FI 1 -opintojakson tiivistetyt asiat

UUSI OPS 2021

          Platon

This FI 1 -page in English,  translated by Google Translator
This FI 1 -page in Italian,  translated by Google Translator
This FI 1 -page in German,  translated by Google Translator
This FI 1 -page in Russian,  translated by Google Translator
  
Opetussuunnitelma
Johdanto filosofiaan
Antiikin kolme suurta filosofia:
        1. Sokrates
        2. Platon
                Platonin valtio
        3. Aristoteles
Argumentaatio eli perustelu sekä päättely
        Virhepäätelmät
Keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja
      1. Aine ja henki
          Materialismi
              Marx
          Idealismi
          Descartesin metafysiikka
          Substanssien lukumäärä
      2. Vapaus ja välttämättömyys
      3. Käsitteellinen ja empiirinen
      4. Subjektiivinen ja objektiivinen
Tieto
Miten saamme tietoa?
Onko maailma järkemme mukainen?
Tiede

Vinkkejä kokeeseen

Koealue - Lukion filosofia, Kurssi 1, Opintoverkko, uusi ops 2016


Ylioppilaskokeen filosofian kysymykset

 

Opetussuunnitelma


• mitä filosofia on, filosofinen kysymyksenasettelu sekä ajattelu filosofian perinteessä ja ajankohtaisissa aiheissa

• johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, muun muassa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sovellettuna


• keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja:
  • henki ja aine
  • vapaus ja välttämättömyys
  • käsitteellinen ja empiirinen
  • objektiivinen ja subjektiivinen

• tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero

• tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: väitteiden muodostaminen, koetteleminen ja perusteleminen joissain lukion oppiaineissa

LÄHDE:
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (pdf)






JOHDANTO FILOSOFIAAN



Esa Saarinen esittelee filosofian -cd


ALKUPOHDINTA:

A. Mikä on ihminen?
Mieti kysymykseen vähintään viisi vastausta.
B. Pohdinta ryhmissä:

    B 1. Mikä ryhmäläisten
           luonnehdinnoista oli
  1. Yleisin (eniten oppilaita kannatti)

  2. Yllättävin / luovin

  3. Sai vähiten kannatusta

      B 2. Mitkä ovat ryhmän mielestä
           viisi parasta luonnehdintaa?



philosophy  YouTubessa



MITÄ FILOSOFIA ON? s. 8-12



1. Tieteiden tiede
- filosofia tutkii muiden tieteiden perusteita

2. Tiede ihmisestä
- filosofia pyrkii ihmisen tärkeiden asioiden juurille

3. Maailmankatsomus- tai moraalioppi
- maailman- ja elämänkatsomuksia kutsutaan joskus filosofioiksi tai elämänfilosofioiksi.

Ne tulevat ilmi joskus tiivistelminä (mm. aatelissukujen tunnuslauseet)
Esimerkiksi
”Puhtain asein puhtaan asian puolesta”
(Mannerheimin suvun tunnuslause)
tai
”Elä ja anna muidenkin elää”

4. Järkiperäistä perimmäisten asioiden pohdiskelua
- rationaalista spekulaatiota, jota antiikin filosofit harrastivat.

Rationaalinen = järkiperäinen.

Spekulaatio = pohdiskelu
(usein korkealentoista).

5. Asioiden kriittistä analysointia
- kriittisyys ja kyseenalaistaminen ovat olennaista filosofialle

6. Kielen analyysiä
- filosofiassa kysytään, mikä eri käsitteiden ja lauseiden merkitys on

7. Mahdollisimman yleisten asioiden ajattelua
- esimerkiksi vapaus, oikeus, ihminen, oikeudenmukaisuus...




FILOSOFIAN OSA-ALUEET   s. 24-29



1. Etiikka (oppi moraaliteorioista ja hyvästä elämästä)
- Miten voimme elää hyvää elämää?

2. Yhteiskuntafilosofia
- Millainen on hyvä yhteiskunta?

3. Estetiikka (taidefilosofia)
- Mitä kauneus on?
- Mitä taide on?

4. Tieto-oppi
- Mitä tieto on?
- Mitä voimme tietää?
- Mistä saamme mahdollisimman varmaa tietoa?

5. Metafysiikka
- Mitä oleva on?
- Mikä on perustodellisuus?

6. Logiikka
- Tutkii pätevää päättelyä

7. Tieteenfilosofia
- Tutkii tieteen tekemisen perusteita





ANTIIKIN KREIKAN KOLME SUURTA FILOSOFIA

SOKRATES
s. 15-16

Socrates  Googlen kuvahaku

• 470/469–399 eaa. eli eKr, Ateena, Kreikka


• Sokrateella oli keskusteleva ns. dialektinen metodi eli menetelmä:
hän pyrki siihen, että keskustelun toinen osapuoli itse oivaltaa totuuden.

Sokrates toimi ikään kuin totuuden kätilönä kysymyksillään ja sai siten toisen sanomaan (synnyttämään) totuuden (ns. lapsenpäästöoppi).


• Sokrates piti tärkeänä oman tietämisen rajojen tunnustamista – ”Tärkeintä on ymmärtää, että ei tiedä”

• Sokrates: ”Tunne itsesi”

• Inhimillinen hyvyys on ymmärtämistä, joten pahuus on ymmärtämättömyyttä eikä kukaan tee tahallaan väärin
(liiankin optimistinen näkemys?)

• On parempi olla oikeudenmukainen ja kärsiä vääryyttä kuin olla epäoikeudenmukainen ja hyötyä siitä

• Sokrates ei itse kirjoittanut mitään, vaan hänet tunnetaan muiden teoksista, varsinkin Platonin

• Sokrates kyseli ihmisiltä filosofisesti ja vaati perusteluita
sai vihamiehiä

• Tuomittiin demokraattisesti kuolemaan jumalanpilkasta ja nuorison villitsemisestä ja joi itse myrkkymaljan

KAHOOT: SOKRATES
   (ELÄMÄ JA FILOSOFIA)
KAHOOT: SOKRATES
   





PLATON
s. 16-17, 20 (luolavertaus), 67(Theaitetos-dialogi)

Platon  Googlen kuvahaku

• 427-347 eaa. eli eKr., Ateena, Kreikka

• Platon oli aluksi Sokrateen oppilas

• Sokrateen kuolema demokraattisesti annetun rangaistuksen seurauksena järkytti Platonia ja vaikutti voimakkaasti hänen ajatteluunsa

• Platon kirjoitti keskustelumuotoisia dialogeja, joissa Sokrates on päähenkilö.
Kuuluisimpia Platonin dialogeja ovat ”Valtio” ja ”Pidot”.


• Platon oli ensimmäinen filosofi, joka muutti koko maailman filosofiseksi järjestelmäksi:
”Koko myöhempi filosofia on vain reunahuomautuksia Platonin teoksiin.”
     Whitehead, 1929

• Platon yritti perustaa ihanteittensa mukaisen yhteiskunnan Syrakusan kaupunkiin nykyiseen Sisiliaan. Hanke kuitenkin epäonnistui.

• Platon perusti Ateenan lähelle Akatemia-nimisen oppilaitoksen filosofista ja tieteellistä tutkimusta varten

• Platonin kuuluisin vertaus on luolavertaus

KAHOOT: PLATON
   (PERUSASIOITA)




PLATONIN FILOSOFIA   s. 17-18, 20


• Platonin luolavertaus:
Platonin luolavertaus, suomenkielinen Wikipedia
Kuvalähde: Timo Muola
Ihmiset ovat kahlehdittuina luolassa. He eivät näe itse todellisuutta, vaan ainoastaan esineiden varjot.
Platonin mielestä me olemme samassa tilanteessa.
        PLATON: VALTIO

KAHOOT: PLATONIN LUOLAVERTAUS


POHDINTA
  1. Mitä Platon tarkoitti tällä vertauksella?
  2. Mitä harhoja jokapäiväisessä elämässämme on?
  3. Millaisia aistiharhoja olette kokeneet?
  4. Onko mahdollista, että elämme kokonaan harhojen vallassa?
    Mikä olisi silloin tosioleva?
  5. Mihin filosofian osa-alueiden ongelmiin luolavertaus liittyy?

SIVUHUOMAUTUS:
Kumpi on totta: unen maailma vai valvetilan maailma?
Itämaisessa filosofiassa taolaiselta mestari Zhuangilta löytyy ”perhosen uni” -pohdinta:
"Näin unta, että olen perhonen.
Olenko siis ihminen, joka näkee unta, että on perhonen?
Vai olenko minä perhonen, joka näkee unta, että on ihminen?"
Länsimaisessa filosofiassa Descartes on käyttänyt tätä ns. unen argumenttia osoittaakseen aistitiedon epäluotettavuuden.

• Matrix-elokuvatrilogiassa on sama ajatus kuin Platonin luolavertauksessa: maailma, jonka näemme, kuulemme ja tunnemme aisteillamme, on harhaa.
Matrix-elokuvassa tietokoneet luovat meille harhamaailman.


Kuvalähde: Wikipedia
Matrix-elokuvan juliste


TEHTÄVÄ
Kirjoita paperille Matrix-elokuvan katsomisen jälkeen oppitunnilla mahdollisimman tarkka kuvaus siitä, millainen on todellisuus Matrix-elokuvan mukaan.
Tämän tekstin saat sitten ottaa kokeeseen materiaaliksi.
Tekstissä ei saa olla filosofisia tietoja, vaan siinä tulee olla ainoastaan kuvaus Matrix-elokuvasta.
Opettaja kerää paperit oppitunnin lopussa, tarkastaa ne ja antaa takaisin koetilaisuudessa.


• Truman Show –elokuvan ajatus on se, että pääosan esittäjä (näyttelijä Jim Carrey) ei tiedä, että kaikki muut ihmiset ovat näyttelijöitä.





PLATONIN IDEAOPPI   s. 17-18, 20

                    

        IDEAMAAILMA
          /     IKUINEN
         /      MUUTTUMATON
        /       TODELLINEN
     JÄRKI
      /
     /
    /
IHMISET   
    \
     \
      \
     AISTIT
        \
         \
          \
        AISTIMAAILMA
              MUUTTUVA
              NÄENNÄINEN
• meille on tuttu asia se, että esimerkiksi alkaessamme rakentaa jotain, meillä täytyy olla mielessämme rakennettavan asian malli tai idea.
Esim. puusepällä on mielessään tuolin idea, kun hän alkaa tehdä tuolia.

Samoin ajatellessamme esim. kirahvia meillä on mielessämme jonkinlainen kirahvin perusmalli eli ideaalinen tapaus eikä mikään oikea olemassaoleva kirahvi.

Eli meidän on helppo ymmärtää se, että omassa mielessämme on ideoita.

Platon on kuitenkin radikaalimpi: hänen mielestään ideoiden maailma on oikeasti olemassa.
(realistinen idealismi)



PLATONIN ONTOLOGIA
Ontologia = oppi olevasta,
esim. millainen maailma on?
Platonin ontologinen käsitys:
todellisuuden perimmäinen aines ovat ideat
     
idealismi
aate on idealismi ja sen kannattaja on idealisti



PLATONIN TIETO-OPPI

Platonin tieto-opillinen käsitys:
saamme oikeaa tietoa
järkemme avulla
     
rationalismi
aate on rationalismi ja sen kannattaja on rationalisti

      ratio=järki, latinaa

Tieto-oppi = epistemologia

KAHOOT: PLATONIN KÄSITYS MAAILMASTA JA OIKEAN TIEDON SAAMISESTA
   




POHDINTA:
Millainen olisi paras mahdollinen valtio ja yhteiskunta?
  1. Miten sitä hallitaan?

  2. Ketkä ovat vallassa?

  3. Kumpi on tärkeämpi, ihmisten vapaus vai yhteinen etu?

PLATONIN VALTIO-UTOPIA
s.

Utopia = näkemys ihanteellisesta tulevaisuuden elämästä, esim. yhteiskunnassa

• Platon esitti dialogissaan ”Valtio” hänen mielestään ihanteellisen tavan rakentaa valtio ja hallita sitä

• Platon jakoi ihmiset kolmeen ryhmään heidän ominaisuuksiensa mukaan:
 
                  
                 /\
         FILOSOFIHALLITSIJAT
          johtavat valtiota
              /______\
             /        \
            / SOTILAAT \
      huolehtivat ulkoisesta ja
     sisäisestä turvallisuudesta
         /________________\
        /                  \
       /      KANSA         \
      /                      \
     /     - työläiset        \
    /      - käsityöläiset     \
   /       - maanviljelijät     \
  /        - ei poliittisia      \
 /           oikeuksia            \
/__________________________________\

• Jokainen toimii valtiossa siinä tehtävässä, joka on hänelle paras:
 

IHMISEN     VALTION          HYVE
OMINAI-     VÄESTÖNOSAT
SUUDET


JÄRKI       HALLITSIJAT      VIISAUS
            (filosofi-
             hallitsijat)

TAHTO       SOTILAAT         URHEUS
                             ROHKEUS

HALUT       TYÖLÄISET        ITSE-
            elinkeinon-      HILLINTÄ
            harjoittajat
• Platonin mukaan ihmiset pitää kasvattaa pienestä pitäen hyväksymään hänen valtio-ajatuksensa.

Valtion tulee olla totalitaarinen, eli koko valtio on filosofihallitsijoiden otteessa pienimpiäkin yksityiskohtia myöten:
Avioliitto:

Filosofihallitsijat suunnittelevat etukäteen pariutumisen sen mukaan, keistä tulee parhaita ja terveimpiä lapsia.

Kansalle uskotellaan, että parit arvotaan.
Platon hyväksyi siis kansan huijaamisen valkoisella valheella.


Kasvatus ja koulutus:

Lapsille ja nuorille saa opettaa vain kehittäviä ja ylevöittäviä ajatuksia.


Filosofihallitsijat ja seksi:

Filosofihallitsijoiden keskinäinen seksi on vapaata.
He eivät kuitenkaan saa kasvattaa itse lapsiaan eivätkä edes saa tietää, ketkä ovat heidän lapsiaan, jotta he määräisivät ihmisiä eri tehtäviin heidän kykyjensä mukaan, eivätkä suosisi omia lapsiaan.


Naisten asema:

Platonin mukaan nainenkin voi olla filosofihallitsija!


• Miksi Platon valitsi totalitarismin eikä vapauden?
Nykyvaltioissahan totalitarismi tulee esille vain poikkeusaikoina, esim. sodan aikana.
Platon oli nähnyt omana aikanaan sekä sodan järkyttävyyden että kansanvallan eli demokratian huonot puolet (esim. Sokrateen kuolemantuomio).
Platonin mukaan parhaiden ajattelijoiden täydellisellä vallalla päästään parhaaseen tulokseen.


• Elokuva: Divergent-Outolintu
Elokuva kuvaa maailmaa, jossa ihmiset on jaettu ominaisuuksiensa mukaan eri luokkiin, joilla on omat tehtävät ja oikeudet:
  • TERÄVÄT
    tiede ja tutkimus - tieto ja logiikka
    symbolina vesi

  • USKALIAAT
    sotilaita ja poliiseja - rohkeus
    symbolina tuli / hehkuva hiillos

  • REHDIT
    oikeuslaitos - rehellisyys ja järjestys
    symbolina vaaka

  • SOPUISAT
    maanviljely - harmonia ja onnellisuus
    symbolina maa/multa sekä puu

  • VAATIMATTOMAT
    hallinnon hoito virkamiehinä sekä muiden auttaminen
    symbolina sileät pikkukivet


  • Osattomat
    yhteiskunnan ulkopuoliset
Kuvalähde: Wikipedia
Outolintu-elokuvan juliste

Yhteiskunnan muuttumisen ja luokkajaon sai aikaan sota.
Muuri erottaa valtion muusta maailmasta.

Divergent-Outolintu -elokuva, linkki Internet Movie Data Base
TEHTÄVÄ
Kirjoita paperille Outolintu (Divergent) -elokuvan katsomisen jälkeen oppitunnilla mahdollisimman tarkka kuvaus Outolintu (Divergent) -elokuvasta, sen tapahtumista ja sen kuvaamasta maailmasta.
Tämän tekstin saat sitten ottaa kokeeseen materiaaliksi.
Tekstissä ei saa olla filosofisia tietoja, vaan siinä tulee olla ainoastaan kuvaus Outolintu (Divergent) -elokuvasta.
Opettaja kerää paperit oppitunnin lopussa, tarkastaa ne ja antaa takaisin koetilaisuudessa.



KAHOOT: PLATONIN VALTIO-UTOPIA
   
KAHOOT: PLATONIN ELÄMÄ JA AJATTELU





ARISTOTELES   s. 18, 21, 89

Aristotle  Googlen kuvahaku

• 384-322 eaa. eli eKr. Kreikka ja Makedonia

• Platonin oppilas,
tulevan suuren valloittajan Aleksanteri Suuren opettaja

• hylkäsi Platonin ideaopin


• Aristoteles kiinnitti huomionsa maailmassa tapahtuviin muutoksiin ja pyrki selittämään niitä
           
      syyn erittely
Platon sen sijaan kiinnitti huomionsa ideoiden maailmaan.
Plato Aristotle  Googlen kuvahaku

• peripateettinen ("ympärikävelevä") koulu Lykeion Ateenassa ( lyseo-sana)

• koko länsimaisen tieteen isä ja monien yksittäisten tieteenalojen perustaja.
Hän oli ensimmäinen, joka luokitteli inhimillisen tietämisen aloja omiksi oppialoikseen, kuten matematiikka ja biologia.
Monet näistä luokitteluista ovat edelleen käytössä.

• luonnontutkimuksen uranuurtaja, joka kehitti tiedettä erittäin monella alueella:
anatomia, tähtitiede, sikiötutkimus, maantiede, geologia, meteorologia, fysiikka ja eläintiede

• filosofiassa Aristoteles kirjoitti muun muassa estetiikasta, taloudesta, etiikasta, metafysiikasta, hallinnosta, politiikasta, psykologiasta, retoriikasta ja teologiasta

• hänen kirjoituksensa koskettivat myös koulutusta, kirjallisuutta ja runoutta

• logiikan kehittäjä

• teoksia: Fysiikka, Metafysiikka, Nikomakhoksen etiikka, Runousoppi

• Aristoteles oli länsimaisen tieteen isä ja antiikin ajan yleisnero

KAHOOT: ARISTOTELEEN PERUSASIAT
   

• Miksi maailma on sellainen kuin se on?

Aristoteleen syykäsitteet

Aktuaalisuus ja potentiaalisuus




ARISTOTELEEN METAFYSIIKKA


• Aristoteles kiinnitti huomionsa maailmassa tapahtuviin muutoksiin ja pyrki selittämään niitä

    syykäsitteet

    aktuaalisuus ja potentiaalisuus



1. Aristoteleen syykäsitteet   s. 89

 

Miksi koulurakennus on olemassa?
Eli mikä on koulurakennuksen syy?


AINEELLINEN SYY       MUODOLLINEN SYY  
eli                   eli
MATERIAALINEN SYY     FORMAALINEN SYY  
tiilet, betoni,       koulurakennuksen  
teräs, lasi, puu… /\  piirustukset     
                 /  \            
                /    \           
               /      \          
              /        \         
             /__________\     
             |  _    _  |
             | |_|  |_| |
             |          |
             |  _    _  |
             | |_|  |_| |
             |     _    |
             |    | |   |
             |____|_|___|
                         
VAIKUTTAVA SYY        FINAALINEN SYY  
eli                   
KAUSAALINEN SYY       = tarkoitukseen 
rakentajien työ-        viittaava syy;
panos, koneiden       jotta oppilailla 
voima                 olisi mukava ja 
                      lämmin paikka
                      opiskella

KAHOOT: ARISTOTELES
   (METAFYSIIKKA JA ETIIKKA)


Nykyinen syyjako
s. 85-86



1. KAUSAALINEN SELITYS   s. 87-88


korostaa aiemmasta myöhempään vaikuttavaa syysuhdetta.

Eli ajallisesti aiempi A johtaa tapahtumaan B.
Suomenkielessä käytetään kausaalisen selityksen yhteydessä yleensä sanaa koska.

Esimerkkejä:
- koulu on olemassa, koska rakentajat ovat sen rakentaneet
- syön puuron kanssa omenasosetta, koska viime syksynä keräsin paljon omenoita ja tein niistä sosetta

Eli   A    B

Esimerkiksi:

- metsuri sahasi puuta
      puu kaatui

- autosta puhkesi rengas
      auto ajoi ojaan



Yleensä löytyy pitkä kausaalinen selitysketju.

    Esim.
  • miksi ihminen kuoli?   Hän kuoli rinnan alueen verenvuotoon.

  • miksi tuli verenvuoto?   Lyijymöhkäle murskasi suuren verisuonen.

  • mistä lyijymöhkäle tuli?   Se oli luoti, joka tuli aseesta.

  • miksi luoti lensi aseesta?   Hylsyn ruuti räjähti ja se lennätti luodin lujaa vauhtia.

  • miksi ruuti räjähti?   Nalli räjähti ja se räjäytti ruudin.

  • miksi nalli räjähti?   Iskuri iski nalliin ja se räjähti.

  • miksi iskuri iski?   Koska liipasin painui.

  • miksi liipasin painui?   Koska etusormi koukistui.

  • miksi etusormi koukistui?   Koska sormilihas supistui.

  • miksi sormilihas supistui?   Lihakseen tuli liikekäsky aivojen motoriselta aivokuorelta.

  • miksi aivokuorelta tuli liikekäsky?   Aivojen etuosista lähti hermoimpulssi, joka lähetti liikekäskyn.

  • jne.




2. FINAALINEN SELITYS   (eli teleologinen eli intentionaalinen selitys)
s. 87-88


korostaa lopputulosta ja pyrkimystä johonkin.
Suomenkielessä käytetään finaalisen selityksen yhteydessä yleensä sanaa jotta.

Esimerkkejä:
- koulu on olemassa, jotta oppilaat voisivat opiskella mukavasti sisätiloissa
- syön puuron kanssa omenasosetta, jotta saisin siitä hyviä vitamiineja ja hivenaineita

Finaalista selitystä käytetään yleensä ihmisen toiminnan selittämiseen.

Vastaa kysymykseen:
”Missä tarkoituksessa joku tehtiin?”.

Esimerkiksi:

- ihminen sahasi puuta
      sai polttopuita
           ja lämpöä kotiinsa

- muurari muurasi tiiliä
      haluttiin tehdä
          ihmisille koti





Soveltavia esimerkkejä:


a) Ihminen liikkuu polkupyörällä tiellä.
    Miksi polkupyörä liikkuu tiellä?
    (MIETI SEKÄ KAUSAALINEN ETTÄ
        FINAALINEN SELITYS)

KAUSAALINEN SELITYS:
Ihminen polkee polkimia, jolloin ketjujen avulla pyörimisvoima pyörittää takarengasta, jolloin polkupyörä liikkuu eteenpäin


FINAALINEN SELITYS:
Ihminen haluaa mennä polkupyörällä paikasta A paikkaan B, esim. mennä kouluun



b) A ampui B:tä ja B kuoli.
    Miksi B kuoli?

KAUSAALINEN SELITYS:
Aseen iskuri iski nalliin, joka räjähti, jolloin ruuti räjähti ja luoti sinkoutui eteenpäin
ja osui B:n rintaan ja murskasi B:n sydämen, jolloin B:n verenkierto loppui ja B kuoli

FINAALINEN SELITYS:
A oli suuttunut B:lle ja halusi surmata hänet   (=halusi, että hän kuolee)



c) Miksi jänis muuttuu syksyllä
    valkoiseksi?
    (MIETI SEKÄ KAUSAALINEN ETTÄ
        FINAALINEN SELITYS)

KAUSAALINEN
SELITYS
  
FINAALINEN
SELITYS

                              jänis
-------------------------------------------------->
                                                      aika
Kausaalinen selitys

Evoluutio: eli pedot söivät ruskeat jänikset, mutta valkoiset jänikset pääsivät karkuun valkoisessa lumessa. Turkin värivaihtelu syntyi mutaation tuloksena.

geenit ja dna

jäniksen geenit tekevät sen, että jäniksen turkin väri vaihtuu syksyllä valkoiseksi ja keväällä ruskeaksi. 		  Finaalinen selitys

Jänis sulautuu valkoiseen lumeen ja selviää hengissä.



d) Miksi sukellusvene on tämän
    muotoinen?
    (MIETI SEKÄ KAUSAALINEN ETTÄ
        FINAALINEN SELITYS)
Sukellusvene. Kuvalähde: Timo Muola

KAUSAALINEN SELITYS:
Tutkimukset sukellusveneen rakennepiirustukset rakennustyö telakalla

FINAALINEN SELITYS:
virtaviivaisuus helpottaa vedessä liikkumista, lisää nopeutta ja vähentää energian kulutusta




e) Miksi delfiini on tämän
    muotoinen?
    (MIETI SEKÄ KAUSAALINEN ETTÄ
        FINAALINEN SELITYS)
Delfiini. Kuvalähde: Timo Muola

KAUSAALINEN SELITYS:
Evoluutio: sopeutuvimman selviytymisen -periaate ja mutaatiot geenit

FINAALINEN SELITYS:
virtaviivaisuus helpottaa vedessä liikkumista, lisää nopeutta ja vähentää energian kulutusta




KERTAUS:

• materiaalinen syy:
jokainen olio on jotakin ainesta
(mänty on puuta)

• formaalinen syy:
jokaiselle kehittyy jokin muoto
(siemenestä mänty, ei kuusi)

• kausaalinen syy:
voima, joka panee kehityksen liikkeelle
(männyn syynä aiemmat männyt siemen)

• finaalinen syy:
kaikella päämäärä, joksi se aktualisoituu
(männyn siemen männyksi)



2. Aristoteles: aktuaalisuus ja potentiaalisuus   s. 89 (siemen-kuva)



potentia  =  kyky, mahdollisuus

aktuaalisuus  =  tullut esille, toteutunut


•     Siemenessä on retiisi potentiaalisena, eli siemenellä on mahdollisuus ja kyky kasvaa retiisiksi.

Retiisi. Kuvalähde: Papunet. Kuvaa käytetty Papunetin luvalla. Retiisi on aktualisoitunut, eli piilevä mahdollisuus on toteutunut.




POTENTIAALIENERGIA:

Paino murskaa juomalasin. Kuva: Timo Muola

Painolla on
potentiaa
eli kyky
- pudota
- kiihtyä
- murskata

             Potentiaali-
energia on
aktualisoitunut,
painon vauhti
kiihtyi ja
juomalasi
murskaantui
 
    
   /      ___
   |_______|_____
  _|_ \    /_|_/
 / | \ \  //\|/\
|  |  | \||  |  |
 \___/     \___/
Missä mielessä pihalla oleva polkupyörä on sekä aktuaalinen että potentiaalinen?

AKTUAALINEN:
polkupyörän osien potentia on aktualisoitunut ja polkupyörä on valmis.

POTENTIAALINEN:
polkupyörällä on potentiaa eli mahdollisuus tulla ajetuksi.


potentia  =  kyky, mahdollisuus

aktuaalisuus  =  tullut esille, toteutunut


Mikä on polkupyörän laite, jolla pyritään varmistamaan, että polkupyörän potentia ajamiseen ei aktualisoidu väärällä hetkellä?

Lukko!




ARISTOTELES JA HYVÄ ELÄMÄ



• Aristoteleen mukaan kullakin olennolla elämän päämäärä löytyy lajin olemuksesta, esim. kynän tehtävä on kirjoittaa.
Esim.
  • laiskiainen nukkuminen

  • pikkulinnut syöminen

  • bonono-apinat seksi


  • mikä on vain ihmiselle ominainen tehtävä, ihmisen lajityypillinen hyvä?

            ajattelu

            filosofia


• järjen käyttö on juuri ihmiselle ominaista
filosofia on puhtain ja korkein inhimillisen onnen muoto


Aristoteles:

1. Onnellisuuden tavoittelu

2. Järjen käyttö

       
terävimmillään se tarkoittaa filosofian harrastamista


• Aristoteles: hyvä elämä on kultaisen keskitien kulkemista ja ääriasioiden karttamista.
Esim.
 

           Kultainen    
           keskitie
           Onnellisuus
               ||
               ||
               \/
<------------------------------->
Kitsaus             Tuhlaavaisuus
Piheys
               ||
               ||
               \/
<------------------------------->
Laiskuus            Työnarkomania

        kultainen keskitie:

piheys

HYVÄ ELÄMÄ

tuhlaavaisuus

• Aristoteleen määritelmä tasa-arvosta:
Samanlaisia on kohdeltava samalla tavalla, erilaisia on kohdeltava eri tavalla

Määritelmä kuulostaa hyvältä,
esim. jos kaksi ihmistä ovat samanlaisia (tekevät yhtä paljon työtä, heillä on sama koulutus ja työ on yhtä vaativaa) heillä tulee olla sama palkka.

Mutta... ovatko ne tapaukset sittenkään samanlaisia, joille vaaditaan samaa palkkaa?
Samanlaisuuden määritteleminen ei aina ole helppoa.
Huomaa: Aristoteles oli huippufiksu kaveri, mutta hänen mielestään ei ollut mitään ongelmaa siinä, että vapaa mies on naisten ja orjien yläpuolella - ovathan tapaukset erilaisia!


• Aristoteleen kuuluisa etiikan teos on Nikomakoksen etiikka
(Nikomakos oli Aristoteleen poika)


KAHOOT:
ARISTOTELEEN METAFYSIIKKA (syyt sekä aktuaalisuus ja potentiaalisuus)
JA ETIIKKA



EI KOKEESEEN: ARISTOTELEEN KÄSITYS MUODOSTA JA AINEESTA

• jokainen olio on muodon ja aineen sekoitus. Oliossa muoto aineellistuu jossain muodossa. Olion muoto erottaa sen muista olioista.

• Miten olio tulee olioksi? → potentiaalisuus (=mahdollisuus) ja aktuaalisuus (= toteutuminen). Jokainen olio on idullaan jo se, mikä siitä tulee.







ARGUMENTAATIO ELI PERUSTELU
SEKÄ PÄÄTTELY   s. 44-51



• Argumentti
= johtopäätös ja johtopäätöksen oikeaksi osoittavat perustelut eli premissit


• Premissi
= etukäteen tiedetty asia, jolla perustellaan jotain väitettä tai johtopäätöstä.

Premissi on päättelyn lähtökohta.
esim.
joku väite tai tosiasia

• esimerkki argumentista:
Premissi 1 – Maa vetää kaikki kappaleita puoleensa
Premissi 2 – Valkoinen kiekko on kappale
--------------------------------------------
Johtopäätös: Maa vetää valkoista kappaletta puoleensa eli se putoaa kohti maan keskipistettä.



DEDUKTIIVINEN PÄÄTTELY eli
DEDUKTIO   s. 49
= päättelytapa, jossa lakia tai sääntöä sovelletaan ja siitä päätellään jokin yksittäinen tapaus.

Deduktiivisessa päättelyssä ensimmäinen premissi on sääntö tai laki.

Toinen premissi on jokin tapaus (esim. ihminen), jota sovelletaan premississä 1 olevaan sääntöön tai lakiin.

esim.
Premissi 1 - Ihminen on kuolevainen  (LAKI)
Premissi 2 - Sokrates on ihminen  (YKSITTÄISTAPAUS)
-------------------------------------------------
Johtopäätös: Sokrates on kuolevainen

• Deduktiivinen päättely säilyttää totuuden,
eli jos premissit ovat totta, myös johtopäätös on tosi.


• Deduktiivinen päättely ei anna meille uutta tietoa, vaan sillä voimme vain soveltaa tosia asioita eri tilanteisiin.



INDUKTIIVINEN PÄÄTTELY eli
INDUKTIO   s. 49-50
= päättelytapa, jossa monesta yksittäisestä tapauksesta päätellään yleinen laki tai sääntö.


Esim.1
Premissi 1 - Kädestä pudonnut tavara putoaa alas
Premissi 2 - Ihmiset pysyvät maassa tai lattiassa kiinni
Premissi 3 - Tuolit pysyvät maassa tai lattiassa kiinni
Premissi 4 - Pöydät ja pulpetit pysyvät maassa tai lattiassa kiinni
Premissi 5 - Vesi pysyy lasissa, joessa, järvessä tai meressä, eikä lähde lentämään
Premissi 6 - Maapallo kiertää aurinkoa eikä sinkoudu avaruuteen
Premissi 7 - Kuu kiertää maapalloa eikä sinkoudu avaruuteen
Premissi x - ja niin edelleen
-----------------------------------------------------
Johtopäätös: Kappaleet vetävät toisiaan puoleensa. Tämä voima on painovoima.

Esim.2
Premissi 1 - Oppilaat poistuivat tänään oppitunnilta, kun koulun kello soi
Premissi 2 - Oppilaat poistuivat eilen oppitunnilta, kun koulun kello soi
Premissi 3 - Oppilaat poistuivat toissapäivänä oppitunnilta, kun koulun kello soi
Premissi 4 - Oppilaat poistuivat toissapäiväistä edeltävänä päivänä oppitunnilta, kun koulun kello soi
Premissi x - ja niin edelleen
-----------------------------------------------------
Johtopäätös: Kun koulun kello soi, oppilaat poistuvat oppitunnilta

Esim.3
Premissi 1 - suomessa imperfekti, yks. 3. pers., on söi
Premissi 2 - suomessa imperfekti, yks. 3. pers., on myi
Premissi - suomessa imperfekti, yks. 3. pers., on kirjoitti
Premissi 4 - suomessa imperfekti, yks. 3. pers., on juoksi
Premissi 5 - suomessa imperfekti, yks. 3. pers., on käveli
Premissi 6 - suomessa imperfekti, yks. 3. pers., on nukkui
Premissi 7 - suomessa imperfekti, yks. 3. pers., on luki
Premissi x - ja niin edelleen
-----------------------------------------------------
Johtopäätös: "Suomenkielessä mennyt aikamuoto eli imperfekti muodostetaan laittamalla i-kirjain verbin loppuun".

Esim.4
Premissi 1 - Aurinko nousi tänä aamuna
Premissi 2 - Aurinko nousi eilisaamuna
Premissi 3 - Aurinko nousi toissapäivän aamuna
Premissi 4 - Aurinko nousi toissapäiväistä edeltävänä aamuna
Premissi x - ja niin edelleen
-----------------------------------------------------
Johtopäätös: Aurinko nousee joka aamu


• Induktiivinen päättely ei välttämättä säilytä totuutta.


• Induktioperiaatteen kritiikki
(David Hume, 1600-luku):
Induktioperiaate on oikeutettu sillä, että se on aina toiminut tähän asti.

Eli meillä on ollut monta yksittäistapausta induktioperiaatteen toimimisestä, ja näin olemme päätelleet yleisen periaatteen (eli että induktiivinen päättely toimii).

Mutta tämähän on induktio!
Eli olemme oikeuttaneet induktioperiaatteen induktiolla!

Tämähän on kehäpäätelmä!



KAHOOT:
ARGUMENTAATIO ELI PERUSTELU SEKÄ PÄÄTTELY



• Argumentaatiovirheet   s. 47

Kaksi perustapaa:
  • premissit voivat olla vääriä

  • johtopäätös ei seuraa premisseistä

    Esim.
    Premissi 1 - Kanalla on kaksi jalkaa
    Premissi 2 - Ihmisellä on kaksi jalkaa
    -----------------------------------------------
    Johtopäätös: Ihminen on kana.


• Argumentti on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.




SOVELLUS:

On sanottu, että sodan ensimmäinen uhri on totuus. Eli aina sodissa tulee molemmilta puolilta valtava määrä propagandaa.
  1. Millaisella propagandalla Venäjä on pyrkinyt oikeuttamaan hyökkäyksensä Ukrainaan?

  2. Millaista sotapropagandaa on ollut näkyvissä molemmilla puolilla?

    1. Venäjän propaganda

    2. Ukrainan propaganda

    3. Venäjän propaganda Suomea vastaan



VIRHEPÄÄTELMÄT   s. 47
  1. Henkilöä vastaan hyökkääminen
    = asia hylätään vain sillä perusteella, kuka sen sanoi

  2. ”Straw man” eli olkinukke
    = vastustajan väite väännetään irvikuvaksi

  3. Pelkkä auktoriteettiin vetoaminen
    = väitettä pidetään oikeana vain sillä perusteella, kuka niin sanoo

  4. Vetoaminen tiedon puutteeseen
    = jos asiaa ei ole todistettu oikeaksi,
    se on väärin
         TAI
    = jos asiaa ei ole todistettu vääräksi,
    se on oikein

  5. Toistetaan, toistetaan, toistetaan
    = väitettä ei perustella, vaan sitä vain toistetaan, toistetaan, toistetaan...

  6. Otetaan huomioon vain ääripäät
    = otetaan huomioon vain ääripäät eli tehdään väärä vastakkainasettelu

  7. Kehäpäätelmä
    = johtopäätös on asia, joka on jo mainittu premissinä

    Esim.
    Koska lukion ekaluokkalaiset ovat ihania, söpöjä, komeita ja kauniita (premissejä),
    niin lukion ekaluokkalaiset ovat ihania (johtopäätös).

    TAI TOINEN ESIMERKKI KEHÄPÄÄTELMÄSTÄ:

    ALKUPERÄINEN VÄITE
    1. Raamattu/Koraani/Veda on pyhä kirja.
    MISTÄ TIEDÄMME, ETTÄ RAAMATTU/KORAANI/VEDA ON PYHÄ KIRJA?
    2. Raamattu/Koraani/Veda on pyhä kirja, koska niissä itsessään sanotaan, että ne ovat pyhiä kirjoja.
    MIKSI LUOTTAISIMME RAAMATTUUN/KORAANIIN/VEDAAN?
    3. Voimme luottaa niihin, koska Raamattu/Koraani/Veda ovat erehtymättömiä.
    MIKSI RAAMATTU/KORAANI/VEDA OVAT EREHTYMÄTTÖMIÄ?
    Ne ovat erehtymättömiä, koska ne ovat pyhiä kirjoja!


  8. ”Slippery slope” eli liukas rinne / viettävä pinta
    = ajatellaan turhan yksioikoisesti, että jos näin tehdään, siitä seuraa vain pahaa ja liu'utaan yhä suurempaan pahaan.
    Eli ensin tämä huono asia ja siitä taas seuraa tämä huono asia ja siitä taas tämä huono asia jne.

  9. Premisseistä ei oikeasti seuraa johtopäätös
    ”ei seuraa" on latinaksi "non sequitur"
    = premisseistä ei oikeasti seuraa johtopäätös

  10. Puolitotuudet ja todisteiden ”unohtaminen”
    =

  11. Tilastojen ymmärtäminen väärin
    =

  12. Yhdessä esiintymisen ja syy-yhteyden sekoittaminen
    eli korrelaation ja kausaalisuuden sekoittaminen
    = se, että asiat tapahtuvat yhdessä
          (=korrelaatio)
    ei tarkoita sitä, että asiat ovat syy ja sen seuraus
          (=kausaalisuhde)

    Esim.
    Suomessa on selvä korrelaatio jäätelönsyönnin ja hukkumiskuolemien välillä:
    eli silloin, kun syödään eniten jäätelöä, tapahtuu myös eniten hukkumisia.
    Korrelaatio on voimakas, mutta näillä kahdella ei ole syy-suhdetta: kumpikaan ei ole toisen syy.
    Todellisuudessa näillä kahdella asialla on yhteinen syy: kesän lämpö ja kuumuus. Niiden takia syödään paljon kylmää jäätelöä ja uidaan paljon ja veneillään paljon (ja ikävä kyllä joskus myös hukutaan).

  13. ”Tämän jälkeen, siispä tämän takia”
    latinaksi "Post hoc, ergo propter hoc"
    = aiemmin tapahtunut päätellään suoraan myöhemmän syyksi

  14. Vääräksi todistamisen mahdottomuus
    eli falsifioinnin mahdottomuus
    = väitetään asiaa, jota on mahdoton osoittaa vääräksi

  15. Nopea pikaselitys
    eli ad hoc -selitys
    = nopeasti keksitty perusteeton selitys

    "Ad hoc" = ”tähän” (latinaa)

Lisätietoja:
virhepäätelmät,  Googlen haku

http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html,  Vesa Tenhunen



Pohdinta:
  1. Millaisia kiistoja ja väittelyitä on somessa?
    Kerro vähintään kolme esimerkkiä.

  2. Millaisia argumenttivirheitä eli perusteluvirheitä on somen väittelyissä?


• Todistustaakka
= vastuu todistamisesta,
eli kysymys siitä, täytyykö väitteen esittäjän todistaa väitteensä oikeaksi,
vai täytyykö väitettä vastustavan osoittaa väite vääräksi
Esim.
Pitääkö uskovan todistaa Jumalan olemassaolo,
vai ateistin todistaa se, että Jumalaa ei ole








KESKEISIÄ FILOSOFISIA PERUSKYSYMYKSIÄ JA -EROTTELUJA



 1. AINE JA HENKI   s. 25-26, 32-34


• Mikä on maailmassa perustavanlaatuisin olemassa oleva asia?
Moni vastaisin tähän että atomit, maailma koostuu aineesta.
Näin vastaavien näkemys on materialismi.

 • MATERIALISMI
= käsitys, jonka mukaan aine eli materia on maailmassa substanssi eli kaikista perustavaalaatuisin olemassa oleva asia.

Kuuluisia edustajia: Demokritos ja Marx.

Materialismin kannattaja on materialisti.

Lisätietoja:
- Materialismi,  Googlen haku


MATERIALISMIN ERI MUODOT:


ELIMINOIVA MATERIALISMI


Käsitys, jonka mukaan on olemassa vain materiaa.

Kieltää jyrkästi kaiken henkisen olemassaolon.
Esim.1. ajattelu on vain monimutkaista aivojen sähkökemiallista toimintaa.

Esim.2. seurustelukumppanisi, jota rakastat, on vain luista, lihaksista ja elimistä rakentunut monimutkainen biologinen kone, joka ohjautuu aivojensa sähkökemiallisella toiminnalla.


EMERGENTTINEN MATERIALISMI


Käsitys, jonka mukaan henkiset ilmiöt (esim. tietoisuus ja itsenäinen ajattelu) tulevat esille, kun aine eli materia on tarpeeksi monimutkainen
(engl. emerge = tulla esille, nousta esille).

Ihmisellä tämä tapahtui, kun aivojen sähkökemiallinen toiminta kehittyi nykytasolle.

Tämän käsityksen mukaan tarpeeksi monimutkainen tietokone tulee tulevaisuudessa tietoiseksi, eli se alkaa ajatella itse.
Tämä ajatus on eräiden tieteiselokuvien taustalla (esim. Terminator, 1984).



HISTORIALLINEN MATERIALISMI
      KARL MARX


Maailman tapahtumat menevät järkähtämättömästi eteenpäin yksin taloudellisten (materiaalisten) tekijöiden ohjaamina.
Esim. olemmeko paimentolaisia vai
onko meillä onko orja-, feodaali-, teollinen vai jälkiteollinen kulttuuri,
onko meillä tehtaita, kuka tehtaat omistaa,
millä ehdoilla ihmiset ovat työssä jne.
Yhteiskunnan talous määrää yhteiskunnan henkiset asiat
Esim. oikeuslaitos, taide, uskonto, filosofia….


YLÄRAKENNE

OIKEUSLAITOS, TAIDE,
USKONTO, FILOSOFIA...
           

ALARAKENNE

TALOUDELLISET
(MATERIAALISET)
TEKIJÄT

Eli paimentolaisella on paimentolaisen ajatukset.
Orjalla on orjan ajatukset.
Feodaaliherralla on feodaaliherran ajatukset.
Maanviljelijällä on maanviljelijän ajatukset.
Tehdastyöläisellä on tehdastyöläisen ajatukset.
Työttömällä on työttömän ajatukset.
Kotirouvalla on kotirouvan ajatukset.
Pätkätyöläisellä on pätkätyöläisen ajatukset.

Esimerkkinä MUSIIKKI:

1. Paimentolaisuus
kehittymätön tekniikka
laulu ja rummutus iltanuotiolla
laulu ja rumpusäestys

2. 1600-luvulla ns. pieni jääkausi
uskonnollisuus ja raskaus
J.S.Bach kehitti urkumusiikkia
       mm. toccata and fugue, YouTube
 urkumusiikki

3. 1700-luvun lämpimämpi sää
vapautumista uskonnosta,
      keveys, hilpeys
       esim. W.A. Mozart
       mm. Mozart Forte, YouTube
 kuninkaat tukivat oopperoita
oopperat

4. 1900-luvulla sähkötekniikan kehitys
sähköisesti vahvistettu musiikki
sähköinen pop ja rock

5. Slummien kova elämä ja rikollisuus
rap ja gangsta-rap


eli kuten huomaamme, yhteiskunta vaikuttaa aina voimakkaasti siihen, millaista on musiikkimme

Historiallisen materialismin kehitti Karl Marx.



REDUKTIIVINEN MATERIALISMI


Käsitys, jonka mukaan kaikki asiat, joita luulemme henkisiksi, kuten ajattelu, voidaan palauttaa aineen toiminnaksi.
Reduktio = palauttaminen yksinkertaisemmaksi; monimutkaisen selittäminen monen yksinkertaisen prosessin toiminnalla.

Esim. ajattelu on vain monimutkaista aivojen sähkökemiallista toimintaa.


MATERIALISMIN KRITIIKKI


• Kaikki eivät usko materialismiin.
Materialismia voidaan arvostella esim. seuraavilla tavoilla:
Tapa 1.
Voidaan huomauttaa, että niin, minkäs mukaan atomit ovat maailman perusta?
Ai tieteen mukaan?
No keiden toimintaa se tiede on?
Tiede on tieteilijöiden toimintaa.
Siis ihmisten toimintaa.
Eli ihmisten toiminta ja havainto ovat meille perustavaalaatuisempia kuin aine eli materia.

Tapa 2.
Mitkä säännöt liikuttavat atomeita?
      Tietysti luonnonlait.
Mitkä säännöt liikuttavat molekyylejä?
      Tietysti luonnonlait.
Mitkä säännöt ohjaavat soluja?
      Tietysti luonnonlait.
Mitkä säännöt ohjaavat hermosoluja?
      Tietysti luonnonlait.
Mitkä säännöt ohjaavat aivoja?
      Tietysti luonnonlait.
Mitkä säännöt ohjaavat ihmistä?
      Tietysti luonnonlait.

Kuitenkin me ihmiset koemme, että meillä on vapaa tahto!

Tapa 3.
Kun ihminen rakastaa toista, mitä hän oikeasti rakastaa?

Jos materialisti rakastaa toista, mitä hän silloin rakastaa?
Toisen materiaa eli ainettako?

Sanooko hän rakkaalleen:
"Rakastan sinun keratiiniasi" (keratiini on hiusten ainesosa)
"Rakastan sinun orvaskettäsi" (orvaskesi on ihon osa)

 IDEALISMI
= käsitys, jonka mukaan henki, mieli, ajattelu, ihmisen kulttuuri tai ihmisen havainto on maailmassa substanssi eli kaikista perustavaalaatuisittain olemassa oleva asia.

Kuuluisia edustajia: Platon ja Hegel.

Idealismin kannattaja on idealisti.

Lisätietoja:
- Idealismi,  Googlen haku
- Subjektiivinen idealismi,  Googlen haku
- Objektiivinen idealismi,  Googlen haku


• Ontologia = oppi olevasta
esim. millainen maailma on?

Materialismi ja idealismi ovat ontologian pääsuunnat.





DESCARTESIN METAFYSIIKKA (=käsitys substansseista)   s. 25



René Descartes. Kuvalähde: Wikipedia
René Descartes


• Descartesin lähtökohta oli erittäin radikaali, täydellinen epäily.
Hän ei hyväksynyt lähtökohtaisesti mitään varmaksi.

• voiko silloin olla varma edes omasta olemassaolostaan?


• ”Ajattelen, siis olen”

ajatteleva sielu on varmasti olemassa

henki (mm. sielu) on substanssi


• aineesta saamamme havainnot ovat niin yhdenmukaisia, että myös aine on substanssi

• henki ja aine ovat melkein kokonaan erillisiä:
 
 ______________
|              |
|   HENGEN     |
|   MAAILMA    |
|              |
|   Jumala     |
|              |
|   vapaus     |
|  __________  |
|_|__________|_|
  |          |  
  | ihminen  | <---ihminen on sekä 
 _|__________|_    hengen maailman 
| |__________| |   että aineen maail- 
|              |   man asukas
|   AINEEN     |
|   MAAILMA    |
|              |
|   Eläimet    | <--eläimet ovat 
|   Esineet    |    monimutkaisia 
|              |    koneita!
| Mekanistisuus|
| Determinismi |
|______________|

• Descartesin käsitys ihmisestä:
  • ihmisen sielu on vapaa ja indeterministinen

  • ihmisen ruumis on biologinen, mekanistinen ja deterministinen kone

Determinismi = kaikki tapahtuu vääjäämättä, ei ole valinnan vapautta.



KAHOOT:
DESCARTESIN METAFYSIIKKA eli käsitys substansseista


SUBSTANSSIEN LUKUMÄÄRÄ:



NIMITYS SUB-
STANS-
SIEN
LUKU-
MÄÄRÄ 		ESIMER-
KIKSI 		KANNAT-
TAJA
Monismi Yksi Materialismi

Idealismi
Marx

Platon
Dualismi Kaksi
Henki ja
aine

 Descartes
Pluralismi Monta
Tuli, ilma,
vesi, maa

Lukematon
määrä
(monadit)

Empedokles


Leibniz





2. VAPAUS JA VÄLTTÄMÄTTÖMYYS   s. 26, 35


• Onko ihminen vapaa vai onko kaikki ennalta määrätty ja kaikki maailmassa tapahtuu välttämättä?


• Indeterminismi
= käsitys, jonka mukaan kaikki ei ole ennalta määrätty


• Determinismi
= käsitys, jonka mukaan kaikki on ennalta määrätty





 3. KÄSITTEELLINEN JA EMPIIRINEN   s.


• Käsitteellinen
= ei-konkreettinen
eli niitä EI voi koskettaa ja/tai nähdä

esim. matematiikka:
4-2 = 2 ja se pätee kaikkialla

toinen esimerkki on pii, eli ympyrän kehän ja halkaisijan suhde π  (eli π).
Pii on käsite ja sitä ei voi kuvata tarkkana lukuna.
Käsitteellisiä asioita ovat esim. oikeudenmukaisuus ja vapaus.
Niitä ei voi koskettaa.



• Empiirinen
= havaintoon perustuva,
konkreettinen

Empiirinen on jokin, jonka voimme nähdä ja/tai jota voimme koskettaa.

Empiirisiä ovat tuolit, pöydät, talot, ihmiset...

Huomaa, että käsitteellisen todistaminen empiirisesti ei ole helppoa.
Esimerkiksi jos yritämme todistaa laskun 4-2=2 käyttämällä leipiä, niin otettuamme neljästä leivästä pois kaksi leipää, huomaamme, että poisotetuista kahdesta leivästä on jäänyt pöydälle jauhoja ja muruja.
Eli 4-2 ei olisikaan 2 vaan noin 2,0001!





4. SUBJEKTIIVINEN JA OBJEKTIIVINEN   s.


• Subjektiivinen
= omakohtainen
esim. ihmisen oma mielipide tai näkemys, mm. makuasiat


• Objektiivinen
= ulkokohtainen eli ei-subjektiivinen näkemys asiaan
esim. tieteellisen tutkimuksen käsitys asiasta






POHDINTA

Onko tieto jotain täysin varmaa vai jotain, minkä oletamme oikeaksi?
Kuva 1

(Kuva 2, äänestys kevät 2022)



POHDINTA:
  1. Oletko ollut joskus tilanteessa, jossa joku väittää jotain täydeksi totuudeksi, vaikka se on vain hänen oma mielipiteensä?
    Kerro, mikä asia.
    Kerro, mikä tilanne.

  2. Mitkä asiat maailmassa ovat sellaisia, että niitä väitetään täydeksi totuudeksi, vaikka ne ovat vain jonkun/joidenkin mielipiteitä?




TIETO   s. 60-



• tieto
= hyvin perusteltu tosi uskomus
(Platonin määritelmä)


KLASSINEN TIEDON MÄÄRITELMÄ - Platon
s. 61-62


= tieto on  (1)  hyvin perusteltu
                 (2)  tosi
                 (3)  uskomus

Esim. ”Sataako ulkona?”
  1. Hyvin perusteltu
    - menemme ulos ja katsomme, että pisarat tulevat pilvistä eikä esim. yläpuolellamme olevalta kukkienkastelijalta

  2. Tosi
    - huomaamme, että ylhäältä putoaa pisaroita

  3. Uskomus
    - tieto on joka tapauksessa viime kädessä uskomus, joten tietomme voi muuttua


• Platonin tiedon määritelmää on kritisoinut varsinkin Edmund Gettier:
Esimerkiksi lammas laitumella -esimerkki:

Ohikulkija katsoo laitumelle ja näkee siellä lampaan.
Ohikulkijalla on siten tieto, että laitumella on lammas.

Mutta se onkin oikeasti koira, jota hän vahingossa luulee lampaaksi.

Laitumella on kuitenkin sittenkin lammas kiven takana (!),
joten Platonin oikean tiedon määritelmä täyttyy:
  1. Hyvin perusteltu - ohikulkija näkee siellä lampaan (näköhavainto)

  2. Tosi - laitumella on lammas

Kuitenkin meidän on vaikea hyväksyä ohikulkijan havaintoa tiedoksi - sehän oli virheellinen!


Gettierin kritiikistä huolimatta ei ole löytynyt parempaakaan tiedon määritelmää kuin tuo Platon klassinen määritelmä.



• data
= raakatieto
Esim. 11001001
Pelkkä data ei kerro vielä mitään. Sen sanoma pitää purkaa.

• informaatio
Informaatio on tiedon yleisnimitys. Informaatio voi olla totta tai valetta.


• arkitieto
Arkitieto on usein subjektiivista (omien etujen mukaista) eikä ole kriittistä.
Hyvä esimerkki on todistajalausuntojen ristiriidat (vaikka olisikin ulkopuolinen todistaja eikä asianosainen).


• tieteellinen tieto
= tieteellisin välinein ja tieteellisen objektiivisen ja kriittisen prosessin avulla saatu tieto


• tiede
= johdonmukainen, valvottu ja hyväksytyin menetelmin tehty pyrkimys saada uutta tietoa.
Tiede pyrkii olemaan
    - objektiivinen
    - kriittinen
    - avoin

         
Tiede korjaa itseään



• pseudotiede
= valetiede
Väittää olevansa tieteellisesti perusteltu, vaikka ei ole.
Esim. horoskoopit ja homeopatia

MITEN SAAMME TIETOA?   s. 60-



Epistemologia = tieto-oppi



JOHDANTO TIETO-OPPIIN:
MITEN SAAMME TIETOA?
MIKÄ ON HAVAINTO?
ONKO HAVAINTOTIETOMME VARMA?


 

1.          2.          3.
HAVAINNON   AISTIMUS    HAVAINTO
KOHDE,      aistin-     aivoissa
OBJEKTI     elimessä;            
            tässä silmän        
            verkkokalvo


Ihminen havaitsee aistimuksen!

Eli omien aistiensa aivoihin lähettämät tiedot.

Emme havaitse itse kohdetta!

Mutta mikä on havainnon kohteen (objektin) ja aistimuksen välinen suhde?

Voimmeko jollain tavalla tarkistaa aistimuksemme ja havainnon kohteen suhteen?

Eli sen, vastaako aistimuksemme ulkomaailmaa?

Millä sen tekisimme?

Aisteillako?

Sehän olisi paha looginen virhe!



Vastaako aistimuksemme ja
havaintomme ulkomaailmaa?


Meillä ihmisillä on tapana pitää aistihavaintojamme erehtymättöminä.
Tyyliin ”Uskon sen, kun näen”.
Tätä näkemystä kutsutaan filosofiassa nimellä naivi realismi eli lapsellinen realismi.

Pidämme aistihavaintojamme erehtymättöminä, koska aivomme luovat meille yhtenäisen havaintokentän. Tämä on kuitenkin aivojemme luomus!

Tästä ovat todisteena monet illuusiot ja havaintoharhat.
Yksinkertaisimpana todisteena aivojen toteuttama näkökentän näyttäminen myös silmänräpäytyksen aikana.
illusion  Googlen kuvahaku

color illusion  Googlen kuvahaku

Illuusio  suomenkielinen Wikipedia


Eli:

1. Havainnon kohde, objekti, ulkomaailma

2. Aistimukset aistinelimessä

3. Havainto aivoissa eli käsitteellistetty näkemys todellisuudesta.

  Välissä:

  - aistit

  - järki

  - kieli eli asian käsitteellistäminen eli asian selittäminen kielen käsitteiden avulla



Ludwig Wittgenstein:

Emme näe jotakin, vaan näemme jonakin.

Eli havainnossa on aina mukana järkemme ja asian käsitteellistäminen eli kieli.

     
Tällä ankka-kaniini-vaihduntakuviolla Wittgenstein esitteli ajatustaan, jonka mukaan me emme näe jotakin, vaan näemme jonakin.


Georg Berkeley:

Näemme vain ilmiöitä, emme esineitä     fenomenalismi (fenomenon, fenomeeni = ilmiö).

Esim. emme havaitse pulpettia, vaan näemme tiettyä väriä, kulmia, suoria ja tunnemme paineen sormiemme iholla koskiessamme pulpettiin jne.


KAHOOT:
TIETO-OPIN ALKUASIAT 



 ____________  
|            |            ___________
|  MAAILMA   |           |           |
|  OBJEKTI   |___________|           |
|  TIEDON    |           |  MINÄ     |
|  KOHDE     |   TIETO   |  SUBJEKTI |
|  ULKO-     |___________|  AJATTELU |
|  MAAILMA   |           |           |
|            |           |___________|
|____________|



MITEN SAADAAN OIKEAA TIETOA?   s. 70-75



• kysymykseen siitä, miten saadaan oikeaa tietoa, on filosofiassa vastattu yleensä kahdella tavalla.
Nämä päävastaukset ovat:

- järjellä

- aistihavainnoilla


Järjen korostaminen oikean tiedon lähteenä on nimeltään rationalismi.

Aistihavaintojen korostaminen oikean tiedon lähteenä on nimeltään empirismi.



RATIONALISMI   s. 72-73

= näkemys, jonka mukaan tieto tulee järjellä eli tarkalla pohdinnalla

        ratio = järki (latinaa)


• rationalismin tärkein edustaja on René Descartes (1600-luku, Ranska)
        teos "Metodin esitys"


• rationalismissa arvostetaan matematiikkaa:
  • matematiikan puhdas ja kirkas käsitteellinen maailma perustuu täysin järjen käyttöön

  • monet filosofian historian kuuluisat rationalistit ovat olleet tärkeitä matematiikan kehittäjiä:
      - Descartes
      - Leibniz
      - Pascal


• rationalismin ongelmakohtia:
  • Jos emme saa tietoa havainnoilla, niin mistä tulee tietomme?

    Rationalistit vastasivat, että ihmisillä on tietoa jo syntyessään.
    He puhuivat synnynnäisistä ideoista.

  • Eikö ihminen muka voi tehdä virheitä päättelyssään?




EMPIRISMI   s. 73-74

= näkemys, jonka mukaan tieto tulee havainnoista

• empirismin tärkein edustaja on John Locke (1600-luku, Englanti):
  • Mieli on syntyessään ”tabula rasa” eli tyhjä taulu ja vasta kokemukset piirtävät siihen merkkinsä

  • Locken mukaan on olemassa objektiivinen todellisuus, jolla on sellaisia mitattavia ominaisuuksia kuin muoto, koko ja määrä. Mutta väri, tuoksu ja maku syntyvät vasta omassa mielessämme.

• Georg Berkeley (1600-1700-luvut, Irlanti) oli ääriempiristi:
Hän tajusi, että emme koskaan havaitse esineitä, vaan ainoastaan erilaisia ilmiöitä:
värejä,
kulmia,
suoria ja
tunnemme paineen sormiemme iholla koskettaessamme.

Vasta järkemme tekee päätelmän, että tässä on jokin tietty esine.
Esim. jos painan sormeni pulpetin pintaa vastaan, tuntoaistini EI kerro minulle, että siinä on pulpetti.
Tuntoaistini kertoo ainoastaan sen, että siinä on jotain, tai että jokin painaa sormiani.
Tätä Berkeleyn näkemystä kutsumme nimeltä fenomenalismi (fenomenon; fenomeeni = ilmiö).

Onko esineitä ja ainetta sitten ollenkaan olemassa, jos aistimme vain ilmiöitä, emmekä lainkaan esineitä ja ainetta?
Berkeley mukaan ei ole!
No mistä havaintomme sitten tulevat?
Miksi todellisuus näyttää pääpiirteissään muuttumattomalta, jos kerran ainetta ei ole?
Berkeleyn mukaan todellisuus näyttää pääpiirteissään muuttumattomalta, koska Jumala havaitsee sen koko ajan!
Berkeley: "Olemassaolo on havaituksi tulemista" (lat. "Esse est percipi").


• myös David Hume (1700-luku, Skotlanti) oli ääriempiristi

Humen mukaan me havaitsemme vain aistimuksia.
Meillä ei ole mitään tietoa siitä, millainen todellisuus on oikeasti.

   

Tämä Humen ääriempiristinen näkemys on nimeltään skeptinen empirismi eli epäilevä empirismi  (skeptinen=epäilevä).




• empirismin ongelmakohtia:
  • Havaintomme ovat usein erehtyväisiä.
    Monenlaisia illuusioita ja havaintoharhoja on paljon.
    Miten siis voimme luottaa havaintoihimme?

  • Jos emme havaitse jotain asiaa, voimmeko tietää siitä mitään?
    (jos lähtökohtamme on, että saamme tietoa vain havainnoista)
    Esim.
    Jos metsässä kaatuu puu, eikä kukaan ole kuulemassa sitä, ryskyykö se?
  • Onko olemassa asioita, joita ei voi havaita aisteilla, esim. näkemisellä?
    Esim. oikeudenmukaisuus, vapaus...





TIEDON ALKUPERÄN PERUSJAKO
s. 72-75

 


Nimitys    RATIONALISMI      EMPIRISMI
                |                |    
                |                |    
Tiedon          |                |    
alkuperä      Järki           Havainto
                |                |    
                |                |    
                |                |   
Kannattaja    Platon           Locke
             Descartes       Berkeley
                   \           /  
                    \         /  
                     \       /  
                      \     /   
                  Kantin synteesi
                  eli yhdistelmä

KAHOOT:
TIETO-OPPI - EMPIRISMI JA RATIONALISMI



DESCARTESIN JÄRJESTELMÄLLISEN EPÄILYN MENETELMÄ
eli varman tiedon saavuttamisen menetelmä
s. 72-73

René Descartes:
"Metodin esitys"

1. Totena ei saa pitää mitään asiaa, ennen kuin asia on aivan selvä ja tarkka     metodinen eli menetelmällinen epäily,
vertaa:
  1. Unen argumentti (argumentti=perustelu)
    = joskus unen maailma tuntuu oikealta

    tai

  2. Paha demoni on voinut huijata meitä luulemaan epätotta todeksi

2. Jokainen tutkittava asia on jaettava osiin:
 

  |   |   |   |   |   |   |   |   
__|___|___|___|___|___|___|___|___
  |   |   |   |   |   |   |   |   
__|___|___|___|___|___|___|___|___
  |   |   |   |   |   |   |   |   
__|___|___|___|___|___|___|___|___
  |   |   |   |   |   |   |   |  
__|___|___|___|___|___|___|___|___
  |   |   |   |   |   |   |   |   
  |   |   |   |   |   |   |   | 


   Jokainen tutkittava asia on jaettava osiin:

  |   |___|_  |   |   |___|___| 
__|__/|___|_\_|___|__/|___|___|\__
  | / |   |  \|___|_/ |   |   | \ 
__||__|___|___|___|___|___|___|_|_
  | \ |   |   |   |   |   |   |/  
__|__||___|___|___|___|___|__/|___
  |   \   |   |  _|_  |   |_/ |   
__|___|\__|___|_/_|_\_|__/|___|___
  |   | \_|___|/  |  \|_/ |   |   
  |   |   |   |   |   |   |   |
Esimerkiksi jonkin asian olemassaolo:

    - näkö

    - kuulo

    - tuntoaistimus

    - tuoksu / haju


3. Tulee aloittaa helpoimmista ja yksinkertaisemmista kysymyksistä.


4. Asioiden täydellinen luetteleminen, ettei mitään jäisi huomaamatta.



DESCARTESIN MIELESTÄ AIVAN VARMAT ASIAT


1. Matemaattis-loogiset totuudet.
Esim. 2+2=4
(Descartes oli tärkeä matematiikan kehittäjä)

2. Oman tietoisuuteni tapahtumat
(johti ”Ajattelen, siis olen” -argumenttiin)

3. Määritelmälliset todet.
Esim.

- kaikki poikamiehet ovat naimattomia

- pallon jokainen piste on yhtä kaukana pallon keskipisteestä

- kolmiossa on kolme kulmaa

4. Kaiken kattavat lauseet.
Esim.

- Pälkäne on olemassa tai ei ole olemassa

5. Jumala on olemassa.
Descartes oli rationalisti, eli hän korosti järkeä oikean tiedon saavuttamisen menetelmänä.
Jumalan olemassaolosta hän varmistui ns. jumalatodistuksien avulla.
Jumala ja jumalatodistukset filosofiassa
(linkki FI 4 -opintojakson nettisivulle)





POHDINTA:

Jos järki ja havainto ovat ristiriidassa, kumpaa uskot?

Esim. 1. Tulet suihkusta ja näet, että pukuhuoneessa nukkuu jääkarhu!
Uskotko havaintoasi vai pidätkö asiaa aistiharhana (eli uskot järkeäsi).

Esim. 2. Näet lentävän lautasen eli jonkinlaisen ufoaluksen.
Onko havaintosi totta vai onko kyseessä näköharha?





KANTIN TIETO-OPPI
JA KANTIN KÄSITYS MAAILMASTA
  s. 74-75



• Kant, Immanuel 1724-1804, Saksa


• empirismin ja rationalismin
synteesi eli yhdistelmä:
tieto tulee havainnoista, mutta havainto edellyttää käsitteen.

Eli emme ymmärrä havaintoamme ilman järkeämme.
Yhteys empirismiin:
tieto tulee havainnoista

Yhteys rationalismiin:
käsitteeet - järjen käyttö


• emme voi havaita ”puhtaasti” eli objektiivisesti,
vaan meillä on aina ihmisyyteen liittyviä asioita, jotka vaikuttavat havainnointiimme ja ajatteluumme.
Näille asioille Kant antoi nimen ymmärryksen kategoriat.
Niitä ovat mm. aika, tila ja syysuhde.
Ne muovaavat aina havaintojamme.

Havaitsemme aina ikään kuin värillisten silmälasien läpi:

       
Kant:
”Havainto ilman käsitettä on sokea.
Käsite ilman havaintoa on tyhjä.”


• a posteriori -tieto =
tieto, jonka saamme havainnolla.
Esim. näkemällä tai kuulemalla.

Esim. ulos katsomalla näemme, sataako vai eikö sada.


• a priori -tieto =
tieto, joka mahdollistaa havaintotiedon ja siten edeltää havaintotietoa.
Tieto, jonka avulla voimme ymmärtää havaintoamme.
Esimerkiksi käsitys syystä ja seurauksesta,
käsitys ajasta,
käsitys tilasta eli maailman kolmiulotteisuudesta
leveys, korkeus ja syvyys


• järjellä ja tiedolla on rajansa:

emme tiedä, millainen maailma on itsessään   ( das Ding an sich )
"das Ding an sich" = "asia itsessään", saksaa
tiedämme vain, millainen maailma on meille   ( das Ding für uns )
"das Ding für uns" = "asia meille", saksaa



Kant:

Havaitsemme aina ikään kuin värillisten silmälasien läpi.


KERTAUS:

Emme tiedä, millainen maailma on itsessään (das Ding an sich).
"das Ding an sich" = "asia itsessään", saksaa
Tiedämme vain, millainen maailma on meille (das Ding für uns).
"das Ding für uns" = "asia meille", saksaa

KAHOOT:
KANTIN TIETO-OPPI
   






KÄSITTEET ”TIETO” JA ”TOTUUS”
s.



• tieto kertoo jotain maailmasta
Esim.

- ”Jennin reppu on punainen”

- ”Ulkona ei sada”

• totuus liittyy väitteeseen (eli propositioon)
eli väite voi olla totta tai epätotta


• alla on pari järjetöntä virkettä, joissa käsitteet tieto ja totuus sekoitetaan (filosofiassa puhutaan kategoriavirheestä, kun pahasti sekotetaan kaksi eri asiaa):

- ”Auto on totta”

- ”Sade on totta”

P.o. = pitäisi olla

- ”Auto on olemassa”

- ”Ulkona sataa”

Kuuluisa kirjassa ”Linnunradan käsikirja liftareille” (Douglas Adamsin sci-fi-kirja) esiintyvä kategoriavirhe on supertietokone Syvän mietteen (Deep Thought) vastaus kysymykseen elämän tarkoituksesta: ”42”!




SUHTAUTUMINEN TIETOON
s. 63-64


• skeptisismi
eli epäilyn periaate
= emme voi saada tietoa
(ainakaan varmaa tietoa)

Tiukka skeptisismi ajautuu paradoksiin:
ensin väitetään, että ei voi olla mitään tietoa
ja sitten kuitenkin väitetään, että on yksi varma tieto: "Meillä ei voi olla mitään varmaa tietoa".
Epäilyn periaatetta on korostanut erityisesti Descartes järjestelmällisen epäilyn periaatteellaan.
Hän ei kuitenkaan ajautunut skeptisismiin, vaan löysi varman pohjan tiedolleen ("Ajattelen, siis olen").

• agnostismi
= varma väite siitä, että meillä ei voi olla mitään (varmaa) tietoa


• dogmatismi
= meillä on jo varmaa tietoa

Tämä yksioikoinen lähtökohta vie yleensä nykyisen tietomme betonointiin:
meillä on jo varma tieto asioista (esim. Einstein, Darwin...), joten miksi tutkia enää.
Keskiajalla dogmaattinen lähtökohta vei Aristoteleen opetuksien nostamiseen kaiken tiedon lähteeksi.

(paitsi Jumalasta ja pelastumisesta kertoo Raamattu)


• kriittisyys
= voimme saada uutta tietoa, mutta meidän täytyy olla kriittisiä.

Tämä on nykyisen tieteen peruslähtökohtia.




ONKO MAAILMA JÄRKEMME MUKAINEN?
s.


• 1600-luvulla Isaac Newtonin kehittämä painovoimalaki oli huikea tieteellinen läpimurto

suuri usko luonnonlakien löytämiseen

usko, että kohta koko maailma voidaan selittää tieteellä ja luonnonlaeilla
   (esim. valistus 1700-luvulla ja
    1800-luvulla positivismi)


• Mutta sitten 1900-luvun alussa hiukkasfysiikassa huomattiin jotain outoa:
ydinhiukkasten  (atomit, protonit, neutronit, elektronit)  maailmassa oli monia newtonilaisen maailman kannalta järjettömyyksiä. Alkeishiukkaset eivät toimineet vanhojen luonnonlakien mukaan!
Ne seurasivat luonnonlakeja vain tilastollisesti!
Tätä ydinfysiikan alaa alettiin kutsua kvanttimekaniikaksi.


• Albert Einstein ei hyväksynyt kvanttimekaniikan käsitystä tilastollisista luonnonlaeista.
Hän tiivisti tämän näkemyksensä kuuluisaan lausumaansa: "Jumala ei heitä noppaa".

 (Lausumallaan "Luuletteko todella, ettei kuuta ole olemassa ilman katsojaa?" Einstein kritisoi kvanttimekaniikan näkemystä, jonka mukaan vasta mittaus muuttaa hiukkasen aalto-hiukkas-luonteen peruuttamattomaksi jommaksi kummaksi)


• Nykyään kvanttimekaniikka  (ja sen ns. kööpenhaminalainen tulkinta)  on hyväksytty.
Tästä seuraa se, että empiirinen luonnontiede on tuonut eteemme maailman, joka ei ole järkemme mukainen.
Esim.

- alkeishiukkanen on yhtä aikaa monessa eri tilassa,  (esim. elektroni toimii joskus kuin hiukkanen eli kappale ja joskus kuin aalto,
vrt. esimerkki Schrödingerin kissasta, joka on yhtä aikaa elävä ja kuollut!) 

- valon nopeutta nopeampi vaikutuksen siirtyminen kahden toisiinsa yhteydessä olevan hiukkasen välillä,
= lomittuminen
(Albert Einsteinin mukaan mikään ei voi olla valon nopeutta nopeampi)

- kvanttitunneloituminen kuvaa kvanttimekaanista ilmiötä, jossa hiukkanen tunkeutuu esteen lävitse, vaikka klassisen fysiikan mukaisesti tämä ei ole mahdollista

• kuuluisia sitaatteja:
- Niels Bohr:
"Ne, jotka eivät ole hämmästyneet tutustuessaan kvanttimekaniikkaan,
eivät ole mitenkään voineet ymmärtää sitä."

- Richard Feynman:
"Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa."

TIEDE   s. 78-79


= tiede on järjestäytynyt ja kriittinen tapa hankkia pätevää tietoa




TIETEEN KRITEERIT


• järjestelmällisyys
(laajat kokonaisuudet, esim. Isaac Newtonin mekaniikka, Darwinin evoluutioteoria…)

• täsmällisyys
(käsitteet rajataan tarkasti)

• kriittisyys
(tiede on itsekorjaava, virheistä opitaan)

• objektiivisuus
(ei mielipideasioita)

• testattavuus ja koeteltavuus

• julkisuus
(mahdollistaa tiedeyhteisön kritiikin). Koko tutkimusprosessi pitää julkaista mahdollisimman tarkkaan, ei vain lopputulosta.

• arvovapaus
(mikään ideologia tms. ei saa määrätä tiedettä)

• sitoutumattomuus
esim. tieteen tuloksia ei saa sanella se, joka maksaa tutkimuksen ja tutkijoiden palkan



PARI-RYHMÄPOHDINTA:

  1. Miten tieteet voitaisiin jaotella?

    1. Kerätkää ensin noin 20 eri tiedettä/tieteenalaa (biologia, matematiikka...)
      "MAALAA" ALTA:
      Matematiikka, biologia, tekniset tieteet, historia, sosiologia eli yhteiskuntatiede, logiikka, kemia, geologia eli maantiede, maatalous-metsätiede, kielitiede, valtio-oppi, taloustiede, taiteentutkimus, tähtitiede, teologia eli uskonnontutkimus, filosofia, oikeustiede, lääketiede, psykologia, fysiikka
    2. Jaotelkaa tieteet/tieteenalat paperille niin, että samanlaiset tieteet/tieteenalat ovat lähinnä

  2. Miettikää, mihin tieteiden/tieteenalojen jako perustuu?


TIETEIDEN JAOTTELU
Tieteiden jaottelu. Kuvalähde: Timo Muola




POHDINTA tai
PARI-RYHMÄTYÖ:

Miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan lukion eri oppiaineissa?

(tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla)

Esim.