Bowlbyn kiintymyssuhdeteorian kertaus

Mieti ensin, mikä on oikea vastaus.
Kun haluat varmistaa oikean vastauksen, "maalaa" hiirellä ykköspainike (yleensä vasen painike) pohjassa käsitteen alla oleva tila.
Sieltä löytyy oikea vastaus.

Mikä Bowlbyn mukaan erityisesti säätelee ihmislapsen varhaiskehitystä?

Turvallisuuden tarve ja pyrkimys pysytellä erityisesti vaarallisissa tilanteissa mahdollisimman lähellä hoivaavaa aikuista.
Bowlbyn mukaan "kiintymyssuhdeteoria on yritys käsitteellistää ihmisen taipumusta muodostaa voimakkaita tunnesiteitä toisiin ihmisiin ja selittää niitä ahdistuksena, vihamielisyytenä, depressiona ja tunteiden eristämisenä ilmeneviä stressin muotoja, jotka aiheutuvat tahattomista erokokemuksista ja menetyksistä.
(suom. Jari Sinkkonen), lainaus wikipediasta

Miten kiintymyssuhdeteoria liittyy evoluutioteoriaan?

Kiintymyssuhdeteorian lähtökohta on luonnonvalinnan tuloksena ihmisessä ja ylipäätään kädellisissä kehittynyt kiintymyssysteemi, jonka tarkoitus on tarjota avuttomalle jälkeläiselle turvaa ympäristön vaaroja vastaan.

Mitä ihminen aina kysyy Bowlbyn mukaan?

"Onko kiintymyshahmoni riittävän lähellä?"
Tavallisesti lapsella on yksi ensisijainen kiintymyshahmo – yleensä äiti, kuitenkin kiintymyssuhdeteorian mukaan lapsen ensisijainen kiintymyshahmo voi olla muukin kuin äiti (kuten isä); tärkeintä on kiintymyksen rakentuminen.

Miten lasten asten kiintymyssuhde rakentuu?

Tärkeintä on se, kuinka luotettavasti ja ennustettavasti äiti reagoi lapsen läheisyydentarpeeseen.
Lapsi oppii luottamaan äidin rakkauteen ja samalla muodostuu perusturvallisuus, joka on varhaislapsuuden tärkein kehitystehtävä.

Kuka on keskeinen lapsen kiintymyssuhteen rakentumisessa?

Äiti tai muu ensisijainen hoitaja.

Vaikuttaako kiintymyssuhteen laatu lapsen persoonallisuuden kehitykseen?

Kyllä. Kiintymyssuhteen laatu vaikuttaa lapsen persoonallisuuden kehitykseen.

Mitä seuraa, jos lapsi saa turvallisuutta, pääsee syliin, kun haluaa ja kokee rakkautta ja kiintymystä? Samoin lapsen omia tunnekokemuksia ja -ilmaisuja vahvistetaan, tunteista puhutaan ja niiden tarkoituksesta kerrotaan.

Turvallinen kiintymyssuhde.

Mitä seuraa, jos lapsi ei saa turvallisuutta, ei pääsee syliin, kun haluaa ja ei koe rakkautta ja kiintymystä? Lapsen omia tunnekokemuksia ja -ilmaisuja ei vahvisteta, tunteista ei puhuta ja niiden tarkoituksesta ei kerrota.

Turvaton kiintymyssuhde.

Mitkä ovat Bowlbyn mukaan kolme erilaista turvatonta kiintymyssuhdetta?

Välttelevä kiintymyssuhde, ristiriitainen kiintymyssuhde ja hajanainen kiintymyssuhde.

Millainen on välttelevä (avoidant) kiintymyssuhde ja miten se syntyy?

Välttävästi kiintyneitä lapsia taas on vuoden ikäisistä noin 20–25 %. Heidän äitejään on luonnehdittu psykologisesti etäisiksi ja torjuviksi. On havaittu nämä äidit ovat suvaitsemattomia ja helposti ärsyyntyviä. Ja vaikuttaa siltä, että he enemmänkin välttelevät kuin hakeutuvat fyysiseen kontaktiin lapsensa kanssa, eivätkä reagoi lapsen vaatimuksiin.

Jos hoitaja ei osaa käsitellä kielteisiä tunteita itsessään, hänen on luonnollisesti myös vaikea sietää niitä lapsissaan. Hän voi esimerkiksi haluta työntää kiireesti pois sellaiset tunteet. Tällaisen hoitajan lapset oppivat pidättelemään tunteitaan – joko kieltämään, että niitä onkaan tai välttämään niiden ilmaisemista, kun ne kerran hermostuttavat äidin. Tunteet eivät silti häviä mihinkään, mikä näkyy esimerkiksi sydämen sykkeessä ja autonomisen kiihtymystilassa.

Millainen on ristiriitainen (ambivalent–resistant) kiintymyssuhde ja miten se syntyy?

Noin 10 % yksivuotiasta ovat ristiriitaisesti kiintyneitä. On saatu näyttöä siitä, että näiden lasten äidit pyrkivät vauvansa kanssa läheiseen fyysiseen kontaktiin, mutta heillä on vaikeuksia lapsen kulloistenkin tarpeiden tulkitsemisessa. Lisäksi heidän huolenpitonsa on usein vaihtelevaa heiluen huomiotta jättämisestä ylenpalttiseen huolehtimiseen ja lapseen ripustautumiseen.

Jos lapsi kasvaa vanhempien kanssa, jotka suhtautuvat hänen tunteisiinsa epäjohdonmukaisesti, siis joskus niistä kiinnostuen ja joskus niitä huomaamatta, hänen on pakko keskittyä tarkkaan vanhempiensa mielentilaan parantaakseen mahdollisuuksiaan vastauksen saamiseen. Tällöin lapsi oppii, ettei tunteiden säätelyapua ole luotettavasti saatavilla, mutta tunteiden tukahduttamisen sijaan hän saattaa oppia liioittelemaan niitä. Hän tottuu olemaan liioitellun tietoinen peloistaan ja tarpeistaan tavalla, joka haittaa hänen itsenäisyyttään.

Millainen on hajanainen kiintymyssuhde ja miten se syntyy?

Tällaisilta lapsilta puuttuu kaikki psykopalaute, ja he ovat peloissaan ja epävarmoja, kuinka tulla toimeen tunteittensa kanssa vaikeissa tilanteissa. Suurimmalle osalle pahoinpidellyistä lapsista kehittyy jäsentymätön kiintymys. He eivät tiedä, voivatko luottaa vanhempiinsa, jotka toisinaan loukkaavat ja pelottavat heitä. Juuri näillä lapsilla on suurin todennäköisyys vakavan mielenterveyshäiriön kehittymiseen aikuisina.

Mitkä ovat Bowlbyn mukaan tyypillisiä piirteitä ihmisille, jotka ovat lapsuudessa jääneet vaille äidin hoivaa?

Pinnalliset suhteet toisiin ihmisiin
Todellisten tunteiden puuttuminen
Kyvyttömyys huolehtia ihmisistä tai solmia uskollisia ystävyysliittoja
Luoksepääsemättömyys ja viha niitä kohtaan, jotka tarjoavat apua
Henkisen vastavaikutuksen puuttuminen tilanteissa, joissa se olisi normaalia
Kiinnostuksen puute
Usein esiintyvä suunnittelematon petollisuus ja valheellisuus
Varastaminen
Keskittymiskyvyn puute