MATERIALISMI

Käsitys, jonka mukaan kaikki asiat, joita luulemme henkisiksi, kuten ajattelu, voidaan palauttaa aineen toiminnaksi (reduktio = palauttaminen yksinkertaisemmaksi; monimutkaisen selittäminen monen yksinkertaisen prosessin toiminnalla).
Esim. ajattelu on vain monimutkaista aivojen sähkökemiallista toimintaa.

 

 

Monismi

On olemassa vain yksi substanssi eli perusoleva.

 

 

Ontologia

Filosofian osa-alue, joka tutkii sitä, millainen maailma on.

 

 

Pluralismi

On olemassa monta substanssia eli perusolevaa.

 

 

Rationalismi

Käsitys, jonka mukaan saamme oikeaa tietoa vain järjellämme eli tarkalla pohdinnalla. Rationalismin kuuluisin edustaja on Rene Descartes.
Tämä käsite kuuluu tietoteoriaan eli käsitykseen tiedosta.

 

 

SELITYKSEN ERI TAVAT

1. KAUSAALINEN SELITYS:

aiemmin tapahtunut syy selittää asian.
Esim.1. Nykydelfiini on virtaviivainen, koska petokalat ovat syöneet ei-virtaviivaiset delfiinien esivanhemmat ja vain virtaviivaiset ovat jatkaneet sukua
(evoluutioteorian oppi luonnonvalinnasta).
Esim.2. Nykyauto on virtaviivainen, koska autotehtaalla koneet ovat prässänneet auton peltiosat sellaisiksi.

 

2. FINAALINEN (ELI TELEOLOGINEN ELI INTENTIONAALINEN) SELITYS:

päämäärä ja tavoite selittävät asian.
Esim.1. Nykydelfiini on virtaviivainen, jotta se voi uida mahdollisimman nopeasti ja taloudellisesti ja siten kyetä tehokkaasti kalastamaan ja välttämään petokalat.
Esim.2. Nykyauto on virtaviivainen, jotta se voi liikkua mahdollisimman nopeasti ja taloudellisesti.
Finaalista (eli teleologista eli intentionaalista) selitystä käytetään yleensä ihmisen toiminnan selittämiseen. Esim. kysymykseen: ”Hei, miksi olet täällä Tampereella?” emme yleensä vastaa ”Bussi toi minut tänne” (kausaalinen selitys), vaan ”Tulin ostamaan uuden sähkökitaran” (finaalinen eli teleologinen eli intentionaalinen selitys).

 

 

Substanssi

Perusoleva, joka on koko näkemämme maailman taustalla ja mistä kaikki riippuu tai johtuu. Materialistien mielestä ainoa substanssi on materia.