Kommunismi ei johtanut maanpäälliseen paratiisiin, vaan vankileirit täyttyivät ja suuri määrä
ihmisiä, "kansanvihollisia", surmattiin (Neuvostoliitto, Kiina, Kamputsea, Pohjois-Korea...)
Miksi Marxin ennustus tulevaisuudesta ei toteutunut?
Miksi kurjistuminen ja kasautuminen ei mennyt loppuun asti?
Syitä oli monia, esim.
- Sekä poliittisten päättäjien että tehtaanomistajien
(esim. USA:ssa Henry Ford, Suomessa James Finlayson, Tampere) pyrkimys parantaa
työläisten asemaa.
- Työläiset järjestäytyivät ja pystyivät perustamiensa
sosialidemokraattisten puolueiden kautta parantamaan tilannetta.
- Työläisten järjestäytyminen ammattiyhdistysliikkeeksi.
Työläisillä oli myös lakkoase.
Näin Marxin ajattelema revoluutio (revolution=vallankumous) vaihtui evoluutioon (=kehittymiseen pienin askelin).
Elokuva: Kuoleman kentät
Äärikommunististen punaisten khmerien mielestä kansalla ei ole mitään ihmisoikeuksia (Kambodza).
Kuoleman kentät -elokuva, linkki Wikipediaan
Kuoleman kentät -elokuva, linkki Internet Movie Data Base
Elokuva: Muiden elämä
Taiteilijoita salakuunteleva Stasin mies tajuaa kommunistisen järjestelmän onttouden (Itä-Saksa eli DDR).
Muiden elämä -elokuva, linkki Wikipediaan
Muiden elämä -elokuva, linkki Internet Movie Data Base
Marxin ajatuksia:
"Aineellisen elämän tuotantotapa on yhteiskunnallisen, poliittisen ja henkisen elämän ehtona.
Ihmisten tajunta ei määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa."
Karl Marx
"Hallitsevan luokan ajatukset ovat jokaisena aikakautena hallitsevia ajatuksia, toisin sanoen se luokka,
joka on yhteiskunnan hallitseva aineellinen voima, on samalla hallitseva henkinen voima."
Karl Marx
"Elämänsä yhteiskunnallisessa tuotannossa ihmiset tulevat tiettyjen väistämättömien heidän tahdostaan
riippumattomien suhteiden, tuotantosuhteiden alaisiksi, jotka vastaavat heidän materiaalisten
tuotantovoimiensa määrätty kehitysastetta."
Karl Marx
"Yksilö on yhteiskunnallinen olento."
Karl Marx
"Yksityisomistuksen kumoaminen on näin ollen kaikkien inhimillisten aistien ja ominaisuuksien täydellistä vapauttamista."
Karl Marx
"Koko tähänastinen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa."
Karl Marx
"Vaviskoot vain hallitsevat luokat kommunistisen vallankumouksen edessä.
Proletaareilla ei siinä ole muuta menetettävää kuin kahleensa.
Voitettavanaan heillä on koko maailma."
Karl Marx
"Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen."
Karl Marx
"Nykyaikana tuntuu kaikessa olevan ristiriitansa. Näemme, miten koneet, joilla on ihmeellinen kyky vähentää ihmistyötä
ja tehdä se tuloksellisemmaksi, näännyttävät ihmiset nälkään.
Tähän asti tuntemattomat uudet rikkauden lähteet
muuttuvat jonkin oudon, käsittämättömän lumousvoiman vaikutuksesta kurjuuden lähteiksi.
Tuntuu kuin tekniikan voittojen hintana olisi moraalinen rappeutuminen."
Karl Marx
"Uskonto on kansan oopiumia."
Karl Marx
"Kansa, joka orjuuttaa toista kansaa, takoo omia kahleitaan."
Karl Marx
"Raha syöksee valtaistuimelta kaikki ihmisen jumalat ja tekee niistä kauppatavaraa."
Karl Marx
"Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan."
Karl Marx
RAND AYN
Liberalismi s. 82-90
Ayn, Rand, 1905 - 1982, USA (alunp. Venäjä)
Alkuperäinen nimi oli Alisa Zinovjevna Rozenbaum.
Hän otti etunimekseen Ayn suomalaisen naiskirjailijan nimen mukaan (luultavasti Aino, Aino Kallas?).
Syntyi venäjänjuutalaiseen perheseen.
Muutti USA:han vuonna 1926.
jyrkkä kommunismin ja bolshevismin kriitikko
Rand korosti yksilöä ja oli jyrkkä antikollektivisti
pääteos: "Atlas" (koko nimi on "Atlas Shrugged")
(suomeksi "Kun maailma järkkyi")
Tyyliltään voidaan lukea tieteiskirjallisuuteen.
Yhteiskunnan parhaat ja kykenevimmät ihmiset lähtevät pois ja alkavat rakentaa ihanneyhteiskuntaa salaiseen paikkaan Kalliovuorille.
Kirjan keskeisin kohta on erään päähenkilön John Galtin egoistinen radiopuhe (70 sivua!).
Rand tuomitsee altruismin.
Ihmiset voivat, ja heidän tuleekin auttaa toisiaan, mutta ketään ei saa vaatia tekemään mitään toisen puolesta.
pääkorostukset:
- Yksilönvapaus
- Vapaa taloudellinen kilpailu
antoi filosofialleen nimen objektivismi
Lisätietoja: esim. Tätä he lukevat
TYÖNJAKO, TALOUS JA OMISTAMINEN
s. 47-48, 55-58
Suurluvun sisältö:
työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen
skotti Adam Smith kehitti 1700-luvulla ns. taloudellisen liberalismin opin.
Sen mukaan valtion tulee puuttua talouselämään mahdollisimman vähän. Smith puhui markkinavoimien "näkymättömästä kädestä", joka johtaa talouselämää.
Eli esimerkiksi:
- tehtaat perustetaan paikkoihin, joissa niillä on parhaat edellytykset toimia
- parhaat yhtiöt kasvavat ja kukoistavat
- huonot ja elinkelvottomat yhtiöt menevät konkurssiin
- parhaat ideat saavat rahoituksen ja ne toteutetaan
- vapaa taloudellinen kilpailu on talouselämän paras ja terveellisin perusta
Rousseaun mukaan juuri omistaminen lopetti ihanan alkutilan eli luonnontilan ilman yksityisomistusta, hallintaa, poliiseja jne.
"Mistä ihmisten eriarvoisuus on saanut alkunsa? ... Ensimmäisestä ihmisestä, joka aitasi maa-alan ja rohkeni sanoa: tämä on minun,
sekä tapasi toisia, jotka olivat kyllin tyhmiä häntä uskoakseen, tuli porvarillisen yhteiskunnan todellinen perustaja.
Miten monista sodista, rikoksista ja murhista, miten suuresta onnettomuudesta ja kurjuudesta olisi pelastanut ihmissuvun se, joka olisi hävittänyt
rajapyykit ja sanonut toisille: älkää kuunnelko tuota huijaria tai olette hukassa, älkää unohtako, että hedelmät kuuluvat kaikille eikä maa kenellekään."
Jean-Jacques Rousseau
anarkismin perustaja Proudhon: (1840, Ranska): "Omaisuus on varkautta"
VALTA
s. 118-140
eläimillä valta ja alistaminen näkyvät hyvin selvästi:
- urokset taistelevat keskenään:
- reviireistä = ruoka ja tila
- naaraista (esim. hirvet)
- susien alistumisele on kaulan näyttäminen ylempi susi ei tapa
- kanojen nokkimisjärjestys = ylempi kana nokkii alempiaan eli kiusaa heikompiaan,
vertaa: ihmisillä kiusaaminen!
kaikesta sivistyksen pintakiillosta huolimatta ihmisten valtahierarkiat ja alistamistavat kertovat
ihmisen biologisesta taustasta eläinlajina
valta liittyy aggressioon sekä omistus- ja alistushaluun
kehityksen kuluessa (iän ja sivistyksen lisääntyessä) vallankäyttö ja alistaminen muuttuvat
avoimesta fyysisen voiman käytöstä piilotetuksi ja oman sosiaalisen aseman kautta tapahtuvaksi
vallankäytöksi,
esim.
esimies alainen
virkamies luvan pyytäjä
jne.
Filosofi Michel Foucault (1926-1984) on tutkinut mielisairaiden ja vankien valvontaa ja tapaa, millä heidät diagnosoidaan tai tuomitaan.
Eli sitä, miten yhteiskunta käyttää pakkovaltaa heihin.
"Hulluuden historiassa halusin selvittää, mitä mielisairaudesta on milloinkin tiedetty... yksi ulottuvuus on kuitenkin mielestäni jäänyt tutkimatta.
On nimittäin tutkittava myös sitä, kuinka hullut tunnistetaan, asetetaan erilleen, suljetaan yhteiskunnasta, eristetään ja kuinka heitä
käsitellään sekä minkälaisten instituutioiden tehtävään on vastaanottaa ja säilyttää heitä, joskus myös hoitaa.
Pitää tutkia myös, mitkä elimet päättivät heidän hulluudestaan ja millaisin kriteerein ja metodein heitä on hallittu,
kuritettu ja parannettu."
Michel Foucault
ihmisillä katse osoittaa vallan:
katseiden kohdatessa alempi väistää katsetta.
Korkeampiasemaisen valvontatehtävään kuuluu usein muiden valvova katselu: esimiehet, poliisit, opettajat
alemman heikompi asema näkyy usein monilla alueilla: toisen käskyjen totteleminen, alistuminen seksuaalisesti jne.
valta-alistuminen kuviot ovat usein selviä myös ryhmillä: suurvallat öykkäreitä, pienet valtiot alistuvia
valta tarkoittaa kyky päättää toisen puolesta tai saada toinen tekemään vallankäyttäjän haluamalla tavalla
jos valtaan ei suostuta vapaaehtoisesti, on vallanpitäjällä kyky saada tahtonsa läpi viime kädessä voimalla ja väkivallalla (esim. poliisi ja armeija sekä tuomioistuin)
valta on yleisinhimillinen piirre ihmisten välisissä suhteissa (perheessä, suvussa, työpaikoilla, valtiossa jne.)
valtaan liittyy aina suhde: vallankäyttäjä vallankäytön kohde
valta on näkyvää tai näkymätöntä (ns. harmaata valtaa esim. vähemmistöjen syrjintä, taloudellinen valta)
valta on legitiimiä, kun se koetaan oikeutetuksi ja illegitiimi epäoikeutetuksi koettuna
illegitiimiä valtaa pidetään yllä esim. pakkokeinoin ja asein (diktatuurit)
auktorisoidulla vallankäyttäjällä on lupa hallita
vallan oikeutus eli auktoriteetti
(Max Weberin jaottelu):
- Traditioon perustuva auktoriteetti
- peritty valta, mm. kuninkaan valta
- konservatiivinen eli säilyttävä
- Karismaan perustuva auktoriteetti
- henkilön ominaisuuksiin perustuva, ansaittu valta
- tyypillistä nykyisellä median aikakaudella
- Legaalis-traditionaalinen auktoriteetti
- lailliseen oikeuttamiseen perustuva valta
- perustana lait, säädökset ja normit, ei henkilöä
- järkiperäinen lainsäädäntö (oikeuslaitos)
valtio ylläpitää tiettyjä arvoja ja voi siis mahdollisesti syrjiä toisia arvoja
liberaalissa järjestelmässä kansalaisilla on oikeus kansalaistottelemattomuuteen, mikäli vallanpitäjä on epäoikeudenmukainen
moniarvoisessa yhteiskunnassa syntyy helposti ristiriitatilanteita eri arvojen välille
Esimerkiksi:
"Rikoksia tehneet turvapaikanhakijat on palautettava"
"Ketään ei saa pakkopalauttaa"
"Tieto on valtaa". (Francis Bacon)
Luvun "Valta" yksi lähde on filosofian opettaja Jyrki Rossin Yhteiskuntafilosofia - Filosofian kurssi 4 (vanha ops)
Lainattu luvalla.
Machiavelli, Niccolo
s.119
1469-1527, Italia, renessanssiaika
teos Ruhtinas
hallitsijan tulee olla viekas ja julma, mutta antaa vaikutelma, että onkin hyvä.
Esim. jos hallitsija huomaa kapinamielialaa, hänen tulee palkata häikäilemätön
poliisipäällikkö murskaamaan julmasti kapinaliikkeen.
Mutta sitten kansa on tyytymätön,
kun heidän perheenjäseniään ja ystäviään on teloitettu.
Lopuksi ruhtinaan tulee teloittaa poliisipäällikkö, jotta kansa tulisi tyytyväiseksi.
myöhemmissä teoksissaan kirjoitti tasavaltalaisen valtiomuodon ja vapauden puolesta
Machiavellin ajatuksia:
"On siis otettava huomioon, että ruhtinas, ja uusi ruhtinas eritoten, ei voi noudattaa kaikkia niitä hyveitä, jotka tuottavat
ihmisille hyvän maineen. Jotta hän voisi säilyttää asemansa, hänen on useinkin pakko toimia vastoin uskollisuuden,
armeliaisuuden, inhimillisyyden ja uskonnon lakeja."
Niccolo Machiavelli
"Jos ihminen pyrkii aina tekemään oikein, hän jää väistämättä tappiolle väärintekijöiden sankassa joukossa."
Niccolo Machiavelli
"Olet yhtä ylistetty voititpa vihollisen petoksella tai voimalla."
Niccolo Machiavelli
DEMOKRATIA eli kansanvalta
Millainen äänestys ja vaali johtaa oikeaan demokratiaan? s. 136-140
A. SUORA DEMOKRATIA
Kansa saa äänestää suoraan. Suomessa kansanäänestys oli viimeksi käytössä, kun päätettiin siitä, liittyykö Suomi Euroopan unioniin.
Sveitsissä kysytään monia asioita suoraan ihmisiltä.
B. VÄLILLINEN ELI
PARLAMENTAARINEN
DEMOKRATIA
Kansalaiset äänestävät vaaleissa kansanedustajat, jotka sitten parlamentissa tekevät lait.
Mutta mikä on tärkeintä välillisessä demokratiassa?
Vaihtoehdot:
1. Se, että joka alueella on oma kansanedustajansa.
Tähän johtaa enemmistövaali, jossa maa jaetaan niin moneen alueeseen eli vaalipiiriin, kuin kansanedustajia valitaan. Jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain
yksi kansanedustaja.
Entä jos Suomessa olisi enemmistövaali?
Se menisi näin:
Suomessa on noin 5,5 miljoonaa asukasta. Eduskunnassamme on 200 kansanedustajaa.
Enemmistövaalitavassa Suomi jaettaisiin 200 vaalipiiriin, joista jokaisesta tulisi yksi kansanedustaja.
Asukkaita jokaisessa vaalipiirissä olisi noin 27 500
[Suomen väkiluku 5 500 000 jaettuna 200:lla = 27 500].
Pälkäne (noin 7000 asukasta) olisi siten samaa vaalipiiri esim. Kuhmoisen, Padasjoen ja Asikkalan kanssa
TAI Pälkäne olisi samaa vaalipiiri Valkeakosken kanssa.
Kangasala olisi oma vaalipiirinsä, eli Kangasalta tulisi yksi kansanedustaja.
Tampere jaettaisiin 8 vaalipiiriin, eli Tampereelta tulisi 8 kansanedustajaa. Esimerkiksi Hervannasta tulisi yksi kansanedustaja.
Helsinki jaettaisiin 23 vaalipiiriin, eli Helsingistä tulisi 23 kansanedustajaa.
HYVÄ PUOLI:
Jokaisella alueella eli vaalipiirillä on oma kansanedustajansa.
HUONOT PUOLET:
Valitut kansanedustajat eivät välttämättä edusta prosentuaalisesti kansan puoluepoliittista linjaa. Jokaisessa vaalipiirissä
menevät täysin hukkaan kaikkien muiden paitsi voittajan saamat äänet. Teoriassa puolue, joka saa 51 % äänistä, voi saada parlamentin kaikki (!) kansanedustajat
(näin kaksipuoluejärjestelmässä).
Enemmistövaali johtaa yleensä kaksipuoluejärjestelmään.
Enemmistövaali on käytössä Britanniassa.
2. Se, että eduskunnan puoluepoliittinen jakauma vastaa kansan puoluepoliittista jakaumaa.
Tähän johtaa suhteellinen vaalitapa. Suomessa käytetään D’Hondtin menetelmää, jossa ensin kaikki puolueen äänet lasketaan yhteen. Puolueen eniten ääniä saanut ehdokas saa
vertailuluvun, jonka suuruus on puolueen kaikkien äänten summa. Puolueen toiseksi eniten ääniä saanut saa vertailuluvun, joka on puolet kaikkien äänien summasta jne.
Parlamenttiin otetaan suurimman suhdeluvun saajat. Näin äänikuninkaat ja -kuningattaret vetävät muita puolueensa ehdokkaita mukanaan parlamenttiin.
(WIKIPEDIA: D’Hondtin menetelmä)
HYVÄT PUOLET:
- Eduskunnan puoluepoliittinen jakauma vastaa kansan puoluepoliittista jakaumaa
- Ääniä ei mene hukkaan. Vaikka äänestäjän oma ehdokas ei menisikään läpi, hänen äänensä hyödyttää puoluetta.
HUONO PUOLI:
Ihmisten on usein todella vaikea ymmärtää, että esim. 5000 ääntä saanut ehdokas ei pääse parlamenttiin, mutta 500 ääntä saanut voi päästä.
Kyseisessä esimerkissä 5000 ääntä saanut on ollut yksittäinen ehdokas ja 500 ääntä saanut on ollut ison puolueen ehdokas
Ja ison puolueen äänikuninkaat ja äänikuningattaret ovat saaneet esim. 10 000 ääntä.
3. Se, että vaalien jälkeen on helppo rakentaa uusi hallitus johtamaan maata.
Tähän päästään, kun parlamentissa ei ole suurta määrää pieniä puolueita.
Kun asetetaan äänikynnys (esim. 5 % äänistä), jota suuremman kannatuksen puolueen tulee saada,
jäävät pienpuolueet pois parlamentista.
Vaalikynnys on käytössä esim. Saksassa, jossa se on 5 %.
HYVÄ PUOLI:
Vaalien jälkeen on helppo rakentaa uusi hallitus johtamaan maata.
HUONO PUOLI:
Kaikki kansan mielipiteet eli poliittiset suunnat eivät pääse eduskuntaan.
4. Se, että puolueesta pääsevät parlamenttiin ensisijaisesti puolueen tärkeimmät ihmiset.
Tähän johtaa listavaali, jossa ihmiset eivät äänestä itse ehdokasta, vaan puolueen listaa. Listalta valitaan sitten parlamenttiin niin monta ihmistä, kuin puolueen saama
äänimäärä mahdollistaa. Listalta aletaan ottaa ihmisiä sen alusta alkaen. Puolue on järjestänyt listansa tärkeysjärjestykseen.
Listavaali on käytössä Ranskassa ja Ruotsissa.
HYVÄ PUOLI:
Parlamenttiin eivät pääse julkkikset, jotka on otettu puolueen listalle tuomaan ääniä, vaan puolueen omat luottohenkilöt.
HUONO PUOLI:
Puolueiden valta on suurempi kuin äänestäjien.
Montesquieu
s. 132
1689-1755, Ranska, valistusaika
vallan kolmijako:
1. Lainsäädäntövalta
(SUOMESSA EDUSKUNTA)
2. Täytäntöönpanovalta
(SUOMESSA HALLITUS JA
VIRKAMIESKONEISTO)
3. Tuomiovalta
(TUOMIOISTUIMET)
näiden tulee olla toisistaan riippumattomia ja valvoa toisiaan tasapaino
POLIITTISET IHANTEET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN
s. 82-114
Sisältö:
poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma
politiikka on yhteisten asioiden hoitamista.
Politiikka-sana tulee kreikan sanasta polis=kaupunki, kaupunkivaltio
yhteisten asioiden hoitamisen lisäksi politiikkaan kuuluu oman ryhmän etujen ja arvojen ajaminen
Esim. maaseudun ihmisten, köyhien, yrittäjien, palkkatyöläisten jne.
keskeinen osa politiikkaa on pyrkimys päästä valtaan eli vallan tavoittelu.
Demokratiassa tämä tapahtuu voittamalla vaalit.
POLITIIKAN PÄÄSUUNNAT
KONSERVATISMI s. 102-104
= pyrkimys säilyttää vanhat perinteiset yhteiskunnan rakenteet.
Käytännössä perheen ja perhearvojen korostaminen sekä pyrkimys säilyttää yksityinen omistustusoikeus.
Usein myös pyrkimys säilyttää uskonnon arvo ja asema.
Suomalaisista puolueista konservatiivisia ovat Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit, Keskusta ja osittain Kokoomus.
LIBERALISMI s. 82-90
= yksilönvapauksien korostaminen.
liber = vapaa, latinaa
Esimerkiksi pyrkimys parantaa sukupuolivähemmistöjen asemaa.
Suomalaisista puolueista liberaaleja ovat Vihreät, Vasemmistoliitto, Sosialidemokraatit, Ruotsalainen kansanpuolue ja osittain Kokoomus.
SOSIALISMI s. 34, 92-100
= pyrkimys yhteisomistamiseen ja yksityisen omistusoikeuden rajoittamiseen.
Ajatus siitä, että ainakin tehtaiden ja infrasruktuurin tulee olla yhteiskunnan omistuksessa.
Yhteiskunnan johdossa tulee olla sosialistinen puolue - ei vapaata demokratiaa.
Katso Marx.
Infrastruktuuri = tiet, rautatiet, kanavat, satamat, tunnelit, vesilaitokset ja niiden putkistot, sähkö- ja tietoliikenneverkot.
ANARKISMI s.134
FASISMI
korostaa oman kansan ja sen kulttuurin arvoa sekä keskusjohtoisuutta.
Ulkopuolisiin vaikutteisiin ja ulkomailta tuleviin, varsinkin erirotuisiin, suhtaudutaan kielteisesti.
Hakaristi on
natsismin tunnus
Natsismi tarkoittaa samaa kuin fasismi tai natsismi on fasismin alalaji.
politiikan perinteisen OIKEISTO - VASEMMISTO -jaon taustalla on selvä ero arvoissa:
A. OIKEISTO (LIBERALISMI s. 82-90)
Oikeiston tärkein arvo on vapaus.
Yhteiskunnan holhousta ei haluta.
Ihmisillä tulee olla oikeus käyttää omat rahansa, joten verotusta pyritään vähentämään.
Ihmisen tulee itse pitää huolta elinkustannuksistaan.
Ääritapauksessa puhutaan ns. "yövartijayhteiskunnasta", jossa yhteiskunnan asema on hyvin pieni ja melkein kaikki
yhteiskunnan tehtävät on yksityistetty:
- palokunnat
- moottoritiet
- koulut
- vesilaitos
- sähkölaitos
- sairaanhoito
- vanhustenhoito
Erittäin pitkälle menevä vapauden korostus on libertarismi. Siinä esim. huumeiden vapaa myynti voitaisiin sallia.
Liian pitkälle menevän oikeistolaisen ajattelun ongelma on liiallinen markkinamyönteisyys.
Suomessakin on myyty julkisen vallan omistamia monopoliasemassa olevia yhtiöitä yksityisille, joilla on sitten erittäin helppo työ
alkaa nostaa hintoja ja saada suuria voittoja vuodesta toiseen suomalaisten kustannuksella.
Suomessa on mm. digitaalisen signaalin jakeluverkko Digita myyty yksityisille. Digitan liikevoittoprosentti
on ollut jopa uskomaton 24% (jo 10% liikevoittoa pidetään hyvänä).
Samoin Suomessa on myyty sähköverkkoja yksityisille.
Professori
äimänä: Suomi teki taas digitat. Miksi poliitikot myivät varman rahakoneen?
B. VASEMMISTON tärkein arvo on huolenpito.
Yhteiskunnan lakeja säädetään ihmisten suojelemiseksi (tätä oikeisto sanoo holhoukseksi).
Verottamalla kerätään rahaa köyhille ja huono-osaisille.
Liian pitkälle menevän vasemmistolaisen ajattelun ongelma on se, että ihmisten oma ahkeruus ja työteliäisyys alkavat vähentyä, kun kerran yhteiskunta pitää huolta.
Jos työttömyyskorvauksia ja muita etuisuuksia nostetaan korkeiksi, alkavat ne olla jo lähellä matalimpia palkkoja, jolloin ihmiset alkavat miettiä, että
kannattaako työssä käydä, jos kerran melkein saman rahan saa yhteiskunnan tukina.
Ja mitä vähemmän ihmisiä on töissä, sitä enemmän pitää vielä töissä olevia verottaa.
Ja lopulta alkavat suurituloiset muuttaa ulkomaille, jos verotus on liian tiukka ja sitä pidetään epäoikeudenmukaisena.
Ja taas verotulot laskevat...
Tiukoissa äärivasemmistolaisissa eli kommunistisissa maissa ihmisten muutto ulkomaille, "loikkaaminen", estettiin piikkilangoilla, miinoilla ja liipasinherkillä sotilailla
tyyliin Berliinin muuri.
Toinen vasemmistolaisen ajattelutavan ongelma on yrittäjien ja liikeyritysten ajatteleminen työläisiä riistävinä kapitalisteina.
Nykyään tuollainen ajattelutapa ei oikein toimi muuten kuin vasemmistolaisissa vaalitilaisuuksissa.
Nimittäin jos yrittäjät ja liikeyritykset ajetaan liian ahtaalle, ne voivat helposti muuttaa yrityksensä ja tehtaansa ulkomaille.
Ja samalla häviävät suomalaisten työpaikat...
Tästä on Suomessa, ikävä kyllä, paljon esimerkkejä.
Keväällä 2019 (11.4.2019) kysyin Keskustanuorten puheenjohtajalta Suvi Mäkeläiseltä, että jos
oikeiston pääarvo on vapaus ja vasemmiston pääarvo on huolenpito, niin mikä on sitten Keskustan pääarvo?
Hän vastasi, että vastuullinen vapaus.
kommunitarismi = yhteisöetiikka
kansallisvaltiot
globaali näkökulma
PLATONIN VALTIO
s. 20-24
Platon esitti dialogissaan "Valtio" hänen mielestään ihanteellisen tavan rakentaa valtio ja hallita sitä
ihanteellinen valtio on pieni kaupunkivaltio
Platon jakoi ihmiset kolmeen ryhmään heidän ominaisuuksiensa mukaan:
|