PS 1 -kurssin
tiivistetyt
asiat

UUSI OPS 2016

          Ihminen on sosiaalinen olento. Kuva: Timo Muola

 

 

Kurssin sisältö - Opetussuunnitelma
Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta
      Psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus
Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan
Valinnainen ilmiö
Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista
Psykologisen tiedon muodostuminen

Koealue - Lukion psykologia; kirja, jossa on vain kurssi 1, Opintoverkko, uusi ops 2016

Koealue - Lukion psykologia; käsikirja eli kurssit 1-5, Opintoverkko, uusi ops 2016

PS 1 course study material in English

Study material in English - Khan Academy





PS 1 - Kurssin keskeiset sisällöt (uusi ops. 2016)


Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta
  • ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermoston toiminnasta

  • perustietoa tunteista ja motivaatiosta

  • kognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa

Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan
  • perustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisesta

  • esimerkkejä yksilön toimintaan vaikuttavista tilannetekijöistä

Perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön, kuten
  • aggressiivisuus
  • jännittäminen
  • riippuvuudet
  • syömiskäyttäytyminen
  • sosiaalinen vuorovaikutus
  • onnellisuus
  • rakkaus

Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista
  • oppimisen biologinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen perusta

  • tehokkaat opiskelumenetelmät

  • motivaatio ja oppiminen

Psykologisen tiedon muodostuminen
  • psykologian tutkimuskohteet

  • arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero

  • esimerkkejä psykologian tutkimusmenetelmistä









Psykologia - johdanto
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 14-23
Oppikirja kurssi 1 sivut 6-15

PSYCHOLOGY - INTRODUCTION


• psykologia on tiede, joka tutkii ja selittää ihmisen toimintaa ja toiminnan muutoksia

• psykiatria on lääketieteen osa, joka tutkii mielen terveyttä ja sairautta

• sosiaalipsykologia tutkii ihmisten ja joukkojen välisiä suhteita

• etologia (=eläinpsykologia) tutkii eläinten käyttäytymistä,
vertaa ns. hevoskuiskaaja


• tyypillistä psykologialle - psykologia on tiede:
  • tarkka tutkimusten teko

  • teorioiden kehittäminen

  • eri koulukunnat
    erilaiset korostukset ja asioiden selitykset





Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta

CONSCIOUS AND SUBCONSCIOUS PSYCHOLOGICAL ACTIVITY

Ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermoston toiminnasta



Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 38-45, varsinkin sivut 39-40
Oppikirja kurssi 1 sivut 30-37, varsinkin sivut 31-32

HUMAN IS A PSYCHOLOGICAL-PHYSICAL-SOCIAL UNITY





















Pohdinta:
Miten olet omassa elämässäsi huomannut psykosomatiikan?
Esim. kun jännität, onko sinulla ruumiillisia tuntemuksia?




Ihmisen säätelyjärjestelmät
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 56-57
Oppikirja kurssi 1 sivut 48-49

THE REGULATION SYSTEMS OF HUMAN














3. Hormonien vaikutus käyttäytymiseen


• anaboliset steroidit aiheuttavat, varsinkin yliannoksina, impulsiivista väkivaltaisuutta, ns. "roid-rage" eli "steroidiraivo" (impulsiivinen    suunniteltu)

• saman vaikutuksen tekee yliannoksina testosteroni eli miessukuhormoni

• anaboliset steroidit ovat eräitä miessukuhormoneja


KAHOOT: IHMISEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄT




HERMOSOLUN TOIMINTA
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 59-61, 63
Oppikirja kurssi 1 sivut 51-53, 55

HOW THE NERVOUS CELL WORKS?




(TäMä ON YKSINKERTAISTETTU MALLIKUVA)
(KATSO TARKEMMAT TIEDOT OPPIKIRJASTA JA SEN KUVISTA)


• hermosolussa, neuronissa, on monia tuojahaarakkeita, dendriittejä
Ihmisen yhdessä hermosolussa on keskimäärin 10 000 dendriittiä!

• hermosolulla on vain yksi viejähaarake, aksoni
Neuroni  suomenkielisessä Wikipediassa.

Aksoni voi olla jopa yli metrin mittainen!

Hermosolussa on ja hermosoluun liittyy
  • solukeskus

  • tuma on solukeskuksessa

  • tuojahaarakkeita eli dendriittejä (monta)

  • viejähaarake eli aksoni (yksi)

  • myeliinituppi on glia-solu, joka kiertyy aksonin ympärille (monta)

  • Ranvierin kurouma on kahden myeliinitupin välinen rako

  • aksoni jakautuu loppupäässä

  • synaptinen pääte on aksonin jakautuneiden osien päässä
             

(TäMä ON YKSINKERTAISTETTU MALLIKUVA)
(KATSO TARKEMMAT TIEDOT OPPIKIRJASTA JA SEN KUVISTA)


Hermosoluliitoksessa, synapsissa, tiedon kulku tapahtuu kemiallisen välittäjäaineen avulla.
Välittäjäaineita on kymmenittäin, mutta tärkeimmät ovat dopamiini, serotoniini, asetylkoliini ja noradrenaliini.
Solukalvon ionikanavat  suomenkielisessä Wikipediassa.

Hermosoluliitos eli synapsi voi olla joko kiihdyttävä (aktivoiva) tai ehkäisevä:
  • kiihdyttävä synapsi lisää hermosolun reagoimisen todennäköisyyttä

  • ehkäisevä synapsi vähentää hermosolun reagoimisen todennäköisyyttä

Hermosolu toimii "laskimena":
jos aktivoivia impulsseja tulee enemmän kuin ehkäiseviä, hermosolun pintakalvo muuttuu ja aksonia (viejähaaraketta) pitkin lähtee hermoimpulssi eli aktiopotentiaali


Hermoimpulssi viejähaarakkeessa eli aksonissa:

|                ^        ^   K+
|   Na+     Na+  |        |   |
|____________|___|________|___|_______
    K+       |   K+       |   |
             V           Na+  V
AKSONI
 _____________________________________
|                             SOLUN 
|                             PINTAKALVO
|    ^         ^            ^
     |         |            |  
     |         |            |   
 Normaali-  HERMO-      Palautuminen.
 tilanne,   IMPULSSI    Ionipumput
 jännite    jännite     pumppaavat
  -70 mV     +40 mV     Na+ ja K+ 
      \      /          -ionit takaisin 
       \    /           
        \  /
         \/
     Ero on 110 mV




Viejähaarakkeita eli aksoneita on kahdenlaisia:
__________________________________
      AKSONI
__________________________________
   
  Normaali hidas aksoni,
  esim. jomottava kipu



   
         _________________
________/ MYELIINITUPPI   \_______
AKSONI  |                 |
________|  GLIASOLU       |_______
        \_________________/
   
  Myeliinitupellinen nopea aksoni, 
    esim. nopea, viiltävä kipu.

    1. Tuntoaistimusten välitys

    2. Liikekäskyjen välitys

  Gliasolu on kiertynyt aksonin 
  ympärille.

  Aktiopotentiaalin sähkökenttä
  hyppää myeliinitupen yli
  (ns. salsatorinen eteneminen).



Ihmisen hermoston suuri joustavuus ja mukautuvuus johtuu siitä, että tarpeellisiin paikkoihin syntyy lisää synapsiliitoksia
vrt. kissanpentu pystysuorien viivojen maailmassa
ja tarpeettomat yhteydet häviävät:





Näin tapahtuu myös ihmisen oppiessa uusia taitoja tai tietoja.
Tai ihmisen herkistyessä jollekin asialle,
esim. sodassa koviin ääniin pelko.


Hermosolujen muutokset tapahtuvat unen aikana kunnon yöunen nukkumisen tärkeys tietojen ja taitojen oppimisessa.


Uudet synapsiliitokset muodostavat hermoverkkoja, jotka käsittelevät uutta tietoa.
Esim. käden supistajalihaksen eli hauislihaksen aktivointi on turhaa, ellei samalla käden ojentajalihasta rentouteta.

Aivot eroavat tietokoneesta siinä, että aivot käsittelevät tietoa rinnakkaisesti yhtä aikaa monessa hermoverkossa.
Tietokone käsittelee tietoa peräkkäisesti, mutta valtavalla nopeudella.


Aivot voittavat tietokoneet ihmisille tärkeillä alueilla.
Esim. hahmontunnistuksessa (= mitä on edessäsi)

Aivoissamme on noin sata miljardia hermosolua.




VäLITTäJäAINEET JA KäYTTäYTYMINEN
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 61, 63
Oppikirja kurssi 1 sivut 53, 55

NEUROTRANSMITTERS AND HUMAN BEHAVIOUR


ASETYLKOLIINI - mm. hengityksen säätely

hermokaasu estää asetylkoliinin toiminnan
hengitys lamaantuu



DOPAMIINI - mm. liikkuminen ja nautinto

- liikkuminen
Vertaa Jähmettyneiden heroinistien tarina, jossa huonosti tehty muuntohuume tuhosi aivojen dopamiinia tuottavan osan ja ihminen jähmettyi täysin.

- dopamiinia liikaa
    mielleyhtymien löysyys:

- dopamiini liittyy nautinnon kokemukseen eli nautinnollisessa tilanteessa aivoissa vapautuu dopamiinia.
Huumeet lisäävät usein dopamiinia aivoissa ja ihminen kokee sen nautintona.
Dopamiini  suomenkielisessä Wikipediassa.

KAHOOT: HERMOSOLU
   (RAKENNE JA TOIMINTA)





AIVOT
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 58
Oppikirja kurssi 1 sivut 50

BRAINS


AIVOLOHKOT - vasen aivopuolisko:






AIVOLOHKOT - oikea aivopuolisko:





      AIVOKUOREN TOIMINNALLISET ALUEET     vasen aivopuolisko



LIIKKEIDEN ESIOHJELMOINTI (premotorinen alue)

LIIKEALUE (lihasliikkeiden hermotus)

TUNTOALUE (ihon tuntoaistin aivoalue, somatosensorinen alue)

NäKöALUE (näkeminen)

WERNICKEN ALUE (kielen ymmärtäminen)

KUULOALUE (kuuleminen)

BROCAN ALUE (kielen lihasliikkeiden hermotus, kielen motoriikka)

HAJUALUE (hajuaistin aivoalue)





AIVOJEN TOIMINNALLISET ALUEET JA AIVOLOHKOT     vasen aivopuolisko






AIVOJEN HALKILEIKKAUS





• aivojen otsalohkojen kärkiosissa:
  • persoonallisuus

  • itsehillintä

  • toiminnan pitkäjänteisyys

  • Aivojen otsalohkojen kärkiosien vauriosta esimerkkejä:

    • Phineas Gage (USA, 1800-luku)
      (Phineas Gage, linkki Wikipediaan)
      - rautatieläinen, joka räjäytti kallioita
      - räjähdysonnettomuudessa metallitanko meni aivojen otsalohkon kärkiosien läpi
      - persoonallisuus muuttui täysin: aiemmin tarmokas, kyvykäs ja ystävällinen työmestari.
      Onnettomuuden jälkeen raivostumisaltis, muita ylenkatsova, rienaava, nautinnonhaluinen, halujensa suhteen kärsimätön, itsepintainen, oikullinen ja häilyvä
      - ystävät kaikkosivat
      - hankki elantonsa esittelemällä haavaansa sirkuksissa



    • Päähän ammuttu poika -dvd (USA, 1990-luku)
      - vahingonlaukaus päähän
      - luoti murskasi aivojen otsalohkon kärkiosat
      - persoonallisuus muuttui täysin:
      äiti kertoo: "Entinen Dan kuoli silloin. Nyt minulla on toinen Dan".
      - kärsimätön, ei itsehillintää - ei voi ajaa autoa
      - kaikki ystävät kadonneet - elämänsisältönä koti, aseet ja koira
      - ei kykene koulunkäyntiin tai työhön


• varsinkin lapsen aivot ovat hyvin joustavat: jos niihin tulee vaurio, jokin toinen aivoalue voi ottaa vaurioituneen kohdan tehtävän suorittaakseen.
Esim.1. Kiinalainen nainen, jolta poistettiin (hänen ollessaan lapsi) käytännössä koko toinen aivopuolisko.
Naisen elämässä tämä ei kuitenkaan tule esille muuten kuin lievänä ontumisena.
(lehtileike)

Esim.2. Mielenkiintoinen esimerkki aivojen uskomattomasta joustavuudesta ovat siamilaiset kaksoset Abby ja Brittany Hensel, joista toisen aivot ohjaavat ruumiin toista puoliskoa ja toisen aivot toista.
Kuitenkin he pystyvät toimimaan ja liikkumaan aivan kuin vain yhdet aivot ohjaisivat vartaloa, esim. pystyvät kävelemään, juoksemaan, ajamaan polkupyörällä ja autolla ym.
(dvd)
siam twins abby and brittany  Googlen haku.

Esim.3. Sokea nuori Ben tajuaa ympäristönsä kaikuluotaamalla. Hän tekee kielellään naksautuksia ja niiden kaiusta hänen aivonsa hahmottavat ympäristön ja sen esineet.
(dvd)

KAHOOT: AIVOPUOLISKOT, AIVOLOHKOT JA AIVOKUOREN TOIMINNALLISET ALUEET


• aivojen (eli hermosolujen) huolto tapahtuu unen aikana. Siksi uni on tärkeä, jopa elintärkeä asia.
Unen aikana aivoista poistetaan adenosiini-kemikaali.
Samoin valkuaisainetasapainon palautus tapahtuu unen aikana.

• unen aikana tapahtuvat oppimiseen liittyvät hermostolliset muutokset eli esim. uusien synapsien syntyminen ja siten uusien hermoyhteyksien syntyminen.


• jos uni riistetään, eli ihminen valvoo liikaa, seuraukset ovat vakavat:
  • ihminen väsyy, kun aivot eivät saa huoltoa

  • päänsärky

  • oppiminen loppuu (erityisen vakavaa oppilaille tai opiskelijoille!)

  • hermosolut alkavat kuolla

  • ihminen lopulta kuolee

    Vrt. FFI eli fataali familiaarinen insomnia.
    Tähän sairastuneet eivät enää kykene nukkumaan ja lopulta kuolevat.

    Unen riistoa on käytetty kidutuskeinona.






Perustietoa tunteista ja motivaatiosta

BASIC KNOWLEDGE ABOUT EMOTIONS AND MOTIVATION


Pohdinta:
  1. Mitä tunteita ihminen kaipaa?

  2. Miten ihminen toimii, jotta kokisi kaipaamiaan tunteita?

  3. Ihmiset haluavat katsoa elokuvia.
    Mitä tunteita ihminen kokee katsoessaan elokuvia?
    (Muista mainita elokuvien nimet!)

  4. Mieti viittä eri elokuvaa.
    Mitä tunteita ne herättävät?

  5. Ihminen kokee ihmissuhteissaan erilaisia tunteita.
    Millaisia tunteita ihminen kokee erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa?

  6. Mitkä tunteet ovat juuri sinulle tyypillisiä?

  7. Mitkä tunteet ovat läheisillesi tyypillisiä?





Tunneilmaisuharjoitus
Oppilaat jakautuvat pareittain.

Oppilaat näyttävät toisillenne kuusi perustunnetta:
  • pelko
  • viha
  • onnellisuus
  • suru
  • inho
  • yllättyneisyys




Tunteet     (eli emootiot)
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 41-42, 44, 52, 66
Oppikirja kurssi 1 sivut 33-34, 36, 44, 55, 58

EMOTIONS

• kuusi perustunnetta:

   - pelko
fear expression  eli pelon ilme.  Googlen kuvahaku
    - viha
anger expression  eli vihan ilme.  Googlen kuvahaku
    - onnellisuus
happiness expression
eli onnellisuuden ilme.  Googlen kuvahaku

    - suru
sadness expression
eli surun ilme.  Googlen kuvahaku

    - inho
repulsion emotion expression
eli inhon ilme.  Googlen kuvahaku

    - yllättyneisyys
surprise expression
eli yllätyksen ilme.  Googlen kuvahaku



• tunteisiin liittyy yleensä joko myönteinen tai kielteinen perussävy


• yksilön kehityksen aikana tunneilmaisu kehittyy koko ajan
esim. vauvan kokonaisvaltainen pahan olon ilmaisu (kädet ja jalat viuhtovat, rääkyminen...) aikuisen suru voi olla täysin näkymätön

• nyky-Suomessa julkiset tunneilmaisut ovat hyvin harvinaisia
latinalainen kultuuri

keskiaika


Pohdinta:
  1. Mitä tunteita suomalaiset näyttävät julkisesti?

  2. Milloin suomalaiset näyttävät tunteita julkisesti?

  3. Millaisessa ei-julkisessa tilanteessa suomalaiset näyttävät tunteensa?

  4. Onko tunteiden näyttämisessä sukupuolieroa?

  5. Onko tunteiden näyttämisessä eroa eri ikäkausina?



• tunteilla on evoluution ja lajin säilymisen kannalta keskeinen merkitys,
Esim.1. inho
auttaa karttamaan pahentunutta ruokaa

Esim.2. kiintymys
"liimaa" lapsen ja hänen vanhempansa yhteen

Esim.3. pelko
auttaa karttamaan uhkavaa tilannetta

Esim.4. viha
antaa voimaa taistella uhkaavassa tilanteessa
"taistele tai pakene" -reaktio = elimistön monenlainen fysiologinen aktivoituminen äärimmäiseen voimanponnistukseen

• tunteet vaikuttavat monella tavalla tiedon valikointiin ja käsittelyyn:
Esim.1. rakastuminen kaikki nähdään "vaaleanpunaisten silmälasien" läpi, eli ihminen ajattelee kaikkien asioiden olevan hyvin

Esim.2. masennus "mustat silmälasit" eli kaikki nähdään pahana tyyliin "ei minusta kukaan välitä"

• tunteet    motiivit

• temperamentti = yksilön tunneilmaisun voimakkuus (synnynnäinen)


• tunteen komponentit eli osatekijät:
  1. ELIMISTöN FYSIOLOGISET PROSESSIT
          sydän hakkaa,
          punastuminen,
          itku...

  2. TIEDOLLISET ELI KOGNITIIVISET TEKIJäT
    asiaan liittyvät ajatukset,
    ihmisen tilannearvio,
    esim. onko tilanne uhkaava vai ei,
    esim. mistä sydämeni hakkaaminen johtuu

  3. RUUMIILLISET ILMAISUT
    ilmeet, eleet, liikkeet, äänensävy...

  4. TOIMINTA eli REAKTIOT
    lähtee pois, menee luokse, halaa, ottaa syliin, heittelee tavaroita...



Tehtävä:
Tunnetaulukko osittain täytettynä.
Täytä taulukko!
Työmoniste.



Keruu liitutaululle:
Miksi heräsit tänä aamuna ja tulit kouluun?


Motiivit ja motivaatio
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 40-41, 43, 45, 48, 54-55, 62
Oppikirja kurssi 1 sivut 32-33, 35, 37, 40, 46-47, 54

MOTIVES AND MOTIVATION

• motiivi on syy tehdä jotain


• motiivilla on:
  1. Suunta

  2. Voimakkuus eli intensiteetti

     
Yllä olevasta kuvasta näkyy, että motiivit voidaan piirtää vektoreina.
Kyseinen ihminen lähtee ystäviensä luo, vaikka hänellä on nälkä.



Pohdinta:
  1. Mikä asia on mielestäsi niin mukavaa, että voisit tehdä sitä nälissäsikin?

  2. Mitä teit vapaa-ajallasi viime viikonloppuna?
    Miksi teit näitä asioita?

  3. Mitä teet vapaa-ajallasi välituntisin?
    Miksi teet näitä asioita?

  4. Mitä aiot tehdä ensi kesänä?
    Miksi haluat tehdä näitä asioita?

  5. Pohdi lukion kurssivalintojasi.
    Miksi olet valinnut nämä kurssit?


• osa motiiveista on tiedostamattomia (Sigmund Freud)
jäävuorivertaus
= motiiveistamme 9/10 on tiedostamattomia ja vain 1/10 tiedostettuja
(kuten jäävuoresta 9/10 on vedenpinnan alla)
esim. virhesanonnat (lipsahdukset), onnettomuudet, unohtamiset jne.

• motiivit ja tunteet liittyvät usein voimakkaasti yhteen: teemme asioita, jotta saisimme mukavia tunteita

• motivaatio = sisäinen kokonaistila, jossa vaikuttaa monta motiivia


• motivaation osatekijät:
  • AKTIVAATIO = motivaatio aktivoi toimintaan

  • PYSYVYYS = motivoitunut ei lopeta toimintaansa

  • INTENSITEETTI = motivaatio voimistaa toimintaa






Kognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa

THE MEANING OF COGNITIVE INTERPRETATION TO HUMAN BEHAVIOUR



Sisäiset mallit
Oppikirja kurssit 1-5 sivu 49
Oppikirja kurssi 1 sivu 41

SCHEMAS

• sisäinen malli on ihmisen käsitys jostain, esimerkiksi
  • millainen maailma on?

  • miten ihmiset toimivat?

  • miksi ihmiset toimivat, niinkuin toimivat?

  • miten jotain peliä pelataan?

  • mitä lukiolaiset tekevät koulussamme klo 11.45?

  • miten jossain urheilulajissa toimitaan?

  • miten hevosten kanssa toimitaan?

  • miten auton moottori toimii?

  • millainen on aurinkokuntamme?

  • miten Tukholmassa kannattaa kulkea metrojunilla TallinkSiljan laivalta Värtahamnenista Odenplanille?

  • on olemassa Jumala ja Jeesus on Jumalan poika
    TAI
    Jumalaa ei ole


tarkemmin psykologiatieteen käsitteitä käyttäen voimme sanoa, että
sisäinen malli = mielensisäinen käsitys jostain.
Sisäinen malli on ihmisen aivoissa oleva kartta tai malli siitä, millainen maailma on.
Sisäisiä malleja on kahdenlaisia:
Esim. 1.
"Lontoo on Britannian pääkaupunki"
       
tiedollinen sisäinen malli.

Esim. 2.
"Hampurilaisravintolassa mennään suoraan kassalle, mutta hienossa ravintolassa odotetaan pöytaanohjausta"
       
toiminnallinen sisäinen malli (=skripti eli ikäänkuin toiminnan käsikirjoitus)


Tehtävä:

A. Ota itsellesi jokin rooli, esim.
  1. talonmies
  2. biologi
  3. säätieteilijä
  4. hiihtäjä
  5. autoharrastaja
  6. jalkapalloilija
  7. maanviljelijä
  8. valokuvaaja
  9. koulun rehtori
  10. viidakon asukas
  11. jne

B.Katso ulos luokan ikkunasta siten kuin roolihenkilösi katsoisi.
Mitä näet?
Mihin kiinnität huomiosi?



• sisäinen malli = mielensisäinen rakenne, joka
1. Suuntaa tarkkaavaisuutta
esim. mihin katsotaan eli mitä nähdään, kun katsoo ulos
(talonmies näkee lumen, mutta biologi näkee puun).


2. Ohjaa uuden tiedon vastaanottoa
esim. USA:ssa poliisi näki mustan nuoren kädessä pistoolin ja ampui – kädessä oli hopeapaperinen suklaapatukka (!)
(katso
havaintokehä)

3. Ohjaa tiedon käsittelyä eli ajattelua
  • mitä ajatellaan
  • mihin keskitytään
  • mitä ei ajatella…

4. Vaikuttaa tiedon tulkintaan
esim. miksi jokin tapahtui…

• sisäinen malli kertoo ihmiselle, millainen maailma on ja miten siinä tulee toimia
Esim. 1. Uskonnot

Esim. 2. Jääkiekko-ottelun katsomo
hockey game audience  Googlen kuvahaku

jääkiekkopelin katsomo  Googlen kuvahaku
Jääkiekko-ottelun katsomossa voi olla ihmisiä, joilla on hyvin erilaisia sisäisiä malleja. Tällöin he seuraavat pelin aikana hyvin erilaisia asioita:
"Onkohan täällä tuttuja?"
kyllästynyt, tuli peliin seurustelukumppanin tähden

"Hmm, tuomari on väärin sijoittunut"
erotuomaritarkkailija

"Toi tanssii hyvin, tulis jo pelikatko"
cheerleadereiden, tanssitaidon ja naiskauneuden arvostaja

"Vau! Upea harhautus!"
innokas penkkiurheilija

"Tuosta puuttuu mainos"
jääkiekkojoukkueen toimitusjohtaja

• ihmisen sisäisiä malleja voi päätellä hänen toiminnastaan



Tehtävä:

1. Kristoffer Kolumbus lähti purjehtimaan Kanariansaarilta 3. elokuuta 1492 suoraan länteen, vaikka monen mielestä hän oli menossa kohti maailman rajaa.
Mitä tiedämme Kolumbuksen senhetkisistä sisäisistä malleista?

2. Patrik Laine sanoi keväällä 2016, että hänen tavoitteensa on pelata NHL:ssä.
Mitä tiedämme Laineen senhetkisistä sisäisistä malleista?

3. Ylöjärveläiset veljekset Martti ja Mikko, heidän serkkunsa Aku sekä kaverinsa Mikko ja Juha perustivat bändin vuonna 1976.
Mitä tiedämme heidän senhetkisistä sisäisistä malleistaan?

4. Krista Pärmäkoski lähti hiihtämään Holmenkollenilla 12.3.2017.
Mitä tiedämme Pärmäkosken senhetkisistä sisäisistä malleista?

5. Suomalainen lukiolainen heräsi aamulla kello 6.45 ja alkoi valmistautua lukioon lähtöä varten.
Mitä tiedämme kyseisen lukiolaisen senhetkisistä sisäisistä malleista?






Havaintokehä
Oppikirja kurssit 1-5 sivu 53
Oppikirja kurssi 1 sivu 45

PERCEPTUAL CYCLE

  1. Katso kuvaa  people in street
    (Googlen kuvahaku)


  2. Mihin huomiosi kiinnittyy?
    Sano yksi yksityiskohta.

  3. Mieti, miksi huomiosi kiinnittyy juuri siihen?


















• havaintokehän teorian kehitti Ulrich Neisser


Tehtävä:

Keksi viisi sisäistä mallia ja jokaiseen se tapa, jolla kyseinen sisäinen malli ohjaa havaitsemista.

Eli:
  1. Sisäinen malli
         
  2. Tiedon etsintä
         
  3. Havainnon kohde ulkomaailmassa











Psykologian ihmiskuvat
- esimerkkinä Schachterin-Singerin kokeen tulkinta
Oppikirja kurssit 1-5 sivu 44 (Schachterin-Singerin koe)
ja sivut 24-29 (psykologian ihmiskuvat)
Oppikirja kurssi 1 sivu 36 (Schachterin-Singerin koe)
ja sivut 16-21 (psykologian ihmiskuvat)

MAJOR SCHOOLS OF THOUGHT

• aluksi Schachterin-Singerin kokeen esittely


Schachterin-Singerin kokeessa tulee hyvin näkyviin, kuinka monella eri tavalla voimme selittää ihmisen käyttäytymistä.
Selitysperusteena voi olla esimerkiksi ihmisen
  • biologinen puoli

  • sisäiset mallit

  • tiedostamaton

  • oppiminen

  • muut ihmiset


Esimerkiksi:

1. BIOPSYKOLOGIA
- ihmisen biologinen puoli hallitsee ihmisen käyttäytymistä:
adrenaliini-hormonin
ruiskuttaminen ihmiseen
    tunteen synty


2. SOSIAALIPSYKOLOGIA
- ihmisen käyttäytymisen ratkaisevat impulssit tulevat ulkoa, sosiaalisesta ympäristöstä eli muista ihmisistä:
valekoehenkilön iloisuus
    koehenkilön iloisuus

valekoehenkilön raivo
    koehenkilön raivo


3. KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA
- ihmisen tiedot ja tulkinnat sekä sisäiset mallit ratkaisevat ihmisen käyttäytymisen
tieto ruiskeen vaikutuksista määrää käyttäytymisen


• jos otamme esille aiemmin mainitun listan, voimme lisätä siihen ne psykologian koulukunnat, jotka korostavat kyseistä asiaa:
  • biologinen puoli
        biopsykologia

  • sisäiset mallit
        kognitiivinen
              psykologia

  • tiedostamaton
        psykolanalyysi
              (Sigmund Freud)

  • oppiminen
        oppimisteoria
              (mm. B.F.Skinner)

  • muut ihmiset
        sosiaalipsykologia



POHDINTA:   IHMISEN SISäISTEN MALLIEN VAIKUTUS HäNEN TOIMINTAANSA


1. Lukiolaisen sisäiset mallit koulusta / liittyen koulutyöhön
miten vaikuttaa lukiolaisen koulutyöhön?

2. Sisäinen malli siitä, onko ihminen arvokas vai ei
miten vaikuttaa ihmisen elämään ja toimintaan?

3. Sisäinen malli siitä, että onko tärkeää auttaa muita ihmisiä vai ei ole
miten vaikuttaa ihmisen elämään ja toimintaan?

4. Millainen on sisäinen mallisi siitä, että miten hurmataan ("isketään") vastakkaisen sukupuolen edustaja, josta on kiinnostunut?
miten vaikuttaa ihmisen elämään ja toimintaan?





Tietoinen ja tiedostamaton
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 47, 50-51
Oppikirja kurssi 1 sivut 39, 42-43

CONSCIOUS AND SUBCONSCIOUS

tietoinen on asia, jota ihminen ajattelee jollain hetkellä tai joka on mielessä tietyllä hetkellä

esitietoinen on asia, jonka ihminen kykenee palauttamaan mieleensä

tiedostamaton on asia, jonka ihminen on unohtanut tietoisesta mielestään.

• ihmisen mieli voi aktiivisesti unohtaa ihmiselle sattuneen pahan asian. Tämä on osa psyyken puolustusmekanismeja. Pahan tai ikävän asian unohtaminen on nimeltään torjunta.



Tehtävä:

Oletko joskus huomannut, että olet unohtanut jonkun ikävän tai pahan asian?
Jos olet unohtanut, niin kerro tapaus.

Tehtävän vastausten keruu kirjallisesti.



• tiedostamattomat asiat voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisen toimintaan, esim.
  • jossain paikassa ihmiselle voi tulla yllättäen outo ja joskus hyvinkin voimakas pelko tai kauhu.
    Ihminen on voinut joskus kokea jotain pahaa samantyyppisessä paikassa tai tilanteessa.

  • uusissa ihmissuhteissa, varsinkin intiimeissä ihmissuhteissa, voi tulla esille jo ammoin tietoisesta mielestä unohtunut seksuaalinen ahdistelu tai raiskaus. Kosketus ja fyysinen läheisyys voivat aktivoida kosketukseen liittyviä tunnemuistoja, jotka ovat unohtuneet ihmisen tietoisesta mielestä.
    Kosketukseen liittyvät tunnemuistot voivat olla ns. ei-kielellisiä, eli ne ovat syntyneet niin aikaisin, että ihminen ei osannut silloin vielä puhua. Kosketus voi kuitenkin aktivoida kyseisen muiston uudestaan esille ja se tulee esille mm. pahana olona, paniikkikohtauksena tms.

  • ihminen kokee ihmeellisesti yhteenkuuluvuutta ja sympatiaa johonkin ihmiseen, vaikka tutustui häneen vasta juuri äsken eikä hänestä vielä mitään tiedä

  • ihminen tuntee oudosti voimakasta vastenmielisyyttä, jopa inhoa, johonkin ihmiseen, vaikka tutustui häneen vasta juuri äsken eikä hänestä vielä mitään tiedä



Tehtävä:

Oletko joskus kokenut jonkun oudon asian (esim. oudon tunteen), joka voisi selittyä tiedostamattoman muiston aktivoitumisella?

Tehtävän vastausten keruu kirjallisesti.




• Sigmund Freud korosti tiedostamatonta. Tiedostamattomien motiivien vaikutus tulee näkyviin hänen mielestään esim.
  • unissa

  • virhesanonnoissa
    (=ihminen sanoo vahingossa jotain sellaista, mitä ei pitänyt sanoa)

  • vahingoissa ja onnettomuuksissa





Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 64-79
Oppikirja kurssi 1 sivut 56-71

THE SOCIAL AND CULTURAL INFLUENCES TO HUMAN BEHAVIOUR



Keksi kymmenen asiaa, joiden takia ihminen tarvitsee muita ihmisiä.



Perustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisesta

BASIC KNOWLEDGE OF SOCIALISATION AND ADAPTATION OF NORMS


Pohdi:
Millaisia normeja on kaveriryhmissä?
Eli
  1. Mitä ryhmän jäsen ei saa tehdä?

  2. Miten ryhmän jäsenen tulee toimia?

Normit ja sosiaalistuminen
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 65-66
Oppikirja kurssi 1 sivut 57-58

NORMS AND SOCIALISATION

• normit ovat ryhmän jäsenten käyttäytymistä tai ajattelua koskevia sääntöjä tai odotuksia:
  1. Kirjoitetut käskyt
    (lait, järjestyssäännöt jne.)

  2. Piilevät normit
    (tavat, kohteliaisuus jne.)

• normien tehtävä on sosiaalistaa ihminen eli tehdä hänet kykeneväksi elämään sosiaalisessa ympäristössä


• normeja pidetään yllä sanktioilla eli seuraamuksilla:


SANKTIOT

Viralliset Epäviralliset
Palkinnot Kunnia-merkit, palkan-korotus, stipendit jne. Kunnioitus, hymy, kehuminen, halaus jne.
Rangais-tukset Luokasta poisto,
jälki-istunto, koulusta erottaminen, sakko, vankeus, teloitus jne.
Hyljeksintä, ryhmästä erottaminen, pahaa puhuminen jne.


• sosiaalistumisprosessissa ihminen oppii yhteisönsä normit







Valinnainen ilmiö

OPTIONAL PHENOMENON

PS 1 -kurssiin kuuluu perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön, kuten
  • aggressiivisuus
  • jännittäminen
  • riippuvuudet
  • syömiskäyttäytyminen
  • sosiaalinen vuorovaikutus
  • onnellisuus
  • rakkaus


Keväällä 2020 valituksi tuli oppilaiden äänestyksessä

Riippuvuudet eli addiktiot
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 84-86
Oppikirja kurssi 1 sivut 76-78


ADDICTIONS


• asia on edennyt riippuvuudeksi, kun asia hallitsee ihmistä eikä ihminen asiaa.

Esimerkiksi
  • shoppailuhimon takia ihminen ajautuu velkakierteeseen
      shoppailu- eli ostoriippuvuus

  • huumeiden tai alkoholin takia ihminen saa potkut töistä tai opiskelupaikasta, rahatilanne romahtaa, ihmissuhteet katkeavat ja ihmisen terveydentila heikkenee
      huumeriippuvuus

  • pakonomainen terveellisesti syöminen
    (syöminen kuvitellun terveellisesti esim. vain kasviksia ja ilman rasvaa)
      ortoreksia

  • ihminen ei voi olla lainkaan irti kännykästä tai somesta - "siellähän voi tapahtua jotain tärkeää ja jos en tiedä sitä, olen ulkona ystävä-/kaveriryhmän jutuista"
      kännykkä- tai someriippuvuus

  • liiallisen tietokonepelaamisen takia ihminen saa potkut töistä tai opiskelupaikasta, rahatilanne heikkenee, ihmissuhteet kärsivät tai katkeavat ja ihmisen terveydentila heikkenee
      peliriippuvuus (tietokone- ja konsolipelit)

  • liiallisen rahapelaamisen takia ihmisen rahatilanne romahtaa, ihmissuhteet kärsivät tai katkeavat
      rahapeliriippuvuus (nettipokeri, kolikkopelit ...)

  • seksin tai itsetyydytyksen suuren määrän takia voi tulla potkut töistä tai opiskelupaikasta, ihmisen rahatilanne romahtaa (prostituoidut, maksullinen nettiseksi, puhelimen seksilinjat...), ihmissuhteet katkeavat jne.
      seksiriippuvuus


• tupakan nikotiini aiheuttaa erittäin voimakkaan riippuvuuden. Siksi tupakasta on vaikea päästä irti.


• riippuvuudelle on tyypillistä vieroitusoireet ihmisen ollessa ilman riippuvuuden aiheuttanutta asiaa:
  1. Fyysiset vieroitusoireet:
    fyysinen paha olo, vapina, oksentelu, hikoilu...
    Nämä ovat tyypillisiä huumevieroituksessa.

  2. Psyykkiset vieroitusoireet:
    hermostuneisuus, keskittymiskyvyttömyys, ärtyneisyys, päänsärky, vatsakipu...


• psykiatri Sigmund Freud määritteli hyvin sen, että mikä on tervettä ja mikä menee jo sairauden puolelle, sanomalla, että
"Ihminen on terve, kun pystyy rakastamaan ja tekemään työtä"

(koulu-, lukio- ja opiskelumaailmassa "pystyy tekemään työtä" korvaantuu tietysti sanoilla "pystyy opiskelemaan")

("kyky rakastaa" tarkoittaa myös kykyä pitää yllä ihmissuhteita)


• koulu-, lukio- ja opiskelumaailmassa tie riippuvuudesta vapauteen on tarjolla ammattiauttajien avulla:
  • koulupsykologi

  • koulukuraattori

  • kouluterveydenhoitaja



Tehtävä:
  1. Mikä tai mitkä riippuvuudet ovat tyypillisiä tytöille ja naisille?

  2. Mikä tai mitkä riippuvuudet ovat tyypillisiä pojille ja miehille?

  3. Miksi tyypillinen riippuvuuden laji vaihtelee sukupuolen mukaan?

  4. Mikä tai mitkä riippuvuudet ovat tyypillisiä nuorille?

  5. Mikä tai mitkä riippuvuudet ovat tyypillisiä aikuisille?

  6. Miten nuori voisi auttaa ystäväänsä tai kaveriaan tämän pyrkiessä eroon riippuvuudesta?





Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 90-115
Oppikirja kurssi 1 sivut 82-107

STUDING AND LEARNING FROM PSYCHOLOGICAL POINT OF VIEW

OPPIMINEN

LEARNING

• oppiminen = kokemuksen aiheuttama melko pysyvä tietojen, taitojen ja valmiuksien muutos

• oppimisessa tietoa tallentuu muistiin.
Tiedon avulla ihminen voi paremmin ennakoida tulevaa ja ohjata käyttäytymistään.


• uusi tieto liittyy aina entiseen ja se ymmärretään entisen tiedon pohjalta
Sama sanottuna hienommin psykologian kielellä:
Uusi tieto liittyy aina entisiin sisäisiin malleihin ja se ymmärretään entisten sisäisten mallien pohjalta.

• ihminen oppii myös motiiveja, tunteita ja asenteita.
Myös monet pelot ovat opittuja.


Pohdinta:
  1. Onko sinulla opittuja pelkoja?

  2. Tiedätkö jostain muusta ihmisestä, että hänellä on opittu pelko tai opittuja pelkoja?


• sosiaaliset taidot ovat myös opittuja,
esim. miten toimia muiden kanssa, miten toimia ryhmässä, mukautuminen, viestintä jne.


Pohdinta:

Oletko koskaan törmännyt tai tutustunut ihmiseen, joka ei osaa olla muiden ihmisten kanssa tai ryhmässä?




Habituaatio

HABITUATION

• habituaatio on tottumista johonkin

• alkeellista oppimista


• ihminen/eläin turtuu/tottuu samanlaisena toistuvaan ärsykkeeseen
esim.1 ihminen ei kohta enää edes kuule ilmanvaihdon huminaa

esim.2 vaatteemme eivät koko ajan hankaa ja kutita meitä, vrt. susilapset

• orientaatiorefleksi
= toiminnan muutos, joka tapahtuu ihmisessä tai eläimessä, kun jotain poikkeavaa havaitaan


• orientaatiorefleksissä tapahtuu kaksi asiaa:
  1. Orientaatio = huomion kiinnittyminen poikkeavaan ärsykkeeseen
                esim.
                - huuto
                - risahdus pimeässä
                - tms.


  2. Elimistön valmistautuminen taistele/pakene -tilanteeseen
                - sydän hakkaa
                - hengitys kiihtyy
                - suu kuivuu
                - tms.


• orientaatiorefleksi tulee myös silloin, kun ärsyke, johon on totuttu, jää pois,
vertaa Bovery El -kadun tapaus

KAHOOT: HABITUAATIO




Klassinen ehdollistuminen
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 96-97, 99
Oppikirja kurssi 1 sivut 88-89, 91

CLASSICAL CONDITIONING

pavlov's dog experiment  Googlen kuvahaku




• Ihmisillä klassinen ehdollistuminen tulee näkyviin erityisesti tunteiden oppimisessa,
esim. pelot ja nautinto.
calvin klein men underwear
Googlen kuvahaku


car sexy woman  Googlen kuvahaku

smoking is nasty  Googlen kuvahaku

Tehtävä:
  1. Miten yllä olevien linkkien takaa aukeavia kuvia voisi selittää klassisen ehdollistumisen avulla?

    Eli mikä on kuvassa

    • ehdoton ärsyke
    • ehdoton reaktio
    • neutraali ärsyke
    • ehdollinen ärsyke
    • ehdollinen reaktio





Väline-ehdollistuminen
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 97-98
Oppikirja kurssi 1 sivut 89-90

OPERANT CONDITIONING  or
INSTRUMENTAL CONDITIONING


Pari-/ryhmäkeskustelu:  
  1. Oletko joskus opettanut koiralle tai jollekin muulle eläimelle temppuja?
    Miten sen teit?

  2. Oppiko koira (tms.) hyvin?

  3. Jäikö oppimistulos pysyväksi vai unohtiko koira (tms.) asian?

• väline-ehdollistuminen = välineellinen ehdollistuminen

• keskeinen tutkija oli USA:lainen B.F. Skinner, joka oli
behavioristi

skinner  Googlen kuvahaku

skinner box  Googlen kuvahaku

skinner pigeon  Googlen kuvahaku
pigeon = kyyhkynen


• oppiminen perustuu vahvistamiseen:
kun ihminen tai eläin toimii oikealla tavalla, häntä palkitaan.
Tai jos ihminen tai eläin toimii väärällä tavalla, häntä rangaistaan.
training dogs  Googlen kuvahaku

• väline-ehdollistumisella opetetaan mm. huumekoiria, sirkuseläimiä, kotieläimiä, myös kehitysvammaisia

• palkitseminen on tehokkaampaa kuin rankaiseminen


• ensisijaiset vahvisteet ovat ruoka ja juoma
ensisijaiset vahvisteet = primaarit/primäärit vahvisteet

• toissijaiset vahvisteet ovat esim. kehuminen, raha, hymy, kunniamerkit jne.
toissisijaiset vahvisteet = sekundaariset vahvisteet

• opittu reaktio sammuu, jos vahviste jää pois

• sammuminen = opitun reaktion lakkaaminen

KAHOOT: VÄLINE-EHDOLLISTUMINEN



Sosiaalinen oppiminen
Oppikirja kurssit 1-5 sivu 98
Oppikirja kurssi 1 sivu 90

SOCIAL LEARNING

• mallioppiminen
= toisen ihmisen käyttäytyminen on malli, jota matkitaan tai jäljitellään.
Esimerkiksi:

Pari-/ryhmäkeskustelu:  

  1. Miten olet omassa elämässäsi huomannut mallioppimisen?

  2. Miten olet muiden elämässä huomannut mallioppimisen?


• sijaisvahvistaminen = ihminen oppii muiden saamista palkkioista ja rangaistuksista
Esim. kun opettaja heittää jonkun oppilaan pois luokasta, kaikki muutkin hiljenevät ja rauhoittuvat.




Kognitiivinen oppiminen
Oppikirja kurssit 1-5 sivut 94-95
Oppikirja kurssi 1 sivut 86-87

COGNITIVE LEARNING
cognitio = tieto, latinaa


• tämä on se tutuin oppimistapa, eli kun esim. koulussa opitaan asioita, se on kognitiivista oppimista.
Eli kun asioita painetaan mieleen.
Esim. "Britannian pääkaupunki on Lontoo".

• kognitiivisessa oppimisessa keskeisiä ovat sisäiset mallit, joita syntyy oppimisessa ja jotka muuttuvat oppimisessa.
Sisäiset mallit ovat ihmisen sisäisiä tietorakenteita.


• tässä oppimisen tavassa korostuu ihmisen aktiivisuus.
Oppija muokkaa itse oppimansa tietoa,
esim. lisää omakohtaisia lisätietoja.
Huomaa, että sekä klassisessa että välineellisessä ehdollistumisessa ihminen tai eläin on passiivinen.

• hyvä käsitys perusasioista eli hyvä sisäinen tietorakenne/tietorunko auttaa oppimaan ja muistamaan asioita

• oppijan omat tulkinnat vaikuttavat



KONSTRUKTIVISMI

• konstruktivismi on äärikognitiivinen suuntaus

oppija itse rakentaa oman oppimisensa ja tietonsa

• opettaminen on mahdotonta!


• konstruktivismi on oikeassa siinä, että oppiminen on parhaimmillaan
  • omakohtaisesti opittua

  • omaan senhetkiseen tarpeeseen opittua

    Huomaa, miten kaukana tämä on tavallisesta kouluopetuksesta!
    Esim. ranskantunnilla ei aina lennetä Pariisiin käyttämään kieltä sen oikeassa ympäristössä

    Korostaa oppilaan itsensä motivoimisen tärkeyttä!



Oppimisen strategiat
Oppikirja kurssit 1-5 sivu 105
Oppikirja kurssi 1 sivu 97

THE STRATEGIES OF LEARNING

= tavat, joilla yksilö jäsentää opittavaa asiaa mielessään oppimisprosessin aikana


Pari-/ryhmäkeskustelu:  
  1. Miten opit parhaiten?

  2. Mitkä ovat ne keinot, joilla opit parhaiten?

  3. Miten opit huonoiten?

  4. Miten ratkaiset tilanteen, jossa oppitunnilla tai kurssilla käytetään sinulle huonoa ja tehotonta oppimistapaa?


Kaksi oppimisen päästrategiaa:


1. PINTASUUNTAINEN STRATEGIA
  • tekstiä opetellaan pala palalta ja se yritetään painaa mieleen alkuperäisessä muodossa.
    Esim. luetun pänttäys ja mekaaninen kertaus
  • kuormittava

  • motivaation merkitys kiinnostavan asian oppii helposti ulkoa itsensä motivoimisen tärkeys

  • oppiminen = muistettavien asioiden määrä

  • tärkeä perusasioiden oppimisessa



2. SYVäSUUNTAINEN STRATEGIA
  • keskeisten teemojen ja sanomien etsiminen

  • tiedon muokkaus jollain tavalla:

    • tiedon analysointi

    • vertailu

    • asian kyseenalaistaminen

    • asiasta keskustelu

    • ydinasioiden etsiminen ja kirjoittaminen

    • asian piirtäminen

    • käsitekartat (=mind mapit) ym.

    • kaaviot

    • omakohtaisten esimerkkien etsiminen

    • asian opettaminen muille,
      esim. alakoululainen voi opettaa pehmoleluilleen tai pienemmälle sisarukselleen;
      lukiolainen voi opettaa vanhemmilleen tai vuorotellen muille lukiolaisille


  • oppiminen = muutos käsityksissä


• syväsuuntaisesti opittu pysyy paremmin mielessä kuin pintasuuntaisesti opiskeltu

• pelkkä pintaoppiminen ei enää lukiossa ja korkeammassa opiskelussa riitä, kun opittavien asioiden määrä kasvaa

• pintasuuntainen opiskelu on välttämätöntä, kun opiskellaan jonkun uuden kokonaisuuden perusasioita


KAHOOT: OPPIMINEN
   




KOEALUE
Lukion psykologia; kirja, jossa on vain kurssi 1, Opintoverkko, uusi ops 2016

  • sivut 6-7  psykologian opiskelusta on hyötyä

  • s. 30-35  ihmisen toiminta

  • s. 36  vain Schachterin-Singerin koe

  • s. 38-41  ihmisen psyykkinen taso

  • s. 43  Sigmund Freud ja psykoanalyyttinen käsitys ihmisestä

  • s. 45  vain havaintokehä

  • s. 48-50  ihmisen biologinen taso

  • s. 51  vain "Psyykkinen toiminta syntyy aivoissa"

  • s. 52-54  hermosolut, hormonit ja motiivit

  • s. 56-59  ihmisen sosiaalinen taso

  • s. 76-78  riippuvuudet eli addiktiot

  • s. 82-83  oppimisen ydinasiat

  • s. 86-103  oppiminen

  • s. 122-123  tehtävät - nämä eivät tietenkään ole koealuetta, mutta käytä näitä kokeeseen kertaamisessasi!

sekä
Schachterin-Singerin-tutkimus -monisteen asiat

ja tietysti tämän nettisivumme asiat



KOEALUE
Lukion psykologia; käsikirja eli kurssit 1-5, Opintoverkko, uusi ops 2016

  • sivut 14-15  psykologian opiskelusta on hyötyä

  • s. 38-43  ihmisen toiminta

  • s. 44  vain Schachterin-Singerin koe

  • s. 46-49  ihmisen psyykkinen taso

  • s. 51  Sigmund Freud ja psykoanalyyttinen käsitys ihmisestä

  • s. 53  vain havaintokehä

  • s. 56-58  ihmisen biologinen taso

  • s. 59  vain "Psyykkinen toiminta syntyy aivoissa"

  • s. 60-62  hermosolut, hormonit ja motiivit

  • s. 64-67  ihmisen sosiaalinen taso

  • s. 84-86  riippuvuudet eli addiktiot

  • s. 90-91  oppimisen ydinasiat

  • s. 94-111  oppiminen

  • s. 416-417  tehtävät - nämä eivät tietenkään ole koealuetta, mutta käytä näitä kokeeseen kertaamisessasi!

sekä
Schachterin-Singerin-tutkimus -monisteen asiat

ja tietysti tämän nettisivumme asiat






PS 1 course study material in English


Neuron  Wikipedia in English

Synapse  Wikipedia in English

Synaptic vesicle  Wikipedia in English

Neurotransmitter  Wikipedia in English

Brain  Wikipedia in English

Cerebral cortex  Wikipedia in English

Aphasia  Wikipedia in English






Study material in English - Khan Academy


Anatomy of a neuron  Video, Khan Academy, in English

Introduction to neural cell types  Video, Khan Academy, in English

Neurotransmitter release  Video, Khan Academy, in English

Neuron resting potential description  Video, Khan Academy, in English

What is Parkinson's disease?  Video, Khan Academy, in English

Dementia and Delirium, including Alzheimer’s  Video, Khan Academy, in English