FI 3 -opintojakson
tiivistetyt asiat

Yhteiskunta-
filosofia

uusi ops 2019

          Ihminen on sosiaalinen olento. Kuva: Timo Muola

This FI 3 -page in English,  translated by Google Translator
This FI 3 -page in Italian,  translated by Google Translator


Opetussuunnitelma
Yksilö vai yhteisö?
      Yhteiskuntasopimus
Oikeudenmukaisuus
      Anarkismi
      Marx ja kommunismi
      Rand, Ayn
Työnjako, talous ja omistaminen
Valta
      Foucault
      Machiavellin ruhtinas
      Demokratia - vaalitavat
      Montesquieun vallanjako-oppi
Poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen
        Platonin valtio
        Aristoteles ja politiikka
Yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat
      Yhteiskunnan luhistuminen
      Sota
      Kansanmurhat sekä holokausti
Ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä
      Feminismi
Utopiat
      Platonin valtio
      Thomas More: Utopia
      Francis Bacon: Uusi Atlantis
      Karl Marx: Kommunismi
Dystopiat
      Georg Orwell: Vuonna 1984
      Aldous Huxley: Uusi uljas maailma
Eri filosofien yhteiskuntafilosofisia näkemyksiä
        Epikuros
        Stoalaisuus
        Hobbes
        Rousseau

Koealue - , uusi ops 2019


Ylioppilaskokeen filosofian kysymykset



Opetussuunnitelma FI 3 - Yhteiskuntafilosofia


Keskeiset sisällöt

- yhteiskuntajärjestyksen oikeuttaminen, yhteiskuntasopimusteoriat

- vallan, vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eri muodot

- ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltio; demokratia ja yhteisöllisyys yhteiskunnallisina arvoina

- poliittiset ihanteet: liberalismi, sosialismi, anarkismi, konservatismi, nationalismi; yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat

- hyvinvoinnin ja talouden suhde; tulo-, varallisuus- ja hyvinvointierojen oikeuttaminen; hyvinvointivaltio

- ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: ympäristöongelmat, kulttuurien kohtaaminen, teknologian ja tekoälyn vaikutukset, sukupuoli ja valta, eriarvoistavien rakenteiden tunnistaminen ja kritiikki

LÄHDE:
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (pdf)



YHTEISKUNTA-FILOSOFIA



• yhteiskuntafilosofian peruskysymykset:
  • Millainen on hyvä yhteiskunta?

  • Miten hyvään yhteiskuntaan päästään?

• valtio ylläpitää tietyn alueen ihmisten (kansalaisten) yhteiskuntajärjestystä




YKSILÖ VAI YHTEISÖ?


Suurluvun sisältö:
yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoria



• liberalismi = yksilön vapauksien ja oikeuksien korostus
      liber = vapaa, latinaa

• kommunitarismi = yhteisöetiikka
eli yhteisö sanoo, että mikä on oikein ja mikä väärin.
Yhteisö luo arvot ja yksilön täytyy sopeutua niihin.
Ihmisen velvollisuudet ovat keskeisempi kuin ihmisen vapaudet ja oikeudet.
Esim. kommunismi on kommunitarismia.

• yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien suhde (eli liberalismi vai kommunitarismi?) on keskeisiä yhteiskuntafilosofian kysymyksiä

• länsimaisissa yhteiskunnissa korostetaan yleensä ihmisen oikeuksia ja vapauksia.
Toisaalta ainakin Pohjoismaat haluavat olla hyvinvointiyhteiskuntia, ja silloin korostuvat myös yksilön vastuu pitää huolta muista ja maksaa korkeitakin veroja.




YHTEISKUNTASOPIMUS
s. 28-33


• yhteiskuntasopimus on ajatus siitä, että ihmiset ovat vapaita ja vapaaehtoisesti luovuttavat vallan hallitsijalle tai he hallitsevat yhdessä

• alkutila = ihmisten elämä ennen valtiota, poliiseja, armeijaa ja hallintoa



HOBBES, THOMAS

• 1588-1679, Englanti, sisällissodan aika

• teos Leviatan

• alkutilassa eli luonnontilassa on "kaikkien sota kaikkia vastaan", jolloin ihmisen elämä on yksinäinen, kurja, häijy, raaka ja lyhyt

• vain vahva yksinvaltias voi pitää yhteiskunnan pystyssä

• valistuneet kansalaiset ymmärtävät, että tarvitaan vahva yksinvaltias
  yhteiskuntasopimus, jolla ihmiset luovuttavat vallan yksinvaltiaalle



LOCKE, JOHN

• 1632-1704, Englanti

• vapaat kansalaiset luovuttavat vallan hallitsijalle (yhteiskuntasopimus)

• kansalaiset voivat ottaa uudelleen vallan itselleen ja syöstä tyrannin (=paha yksinvaltias) vallasta


• Locke ei ollut alkutilasta samaa pessimististä mieltä kuin Hobbes
(Hobbes: kaikkien sota kaikkia vastaan)
Locke: alkutilassakin ihmisillä on järki, mutta joskus se pettää ja ihmiset tekevät järjettömyyksiä
  ihmiset tekevät sopimuksen hallinnasta turvatakseen elämänsä, terveytensä, omistuksensa ja mahdollisuutensa hallita luonnon antimia


• ihmiset ovat tasa-arvoisia
Jumalan luomistyö on kaikkien ihmisten taustalla ja siksi kaikki ovat tasa-arvoisia



ROUSSEAU, JEAN-JACQUES

• 1712-1778, Ranska, valistusaika

• ihminen oli hyvä ja onnellisimmillaan alkutilassa eli luonnontilassa ilman yksityisomistusta, hallintaa, poliiseja jne.
Siksi Rousseaun iskulause oli "takaisin luontoon".
"Mistä ihmisten eriarvoisuus on saanut alkunsa? ... Ensimmäisestä ihmisestä, joka aitasi maa-alan ja rohkeni sanoa: tämä on minun, sekä tapasi toisia, jotka olivat kyllin tyhmiä häntä uskoakseen, tuli porvarillisen yhteiskunnan todellinen perustaja.
Miten monista sodista, rikoksista ja murhista, miten suuresta onnettomuudesta ja kurjuudesta olisi pelastanut ihmissuvun se, joka olisi hävittänyt rajapyykit ja sanonut toisille: älkää kuunnelko tuota huijaria tai olette hukassa, älkää unohtako, että hedelmät kuuluvat kaikille eikä maa kenellekään."
      Jean-Jacques Rousseau

"Luojan käsistä tullessaan kaikki on täydellistä, ihmisen käsissä kaikki tärveltyy."
      Jean-Jacques Rousseau

"Ihminen on syntynyt vapaana ja kaikkialla hän on kahleissa."
      Jean-Jacques Rousseau

"Kaupungit ovat ihmiskunnan viemäri."
      Jean-Jacques Rousseau

• enää emme kuitenkaan voi palata takaisin alkutilaan, mutta voimme ruveta hallitsemaan kaikki yhdessä    yhteistahto, eli jonkinlainen Sveitsin tyylinen suora demokratia
"On keksittävä tapa olla yhdessä, joka kaikella yhteisellä voimalla puolustaa ja varjelee jokaisen yhteisön jäsenen henkilöä ja omaisuutta ja jossa kukin sellainen jäsen, liittyessään kaikkiin muihin, tottelee kuitenkin vain itseään ja pysyy yhtä vapaana kuin ennenkin.
Tällainen on se perusvaikeus, jonka yhteiskuntasopimus ratkaisee."
      Jean-Jacques Rousseau

"Kukin meistä asettaa yhteisesti henkilönsä ja kaiken voimansa yleistahdon ylimmän johdon alaiseksi; ja me otamme kaikin jokaisen jäsenen kokonaisuuden erottamattomaksi osaksi."
      Jean-Jacques Rousseau

"Niin kuin luonto antaa ihmiselle ehdottoman vallan kaikkiin hänen ruumiinjäseniinsä nähden, niin antaa yhteiskuntasopimus valtioruumiille ehdottoman vallan kaikkiin sen jäseniin nähden."
      Jean-Jacques Rousseau

• parhaita ovat kaupunkivaltiot, joissa on noin 10 000 ihmistä
(vrt. Geneve, Rousseaun kotikaupunki)

• suora demokratia, jossa jokainen edustaa itseään (ei hyväksynyt edustuksellista demokratiaa)


• ihmisyksilöllä on
  • yksityinen tahto, joka katsoo omaa etuaan

  • yhteistahto (yleistahto), joka seuraa koko yhteisön etua.
    Yhteistahto sisältää kaikkien yksityiset tahdot ja on jonkinlainen kompromissi näistä.

Rousseau on filosofian paha poika: hän kirjoitti kauniisti lasten oikeuksien puolesta (teos "Emile"), mutta laittoi kaikki elämänkumppaninsa ompelijattaren synnyttämät viisi lasta lastenkotiin!




RAWLS, JOHN
s. 70-73


• USA, 1900-luku

• teos "Oikeudenmukaisuusteoria" (1971)

• tietämättömyyden verho -ajatuskoe
= ihmisten tulee sopia tulevan yhteiskunnan säännöistä tietämättä omaa asemaansa siinä (varallisuus, koulutus, perhe, sukupuoli...)
       
Rawlsin mukaan ihmisten kannattaa sopia seuraavat säännöt:
  1. Suurin mahdollinen vapaus, joka voidaan yhdistää muiden vastaavaan vapauteen
    (vertaa jono)

  2. Sosiaaliset ja taloudelliset eriarvoisuudet on järjestettävä niin, että
    1. Huonoimmassa asemassa oleville tulee suurin hyöty
      = maximin-strategia (utilitarismin vastainen!)

    2. Virat ja asemat ovat avoimia kaikille





OIKEUDENMUKAISUUS
s. 60-74


• oikeus tarkoittaa yksilölle kuuluvaa valtaa tai etua tehdä jotakin
esim. opiskelijalla on oikeus anoa opintotukea
tai
poliisilla on oikeus pidättää ihminen

• oikeuksia rajoittavat erilaiset ehdot ja velvollisuudet
esim. poliisi ei saa perusteetta pidättää ketään

• sanan "oikeus" yleisin esiintymisympäristö on juridiikka


Positiiviset ja negatiiviset oikeudet


• negatiivinen oikeus
= oikeus ja vapaus olla tekemättä jotain ja vapaus olla kuulumatta johonkin.

• positiivinen oikeus
= oikeus tehdä itselleen tärkeitä asioita
ja
oikeus saada perusasioita, esimerkiksi oikeus koulutukseen ja turvallisuuteen


John Locken liberalistinen linja


• korostaa yksilön negatiivisia oikeuksia

• selkeän ihmiskeskeinen

• luonto on resurssi, jota ihminen saa käyttää vapaasti

• jokainen on oman onnensa seppä

Immanuel Kantin velvollisuusetiikka


• oikeudet määritellään velvollisuuksien kautta

• etiikka on luonteeltaan universaalista

• yksi vastaus universaaleja normeja mietittäessä

• yksilöllä on oikeus elämään, omaisuuteen ja vapauteen


Oikeudenmukaisuuden käsite


Oikeudenmukaisuus on luokiteltu kolmeen eri luokkaan:
  1. Yksilön oikeudenmukaisuus

  2. Metafyysinen oikeudenmukaisuus
    esim. hindulaisuudessa uskotaan karman hoitavan oikeudenmukaisuuden
    karma = syyn ja seurauksen laki
    eli ihmiselle tapahtuu sitä, mitä hän itse on tehnyt
    esim. jos on käyttäytynyt sikamaisesti, niin seuraavassa elämässään hän on sika!
  3. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
    esim. ovatko lait oikeudenmukaisia


Oikeudenmukaisuus on jaettu myös retributiiviseen, distributiiviseen ja korrektiiviseen:
  • Retributiivinen oikeudenmukaisuus on oikaisevaa oikeudenmukaisuutta. Se liittyy esimerkiksi siihen, millaisia rikosten seuraamusten tulisi olla, eli miten palauttaa oikeudellinen tasapaino.

  • Distributiivinen oikeudenmukaisuus viittaa oikeudenmukaiseen jakoon.

  • Korrektiivinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa ihmisten välillä tapahtuneiden vääryyksien oikaisemista.



• katso myös
John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria
Luvun "Oikeudenmukaisuus" pohjatekstin kirjoitti kurssin opiskelija Iiro M.





ANARKISMI
s. 134

            Anarkismin musta lippu. Kuva: Timo Muola
      Anarkismin musta lippu

• anarkismi = pyrkimys elää ilman valtakoneistoja.
Dvd-ohjelman "Anarkismin historia - Ei jumalia, ei herroja" tiedot

• anarkismin perustaja oli Proudhon (1840, Ranska): "Omaisuus on varkautta"
"Olen puhdas anarkisti, vaikka kannatankin järjestystä"
Proudhon kannatti osuustoimintaa. Hän ei kannattanut väkivaltaista vallankumousta.

Anarkismin AO-tunnus. Kuva: Timo Muola
Anarkismin AO-tunnus
(tulee sanoista
"L'anarchie c'est l'ordre"
= "Anarkia on järjestys"



• Bakunin (1800-luku, Venäjä) kannatti väkivaltaista vallankumousta

• ateismi on aina ollut tärkeä osa anarkismia


• anarkismin vaiheita:
  • rauhanomaisia osuuskuntia

  • pommi-iskut

  • kuninkaiden, presidenttien ja ministerien murhat

  • väkivaltaiset ryöstelyt

  • lakot ja yleislakot

  • tehtaiden (kapitalistien omaisuuden) sabotointi

  • kommuunit syrjäseuduilla (joissain nudismia), eräät Israelin kibbutsit

  • vallankumoukset ja taistelut (esim. Meksikossa ja Espanjan sisällissodassa 1930-luvulla),
    Barcelonan anarkistinen vaihe


• teon propaganda
= kaikki ei-sanallinen toiminta päämäärän saavuttamiseksi, esim. mielenosoitukset, lakot, pommi-iskut sekä poliisien, viranomaisten, kuninkaiden ja presidenttien murhat...


• aikoinaan tsaari-Venäjällä oli anarkistinen oppositio tsaaria ja hänen hallintoaan vastaan.
Anarkistit surmasivat tsaari Aleksanteri II:n pommi-iskulla vuonna 1881.


• tiukka anarkismi
= yhteiskunnan hallintakoneistojen täydellinen hävittäminen: kenelläkään ei saa olla valtaa toiseen

• lievempi anarkismi
= yhteiskunnan väkivaltakoneistot (poliisi ja armeija) tulee lopettaa, mutta parlamentti ja muu ei-väkivaltainen yhteishallinto voi jatkua


• anarkismin ongelma on se, että jos yhteiskunnan omat kurinpitokoneistot (poliisi ja armeija) lopetetaan, seurauksena on rikollisuuden kasvu ja ihmisten turvattomuus
Eli laillisen vallan korvaa nyrkkien ja aseiden valta.

Huomaa Mao Zedongin sanat: "Valta kasvaa kiväärin piipusta".
Mao Zedong (aiemmin Mao Tse-Tung) oli Kiinan kommunistijohtaja 1900-luvulla.

Lähihistoriastamme tiedämme ainakin kaksi hyvää esimerkki tästä:

1. USA:n vallattua Irakin vuonna 2003 (Operation Iraqi Freedom) USA hajoitti paikallisen poliisin ja armeijan, mutta ei pystynyt tarpeeksi nopeasti rakentamaan uutta paikallista järjestyskoneistoa. Seurauksena oli rikollisuuden, väkivallan ja terroristijärjestöjen nousu.

2. Jugoslavian hajoamissotien aikana monenlaiset sotilaalliset ja puolisotilaalliset joukkiot ryöstivät, raiskasivat ja tappoivat toisiin etnisiin ryhmiin kuuluvia yhtenäisen järjestysvallan hävittyä.

• nykyään Saksassa on nåkyvä anarkistinen liike, joka mielenosoituksissa usein intoutuu tekemään aineellista tuhoa
esim. rikkomaan McDonald's-hampurilaisravintoloiden ikkunoita (huomaa, että McDonald's on kotoisin USA:sta, joka on Euroopan anarkistien mielestä erittäin paha kapitalistinen ja imperialistinen sortajavaltio)
Saksassa anarkistit kutsuvat nykyään itseään termillä autonomit.
Huomaa:
tottelemattomat.org
(Tottelemattomien poliittinen toiminta on päättynyt)


• syndikalismi
on sosialistisen työväenliikkeen suunta, joka korostaa ammattiyhdistysliikkeen asemaa työväestön taistelussa oikeuksiensa puolesta
Ei siis sosialistisen puolueen asemaa.

• Dvd-ohjelman "Anarkismin historia - Ei jumalia, ei herroja" tiedot





MARX  JA  KOMMUNISMI
s. 34, 93-99


• Marx, Karl, 1818 - 1883, Saksa

• teoksia:
Kommunistinen manifesti
(manifesti=julistus)
(yhdessä Friedrich Engelsin kanssa)
"Pääoma" ( Das Kapital )


• Marx uskoi historiallisen kehityksen johtavan vääjäämättä kommunistiseen yhteiskuntaan


• ihmiskunta kehittyy kohti tasa-arvoisempaa ja vapaampaa yhteiskuntaa dialektisen prosessin kautta: teesi    antiteesi    synteesi
synteesi on jonkinlainen kompromissi tai yhdistelmä teesistä ja antiteesistä
Sitten kiertokulku jatkuu, eli synteesistä tulee uusi teesi, jolle syntyy vastavaikutus eli antiteesi.
Eli taas:
teesi    antiteesi    synteesi...
Teesi - antiteesi - synteesi -teorian alkuperäinen kehittäjä oli Hegel

• materialismi:
yhteiskunnan taloudelliset olot (=alarakenne) määräävät yhteiskunnan henkiset ilmiöt (= ylärakenne) ja historian. Alarakenteeseen kuuluvat tuotantovoimat, tuotanto-olot, omistussuhteet
Ylärakenteeseen kuuluvat poliittinen järjestelmä, taide, tiede, filosofia, moraali, oikeus, uskonto


YLÄRAKENNE

Yhteiskunnan henkiset ilmiöt:

poliittinen järjestelmä, taide, tiede, filosofia, moraali, oikeus, uskonto…

           

ALARAKENNE

Yhteiskunnan taloudelliset olot:

tuotantovoimat, tuotanto-olot, omistussuhteet…

- miten elanto hankitaan? keräily? metsästys? maanviljely? tehtaat?
- kuka omistaa pellot ja tehtaat?
- onko työläisillä vaikutusvaltaa?
- mitkä ovat työskentelyolosuhteet pelloilla ja tehtaissa?
- kuka kerää hyödyn työläisten raadannasta?


• Esimerkkinä alarakenteen vaikutuksesta olkoon musiikki:
  • keräilijä-metsästäjien musiikki-instrumentteja olivat mm. ontoista luista tehdyt huilut ja sarvista tehdyt torvet

  • maanviljelijäkulttuurissa syntyi erillinen instrumentintekijöiden ammattikunta, mm. pronssista tehdyt torvet

  • feodaalisessa yhteiskunnassa kuninkaat, aateliset ja kirkko pitivät yllä säveltäjiä tilaamalla heiltä töitä
      sinfoniat, oopperat

  • kirkon vallan ollessa suuri urku- ja kirkkomusikki oli kehittynyttä

  • teollistumisen aikana soittimien hinta romahti, kun niitä alettiin tehdä tehtaissa suurina sarjoina.
    Tavallinenkin kansa pystyi ostamaan kehittyneitä instrumentteja.

  • tekniikan kehitys johti sähkökitaran keksimiseen 1940-luvulla.
    Samoin keksittiin musiikin vahvistaminen sähköllä ja sähköinen soundin parantelu,
    esim. särösoundi    rock-musiikki

  • levysoittimen käyttö instrumenttina (scratching)   rap-musiikki

  • tietotekniikan kehittäminen   musiikin tekeminen täysin tietokoneilla

• kapitalismissa eli yksityisomistuksessa tehtaiden ym. tuotantovälineiden omistajat hallitsevat ja rikastuvat, kun taas työtä tekevät eli työväenluokka (proletariaatti) joutuu alistumaan heidän käskyvaltaansa.
Työtekijä on siten vieraantunut eli hän myy työvoimaansa, mutta ei voi vaikuttaa työnsä ehtoihin, työolosuhteisiin jne.
Ihminen on vieraantunut silloin, kun hän ei voi elää aitoa ihmisen elämää.


• Marxin kurjistumis- ja kasautumisteoria:
vähitellen yhä suurempi osa omaisuudesta kasautuu yhä harvemmille ja kaikki muut ihmiset putoavat köyhälistöön, joka koko ajan köyhtyy.
Hyvä esimerkki tästä oli USA:ssa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa John D. Rockefeller, jonka yritys Standard Oil ensin tuhosi ja lopulta osti häikäilemättä kaikki kilpailijansa ja nousi lopulta monopoliasemaan.

Myöhemmin 1911 Standard Oil pilkottiin oikeuden määräyksellä 34 osaan.

• yhteiskuntaluokkien välillä vallitsee ristiriita eli  (kuten Marx sanoi)  luokkataistelu:
        proletariaatti    kapitalistit
Katso juliste:
we eat for you we fool you we rule you

• työläisten vallankumous, joka murskaa kapitalismin, on väistämätön.
Tällöin tuotantovälineet sosialisoidaan (=otetaan yhteisomistukseen) ja työväenluokka nousee valtaan.

            Kommunismin punalippu. Kuva: Timo Muola
      Kommunismin punalippu

• päämääränä on kommunistinen yhteiskunta, jossa ei ole yksityisomaisuutta eikä siten luokkaeroja

• Marx:
"Tähän asti filosofit ovat vain selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen"

• Marx oli ateisti:
Uskonto on kansan oopiumia eli huume, jolla köyhät hakevat lohtua tuonpuoleisen taivaan toivosta.


• Marxin mielestä sosialistinen vallankumous syntyy ensin kehittyneimmissä teollisuusvaltioissa, joita olivat 1800-luvulla Britannia ja Saksa.

Ensimmäinen sosialistinen vallankumous syntyi kuitenkin Venäjällä, joka oli feodaalinen valtio. Venäjällä vallankumouksen tekivät Leninin johtamat kommunistit syksyllä 1917 .

Mao Zedong teki kommunistisen vallankumouksen Kiinassa toisen maailmansodan jälkeen.

          Kommunismin punatähti. äuva: Timo Muola
      Kommunismin punatähti

• kommunistiset vallankumoukset 1900-luvulla eivät johtaneet kansanvaltaan, vaan vallan otti kommunistinen puolue.
Esim. Venäjän Lokakuun vallankumouksessa marraskuussa 1917 valtaan nousivat kommunistit Leninin johdolla.
Leninin kuoltua valtaan nousi Stalin.

 
Kuuntele AgitProp-kvartetin laulu "Puolue" YouTubesta.

AgitProp: Puolue

Sanat tärkeimmätkin käyttö kuluttaa
haalistaa niinkuin pukummekin
mutta minä tahdon nostaa loistoon kirkkaimpaan
Sanoista uljaimman: Puolue!

Yksin ei mies mainittavakaan
nostaisi viisvaaksaista parrua,
viiskerroksisesta talosta puhumattakaan,
talosta puhumattakaan. Puolue!

Puolue - miljoonat olkapäät,
lujasti liittyneinä voimaksi valtavaksi.
Puolue - yhteistyöllä pystyttää
rakenteensa pilvenkorkuisiksi! Puolue!

Puolue - työväenluokan selkäranka!
Puolue - pettämätön tuki köyhien!
Puolue kuolemattomuuden aatteillemme antaa
tänään palvellen;
huomenna ryöstöruhtinaiden valtakunnat
kartalta pyyhkäisten
ryöstöruhtinaiden valtakunnat
kartalta pyyhkäisten.

Luokan aivot, luokan asia,
luokan voima, luokan kunnia,
luokan aivot, luokan asia,
luokan voima, kunnia,
sitä kaikkea on puolue!

Luokan aivot, luokan asia,
luokan voima, luokan kunnia,
luokan aivot, luokan asia,
luokan voima, kunnia,
sitä kaikkea on puolue!

Samalla yhteiskunnasta muodostui hieman Platonin valtion kaltainen totalitarismi.
Ero oli siinä, että Platonin valtiossa yhteiskuntaa piti johtaa järjellä, kommunismissa johtajana oli periaatteessa kommunistinen ideologia.
Käytännössä reaalisosialistisissa maissa kyse oli yleensä yksinvallasta (Lenin, Stalin, Castro, Pohjois-Korean Kimin perheen dynastia nyt jo kolmannessa polvessa).
Tämä johtajan yksinvalta perusteltiin kommunismissa kahdella opilla:
  1. Kommunistinen oppi totuudesta on se, että totuus on yksi

  2. Oppi kommunistisen puolueen monoliittisuudesta eli täydestä yhtenäisyydestä ja yksimielisyydestä
Täten johtajan ollessa jotain mieltä oli tietysti kommunistisen puolueen oltava samaa mieltä.

                    ^
                   / \
            KOMMUNISTINEN PUOLUE
               johti valtiota
                /_______\
               /         \
        TURVALLISUUSPALVELU JA ARMEIJA  
             /             \
huolehtivat sisäisestä ja ulkoisesta
turvallisuudesta mm. NKVD ja KGB Neuvosto-
liitossa, Stasi Itä-Saksassa, Sekuritas
Romaniassa_____________________\
        /                       \
       /                         \
      /        KANSA              \
     /                             \
    /     - työläiset               \
   /      - kolhoosimaanviljelijät   \
  /       - ei poliittisia oikeuksia  \
 /                                     \
/_______________________________________\


          Piikkilankaa. Kuva: Timo Muola
Kommunismi ei johtanut maanpäälliseen paratiisiin, vaan vankileirit täyttyivät ja suuri määrä ihmisiä, "kansanvihollisia", surmattiin (Neuvostoliitto, Kiina, Kamputsea, Pohjois-Korea...)



• Miksi Marxin ennustus tulevaisuudesta ei toteutunut?
Miksi kurjistuminen ja kasautuminen ei mennyt loppuun asti?
Syitä oli monia, esim.
  1. Sekä poliittisten päättäjien että tehtaanomistajien (esim. USA:ssa Henry Ford, Suomessa James Finlayson, Tampere) pyrkimys parantaa työläisten asemaa.

  2. Työläiset järjestäytyivät ja pystyivät perustamiensa sosialidemokraattisten puolueiden kautta parantamaan tilannetta.

  3. Työläisten järjestäytyminen ammattiyhdistysliikkeeksi.
    Työläisillä oli myös lakkoase.
Näin Marxin ajattelema revoluutio (revolution=vallankumous) vaihtui evoluutioon (=kehittymiseen pienin askelin).


Elokuva: Kuoleman kentät
Äärikommunististen punaisten khmerien mielestä kansalla ei ole mitään ihmisoikeuksia (Kambodza).

Kuoleman kentät -elokuva, linkki Wikipediaan

Kuoleman kentät -elokuva, linkki Internet Movie Data Base

Elokuva: Muiden elämä
Taiteilijoita salakuunteleva Stasin mies tajuaa kommunistisen järjestelmän onttouden (Itä-Saksa eli DDR).

Muiden elämä -elokuva, linkki Wikipediaan

Muiden elämä -elokuva, linkki Internet Movie Data Base


Marxin ajatuksia:
"Aineellisen elämän tuotantotapa on yhteiskunnallisen, poliittisen ja henkisen elämän ehtona.
Ihmisten tajunta ei määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa."
      Karl Marx

"Hallitsevan luokan ajatukset ovat jokaisena aikakautena hallitsevia ajatuksia, toisin sanoen se luokka, joka on yhteiskunnan hallitseva aineellinen voima, on samalla hallitseva henkinen voima."
      Karl Marx

"Elämänsä yhteiskunnallisessa tuotannossa ihmiset tulevat tiettyjen väistämättömien heidän tahdostaan riippumattomien suhteiden, tuotantosuhteiden alaisiksi, jotka vastaavat heidän materiaalisten tuotantovoimiensa määrätty kehitysastetta."
      Karl Marx

"Yksilö on yhteiskunnallinen olento."
      Karl Marx

"Yksityisomistuksen kumoaminen on näin ollen kaikkien inhimillisten aistien ja ominaisuuksien täydellistä vapauttamista."
      Karl Marx

"Koko tähänastinen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa."
      Karl Marx

"Vaviskoot vain hallitsevat luokat kommunistisen vallankumouksen edessä.
Proletaareilla ei siinä ole muuta menetettävää kuin kahleensa.
Voitettavanaan heillä on koko maailma."
      Karl Marx

"Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen."
      Karl Marx

"Nykyaikana tuntuu kaikessa olevan ristiriitansa. Näemme, miten koneet, joilla on ihmeellinen kyky vähentää ihmistyötä ja tehdä se tuloksellisemmaksi, näännyttävät ihmiset nälkään.
Tähän asti tuntemattomat uudet rikkauden lähteet muuttuvat jonkin oudon, käsittämättömän lumousvoiman vaikutuksesta kurjuuden lähteiksi.
Tuntuu kuin tekniikan voittojen hintana olisi moraalinen rappeutuminen."
      Karl Marx

"Uskonto on kansan oopiumia."
      Karl Marx

"Kansa, joka orjuuttaa toista kansaa, takoo omia kahleitaan."
      Karl Marx

"Raha syöksee valtaistuimelta kaikki ihmisen jumalat ja tekee niistä kauppatavaraa."
      Karl Marx

"Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan."
      Karl Marx





RAND AYN
Liberalismi s. 82-90


• Ayn, Rand, 1905 - 1982, USA (alunp. Venäjä)
Alkuperäinen nimi oli Alisa Zinovjevna Rozenbaum.
Hän otti etunimekseen Ayn suomalaisen naiskirjailijan nimen mukaan (luultavasti Aino, Aino Kallas?).

Syntyi venäjänjuutalaiseen perheseen.

Muutti USA:han vuonna 1926.

• jyrkkä kommunismin ja bolshevismin kriitikko

• Rand korosti yksilöä ja oli jyrkkä antikollektivisti

• pääteos: "Atlas" (koko nimi on "Atlas Shrugged")
(suomeksi "Kun maailma järkkyi")
Tyyliltään voidaan lukea tieteiskirjallisuuteen.
Yhteiskunnan parhaat ja kykenevimmät ihmiset lähtevät pois ja alkavat rakentaa ihanneyhteiskuntaa salaiseen paikkaan Kalliovuorille.
Kirjan keskeisin kohta on erään päähenkilön John Galtin egoistinen radiopuhe (70 sivua!).

• Rand tuomitsee altruismin.
Ihmiset voivat, ja heidän tuleekin auttaa toisiaan, mutta ketään ei saa vaatia tekemään mitään toisen puolesta.


• pääkorostukset:
  1. Yksilönvapaus

  2. Vapaa taloudellinen kilpailu

• antoi filosofialleen nimen objektivismi

Lisätietoja: esim. Tätä he lukevat




TYÖNJAKO, TALOUS JA OMISTAMINEN
s. 47-48, 55-58



Suurluvun sisältö:
työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen



• skotti Adam Smith kehitti 1700-luvulla ns. taloudellisen liberalismin opin.
Sen mukaan valtion tulee puuttua talouselämään mahdollisimman vähän. Smith puhui markkinavoimien "näkymättömästä kädestä", joka johtaa talouselämää.

Eli esimerkiksi:
  • tehtaat perustetaan paikkoihin, joissa niillä on parhaat edellytykset toimia

  • parhaat yhtiöt kasvavat ja kukoistavat

  • huonot ja elinkelvottomat yhtiöt menevät konkurssiin

  • parhaat ideat saavat rahoituksen ja ne toteutetaan

  • vapaa taloudellinen kilpailu on talouselämän paras ja terveellisin perusta


• Rousseaun mukaan juuri omistaminen lopetti ihanan alkutilan eli luonnontilan ilman yksityisomistusta, hallintaa, poliiseja jne.
"Mistä ihmisten eriarvoisuus on saanut alkunsa? ... Ensimmäisestä ihmisestä, joka aitasi maa-alan ja rohkeni sanoa: tämä on minun, sekä tapasi toisia, jotka olivat kyllin tyhmiä häntä uskoakseen, tuli porvarillisen yhteiskunnan todellinen perustaja.
Miten monista sodista, rikoksista ja murhista, miten suuresta onnettomuudesta ja kurjuudesta olisi pelastanut ihmissuvun se, joka olisi hävittänyt rajapyykit ja sanonut toisille: älkää kuunnelko tuota huijaria tai olette hukassa, älkää unohtako, että hedelmät kuuluvat kaikille eikä maa kenellekään."
      Jean-Jacques Rousseau


• anarkismin perustaja Proudhon: (1840, Ranska): "Omaisuus on varkautta"




VALTA
s. 118-140


• eläimillä valta ja alistaminen näkyvät hyvin selvästi:
  • urokset taistelevat keskenään:
        - reviireistä = ruoka ja tila
        - naaraista (esim. hirvet)

  • susien alistumisele on kaulan näyttäminen ylempi susi ei tapa

  • kanojen nokkimisjärjestys = ylempi kana nokkii alempiaan eli kiusaa heikompiaan,
    vertaa: ihmisillä kiusaaminen!


• kaikesta sivistyksen pintakiillosta huolimatta ihmisten valtahierarkiat ja alistamistavat kertovat ihmisen biologisesta taustasta eläinlajina

• valta liittyy aggressioon sekä omistus- ja alistushaluun

• kehityksen kuluessa (iän ja sivistyksen lisääntyessä) vallankäyttö ja alistaminen muuttuvat avoimesta fyysisen voiman käytöstä piilotetuksi ja oman sosiaalisen aseman kautta tapahtuvaksi vallankäytöksi,
esim.
      esimies    alainen
      virkamies    luvan pyytäjä
      jne.

Filosofi Michel Foucault (1926-1984) on tutkinut mielisairaiden ja vankien valvontaa ja tapaa, millä heidät diagnosoidaan tai tuomitaan.
Eli sitä, miten yhteiskunta käyttää pakkovaltaa heihin.
"Hulluuden historiassa halusin selvittää, mitä mielisairaudesta on milloinkin tiedetty... yksi ulottuvuus on kuitenkin mielestäni jäänyt tutkimatta. On nimittäin tutkittava myös sitä, kuinka hullut tunnistetaan, asetetaan erilleen, suljetaan yhteiskunnasta, eristetään ja kuinka heitä käsitellään sekä minkälaisten instituutioiden tehtävään on vastaanottaa ja säilyttää heitä, joskus myös hoitaa.
Pitää tutkia myös, mitkä elimet päättivät heidän hulluudestaan ja millaisin kriteerein ja metodein heitä on hallittu, kuritettu ja parannettu."
      Michel Foucault


• ihmisillä katse osoittaa vallan: katseiden kohdatessa alempi väistää katsetta. Korkeampiasemaisen valvontatehtävään kuuluu usein muiden valvova katselu: esimiehet, poliisit, opettajat

• alemman heikompi asema näkyy usein monilla alueilla: toisen käskyjen totteleminen, alistuminen seksuaalisesti jne.

• valta-alistuminen kuviot ovat usein selviä myös ryhmillä: suurvallat öykkäreitä, pienet valtiot alistuvia


• valta tarkoittaa kyky päättää toisen puolesta tai saada toinen tekemään vallankäyttäjän haluamalla tavalla

• jos valtaan ei suostuta vapaaehtoisesti, on vallanpitäjällä kyky saada tahtonsa läpi viime kädessä voimalla ja väkivallalla (esim. poliisi ja armeija sekä tuomioistuin)

• valta on yleisinhimillinen piirre ihmisten välisissä suhteissa (perheessä, suvussa, työpaikoilla, valtiossa jne.)

• valtaan liittyy aina suhde: vallankäyttäjä    vallankäytön kohde

• valta on näkyvää tai näkymätöntä (ns. harmaata valtaa esim. vähemmistöjen syrjintä, taloudellinen valta)

• valta on legitiimiä, kun se koetaan oikeutetuksi ja illegitiimi epäoikeutetuksi koettuna

• illegitiimiä valtaa pidetään yllä esim. pakkokeinoin ja asein (diktatuurit)

• auktorisoidulla vallankäyttäjällä on lupa hallita


• vallan oikeutus eli auktoriteetti
(Max Weberin jaottelu):
  1. Traditioon perustuva auktoriteetti
    • peritty valta, mm. kuninkaan valta
    • konservatiivinen eli säilyttävä

  2. Karismaan perustuva auktoriteetti
    • henkilön ominaisuuksiin perustuva, ansaittu valta
    • tyypillistä nykyisellä median aikakaudella

  3. Legaalis-traditionaalinen auktoriteetti
    • lailliseen oikeuttamiseen perustuva valta
    • perustana lait, säädökset ja normit, ei henkilöä
    • järkiperäinen lainsäädäntö (oikeuslaitos)


• valtio ylläpitää tiettyjä arvoja ja voi siis mahdollisesti syrjiä toisia arvoja

• liberaalissa järjestelmässä kansalaisilla on oikeus kansalaistottelemattomuuteen, mikäli vallanpitäjä on epäoikeudenmukainen


• moniarvoisessa yhteiskunnassa syntyy helposti ristiriitatilanteita eri arvojen välille
Esimerkiksi:
"Rikoksia tehneet turvapaikanhakijat on palautettava"
       
"Ketään ei saa pakkopalauttaa"


• "Tieto on valtaa". (Francis Bacon)
Luvun "Valta" yksi lähde on filosofian opettaja Jyrki Rossin Yhteiskuntafilosofia - Filosofian kurssi 4 (vanha ops)
Lainattu luvalla.



Machiavelli, Niccolo
s.119

• 1469-1527, Italia, renessanssiaika

• teos Ruhtinas

• hallitsijan tulee olla viekas ja julma, mutta antaa vaikutelma, että onkin hyvä.
Esim. jos hallitsija huomaa kapinamielialaa, hänen tulee palkata häikäilemätön poliisipäällikkö murskaamaan julmasti kapinaliikkeen.
Mutta sitten kansa on tyytymätön, kun heidän perheenjäseniään ja ystäviään on teloitettu.
Lopuksi ruhtinaan tulee teloittaa poliisipäällikkö, jotta kansa tulisi tyytyväiseksi.


• myöhemmissä teoksissaan kirjoitti tasavaltalaisen valtiomuodon ja vapauden puolesta


Machiavellin ajatuksia:
"On siis otettava huomioon, että ruhtinas, ja uusi ruhtinas eritoten, ei voi noudattaa kaikkia niitä hyveitä, jotka tuottavat ihmisille hyvän maineen. Jotta hän voisi säilyttää asemansa, hänen on useinkin pakko toimia vastoin uskollisuuden, armeliaisuuden, inhimillisyyden ja uskonnon lakeja."
      Niccolo Machiavelli

"Jos ihminen pyrkii aina tekemään oikein, hän jää väistämättä tappiolle väärintekijöiden sankassa joukossa."
      Niccolo Machiavelli

"Olet yhtä ylistetty voititpa vihollisen petoksella tai voimalla."
      Niccolo Machiavelli





DEMOKRATIA   eli kansanvalta
Millainen äänestys ja vaali johtaa oikeaan demokratiaan?     s. 136-140


A.  SUORA DEMOKRATIA

Kansa saa äänestää suoraan. Suomessa kansanäänestys oli viimeksi käytössä, kun päätettiin siitä, liittyykö Suomi Euroopan unioniin.
Sveitsissä kysytään monia asioita suoraan ihmisiltä.

B.  VÄLILLINEN ELI
      PARLAMENTAARINEN
      DEMOKRATIA

Kansalaiset äänestävät vaaleissa kansanedustajat, jotka sitten parlamentissa tekevät lait.


Mutta mikä on tärkeintä välillisessä demokratiassa?

Vaihtoehdot:

1. Se, että joka alueella on oma kansanedustajansa.
Tähän johtaa enemmistövaali, jossa maa jaetaan niin moneen alueeseen eli vaalipiiriin, kuin kansanedustajia valitaan. Jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain yksi kansanedustaja.
Entä jos Suomessa olisi enemmistövaali?
Se menisi näin:
Suomessa on noin 5,5 miljoonaa asukasta. Eduskunnassamme on 200 kansanedustajaa.
Enemmistövaalitavassa Suomi jaettaisiin 200 vaalipiiriin, joista jokaisesta tulisi yksi kansanedustaja. Asukkaita jokaisessa vaalipiirissä olisi noin 27 500
[Suomen väkiluku 5 500 000 jaettuna 200:lla = 27 500].

Pälkäne (noin 7000 asukasta) olisi siten samaa vaalipiiri esim. Kuhmoisen, Padasjoen ja Asikkalan kanssa
TAI Pälkäne olisi samaa vaalipiiri Valkeakosken kanssa.
Kangasala olisi oma vaalipiirinsä, eli Kangasalta tulisi yksi kansanedustaja.
Tampere jaettaisiin 8 vaalipiiriin, eli Tampereelta tulisi 8 kansanedustajaa. Esimerkiksi Hervannasta tulisi yksi kansanedustaja.
Helsinki jaettaisiin 23 vaalipiiriin, eli Helsingistä tulisi 23 kansanedustajaa.

HYVÄ PUOLI:
Jokaisella alueella eli vaalipiirillä on oma kansanedustajansa.

HUONOT PUOLET:
Valitut kansanedustajat eivät välttämättä edusta prosentuaalisesti kansan puoluepoliittista linjaa. Jokaisessa vaalipiirissä menevät täysin hukkaan kaikkien muiden paitsi voittajan saamat äänet. Teoriassa puolue, joka saa 51 % äänistä, voi saada parlamentin kaikki (!) kansanedustajat (näin kaksipuoluejärjestelmässä).
Enemmistövaali johtaa yleensä kaksipuoluejärjestelmään.
Enemmistövaali on käytössä Britanniassa.


2. Se, että eduskunnan puoluepoliittinen jakauma vastaa kansan puoluepoliittista jakaumaa.
Tähän johtaa suhteellinen vaalitapa. Suomessa käytetään D’Hondtin menetelmää, jossa ensin kaikki puolueen äänet lasketaan yhteen. Puolueen eniten ääniä saanut ehdokas saa vertailuluvun, jonka suuruus on puolueen kaikkien äänten summa. Puolueen toiseksi eniten ääniä saanut saa vertailuluvun, joka on puolet kaikkien äänien summasta jne. Parlamenttiin otetaan suurimman suhdeluvun saajat. Näin äänikuninkaat ja -kuningattaret vetävät muita puolueensa ehdokkaita mukanaan parlamenttiin.
(WIKIPEDIA:
D’Hondtin menetelmä)

HYVÄT PUOLET:
  1. Eduskunnan puoluepoliittinen jakauma vastaa kansan puoluepoliittista jakaumaa
  2. Ääniä ei mene hukkaan. Vaikka äänestäjän oma ehdokas ei menisikään läpi, hänen äänensä hyödyttää puoluetta.
HUONO PUOLI:
Ihmisten on usein todella vaikea ymmärtää, että esim. 5000 ääntä saanut ehdokas ei pääse parlamenttiin, mutta 500 ääntä saanut voi päästä. Kyseisessä esimerkissä 5000 ääntä saanut on ollut yksittäinen ehdokas ja 500 ääntä saanut on ollut ison puolueen ehdokas
Ja ison puolueen äänikuninkaat ja äänikuningattaret ovat saaneet esim. 10 000 ääntä.

3. Se, että vaalien jälkeen on helppo rakentaa uusi hallitus johtamaan maata.
Tähän päästään, kun parlamentissa ei ole suurta määrää pieniä puolueita.
Kun asetetaan äänikynnys (esim. 5 % äänistä), jota suuremman kannatuksen puolueen tulee saada, jäävät pienpuolueet pois parlamentista.
Vaalikynnys on käytössä esim. Saksassa, jossa se on 5 %.

HYVÄ PUOLI:
Vaalien jälkeen on helppo rakentaa uusi hallitus johtamaan maata.

HUONO PUOLI:
Kaikki kansan mielipiteet eli poliittiset suunnat eivät pääse eduskuntaan.

4. Se, että puolueesta pääsevät parlamenttiin ensisijaisesti puolueen tärkeimmät ihmiset.
Tähän johtaa listavaali, jossa ihmiset eivät äänestä itse ehdokasta, vaan puolueen listaa. Listalta valitaan sitten parlamenttiin niin monta ihmistä, kuin puolueen saama äänimäärä mahdollistaa. Listalta aletaan ottaa ihmisiä sen alusta alkaen. Puolue on järjestänyt listansa tärkeysjärjestykseen.
Listavaali on käytössä Ranskassa ja Ruotsissa.

HYVÄ PUOLI:
Parlamenttiin eivät pääse julkkikset, jotka on otettu puolueen listalle tuomaan ääniä, vaan puolueen omat luottohenkilöt.

HUONO PUOLI:
Puolueiden valta on suurempi kuin äänestäjien.




Montesquieu
s. 132

• 1689-1755, Ranska, valistusaika

• vallan kolmijako:
    1. Lainsäädäntövalta
                    (SUOMESSA EDUSKUNTA)

    2. Täytäntöönpanovalta
                    (SUOMESSA HALLITUS JA
                    VIRKAMIESKONEISTO)

    3. Tuomiovalta
                    (TUOMIOISTUIMET)


• näiden tulee olla toisistaan riippumattomia ja valvoa toisiaan    tasapaino




POLIITTISET IHANTEET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN
s. 82-114

Sisältö:
poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma


• politiikka on yhteisten asioiden hoitamista.
Politiikka-sana tulee kreikan sanasta polis=kaupunki, kaupunkivaltio

• yhteisten asioiden hoitamisen lisäksi politiikkaan kuuluu oman ryhmän etujen ja arvojen ajaminen
Esim. maaseudun ihmisten, köyhien, yrittäjien, palkkatyöläisten jne.

• keskeinen osa politiikkaa on pyrkimys päästä valtaan eli vallan tavoittelu.
Demokratiassa tämä tapahtuu voittamalla vaalit.



POLITIIKAN PÄÄSUUNNAT



• KONSERVATISMI s. 102-104
= pyrkimys säilyttää vanhat perinteiset yhteiskunnan rakenteet.
Käytännössä perheen ja perhearvojen korostaminen sekä pyrkimys säilyttää yksityinen omistustusoikeus.
Usein myös pyrkimys säilyttää uskonnon arvo ja asema.
Suomalaisista puolueista konservatiivisia ovat Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit, Keskusta ja osittain Kokoomus.

• LIBERALISMI s. 82-90
= yksilönvapauksien korostaminen.
      liber = vapaa, latinaa
Esimerkiksi pyrkimys parantaa sukupuolivähemmistöjen asemaa.
Suomalaisista puolueista liberaaleja ovat Vihreät, Vasemmistoliitto, Sosialidemokraatit, Ruotsalainen kansanpuolue ja osittain Kokoomus.

• SOSIALISMI s. 34, 92-100
= pyrkimys yhteisomistamiseen ja yksityisen omistusoikeuden rajoittamiseen.
Ajatus siitä, että ainakin tehtaiden ja infrasruktuurin tulee olla yhteiskunnan omistuksessa.
Yhteiskunnan johdossa tulee olla sosialistinen puolue - ei vapaata demokratiaa.
Katso
Marx.
Infrastruktuuri = tiet, rautatiet, kanavat, satamat, tunnelit, vesilaitokset ja niiden putkistot, sähkö- ja tietoliikenneverkot.


ANARKISMI s.134


• FASISMI
korostaa oman kansan ja sen kulttuurin arvoa sekä keskusjohtoisuutta.
Ulkopuolisiin vaikutteisiin ja ulkomailta tuleviin, varsinkin erirotuisiin, suhtaudutaan kielteisesti.

Hakaristi. Kuva: Timo Muola
Hakaristi on
natsismin tunnus

Natsismi tarkoittaa samaa kuin fasismi tai natsismi on fasismin alalaji.




• politiikan perinteisen OIKEISTO - VASEMMISTO -jaon taustalla on selvä ero arvoissa:

A. OIKEISTO   (LIBERALISMI s. 82-90)
Oikeiston tärkein arvo on vapaus.
Yhteiskunnan holhousta ei haluta.
Ihmisillä tulee olla oikeus käyttää omat rahansa, joten verotusta pyritään vähentämään.
Ihmisen tulee itse pitää huolta elinkustannuksistaan.
Ääritapauksessa puhutaan ns. "yövartijayhteiskunnasta", jossa yhteiskunnan asema on hyvin pieni ja melkein kaikki yhteiskunnan tehtävät on yksityistetty:
    - palokunnat
    - moottoritiet
    - koulut
    - vesilaitos
    - sähkölaitos
    - sairaanhoito
    - vanhustenhoito

Erittäin pitkälle menevä vapauden korostus on libertarismi. Siinä esim. huumeiden vapaa myynti voitaisiin sallia.

Liian pitkälle menevän oikeistolaisen ajattelun ongelma on liiallinen markkinamyönteisyys.

Suomessakin on myyty julkisen vallan omistamia monopoliasemassa olevia yhtiöitä yksityisille, joilla on sitten erittäin helppo työ alkaa nostaa hintoja ja saada suuria voittoja vuodesta toiseen suomalaisten kustannuksella.
Suomessa on mm. digitaalisen signaalin jakeluverkko Digita myyty yksityisille. Digitan liikevoittoprosentti on ollut jopa uskomaton 24% (jo 10% liikevoittoa pidetään hyvänä).
Samoin Suomessa on myyty sähköverkkoja yksityisille.
Professori äimänä: Suomi teki taas digitat. Miksi poliitikot myivät varman rahakoneen?

B. VASEMMISTON tärkein arvo on huolenpito.
Yhteiskunnan lakeja säädetään ihmisten suojelemiseksi (tätä oikeisto sanoo holhoukseksi).
Verottamalla kerätään rahaa köyhille ja huono-osaisille.
Liian pitkälle menevän vasemmistolaisen ajattelun ongelma on se, että ihmisten oma ahkeruus ja työteliäisyys alkavat vähentyä, kun kerran yhteiskunta pitää huolta.

Jos työttömyyskorvauksia ja muita etuisuuksia nostetaan korkeiksi, alkavat ne olla jo lähellä matalimpia palkkoja, jolloin ihmiset alkavat miettiä, että kannattaako työssä käydä, jos kerran melkein saman rahan saa yhteiskunnan tukina.
Ja mitä vähemmän ihmisiä on töissä, sitä enemmän pitää vielä töissä olevia verottaa.
Ja lopulta alkavat suurituloiset muuttaa ulkomaille, jos verotus on liian tiukka ja sitä pidetään epäoikeudenmukaisena.
Ja taas verotulot laskevat...

Tiukoissa äärivasemmistolaisissa eli kommunistisissa maissa ihmisten muutto ulkomaille, "loikkaaminen", estettiin piikkilangoilla, miinoilla ja liipasinherkillä sotilailla tyyliin Berliinin muuri.


Toinen vasemmistolaisen ajattelutavan ongelma on yrittäjien ja liikeyritysten ajatteleminen työläisiä riistävinä kapitalisteina.

Nykyään tuollainen ajattelutapa ei oikein toimi muuten kuin vasemmistolaisissa vaalitilaisuuksissa.
Nimittäin jos yrittäjät ja liikeyritykset ajetaan liian ahtaalle, ne voivat helposti muuttaa yrityksensä ja tehtaansa ulkomaille.
Ja samalla häviävät suomalaisten työpaikat...
Tästä on Suomessa, ikävä kyllä, paljon esimerkkejä.


Keväällä 2019  (11.4.2019)  kysyin Keskustanuorten puheenjohtajalta Suvi Mäkeläiseltä, että jos oikeiston pääarvo on vapaus ja vasemmiston pääarvo on huolenpito, niin mikä on sitten Keskustan pääarvo?
Hän vastasi, että vastuullinen vapaus.



• kommunitarismi = yhteisöetiikka

• kansallisvaltiot

• globaali näkökulma




PLATONIN VALTIO
s. 20-24



• Platon esitti dialogissaan "Valtio" hänen mielestään ihanteellisen tavan rakentaa valtio ja hallita sitä

• ihanteellinen valtio on pieni kaupunkivaltio

• Platon jakoi ihmiset kolmeen ryhmään heidän ominaisuuksiensa mukaan:
                  /\
                 /  \
          FILOSOFIHALLITSIJAT 
           johtavat valtiota
              /________\
             /          \
            /  SOTILAAT  \
       huolehtivat ulkoisesta ja
      sisäisestä turvallisuudesta
         /                  \
        /____________________\
       /                      \
      /        KANSA           \
     /                          \
    /    - työläiset             \
   /     - käsityöläiset          \
  /      - maanviljelijät          \
 /       - ei poliittisia oikeuksia \
/____________________________________\


• Jokainen toimii valtiossa siinä tehtävässä, joka on hänelle paras:

IHMISEN      VALTION            HYVEET
OMINAI-      VÄESTÖNOSAT
SUUDET


JÄRKI        HALLITSIJAT        VIISAUS
             (filosofi-
              hallitsijat)

TAHTO        SOTILAAT           URHEUS
                                ROHKEUS

HALUT        TYÖLÄISET          ITSE-
             elinkeinon-        HILLINTÄ
             harjoittajat


• Platonin mukaan ihmiset pitää kasvattaa pienestä pitäen hyväksymään hänen valtio-ajatuksensa.
Valtion tulee olla totalitaarinen, eli koko valtio on filosofihallitsijoiden otteessa pienimpiäkin yksityiskohtia myöten:

Avioliitto:
filosofihallitsijat suunnittelevat etukäteen pariutumisen sen mukaan, keistä tulee parhaita ja terveimpiä lapsia.
Kansalle uskotellaan, että parit arvotaan.
Platon hyväksyi siis kansan huijaamisen valkoisella valheella.

Kasvatus ja koulutus:
- lapsille ja nuorille saa opettaa vain kehittäviä ja ylevöittäviä ajatuksia.
- vain kohottavaa taidetta (mm. musiikkia ja kirjallisuutta)
- uskonnossa jumalat kuvattava hyvinä ja oikeudenmukaisina
- koulutusjärjestelmä kattava

Filosofihallitsijat ja seksi:
filosofihallitsijoiden keskinäinen seksi on vapaata.
He eivät kuitenkaan saa kasvattaa itse lapsiaan eivätkä edes saa tietää, ketkä ovat heidän lapsiaan, jotta he määräisivät ihmisiä eri tehtäviin heidän kykyjensä mukaan, eivätkä suosisi omia lapsiaan.

Naisten asema:
Platonin mukaan nainenkin voi olla filosofihallitsija!
(tässä asiassa Platon oli hyvin nykyaikainen.
Aristoteles oli aivan eri mieltä)


• Miksi Platon valitsi totalitarismin eikä vapautta?
Nykyvaltioissahan totalitarismi tulee esille vain poikkeusaikoina, esim. sodan aikana.

Platon oli nähnyt omana aikanaan sekä sodan järkyttävyyden että kansanvallan eli demokratian huonot puolet
(esim. Sokrateen kuolemantuomio).

Platonin mukaan parhaiden ajattelijoiden täydellisellä vallalla päästään parhaaseen tulokseen.


• Elokuva: Divergent-Outolintu
Elokuva kuvaa maailmaa, jossa ihmiset on jaettu ominaisuuksiensa mukaan eri luokkiin, joilla on omat tehtävät ja oikeudet:
  • terävät
  • uskaliaat
  • rehdit
  • sopuisat
  • vaatimattomat
Divergent-Outolintu -elokuva, linkki Internet Movie Data Base



Aristoteles ja politiikka
s. 24-26


• ihminen on zoon politikon eli yhteisöllinen eläin tai "poliittinen eläin" eli yhdessä eläminen on ihmiselle luonnollista

• ihmisyyden mukaista on ottaa osaa yhteiskunnan hoitoon ja hallitsemiseen eli politiikkaan


• Aristoteleen ajatuksia:
"Ihminen on luonnostaan yhteisössä elävä olento."
      Aristoteles

Ihminen on luonnostaan yhteisöllinen eläin."
      Aristoteles

Ihminen on poliittinen eläin.
Ja miksi juuri ihminen?
Miksei yhä hyvin mehiläinen tai jokin laumaeläin?
Syy on selvä: luonto ei tee mitään tarkoituksetonta ja vain ihmisellä on puhekyky."
      Aristoteles





YHTEISKUNNALLISET JÄNNITTEET JA RISTIRIIDAT



Suurluvun sisältö:
yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja sen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen, sodat, sisällissodat, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina





YHTEISKUNNAN LUHISTUMINEN


• Somalia valtiona on luhistunut
Samoin Libya ja Syyria ovat valtioita, joissa keskusvalta on hyvin heikko

• valtion vallan hävitessä ei seurauksena ole ollut ihmisten ihana elämä vapaasti (näin
anarkismi toivoo), vaan vallan ovat ottaneet väkivallalla erilaiset sotilaalliset tai puolisotilaalliset ryhmät.
Niitä ei hallita demokraattisesti, vaan johdossa on yleensä joku sotaherra ("warlord").

• Jugoslavian hajoamissotien aikana monenlaiset sotilaalliset ja puolisotilaalliset joukkiot ryöstivät, raiskasivat ja tappoivat toisiin etnisiin ryhmiin kuuluvia yhtenäisen järjestysvallan hävitty



SOTA
s. 142-146


"Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin" (eli väkivaltaisin keinoin)
von Clausewitz (1800-luku, Preussi)

Eli kun valtio ei enää pysty toteuttamaan tavoitteitaan diplomatian keinoin, se voi aloittaa sodan ja sen avulla toteuttaa tavoitteensa.


• tärkeä yhteiskuntafilosofinen kysymys on kysymys sodan oikeutuksesta:
  • Onko sota milloinkaan oikeutettu?

  • Millä ehdoilla sota on oikeutettu?

• sodan oikeutusta on pohdittu erityisesti kristillisessä teologiassa (eli jumaluusopissa)

Esimerkiksi:

A. Augustinus
(filosofi ja kirkkoisä, 400-luku)
oikeutetun sodan oppi


B. Martti Luther
(teologi ja uskonpuhdistaja, 1500-luku)
Sota on oikeutettu seuraavilla ehdoilla:
  1. Oikeutettu asia
    esim. itsepuolustus

  2. Laillinen esivalta sotii,
    kapina ei ole oikein

  3. Sota on viimeinen keino,
    kaikki muut keinot on käytetty

  4. Sodalla voidaan ehkäistä kärsimystä

  5. Sota on mittasuhteiltaan järkevä - siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa

  6. Sotaa käydään oikein keinoin - sota ei kohdistu siviiliväestöön


• kansainvälinen oikeus hyväksyy nykyään kaksi sodan syytä:
  1. Puolustussota

  2. YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttama sota hyökkääjän karkoittamiseksi,
    esim. Korean sota 1950-luvulla ja Persianlahden sota 1990-luvulla


• kansainvälisillä sopimuksilla on pyritty rajoittamaan sodan julmuutta:
Aina näitä sopimuksia ei noudateta




HOLOKAUSTI JA MUUT KANSANVAINOT


• holokausti = juutalaisten kansanmurha Natsi-Saksassa, esim. tuhoamisleireillä (mm. Auschwitz)
Juutalaisia surmattiin noin kuusi miljoonaa

• toinen suuri 1900-luvun kansanmurha oli armenialaisten kansanmurha ensimmäisen maailmansodan aikana Turkissa
Armenialaisia uhreja oli noin miljoona, jopa 1,5 miljoonaa

• 1900-luvun lopun suuri kansanmurha tapahtui Ruandassa Afrikassa, jossa enemmistöheimon hutujen taistelujoukot surmasivat tutsi-heimon ihmisiä
Tutseja ja maltillisia hutuja surmattiin noin 800 000

• kommunistisissa maissa tapahtui 1900-luvulla sekä kansanmurhia että kommunistisen johdon järkyttävien virheiden aiheuttamia nälkäkuolemia:
  • Kamputseassa (Kambodzassa) punaiset khmerit surmasivat kaikki epäilemänsä vanhan vallan edustajat, esim. silmälasit riittivät syyksi teloitukseen.
    Teloituksiin, nälkään ja sairauksiin kuoli miljoona tai jopa paljon enemmän.

  • Kiinassa Mao Zedongin aikana kuolleita nälänhädässä ja surmattuina oli noin 40-70 miljoonaa (mm. "suuri harppaus" ja kulttuurivallankumous)

  • Neuvostoliitossa Stalinin aikana kuoli kymmeniä miljoonia (mm. Ukrainan nälänhädässä, teloitettuina ja vankileireillä)



• tyypillisiä asioita kansanmurhissa ovat:
  • toisten erilaisuuden korostaminen:
          Me-hyvät
          (olemme oikeassa)
           
          He-huonot ja pahat
          (ovat väärässä)

  • toisten epäinhimillistäminen (dehumanisaatio)
Esim.
  • natsit vertasivat juutalaisia rottiin. Juutalaisia sanottiin ali-ihmisiksi ("Untermensch").

  • hutujen propagandaradiossa tutseja verrattiin haittaeläimiin, jotka tulee tappaa

  • kommunistimaissa vangituilla ei ollut oikeuksia, koska heitä pidettiin kansanvihollisina





AJANKOHTAISIA YHTEISKUNTA-FILOSOFISIA KYSYMYKSIÄ



• ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen




FEMINISMI
s. 163-167



• yhteiskuntamme ja sen piirteet (tiede, etiikka, uskonto, politiikka, lait) ovat miesten kehittämiä

• feminismi on uusi ja erilainen tapa luoda teoriaa hyvästä elämästä ja oikeista valinnoista juuri naisten omalta kannalta


HISTORIA

1. Ensimmäinen aalto
  • 1860 -luvulta 1920-luvulle

  • tavoitteena yhtäläiset oikeudet ja tasa-arvo,
    erityisesti pyrkimys äänioikeuteen

  • käytettiin termiä naisasialiike

  • Simone de Beavuoir:
    "Toinen sukupuoli", 1949:

    "Miten pitkälle hyvänsä historiaan mennäänkin, naiset ovat aina olleet miehelle alistettuja."
          Simone de Beavuoir

    "Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan"
          Simone de Beavuoir


2. Toinen aalto
  • 1960

  • miesten ja naisten erilaisuuden korostus

  • perinteisen naisellisuuden hylkääminen,
    esim. rintaliivien heittäminen roskiin mielenosoituksissa

  • käytettiin termiä feminismi


3. Kolmas aalto
  • 1980

  • naisten keskinäinen erilaisuus

  • nainen voi käyttää huulipunaa ja korkokenkiä ja olla silti feministi

  • jako:
    biologinen sukupuoli (sex)
    sosiaalinen sukupuoli (gender)

SEX          
GENRE
biologinen
sukupuoli

genitaalit eli
sukupuolielimet
 

sosiaalinen
sukupuoli

käyttäytyminen
naisellisuus
miehekkyys



FILOSOFINEN PERUSJAKO

            Essentia = olemus

A. Ei-essentialistit
    = naisella ja miehellä ei
       ole olennaista eroa

  • tyypillistä ensimmäisen aallon feminismille
    (eli naisasialiikkeelle)

  • unisex-pukeutuminen eli samat vaatteet naisilla ja miehillä

  • tasa-arvo = samanlaisuus

  • raskaus ja imettäminen?
    Ovatko ne kirous vai upeita naiseuteen kuuluvia asioita?
    (ongelmallinen kysymys naisliikkeessä)

  • vrt. androgynia = sukupuolettomuus, sukupuolen sijaan haluttiin puhua yksinkertaisesti ihmisistä.
    Tyypillistä 1970- ja 1980-luvuilla


B. Essentialistit
  • naisen olemus on erilainen kuin miehen

  • yleistä toisen aallon feminismille

  • nainen voi olla kaunis ja seksikkäästi pukeutunut tai kiltti perheenäiti, mutta ei enää samoilla ehdoilla kuin ennen


• Simone de Beavuoir:
"Toinen sukupuoli", 1949:
"Miten pitkälle hyvänsä historiaan mennäänkin, naiset ovat aina olleet miehelle alistettuja."
      Simone de Beavuoir

"Varmaa on, että naisen mahdollisuudet on tähän asti tukahdutettu, ja ne ovat menneet ihmiskunnalta hukkaan."
      Simone de Beavuoir

"Jos haluaa olla vapaa, haluaa vapaiksi myös muut."
      Simone de Beavuoir

"Nainen on miehen lailla kehonsa, mutta hänen kehonsa on jotakin muuta kuin hän itse."
      Simone de Beavuoir

"Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan"
      Simone de Beavuoir


Radikaalifeminismi
          = naisten ja miesten tulee
             elää erillään



• Elokuva ja tv-sarja:
Orjattaresi (The Handmaid's Tale)
Alkuperäinen romaani:
Orjattaresi (The Handmaid's Tale), kirjoittanut Margaret Atwood, 1985
Kirjan, elokuvan ja tv-sarjan pääteema: maailmassa, jossa vain harvat naiset voivat saada lapsia, nämä naiset joutuvat johtajien jalkavaimoiksi ja synnytysorjiksi.

Orjattaresi (The Handmaid's Tale) -romaani, 1985, linkki Wikipediaan

Orjattaresi (The Handmaid's Tale) -elokuva, 1990, linkki Wikipediaan

Orjattaresi (The Handmaid's Tale) -elokuva, 1990, linkki Internet Movie Data Base

The Handmaid s Tale Orjattaresi -tv-sarja, 2017-, linkki Wikipediaan

The Handmaid s Tale Orjattaresi -tv-sarja, 2017-, linkki Internet Movie Data Base


• Puhdistus -elokuva
Alkuperäinen romaani:
Puhdistus, kirjoittanut Sofi Oksanen, 2008
Kirjan ja elokuvan pääteema: sekä Neuvosto-Virossa että nyky-Virossa naisten huono asema jatkuu vuosikymmenestä toiseen.

Puhdistus -romaani, 2008, linkki Wikipediaan

Puhdistus -elokuva, 2012, linkki Wikipediaan

Puhdistus -elokuva, 2012, linkki Internet Movie Data Base



UTOPIAT - POHDINNAT IHANNEYHTEIS-KUNNASTA
s. 25



PLATONIN VALTIO   s. 20-24

• "Valtio" on Platonin tärkein teos, noin v. 390 eaa

• ihanteellinen valtio on pieni kaupunkivaltio

• valtio valvoo kaikkea (totalitarismi):
- vain kohottavaa taidetta (mm. musiikkia ja kirjallisuutta)
- uskonnossa jumalat kuvattava hyvinä ja oikeudenmukaisina
- koulutusjärjestelmä kattava

• ihmiset oli jaettu kykyjensä mukaan kolmeen luokkaan:
  • Filosofihallitsijat
    - heidän löytämisensä ja koulutuksensa on oleellinen valtion toiminnan tavoite
    - naiset voivat olla tasavertaisesti filosofihallitsijoina!
    - ei avioliittoja - ei omia lapsia (ettei niitä suosita)
    askeettinen elämä

  • Sotilaat
    - toteuttivat filosofihallitsijoiden ohjeita ja hoitivat valtion yleisiä hallinto- ja sotilastehtäviä

  • Työläiset
    - ainoita, joilla oli omistusoikeus
    - ei poliittista valtaa





THOMAS MORE: UTOPIA

• More oli englantilainen renessanssifilosofi

• teos Utopia, vuonna 1516
u + topos = ei paikkaa, ei olemassa (latinaa)

• Utopia oli kuvitteellinen onnellisuuden tyyssija, saarivaltio kaukana lämpimässä

• maan ja tuotantolaitosten yhteisomistus

• kaikki osaavat olla sekä maanviljelijöitä että käsityöläisiä

• ei ahneutta, taloissa ei ole lukkoja, kaikki kodit ovat samanlaisia ja niitä vaihdetaan 10 vuoden välein

• vain kuuden tunnin työpäivät

• kaikilla on samanlaiset asut, suvaitsevaisuus, rikollisia ei laiteta vankilaan, vaan orjiksi

Wikipedian artikkeli "
Utopia"




FRANCIS BACON: UUSI ATLANTIS (1627)


• Bacon oli englantilainen yleisnero ja valtiomies

• Bensalemin saarella asuu siveellisyys ja harmonia

• kehittynyt tiede hallitsee luontoa ja yhteiskuntaa

• Bensalemin elämä suunnitellaan ja valvotaan tarkoin (tieteilijät ja virkamiehet)

• tieteilijät = Salomonin huone

Wikipedian artikkeli "
Uusi Atlantis"




KARL MARX - KOMMUNISMI   (1800-luku)
s. 34, 92-100

• kommunistinen utopia

• työväestö on tehnyt vallankumouksen
  kommunistinen yhteisomistukseen perustuva ihanneyhteiskunta, jota hallitaan yhteisesti

• koneet vapauttavat ihmiset raskaasta työstä

• lyhyet työpäivät mahdollistavat opiskelun ja vireän kulttuurielämän


Käytännön esimerkkejä sosialismista

• V. I. Lenin (Venäjä), Mao Zedong (Kiina) ja Kim Il Sung (Pohjois-Korea) yrittivät oikeasti laittaa sosialistisia ihanteita käytäntöön.
Näitä maita on kutsuttu kommunistisiksi, sosialistisiksi tai reaalisosialistisiksi.


• reaalisosialististen yhteiskuntien perusrakenteesta tuli yllättävän paljon Platonin valtion kaltaisia totalitaristisia valtioita:
  • kommunistinen puolue johtaa

  • turvallisuuspoliisi ja armeija pitävät kansan kurissa

  • tavallisilla ihmisillä ei ole poliittista valtaa (eikä omistusoikeutta)

Ylevistä päämääristä ja iskulauseista ("Työläisten paratiisi") huolimatta reaalisosialistisissa maissa ajauduttiin nopeasti dystopiaan: syntyi diktatuuri, jossa oli sääty- tai kastijako.
Seuraava esimerkki on Pohjois-Koreasta.
Säätyjä oli neljä:
  1. Ydinryhmä, luotetut kommunistisen puolueen jäsenet perheineen

  2. Tavallinen kansa

  3. Horjuva, eli heihin ei täysin luotettu

  4. Viholliset, eli esim. Japanista muuttaneet korealaiset perheineen

Sääty määräytyy kolmen kriteerin perusteella, jotka olivat
  1. Syntymätausta
  2. Uskollisuus puolueelle
  3. Verkostot
Kouluarvosanoilla ei ollut mitään merkitystä, olivatpa ne kuinka loistavia tahansa.

Yksilön elämä määräytyy täysin yhteiskuntaluokan mukaan: ydinryhmään huolittuja odotti ruusuinen tulevaisuus, viholliset olivat yhteiskunnan pohjasakkaa koko elämänsä ajan, ei uramahdollisuuksia, ei mahdollisuuksia parantaa elinolojaan, ei pakotietä.

Lahjakkaat hyvien perheiden lapset pääsivät yliopistoon
Fyysisesti vahvat lähetettiin sotilasakatemiaan tai sotilaiksi.
Loput lähetettiin työvoimaksi tuotantolaitoksiin.
Ahkeruudella ei ollut osaa eikä arpaa lopullisessa sijoituspaikassa, vaan ainoastaan poliittisesti määrätyllä säädyllä.
Pohjois-Korean tietojen lähteenä:
Masaji Ishikawa: "Pako helvetistä. Kohtalona Pohjois-Korea"



DYSTOPIAT
ELI ANTI-UTOPIAT

ELI MILLAINEN ON PAHIN MAHDOLLINEN YHTEISKUNTA
s. 25




GEORG ORWELL: VUONNA 1984 (1949)

• diktaattori nimeltä Isoveli (Big Brother) valvoo kansalaisten kaikkia liikkeitä

• Totuuden ministeri väärentää historiaa vallanpitäjien haluamaksi

• valtio muokkaa yleistä mielipidettä vallanpitäjien kulloistenkin intressien mukaan

• uuskieli (newspeak) on käytössä. On mahdotonta ajatella väärin, koska kielestä puuttuvat Puolueelle vahingolliset sanat
mm. Rakkauden ministeriössä kidutetaan ja aivopestään itsenäisesti ajattelevia

• Vuonna 1984 on totalitaristisen yhteiskunnan universaali vertauskuva. Orwellin arvostelun kohteena oli varsinkin Stalinin Neuvostoliitto.

• Orwellin omat kokemukset kommunismista Espanjan sisällissodasta ovat kirjan taustalla

• Wikipedian artikkeli "
Vuonna 1984"





ALDOUS HUXLEY: ULJAS UUSI MAAILMA (1932)


• Uljas uusi maailma (engl. Brave New World)

• ihmisistä muokataan parempia geenitekniikalla

• totalitaristinen yhtenäisvaltio, jossa ihmisen tuotteistaminen on viety loppuun saakka

• lapset syntyvät tuotantolaitoksissa, joissa soveliaimpia geeniyhdistelmiä tuotetaan useita kappaleita

• ihmisten kohtalo on ennaltamäärätty sen mukaan, mihin tuotantosarjaan (yhteiskuntaluokkaan) hän sattuu kuulumaan

• käsitys perheestä on hävitetty ja siihen liittyvistä sanoista (isä, äiti, veli, sisko jne) on tullut kirosanoja

• sivistyneet ihmiset hukuttautuvat keinotekoisiin nautintoihin ja vapaaseen seksiin haluten aina vain lisää

• kulttuuri on täysin banalisoitu, taide ja korkeakulttuuri hävitetty ja historia muistomerkkeineen pyyhitty pois ihmisten mielistä

• uskontoa ei enää ole siinä muodossa kuin me ymmärrämme


• ihmisten esikuva on Henry Ford (liukuhihna-tuotannon kehittäjä), jota palvotaan kuin puolijumalaa.
Kristinuskon risti on korvattu Fordin T-mallin mukaan T-merkillä.
T     = tärkein tunnus
• Wikipedian artikkeli "
Uljas uusi maailma"





ERI FILOSOFIEN YHTEISKUNTAFILOSOFISIA NÄKEMYKSIÄ




Epikuros ja epikurolaisuus

• ihmisen tulee pyrkiä henkilökohtaiseen onnellisuuteen. Parhaiten tämä onnistuu vetäytymällä syrjään yhteiskunnan hallinnasta eli politiikasta.



Stoalaisuus

• ihmisen tulee ottaa järkähtämättä vastaan kohtalon iskut.
Ihmisen tulee ottaa osaa yhteiskunnan hallintaan, koska siellä poliittisen elämän kiemurat ja hankaluudet ovat ihmiselle hyvä harjoitusvastustaja hänen pyrkiessään mielen tyyneyteen.




Hobbes, Thomas s. 29, 32

• 1588-1679, Englanti, sisällissodan aika

• teos Leviatan

• alkutilassa eli luonnontilassa tulee "kaikkien sota kaikkia vastaan" jolloin ihmisen elämä on "yksinäinen, kurja, häijy, raaka ja lyhyt"

• vain vahva yksinvaltias voi pitää yhteiskunnan pystyssä

• valistuneet kansalaiset ymmärtävät, että tarvitaan vahva yksinvaltias
      yhteiskuntasopimus




Rousseau, Jean-Jacques s. 30-32

• 1712 1778 , Ranska, valistusaika

• ihminen oli onnellisimmillaan alkutilassa eli luonnontilassa ilman yksityisomistusta, hallintaa, poliiseja jne. Siksi Rousseaun iskulause oli "takaisin luontoon".

• emme voi palata takaisin alkutilaan, mutta voimme ruveta hallitsemaan kaikki yhdessä    yhteistahto, eli jonkinlainen Sveitsin tyylinen suora demokratia.




KOEALUE

Kokonaan oppikirja
IDEA 3 Yhteiskuntafilosofia
Tekijät:
Kotro-Hämäläinen-Kilpijärvi-Calonius-Korkkula

Julkaisija:
Otava

Ja tietysti tämän nettisivumme asiat




Ylioppilaskokeen filosofian kysymykset