Hyve-etiikka
s. 71-79
• huomio kiinnittyy ihmiseen ja hänen ominaisuuksiinsa
- ei teon seurauksiin (utilitarismi)
- ei itse tekoon (velvollisuusetiikka)
• hyve on luonteenpiirre, joka tekee mahdolliseksi elää hyvää elämää
• Homeros (vanhin hyvekäsitys):
Hyve on sitä, että täyttää paikkansa maailmassa ja yhteiskunnassa.
Hyveet ovat oman roolin mukaisia (mies, nainen, lapsi, aikuinen…)
• Platon
On vain yksi hyve = hyveet muodostavat kokonaisuuden,
esim. varas ei rohkeudestaan huolimatta ole hyveellinen.
Platonin Valtio: ihannevaltion luokkajako tehdään ihmisten hyveiden mukaan!
• Aristoteles
jokaista hyvettä vastaa aina kaksi pahetta: liiallisuus ja vähäisyys
esim. rohkeuden hyve: pelkuri  ROHKEA  uhkarohkea
• ns. pakanahyveet
viisaus, oikeamielisyys, kohtuus, rohkeus ja hyväntahtoisuus
• Stoalaisuus
järki ja velvollisuus mielenrauha
• Roomalainen hyveoppi
Miehuullisuus on hyve, joka mahdollistaa vaikeiden olosuhteiden voittamisen.
Myös renessanssifilosofi Niccolò Machiavelli korosti miehuullisuutta
millainen on hyvä hallitsija (”Ruhtinas”)
• Kristilliset hyveet: usko, toivo ja rakkaus
• ritarihyveet:
rohkeus, kunnia, uskollisuus, jalous sekä erityinen suojeleva ja arvostava suhde naisiin
naisen ja miehen rakkaus
• David Hume
Tärkein hyve on hyväntahtoisuus. Tunteista tärkein on empatia eli myötäeläminen.
Järki ei anna arvoja eli elämän päämääriä, vaan tunne.
Humen giljotiini:
”Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten niiden tulisi olla”
• Protestanttinen työn etiikka
Työ on Jumalan palvelemista työn arvostus = työn teko on hyve ja velvollisuus.
Ahkeruus + säästäväisyys + nöyryys
rahaa säästyy sijoittaminen
(mm. tehtaiden perustaminen) kapitalismi lisääntyvä vauraus.
Menestys on arvon mitta menestys on hyve.
(huomaa sosiologi Max Weberin teos: "Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki")
• Porvarillinen työn etiikka
arvostaa työtä ja yksilön taloudellista menestystä. Esim. USA:ssa "self-made man" on hyvin arvostettu, esim. Bill Gates.
• Nykyisin hyve-etiikka tulee näkyviin lähinnä ammatti-etiikkoina, esim.
- lääkärin hyve on elämän suojelu
- pappi
 vaitiolovelvollisuus
- poliisi rohkeus, lainmukaisuus
- oppilas ahkeruus, tunnollisuus
• Lähi-Idän kulttuureista löytyy oman ja suvun kunnian korostusta kunniamurhat
esim. Googlen haku: Kunniamurha
• Vähemmistöjen etiikka:
Velvollisuusetiikka
s. 80-89
• Immanuel Kant (1724-1804)
• Sääntö- eli velvollisuusetiikka (ei huomiota ihmisen luonteenpiirteisiin eikä teon seurauksiin)
• Eettinen on vain sellainen teko, joka tehdään eettisyyden itsensä vuoksi
• Ihmisarvon kunnioittaminen: Pidä ihmistä aina arvona sinänsä, älä välineenä!
• Kategorinen imperatiivi (=ehdoton vaatimus):
Toimi vain sellaisen periaatteen mukaisesti, jonka voisit toivoa tulevan yleiseksi toimintatavaksi (tai laiksi)
• Tahto on keskeinen
• Moraalikäsky on annettu meille A PRIORI eli se ei ole tullut oppimisen, havainnon tai kasvatuksen kautta (a posteriori),
vaan se on synnynnäinen, ikään kuin ihmisyyteen kuuluva asia
• Immanuel Kant:
”Kaksi asiaa täyttää mieleni alati uudella ja kasvavalla ihastuksella: tähtitaivas ylläni ja moraalilaki sisimmässäni”
Liberaali etiikka
s. Liber = vapaa, lat.
• Liberaalin etiikan perusajatus on korostaa yksilön vapauksia ja oikeuksia
• Jos ihmisellä on johonkin oikeus, on jollakulla muulla velvollisuus antaa se
• Liberaali etiikka luetaan velvollisuusetiikan kanssa deontologisiin etiikkoihin, joissa huomio keskittyy oikeisiin periaatteisiin.
Deontologisia etiikkoja EIVÄT ole hyve-etiikka (huomio oikeisiin luonteenpiirteisiin) eikä seurausetiikka, esim. utilitarismi
(huomio teon seurauksiin)
• Oikeuksien ryhmittely:
- Vapausoikeudet
(esim. sananvapaus, mielipiteenvapaus, uskonnonvapaus, kokoontumisvapaus…)
- Poliittiset oikeudet
(esim. oikeus äänestää ja olla ehdolla vaaleissa)
- Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet eli TSS-oikeudet
(esim. oikeus työhön ja toimeentuloon, oikeus ilmaiseen perusopetukseen,
oikeus terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä oikeus välttämättömään sosiaaliturvaan)
- Prosessuaaliset oikeudet
(prosessi=oikeudenkäynti) (esim. oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin)
• oikeudet jaetaan vapaus- ja vaadeoikeuksiin:
- vapausoikeuksia ovat mm. sananvapaus ja uskonnonvapaus
- vaadeoikeuksia ovat mm. oikeus välttämättömään sosiaaliturvaan (vaade=jotain, mitä ihminen voi vaatia itselleen)
• positiivinen vapaus ja negatiivinen vapaus:
- positiivinen vapaus on vapautta johonkin
(uskonnonvapauden puolella vapaus harjoittaa uskontoa ja vapaus kuulua uskonnolliseen yhteisöön)
- negatiivinen vapaus on vapautta jostakin
(uskonnonvapauden puolella vapaus olla harjoittamatta uskontoa ja vapaus olla kuulumatta uskonnolliseen yhteisöön)
Sopimusetiikat
s. 101-108
• ihmiset ovat tehneet sopimuksen siitä, miten tulisi elää, koska muuteen järjestäytynyt elämä murtuisi väkivaltaan
ja alkaisi ”kaikkien sota kaikkia vastaan” (Thomas Hobbes, Englanti, 1600-luku)
• Hobbes: vain suvereeni kuningas voi pitää vallalla ja väkivallalla ihmiset kurissa
(sovereign) ja siksi ihmisten kannattaa vapaaehtoisesti luovuttaa valta itseltään kuninkaalle
• Jean-Jacques Rousseau (Ranska, 1700-luku): ihmisten sopimus oikeasta yhteiskunnan hallinnasta johtaa demokratiaan (”Yhteiskuntasopimus”)
• Immanuel Kant
• John Rawls (USA, 1900-luku)
Tietämättömyyden verho: ihmisten tulee sopia tulevan yhteiskunnan säännöistä tietämättä omaa asemaansa siinä (varallisuus, koulutus, perhe…)
Rawlsin mukaan ihmisten kannattaa sopia seuraavat säännöt:
- Suurin mahdollinen vapaus, joka voidaan yhdistää muiden vastaavaan vapauteen (vertaa jono)
- Sosiaaliset ja taloudelliset eriarvoisuudet on järjestettävä niin, että
- Huonoimmassa asemassa oleville tulee suurin hyöty = maximin-strategia (utilitarismin vastainen!)
- Virat ja asemat ovat avoimia kaikille
Seurausetiikka / Utilitarismi
s. 90-100 Utility = hyöty, engl.
• Teon seuraus määrää teon oikeellisuuden, eli se teko on oikea, joka tuottaa mahdollisimman suuren määrän hyvää
• Utilitarismi = hyötyetiikka, eli teon tuoma hyöty on keskeinen asia teon oikeellisuutta arvioitaessa
• Kenen kannalta hyöty katsotaan?
- Tekijä Egoismi
- Muiden kannalta Altruismi
- Kokonaishyöty Utilitarismi
esim. Robin Hood - varasti rikkailta antaakseen köyhille
• seurausetiikan ongelmakohta: jos unohdamme ihmisoikeudet ja mietimme vain kokonaishyvää,
voimme tehdä yksityisille ihmisille suurta vahinkoa
UTILITARISMIN ERI MUOTOJA
1. Hedonistinen utilitarismi
= toimi niin, että tuotat mahdollisimman paljon mielihyvää mahdollisimman monelle, Jeremy Bentham 1748-1832
2. Laadullinen utilitarismi
myös nautinnon tai mielihyvän laatu tulee ottaa huomioon, John Stuart Mill 1806-1873
”On parempi olla tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen sika”
Esim. tilanne, jossa henkilöille A, B ja C voidaan jakaa rahaa kahdella eri tavalla:
| |
Henkilö A
saa rahaa
|
Henkilö B
saa rahaa
|
Henkilö C
saa rahaa
|
SUMMA
|
Rahanjako-
tapa 1 |
1 e
|
100 e
|
1000 e
|
1101 e
|
Rahanjako-
tapa 2 |
100 e
|
200 e
|
500 e
|
800 e
|
Kumpi on parempi rahanjakotapa?
Utilitaristia voi tietysti viehättää ylemmässä rahanjakotavassa se, että siinä rahaa jaetaan enemmän.
J.S.Mill kuitenkin suosittaa alempaa rahanjakotapaa, koska se on oikeudenmukainen ja siinä kokonaishyöty on suurempi.
Rajahyöty = viimeisen euron tuoma lisähyöty
Esim. kumpi hyötyy 100 € palkankorotuksesta enemmän:
ihminen, jonka palkka on 10 000 €/kk, vai se, jonka palkka on 1000 €/kk?
Huomaa utilitarismille tyypillinen taloustieteeseen vivahtava laskennallinen perusta.
3. Ideaalinen utilitarismi
Ihanteet tulee ottaa huomioon seurauksia arvioitaessa.
Ihanteita ovat esim. viisaus ja rakkaus
G.E. Moore 1873-1958
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Olet velkaa. Olet kerännyt rahat velan takaisinmaksua varten.
Mitä teet, jos olet utilitaristi? Annat rahat kaikista köyhimmille?
4. Sääntöutilitarismi
= toimi sellaisen säännön mukaan, joka tuottaa suurimman kokonaishyödyn.
Sääntöutilitarismi lähestyy sääntö- tai velvollisuusetiikkaa.
• Esimerkki utilitarismista:
Sinulla on sata nälkäistä ihmistä, mutta vain yksi leipä. Mitä teet? Mitä utilitaristi tekisi?
Tekemättä jättäminen eli omissio
s.
• onko tekemättä jättäminen eli omissio yhtä paha kuin tekeminen väärin?
Esimerkki 1.
Kuljet kaupungissa raitiovaunulla. Se on aivan täynnä ja jäät seisomaan aivan kuljettajan viereen.
Aikasi kuluksi katsot ja samalla opit, miten kuljettaja ohjaa raitiovaunua raiteiden haarautuessa.
Yht'äkkiä kuljettaja saa sairaskohtauksen ja tuupertuu. On alamäki ja ratikka vyöryy eteenpäin.
Katsahdat eteen ja huomaat, että kohta tulee risteys:
1. Jos ratikka jatkaa suoraan, on vaara, että 10-15 ihmistä jää ratikan alle.
2. Jos vaihdat ratikan kääntyvälle raiteelle, on vaaravyöhykkeessä vain 3-5 ihmistä.
Mitä teet?
A. Et tee mitään ja monet voivat jäädä alle.
B. Käännät ratikan eri raiteelle ja vain harvat voivat jäädä alle. Mutta samalla joudut vastuuseen ihmisten
kuolemasta ja vammautumisesta.
Onko oikein siis puuttua asiaan? Ainakin seurausetiikan (esim. utilitarismi) mukaan se on oikein.
Kysymys on nykypäivänä siinäkin mielessä aivan mahdollinen, että on vaarana joutua oikeuteen.
Onko niin, että
A. Jos en tee mitään, sinua ei voi syyttää?
B. Jos puutut asiaan kääntämällä ratikkaa, sinua syytetään allejääneiden kuolemasta tai vammautumisesta?
Niin, miten toimia? Mikä olisi oikein?
Esimerkki 2.
Olet lomamatkalla viidakkokylässä. Yht'äkkiä viidakosta saapuu aseistettuja kapinallisia, jotka keräävät kaikki ihmiset
kylän keskusaukiolle. Kapinallisten johtaja sanoo heidän tulleen rankaisemaan kylää, koska he ovat auttaneet maan
armeijaa sodassa kapinallisia vastaan. Rangaistus on kymmenen kyläläisen ampuminen. Itku ja voihke valtaa kyläläiset.
Sitten kapinallisten johtaja huomaa sinut, suomalaisen turistin. Kun hän kuulee kotimaasi, hän riemastuu: "Finland, Kimi
Räikkönen, Mika Häkkinen!". Hän on formulafani ja erityisesti Kimi-fani.
Hän antaa sinulle kunnian: jos ammut itse kolme kylän miestä, hän jättää ne seitsemän muuta henkiin.
Kylän naiset ja ammutuiksi määrätyt miehet rukoilevat polvillasi sinua toteuttamaan ehdon ja surmaamaan kolme miestä.
Mitä teet?
Seurausetiikan mukaan ampuisit. Paha teko on oikein, koska seuraus on hyvä.
Kantin etiikka ja hyve-etiikka ovat samaa mieltä kuin intuitiivinen ajatuksesi - et saa tappaa ketään.
Mitä teet? Mikä olisi oikea toimintatapa?
• kysymys on ns. käsien likaamisen oikeutuksesta. Seurausetiikka sallii pahan tekemisen, jos seurauksena on hyvää,
mutta hyve-etiikka tai deontologiset etiikat voivat kieltää jyrkästikin pahan tekemisen. Esimerkiksi Kantin etiikka
kieltää pahan tekemisen - moraalikäsky on ehdoton.
• hyvin konkreettiseksi tekemättä jättämisen eli omission ongelma tulee nykyaikana esille kysymyksessä maanpuolustuksesta.
Aiemmin siviilipalvelusmiesten ja totaalikieltäytyjien muutama perustelu vaikuttivat aivan päteviltä:
- Maanpuolustus on turha, koska Euroopassa ei enää sodita.
- Jos sota tulee, se käydään ydinaseilla, joten maanpuolustus on sikälikin turhaa.
Nyt kuitenkin aivan Suomen lähellä, Ukrainassa, käydään perinteistä sotaa.
Onko oikein ja moraalisesti hyväksyttävää
mennä armeijaan ja harjoitella sotimista ja tappamista, mm. ampumista ja erilaisten aseiden käyttöä? Eli onko oikein liata kädet, koska
vielä pahempi tilanne olisi hyökkäys, jos emme osaisi puolustautua?
Paha samarialainen
s.
• Pahaksi samarialaiseksi sanotaan ihmistä, joka ei auta.
• kristinuskon perustaja Jeesus Nasaretilainen kertoi vertauksen Laupiaasta samarialaisesta, joka pyyteettä auttoi
pahoinpideltyä ihmistä. Samarialaiset kuuluivat halveksittuun kansanosaan, mutta siitä huolimatta hän auttoi, vaikka
moni kunnioitettu ihminen vain käveli ohi:
"Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: "Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin
omakseni iankaikkisen elämän?" Jeesus sanoi hänelle: "Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?"
Mies vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi,
ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Jeesus sanoi: "Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää."
Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"
Jeesus vastasi hänelle näin:
"Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin
päältä ja pieksivät hänet verille. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin.
Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi.
Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi.
"Mutta sitten tuli samaa tietä muuan samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli.
Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään,
vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon
isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.'
Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?"
Lainopettaja vastasi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta." Jeesus sanoi: "Mene ja tee sinä samoin." "
Laupias samarialainen Raamatun Uuden testamentin Luukkaan evankeliumissa:
Luuk.10:25-37
Lähimmäisenrakkaus -
kristillisen etiikan ydin.
Laupias samarialainen auttoi - paha samarialainen ei auta.
Kumpi on oikein?
• Laupias samarialainen auttoi - paha samarialainen ei auta.
Kumpi on oikein?
• Onko ihmisellä velvollisuus auttaa? Jos on, niin mistä se velvollisuus tulee?
Supererogatiiviset teot
s.
• Supererogatiiviset teot vaativat toimijalta huomattavia uhrauksia tilanteissa,
joissa on myös vähemmän vaativia moraalisesti sallittuja tekoja.
• Onko oikein vaatia ihmisiltä supererogatiivisiä tekoja?
Vai onko se liikaa vaadittu?
Filosofisen etiikan pääkäsitteet ovat oikeus ja hyvä
s.
OIKEUS Deontologiset etiikat
• Kantin velvollisuusetiikka
• Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria
• sääntö tai periaate on keskeisin
HYVÄ Utilitaristiset etiikat
• hyvän eli hyödyn maksimointi on keskeistä
Carol Gilliganin tekemä etiikan jako
s.
• Miesten moraalissa on keskeistä OIKEUDENMUKAISUUS
• Naisten moraalissa on keskeistä HUOLENPITO ja VÄLITTÄMINEN
ELÄMÄNFILOSOFIOITA
Epikurolaisuus - pidättyvän nautinnon elämänfilosofia
s.
• Perustajana kreikkalainen Epikuros (341-270 eaa.)
ETIIKKA
• Korkein hyvä on maltillinen nautintojen tavoittelu
mielenrauha
ruumiillisen kärsimyksen poistuminen
• Tärkeintä on yksinkertainen elämä. Mielihyvää ei saavuteta syömällä, juomalla eikä seksillä, vaan pitkäaikaisella rauhallisella elämäntyylillä:
1. Ystävät
2. Vapaus ja riippumattomuus
3. Elämän erittely ja pohdinta
• Tärkeämpää kuin nautintojen tavoittelu on mielipahan vähentäminen.
Eli staattinen nautinto (hyvä olo ja terveys) on parempi kuin dynaaminen nautinto (aistinautintojen hakeminen, esim. syömingit,
juomingit, seksi ja päihteet).
• Vetäydy julkisesta elämästä omaan rauhalliseen maailmaasi ystäviesi kanssa.
ONTOLOGIA eli Epikuroksen käsitys maailmasta
• Epikuros oli materialisti (=kaikki koostuu aineesta). Hän hyökkäsi taikauskoa ja
tavallisen kansan jumala-uskomuksia vastaan.
• Atomien lisäksi maailman tapahtumat selittää sattuma indeterminismi
ja vapaa tahto
• Jumalat ovat aineellisia atomeista muodostuneita olentoja. Jumalat eivät ole
luoneet maailmaa eivätkä sekaannu maailman toimintaan.
Stoalaisuus - tyynen järkähtämättömyyden elämänfilosofia
s.
• Perustajana foinikealainen Zenon (300-200 –lukujen vaihteessa eaa.), (vaikutti Kreikassa)
ETIIKKA
• Stoalaisuus on järkähtämättömyyden oppi
= viisas on immuuni ulkoa tuleville onnettomuuksille
(apathia = riippumattomuus tunteista ja maailman myrskyistä)
mielen tyyneys
• Riippumattomuus ulkomaailmasta saavutetaan hallitsemalla
omat tunteet itsekurin opiskelu
• Viisas on jumalien kaltainen, vaikka on kuolevainen.
Eikä siinä kaikki, toteaa Seneca:
"On jotain, jossa viisas voittaa itse Jumalankin. Tämä saa kiittää luontoaan siitä,
ettei pelkää mitään. Viisas saa kiittää siitä itseään."
ONTOLOGIA eli käsitys maailmasta
• Determinismi = kaikki tapahtuu vääjäämättä.
• Stoalaiset uskoivat myös tahdon vapauteen:
ihminen on kuin hevosen vetämiin vaunuihin lyhyellä narulla sidottu koira – viisainta on vapaaehtoisesti seurata vaunuja eikä
yrittää repiä itseään irti.
• Stoalaiset uskoivat kohtaloon ja jumalaan. Jumala ymmärrettiin panteistisesti = koko maailmaa ohjaa maailmanhenki.
Schopenhauer – pessimismin filosofi
s.
• Arthur Schopenhauer, Saksa, 1788–1860
• pessimismi - elämä on julmaa ja tarkoituksetonta
• tahto on tärkeämpi kuin järki
• taide, hyväntahtoisuus ja uskonnollinen harjoitus
Kierkegaard – intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi
s.
• Søren Kierkegaard, Tanska, 1813 – 1855
• ihmisyys on enemmän uskossa kuin järjessä (irrationalismi)
• aidoimmat totuudet ovat niitä, jotka ravistelevat meitä voimakkaimmin
• ihmistä ei voi puristaa kaavaan (Hegel puristi!)
• Kierkegaard oli eksistentialismin isä
eksistentialismi = ihmisyyttä ei ole ennalta määrätty, vaan jokainen on vapaa valitsemaan olemisen tapansa;
ihminen on sitä, minkä hän valitsee
• totuus on henkilökohtainen
• uskon hyppy
• ihminen on peruuttamattomasti kahden eri piirin olento:
- enkeleihin meidät yhdistää sielu ja henkisyys
- eläimiin meidät yhdistää ruumis ja ruumiillisuus
ahdistus ja epätoivo
ihmisen kohtalo on traaginen
• Kierkegaard ei ole pessimisti: kun ihminen valitsee ahdistuksen ja epätoivon, eikä yritä paeta niitä, hän lopulta saavuttaa
syvemmän elämisen tason
KIERKEGAARDIN ELÄMISEN TASOT
1. Esteettinen elämä
- aistein havaitun todellisuuden varassa elävä ihminen; elämä kaventuu vain näkyvään todellisuuteen
- nautintojen etsiminen
- Don Juan -tyyppi, joka pakenee elämän tyhjyyttä jatkuviin romansseihin ja valloituksiin
- maallisen omaisuuden hankkiminen
- poroporvarillinen ihminen
- johtaa lopulta kyynisyyteen
2. Moraalinen elämä
- eläminen hyvänä ihmisenä ja hyvänä työntekijänä
- lopulta velvollisuudet nujertavat yksilöllisyyden
3. Uskonnollinen elämä
- oman päätöksen tekeminen, hyppy uskon varaan
- Kierkegaardille tämä tarkoitti elämistä kristittynä
(Tanskan ev.lut. valtionkirkkoa
Kierkegaard ruoski säälimättömästi kristinuskon ytimen hylkäämisestä ja kirkkolaitoksen rakentamisesta)
• Kierkegaardin sanontoja:
"Ahdistus on linnani"
"Joukko on epätotuus"
"Totuus on subjektiivisuus"
"Elämäni on mieletöntä. Sen eri vaiheet ovat kuin sana Schnur saksan sanakirjassa. Schnur tarkoittaa ensinnäkin narua ja
toiseksi miniää. Se vielä puuttuisi, että se kolmanneksi tarkoittaisi kamelia ja neljänneksi pölyhuiskua."
"Jotkut työntävät sormensa multaan haistaakseen, mistä maasta ovat. Minä työnnän sormeni olemassaoloon. Se haisee tyhjyydeltä."
"Kuolema on humoristeista suurin"
"Olisin tuhoutunut, jos en olisi tuhoutunut"
Heidegger (Saksa, 1889-1976): "Ihminen on kohti kuolemaa kulkeva"
Sartre - vapaus, valinta, vastuu ja ahdistus
s.
• Jean-Paul Sartre, Ranska, 1905-1980
• taustalla toisen maailmansodan aiheuttama järkytys kehitys ja tiede
eivät johtaneetkaan onneen ja hyvinvointiin
• eksistenssi = olemassaolo
eksistentialismissa huomio kiinnittyy olemassaolon perusluonteeseen
• eksistenssi  essentia eli olemus
essentialismi eli olemusajattelu = ihmisellä on jo valmiiksi annettu olemus (esim. Jumalan tai sukupuolen
määräämä, esim. naisen tulee olla tällainen)
• eksistentialismi (ja Sartre) korostaa ihmisen radikaalia vapautta
ihmisen täytyy valita elämänsä = ihminen itse tekee elämästään sen, mitä se on (ihminen ei voi syyttää
vanhempiaan, yhteiskuntaa, Jumalaa…)
ihminen on itse vastuussa elämästään
vastuusta seuraa ahdistus, joka on erottamaton osa aitoa ihmisyyttä (”suru”)
• Sartre oli kirjailija, joka teoksissaan esitteli ihmisen toimintaa keskeisissä valintatilanteissa
• Sartre sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon, mutta kieltäytyi vastaanottamasta sitä!
Friedrich Nietzsche - yli-ihminen
s.
• Friedrich Nietzsche, Saksa, 1844 – 1900
• Ihmisen tulisi olla yli-ihminen, maailmankaikkeuden sankari, joka luo itse omat arvonsa.
Ihmisen tulee jatkuvasti ylittää itsensä.
• Nietzsche: "Jumala on kuollut" yli-ihmisyys.
Ihminen ei voi olla yli-ihminen, jos Jumala on hänen yläpuolellaan.
• yli-ihminen luo oman moraalinsa ja elämänsä
• massat ja niiden orjamoraalinen uskonto eli kristinusko, tulee hylätä
tahallinen antikristillisyys
• Nietzschen ihannoima sankarihahmo oli Napoleon
• Nietzschen näkemys on aristokraattista anarkismia:
(aristokratia = harvainvalta, käytännössä aatelisvalta)
- toisaalta ihannoi häikäilemättömyyttä, sotaa ja aristokraattista ylpeyttä
- toisaalta rakastaa filosofiaa, kirjallisuutta ja taiteita, erityisesti musiikkia
• Nietzschen poliittinen filosofia on samantyyppinen kuin renessanssifilosofi Machiavellin
teoksessa ”Ruhtinas”, eli molemmissa korostuu vallan tavoittelu ja häikäilemättömyys
• Nietzschen toivoma elämä on mahdollista vain aatelisille, aristokraattiselle vähemmistölle.
Ihmisten suuri enemmistö on Nietzschelle vain väline, joka mahdollistaa eräiden harvojen yli-ihmisyyden.
Esim.1: orjaplantaasin isännän ja orjien
suhde täydellinen valta orjiin
Esim.2: Ranskan vallankumouksen 1789 ja sitä seuranneiden sotien valtavat ihmisuhrien määrät oikeutti
täysin se, että nousi yksi yli-ihminen, Napoleon
• Nietzsche korostaa tahdon voimaa, spartalaista kuria ja kykyä kärsiä ja aiheuttaa kärsimystä
jalon päämäärän vuoksi sääli on heikkoutta
(vrt. antikristillisyys)
Nietzsche odotti ilolla suurten sotien aikakautta.
• Nietzsche toivoo kansainvälistä hallitsevaa rotua, uutta aristokratiaa
• Nietzsche halveksi naisia:
”Miehiä on valmistettava sotaan ja naisia viihdyttämään soturia. Kaikki muu on hulluutta.”
”Oletko menossa naisesi luo? Älä unohda piiskaa!”
• Nietzschen filosofia vaikutti natsi-ideologiaan
METAETIIKKA
s. 28-68
• kun etiikka tutkii oikeaa ja väärää, niin metaetiikka tutkii etiikka ja sen perusteita, esim.
- miten etiikan käsitteet määritellään?
- voiko moraalisia väitteitä todistaa?
Eettinen kognitivismi
vai
Eettinen non-kognitivismi
Eettinen kognitivismi
= eettinen väite eli arvostelma voi sisältää tietoa todellisuudesta (cognitio = tieto, latinaa)
• eettinen arvostelma eli väite on tietoa ja se voidaan todistaa oikeaksi tai vääräksi
• esimerkkinä eettinen naturalismi:
eettinen väite on samantyyppinen kuin luonnontieteellinen väite,
esim. ”Älä tapa” ”Ulkona sataa” ☂
• esimerkkejä eettisestä naturalismista:
- hyvää on kaikki luonnollinen
- hyvää on biologisen perimämme mukainen toiminta
- hyvää on se, mitä ihmiset pitävät hyvänä
Eettinen non-kognitivismi
= eettiset väitteeet eivät ole tietoa
Humen giljotiini eli Humen laki:
”Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten niiden tulisi olla”.
Esim. suurin osa maailman ihmisistä hankkii lapsia. Tästä ei voi kuitenkaan päätellä, että on oikein hankkia lapsia tai että ihmisellä
on velvollisuus hankkia lapsia.
Kuvailevista lausumista (mitä on) ei voi suoraan päätellä ohjeellisia tai määrääviä lausumia (miten pitäisi olla).
Positiivisista (mitä on) väittämistä ei voi suoraan edetä normatiivisiin (miten pitäisi olla) väittämiin.
Kehittäjänä David Hume, Skotlanti, 1700-luku.
• on naturalistinen virhepäätelmä edetä todellisuutta koskevista väitteistä suoraan arvoja koskeviin väitteisiin
• yksi eettisen non-kognitivismin mukainen näkemys on eettinen subjektivismi = eettiset arvot ovat tunteiden ja asenteiden ilmauksia
Esim. emotivismi:
”Varastaminen on väärin” = ”Varastaminen, hyi”.
Arvoarvostelmat eivät ole sen todempia kuin esim. makuarvostelmat.
Eettinen intuitionismi
= perimmäiset moraaliperiaatteet ovat selviöitä, jotka voimme oivaltaa inhimillisellä intuitiolla
meillä voi olla varmaa moraalista tietoa
• eettisiä arvostelmia ei voi oikeuttaa samoin kuin luontoa koskevat väittämät
• esim. G.E. Moore (Britannia, 1900-luku)
Metaetiikan kolme kysymystä
s. 41-43
KIELIFILOSOFIA
Mitä moraaliset ilmaisut merkitsevät?
|
ONTOLOGIA
Onko moraalisia arvoja olemassa?
|
TIETOTEORIA
Voiko meillä olla moraalia koskevaa tietoa?
|
Subjektiivisuus, objektiivisuus ja relatiivisuus
s. 43-46
• Eettisten arvojen subjektiivisuus = arvot ovat vain yhden ihmisen tai ryhmän arvoja,
eivät yleisiä ja ehdottomia. Arvot riippuvat yksilöstä.
• Eettisten arvojen objektiivisuus = arvot ovat yleisiä ja ehdottomia eli ne ovat
olemassa riippumatta yksilöstä.
• Eettisten arvojen relatiivisuus eli suhteellisuus = arvot vaihtelevat ryhmästä,
yhteiskunnasta ja ajasta toiseen. Emme voi arvostella muiden etiikkaa.
Relativismin ongelmia:
- mahdollistaa järkyttävät väärinkäytökset, esim. Hitler olisi voinut sanoa, että meillä
saksalaisilla/natseilla on eri moraali
juutalaisten tappaminen ja hyökkäyssota ovat oikein.
Tai kysymys naisten ympärileikkauksesta:
emmekö voi arvostella tyttöjen sukupuolielimien silpomista Itä-Afrikassa, koska heillä on eri moraali.
Tai monen Afrikan maan jyrkät homolait – emmekö voi arvostella ja yrittää muuttaa niitä?
- looginen ongelma: ensin relativismissa sanotaan, että ei ole mitään pysyvää ja absoluuttista moraalia, mutta kuitenkin väitetään,
että on yksi pysyvä ja absoluuttinen moraaliohje, eli se, että emme voi arvostella muiden etiikkaa.
YHTEISKUNTAFILOSOFIA
ei oppikirjassa!
PLATONIN VALTIO-UTOPIA s.
• Platon esitti dialogissaan ”Valtio” hänen mielestään ihanteellisen tavan rakentaa valtio ja hallita sitä
• Platon jakoi ihmiset kolmeen ryhmään heidän ominaisuuksiensa mukaan:
/\
/ \
FILOSOFIHALLITSIJAT
johtavat valtiota
/________\
/ \
/ SOTILAAT \
huolehtivat ulkoisesta ja
sisäisestä turvallisuudesta
/ \
/____________________\
/ \
/ KANSA \
/ \
/ - työläiset \
/ - käsityöläiset \
/ - maanviljelijät \
/ - ei poliittisia oikeuksia \
/____________________________________\
• Jokainen toimii valtiossa siinä tehtävässä, joka on hänelle paras:
IHMISEN VALTION HYVEET
OMINAI- VÄESTÖNOSAT
SUUDET
JÄRKI HALLITSIJAT VIISAUS
(filosofi-
hallitsijat)
TAHTO SOTILAAT URHEUS
ROHKEUS
HALUT TYÖLÄISET ITSE-
elinkeinon- HILLINTÄ
harjoittajat
• Platonin mukaan ihmiset pitää kasvattaa pienestä pitäen hyväksymään hänen valtio-ajatuksensa. Valtion tulee olla
totalitaarinen, eli koko valtio on filosofihallitsijoiden otteessa pienimpiäkin yksityiskohtia myöten:
Avioliitto – filosofihallitsijat suunnittelevat etukäteen pariutumisen sen mukaan, keistä tulee parhaita ja terveimpiä lapsia.
Kansalle uskotellaan, että parit arvotaan.
Platon hyväksyi siis kansan huijaamisen valkoisella valheella.
Kasvatus ja koulutus – lapsille ja nuorille saa opettaa vain kehittäviä ja ylevöittäviä ajatuksia.
Filosofihallitsijat ja seksi – filosofihallitsijoiden keskinäinen seksi on vapaata. He eivät kuitenkaan saa kasvattaa itse
lapsiaan eivätkä edes saa tietää, ketkä ovat heidän lapsiaan, jotta he määräisivät ihmisiä eri tehtäviin heidän kykyjensä mukaan,
eivätkä suosisi omia lapsiaan.
Naisten asema – Platonin mukaan nainenkin voi olla filosofihallitsija!
(tässä asiassa Platon oli hyvin nykyaikainen. Aristoteles oli aivan eri mieltä)
• Miksi Platon valitsi totalitarismin eikä vapauden? Nykyvaltioissahan totalitarismi tulee esille vain poikkeusaikoina, esim. sodan aikana.
Platon oli nähnyt omana aikanaan sekä sodan järkyttävyyden että kansanvallan eli demokratian huonot puolet (esim. Sokrateen kuolemantuomio).
Platonin mukaan parhaiden ajattelijoiden täydellisellä vallalla päästään parhaaseen tulokseen.
Aristoteles
• ihminen on ”zoon politikon” eli ”yhteisöllinen eläin” eli yhdessä eläminen on ihmiselle luonnollista
• ihmisyyden mukaista on ottaa osaa yhteiskunnan hoitoon ja hallitsemiseen eli politiikkaan
Epikuros ja epikurolaisuus
• ihmisen tulee pyrkiä henkilökohtaiseen onnellisuuteen. Parhaiten tämä onnistuu
vetäytymällä syrjään yhteiskunnan hallinnasta eli politiikasta.
Stoalaisuus
• ihmisen tulee ottaa järkähtämättä vastaan kohtalon iskut. Ihmisen tulee ottaa
osaa yhteiskunnan hallintaan, koska siellä poliittisen elämän kiemurat ja hankaluudet ovat ihmiselle hyvä harjoitusvastustaja hänen
pyrkiessään mielen tyyneyteen.
Machiavelli, Niccolò
• 1469-1527, Italia, renessanssiaika
• teos ”Ruhtinas”
• hallitsijan tulee olla viekas ja julma, mutta antaa vaikutelma, että onkin hyvä.
Esim. jos hallitsija huomaa kapinamielialaa, hänen tulee palkata häikäilemätön
poliisipäällikkö murskaamaan julmasti kapinaliikkeen. Mutta sitten kansa on tyytymätön,
kun heidän perheenjäseniään ja ystäviään on teloitettu. Lopuksi ruhtinaan tulee teloittaa
poliisipäällikkö, jotta kansa tulisi tyytyväiseksi.
• myöhemmissä teoksissaan kirjoitti tasavaltalaisen valtiomuodon ja vapauden puolesta
Hobbes, Thomas
• 1588-1679, Englanti, sisällissodan aika
• teos ”Leviatan”
• alkutilassa eli luonnontilassa tulee "kaikkien sota kaikkia vastaan" jolloin ihmisen elämä on
”yksinäinen, kurja, häijy, raaka ja lyhyt”
• vain vahva yksinvaltias voi pitää yhteiskunnan pystyssä
• valistuneet kansalaiset ymmärtävät, että tarvitaan vahva yksinvaltias
yhteiskuntasopimus
Montesquieu
• 1689-1755, Ranska, valistusaika
• vallan kolmijako:
1. Lainsäädäntövalta
(SUOMESSA EDUSKUNTA)
2. Täytäntöönpanovalta
(SUOMESSA HALLITUS JA VIRKAMIESKONEISTO)
3. Tuomiovalta
(TUOMIOISTUIMET)
• näiden tulee olla toisistaan riippumattomia ja valvoa toisiaan tasapaino
Rousseau, Jean-Jacques
• 1712–1778 , Ranska, valistusaika
• ihminen oli onnellisimmillaan alkutilassa eli luonnontilassa ilman yksityisomistusta, hallintaa, poliiseja jne.
Siksi Rousseaun iskulause oli ”takaisin luontoon”.
• enää emme kuitenkaan voi palata takaisin alkutilaan, mutta voimme ruveta
hallitsemaan kaikki yhdessä yhteistahto, eli jonkinlainen Sveitsin
tyylinen suora demokratia.
MARX JA KOMMUNISMI s.
• Marx, Karl, 1818 - 1883, Saksa
• teoksia ”Kommunistinen manifesti” (manifesti=julistus) (yhdessä Friedrich Engelsin kanssa) ja
"Pääoma" (”Das Kapital”)
• Marx uskoi historiallisen kehityksen johtavan vääjäämättä kommunistiseen yhteiskuntaan
• ihmiskunta kehittyy kohti tasa-arvoisempaa ja vapaampaa yhteiskuntaa dialektisen prosessin
kautta: teesi antiteesi synteesi
antiteesi synteesi...
• materialismi:
yhteiskunnan taloudelliset olot (=alarakenne) määräävät yhteiskunnan henkiset ilmiöt (= ylärakenne) ja historian.
Alarakenteeseen kuuluvat tuotantovoimat, tuotanto-olot, omistussuhteet…
Ylärakenteeseen kuuluvat poliittinen järjestelmä, taide, tiede, filosofia, moraali, oikeus, uskonto…
_______________________________________
| |
| YLÄRAKENNE |
| |
| Yhteiskunnan henkiset ilmiöt: |
| |
| poliittinen järjestelmä, taide, |
| tiede, filosofia, moraali, oikeus, |
| uskonto… |
| |
|_______________________________________|
/\ /\ /\
/ \ / \ / \
/| |\ /| |\ /| |\
| | | | | |
| | | | | |
| | | | | |
| | | | | |
| | | | | |
___|__|__________|__|__________|__|____
| |
| |
| ALARAKENNE |
| |
| Yhteiskunnan taloudelliset olot: |
| |
| tuotantovoimat, tuotanto-olot, |
| omistussuhteet… |
| |
| - miten elanto hankitaan? keräily? |
| metsästys? maanviljely? tehtaat? |
| - kuka omistaa pellot ja tehtaat? |
| - onko työläisillä vaikutusvaltaa? |
| - mitkä ovat työskentelyolosuhteet |
| pelloilla ja tehtaissa? |
| - kuka kerää hyödyn työläisten |
| raadannasta? |
|_______________________________________|
• Esimerkkinä alarakenteen vaikutuksesta olkoon musiikki:
- keräilijä-metsästäjien musiikki-instrumentteja olivat mm. ontoista
luista tehdyt huilut ja sarvista tehdyt torvet
- maanviljelijäkulttuurissa syntyi erillinen instrumentintekijöiden
ammattikunta, mm. pronssista tehdyt torvet
- feodaalisessa yhteiskunnassa kuninkaat, aateliset ja kirkko pitivät
yllä säveltäjiä tilaamalla heiltä töitä
- kirkon vallan ollessa suuri urku- ja kirkkomusikki oli kehittynyttä
- teollistumisen aikana soittimien hinta romahti, kun niitä alettiin tehdä
tehtaissa suurina sarjoina. Tavallinenkin kansa pystyi ostamaan
kehittyneitä instrumentteja.
- tekniikan kehitys johti sähkökitaran keksimiseen 1940-luvulla.
Samoin keksittiin musiikin vahvistaminen sähköllä ja sähköinen
soundin parantelu, esim. särösoundi rock-musiikki
- levysoittimen käyttö instrumenttina (scratching) rap-musiikki
- tietotekniikan kehittäminen musiikin tekeminen täysin tietokoneilla
• kapitalismissa eli yksityisomistuksessa tehtaiden ym. tuotantovälineiden omistajat hallitsevat ja rikastuvat, kun taas työtä
tekevät eli työväenluokka (proletariaatti) joutuu alistumaan heidän käskyvaltaansa. Työtekijä on siten ”vieraantunut” eli hän myy
työvoimaansa, mutta ei voi vaikuttaa työnsä ehtoihin, työolosuhteisiin jne.
• Marxin kurjistumis- ja kasautumisteoria:
vähitellen yhä suurempi osa omaisuudesta kasautuu yhä harvemmille ja kaikki muut ihmiset putoavat
köyhälistöön, joka koko ajan köyhtyy.
Hyvä esimerkki tästä oli USA:ssa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa John D. Rockefeller, jonka
yritys Standard Oil ensin tuhosi ja
lopulta osti häikäilemättä kaikki kilpailijansa ja nousi lopulta monopoliasemaan.
Lopulta 1911 Standard Oil pilkottiin 34 osaan oikeuden määräyksellä.
• yhteiskuntaluokkien välillä vallitsee ristiriita, luokkataistelu, eli:
proletariaatti kapitalistit
• työläisten vallankumous, joka murskaa kapitalismin, on väistämätön. Tällöin tuotantovälineet
sosialisoidaan (=otetaan valtion haltuun) ja työväenluokka nousee valtaan.
• päämääränä on kommunistinen yhteiskunta, jossa ei ole yksityisomaisuutta eikä siten luokkaeroja
• Marx: ”Tähän asti filosofit ovat vain selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen”
• Marx oli ateisti:
”Uskonto on kansan oopiumia” eli huume, jolla köyhät hakevat lohtua
tuonpuoleisen taivaan toivosta.
• Marxin mielestä sosialistinen vallankumous syntyy ensin kehittyneimmissä
teollisuusvaltioissa, joita olivat 1800-luvulla Britannia ja Saksa.
Ensimmäinen sosialistinen vallankumous syntyi kuitenkin Venäjällä, joka oli feodaalinen valtio.
Venäjällä vallankumouksen tekivät Leninin johtamat kommunistit syksyllä 1917 ☭.
Mao Zedong teki kommunistisen vallankumouksen Kiinassa toisen maailmansodan jälkeen.
• kommunistiset vallankumoukset 1900-luvulla eivät johtaneet kansanvaltaan, vaan vallan otti kommunistinen puolue.
Esim. Venäjän Lokakuun vallankumouksessa marraskuussa 1917 valtaan nousivat kommunistit Leninin johdolla. Leninin kuoltua valtaan
nousi Stalin.
☭
Kuuntele AgitProp-kvartetin laulu "Puolue" YouTubesta.
Samalla yhteiskunnasta muodostui hieman Platonin valtion kaltainen totalitarismi. Ero oli siinä, että Platonin valtiossa yhteiskuntaa piti johtaa järjellä,
kommunismissa johtajana oli periaatteessa kommunistinen ideologia. Käytännössä reaalisosialistisissa maissa kyse oli yleensä yksinvallasta
(Lenin, Stalin, Castro, Pohjois-Korean Kimin perheen dynastia nyt jo kolmannessa polvessa).
Tämä johtajan yksinvalta perusteltiin
kommunismissa kahdella opilla:
- Kommunistinen oppi totuudesta on se, että totuus on yksi
- Oppi kommunistisen puolueen monoliittisuudesta eli täydestä yhtenäisyydestä ja yksimielisyydestä
Täten johtajan ollessa jotain mieltä oli tietysti kommunistisen puolueen oltava samaa mieltä.
^
/ \
KOMMUNISTINEN PUOLUE
johti valtiota
/_______\
/ \
TURVALLISUUSPALVELU JA ARMEIJA
/ \
huolehtivat sisäisestä ja ulkoisesta
turvallisuudesta mm. NKVD ja KGB Neuvosto-
liitossa, Stasi Itä-Saksassa, Sekuritas
Romaniassa_____________________\
/ \
/ \
/ KANSA \
/ \
/ - työläiset \
/ - kolhoosimaanviljelijät \
/ - ei poliittisia oikeuksia \
/ \
/_______________________________________\
• Miksi Marxin ennustus tulevaisuudesta ei toteutunut? Miksi kurjistuminen ja kasautuminen
ei mennyt loppuun asti? Syitä oli monia, esim.
- Sekä poliittisten päättäjien että tehtaanomistajien
(esim. USA:ssa Henry Ford, Suomessa James Finlayson, Tampere) pyrkimys parantaa
työläisten asemaa.
- Työläiset järjestäytyivät ja pystyivät perustamiensa
sosialidemokraattisten puolueiden kautta parantamaan tilannetta.
- Työläisten järjestäytyminen ammattiyhdistysliikkeeksi. Työläisillä oli myös lakkoase.
Näin Marxin ajattelema revoluutio (revolution=vallankumous) vaihtui evoluutioon (=kehittymiseen pienin askelin).
DEMOKRATIA eli kansanvalta
Millainen äänestys ja vaali johtaa oikeaan demokratiaan? s.
A. SUORA DEMOKRATIA
Kansa saa äänestää suoraan. Suomessa kansanäänestys oli viimeksi käytössä,
kun päätettiin siitä, liittyykö Suomi Euroopan unioniin. Sveitsissä kysytään monia asioita suoraan ihmisiltä.
B. VÄLILLINEN ELI PARLAMENTAARINEN
DEMOKRATIA
Kansalaiset äänestävät vaaleissa kansanedustajat, jotka sitten parlamentissa tekevät lait.
Mutta mikä on tärkeintä välillisessä demokratiassa?
1. Se, että joka alueella on oma kansanedustaja.
Tähän johtaa enemmistövaali, jossa maa jaetaan niin moneen alueeseen eli vaalipiiriin, kuin kansanedustajia valitaan. Jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain
yksi kansanedustaja.
HYVÄ PUOLI:
Jokaisella alueella eli vaalipiirillä on oma kansanedustaja.
HUONOT PUOLET:
Valitut kansanedustajat eivät välttämättä edusta prosentuaalisesti kansan puoluepoliittista linjaa. Jokaisessa vaalipiirissä
menevät täysin hukkaan kaikkien muiden paitsi voittajan saamat äänet. Teoriassa puolue, joka saa 51 % äänistä, voi saada parlamentin kaikki (!) kansanedustajat
(näin kaksipuoluejärjestelmässä).
Enemmistövaali johtaa yleensä kaksipuoluejärjestelmään.
Enemmistövaali on käytössä Britanniassa.
2. Se, että eduskunnan puoluepoliittinen jakauma vastaa kansan puoluepoliittista jakaumaa.
Tähän johtaa suhteellinen vaalitapa. Suomessa käytetään D’Hondtin menetelmää, jossa ensin kaikki puolueen äänet lasketaan yhteen. Puolueen eniten ääniä saanut ehdokas saa
vertailuluvun, jonka suuruus on puolueen kaikkien äänten summa. Puolueen toiseksi eniten ääniä saanut saa vertailuluvun, joka on puolet kaikkien äänien summasta jne.
Parlamenttiin otetaan suurimman suhdeluvun saajat. Näin äänikuninkaat ja -kuningattaret vetävät muita puolueensa ehdokkaita mukanaan parlamenttiin.
(WIKIPEDIA: D’Hondtin menetelmä)
HYVÄT PUOLET:
- Eduskunnan puoluepoliittinen jakauma vastaa kansan puoluepoliittista jakaumaa
- Ääniä ei mene hukkaan. Vaikka äänestäjän oma ehdokas ei menisikään läpi, hänen äänensä hyödyttää puoluetta.
HUONO PUOLI:
Ihmisten on usein todella vaikea ymmärtää, että esim. 5000 ääntä saanut ehdokas ei pääse parlamenttiin, mutta 500 ääntä saanut voi päästä.
Kyseisessä esimerkissä 5000 ääntä saanut on ollut yksittäinen ehdokas ja 500 ääntä saanut on ollut ison puolueen ehdokas.
3. Se, että vaalien jälkeen on helppo rakentaa uusi hallitus johtamaan maata.
Tähän päästään, kun parlamentissa ei ole suurta määrää pieniä puolueita. Kun asetetaan äänikynnys (esim. 5 % äänistä), jota suuremman kannatuksen puolueen tulee saada,
jäävät pienpuolueet pois parlamentista.
Vaalikynnys on käytössä esim. Saksassa, jossa se on 5 %.
HYVÄ PUOLI:
Vaalien jälkeen on helppo rakentaa uusi hallitus johtamaan maata.
HUONO PUOLI:
Kaikki kansan mielipiteet eli poliittiset suunnat eivät pääse eduskuntaan.
4. Se, että puolueesta pääsevät parlamenttiin ensisijaisesti puolueen tärkeimmät ihmiset.
Tähän johtaa listavaali, jossa ihmiset eivät äänestä itse ehdokasta, vaan puolueen listaa. Listalta valitaan sitten parlamenttiin niin monta ihmistä, kuin puolueen saama
äänimäärä mahdollistaa. Listalta aletaan ottaa ihmisiä sen alusta alkaen. Puolue on järjestänyt listansa tärkeysjärjestykseen.
Listavaali on käytössä Ranskassa.
HYVÄ PUOLI:
Parlamenttiin eivät pääse julkkikset, jotka on otettu puolueen listalle tuomaan ääniä, vaan puolueen omat luottohenkilöt.
HUONO PUOLI:
Puolueiden valta on suurempi kuin äänestäjien.
FEMINISMI
• yhteiskuntamme ja sen piirteet (tiede, etiikka, uskonto, politiikka, lait…) ovat miesten kehittämiä
• feminismi on uusi ja erilainen tapa luoda teoriaa hyvästä elämästä ja oikeista valinnoista juuri naisten omalta kannalta
HISTORIA
1. Ensimmäinen aalto
- 1860 -luvulta 1920-luvulle
- tavoitteena yhtäläiset oikeudet ja tasa-arvo
erityisesti pyrkimys äänioikeuteen
- käytettiin termiä ”naisasialiike”
- Simone de Beavuoir:
teos "Toinen sukupuoli", 1949
"Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan"
2. Toinen aalto
- 1960
- miesten ja naisten erilaisuuden korostus
- perinteisen naisellisuuden hylkääminen,
esim. rintaliivien polttaminen
mielenosoituksissa
- käytettiin termiä ”feminismi”
3. Kolmas aalto
- 1980
- naisten keskinäinen erilaisuus
- nainen voi käyttää huulipunaa ja
korkokenkiä ja olla silti feministi
- jako biologiseen sukupuoleen (sex) ja
sosiaaliseen sukupuoleen (gender):
|
SEX
|
|
GENRE
|
biologinen
sukupuoli
genitaalit eli
sukupuolielimet
|
|
sosiaalinen
sukupuoli
käyttäytyminen
”naisellisuus”
”miehekkyys”
|
FILOSOFINEN PERUSJAKO
Essentia = olemus
A. Ei-essentialistit
= naisella ja miehellä ei ole olennaista eroa
- tyypillistä ensimmäisen aallon feminismille (eli naisasialiikkeelle)
- unisex-pukeutuminen eli samat vaatteet naisilla ja miehillä
- tasa-arvo = samanlaisuus
- ongelmallinen pohdittava asia naisliikkeessä: ovatko raskaus ja imettäminen
kirous vai upeita naiseuteen kuuluvia asioita?
- vrt. androgynia = sukupuolettomuus, sukupuolen sijaan haluttiin puhua
yksinkertaisesti ihmisistä. Tyypillistä 1970- ja 1980-luvuilla
B. Essentialistit
- naisen olemus on erilainen kuin miehen
- yleistä toisen aallon feminismille
- ”nainen voi olla kaunis ja seksikkäästi pukeutunut tai kiltti
perheenäiti, mutta ei enää samoilla ehdoilla kuin ennen”
Radikaalifeminismi
= naisten ja miesten tulee elää erillään
KOEALUE (alustava)
- s.
Ja tietysti tämän nettisivumme asiat
|
