P. S. Y. K. O. L. O. G. I. A     2     -. K. U. R. S. S. I. N     K. Ä. S. I. T. T. E. I. D. E. N     K. E. R. T. A. U. S



Mieti ensin, muistatko käsitteen selityksen. Jos / kun haluat varmistaa, "maalaa" hiirellä ykköspainike (yleensä vasen painike) pohjassa käsitteen alla oleva tila. Sieltä löytyy käsitteen selitys.



Ahkeruus-alemmuus –kriisi

Ahkeruus-alemmuus –kriisi on Erik H. Eriksonin psykososiaalisen kehitysteorian kouluiän (noin 6/7 - 12/13 -vuotiaan) kriisi eli kehitystehtävä.
Jos aiemmat kehitysvaiheet ovat menneet hyvin ja lapsella on tarpeeksi turvallinen ja hyvä elinympäristö, lapsi on ahkera ja tekee mielellään koulu- ja kotitehtäviä. Ongelmat aiemmissa kehitysvaiheissa ja sen hetkisessä elämässä johtavat kyvyttömyyteen toimia oikein ja sitä kautta alemmuuden tunteeseen.


Akkommodaatio =

kun uusi tieto tulee, sisäinen malli muuttuu. Esim. lapsen tai nuoren tulee opetella uudestaan jarruttamisen skeema (=sisäinen malli), kun siirtyy jalkajarrullisesta polkupyörästä käsijarrulliseen.


Aloitteellisuus-syyllisyys –kriisi =

Eriksonin teorian leikki-iän (noin 3-5 -vuotiaat) vaihe, kriisi, jossa lapsi pyrkii aloitteellisuuteen varsinkin leikeissään. Lapsen lyttääminen johtaa syyllisyyteen.


Anaalinen vaihe =

Sigmund Freudin kehitysteorian toinen vaihe (oraalinen, anaalinen, fallinen, latenssi- ja genitaalivaihe)


Anoreksia nervosa =

sairaalloinen syömättömyys


Assimilaatio =

sulautuminen. Kun uusi asia tulee, sisäinen malli ei muutu, vaan uusi asia sulautuu vanhaan sisäiseen malliin. Esim. vauvan ensimmäinen skeema (=toiminnallinen sisäinen malli on imeminen). Vauvaa tutkii kaikkea viemällä esineitä suuhunsa.


Autismi =

sairaus, jossa ihmisen on hyvin vaikea ymmärtää muita ihmisiä ja heidän motiivejaan ja toimintaansa


Body image =

kehonkaava, eli yksilön käsitys omasta ruumiistaan. Voi vääristyä esim. anoreksiassa, jolloin ”kävelevä luuranko” –potilas näkee itsensä yhä lihavana. Mielisairas voi kokea, että hänessä on reikiä.


Bulimia nervosa =

sairaalloinen ahmimishäiriö, jossa ahmiminen ja oksentaminen vuorottelevat. Hengenvaarallinen, kun kehon kemiallinen tasapaino häiriintyy (sydän yht’äkkiä lakkaa lyömästä).


Dementia =

tylsistyminen, katso Alzheimerin tauti


Egosentrinen puhe =

sisäinen puhe, joka lopulta muuttuu ajatteluksi, esim. lapsi ohjaa itseään puhumalla.


Ekologinen validiteetti =

kuvaako laboratoriossa tehty tutkimus oikeaa elämää pätevästi (”valid”=pätevä)


Elollistaminen =

lapsi elollistaa esineitä, esim. ”tuoli kamppasi minut”


Emonriisto =

koe-eläimen kasvattaminen ilman emoaan. Emonriistokokeet kertovat emon tärkeydestä.



Eriksonin teoria =

Erik H. Eriksonin ihmisen psykososiaalista kehitystä kuvaava teoria, jossa ihmisen kehitys jaetaan kahdeksaan osaan. Jokaisessa elämän vaiheessa ihmisen eteen tulee kehitystehtävä, jonka hyvä läpikäyminen johtaa ikäkauden kehitystehtävän hyvään


Esinepysyvyys =

kyky ymmärtää, että esine ei katoa, kun sitä ei nähdä. Esim. lapsi alkaa kontata nalleaan kohti, vaikka väliin tuli tyyny.


Fenotyyppi =

ihmisen ilmiasu eli ihminen sellaisena kuin hän on


Freudin teoria

korostaa piilotajuntaa, eli ihmistä ohjaavat suurelta osalta voimat ja asiat, joista hän ei ole edes itse tietoinen. Ihmisen persoonallisuuden osia ovat:
  1. Suurelta osilta tiedostettu EGO
  2. Osittain tiedostettu SUPEREGO ja
  3. Tiedostamaton ID.
Ihminen kehittyy seksuaalisesti vaiheittain:
  1. Oraalinen vaihe
  2. Anaalinen vaihe
  3. Fallinen vaihe
  4. Latenssivaihe
  5. Genitaalivaihe



Herkkyyskausi =

lapsen ikä, jolloin hän oppii jonkin asian (esim. puhuminen) helposti


Hypoteesi =

oletus ongelman ratkaisussa. Psykologisessa tutkimuksessa tutkitaan, pitääkö hypoteesi paikkansa.


Kaikkivoipuus =

pieni lapsi voi kuviteela, että hän ja ensisijainen hoitaja (yleensä äiti) ovat kaikkivoipia


Kehon kaava =

ihmisen käsitys fyysisestä puolestaan. Voi vääristyä, esim. anoreksiassa.


Kognitiivinen =

tietoon liittyvä (lat. cognitio=tieto)


Kypsyminen =

jonkin uuden taidon esille tuleminen, kun hermosto on tarpeeksi kehittynyt, esim. kävelemään ”oppiminen”


Näköjyrkänne =

lattiana on paksu lasi, mutta sen alla on selvä kuoppa; lapsi ei konttaa sille alueelle


Operationalisointi =

muuttujien saattaminen mitattavaan muotoon.


Otos =

perusjoukosta (esim. Suomen lukiolaiset) valittu joukko, jolle itse tutkimus tehdään (esim. viiden eri puolilta Suomea olevan lukion oppilaat)


Perusjoukko =

se joukko, josta tutkimuksessa halutaan tietoa, esim. Suomen lukiolaiset


Perusturvallisuus =

tärkeä asia jokaiselle, lapselle perusturvallisuus syntyy ensimmäisen ikävuoden aikana, kun lapsesta pidetään huolta. Jos ei pidetä huolta --> perusepäluottamus. Katso Eriksonin teoria.


Perustutkimus =

perusasioiden tutkimus, joka ei suoraan pyri tutkittavan tiedon soveltamiseen


Projektiivinen persoonallisuustesti

Projektiivisessa persoonallisuustestissä tutkittavalle näytetään yleensä jokin epämääräinen ärsyke, yleensä kuva, ja häntä pyydetään kertomaan, mitä kuvassa on, keitä kuvassa on, mitä he tekevät, ajattelevat ja sanovat.
Projektiivisen persoonallisuustestin teorian mukaan ihminen selittää kuvaa omien pelkojensa, toiveidensa ja motivaatioitensa kautta eli siis paljastaa selityksessä omaa persoonallisuuttaan.
Tutkittava siis heijastaa (=projisoi) vastaukseensa omaa persoonallisuuttaan.

Esim. 1: Kiusattu näkee kuvassa kiusaamista.
Esim. 2: Seksihäiriöinen näkee kuvissa seksiä yms.
Nykyään projektiivisia persoonallisuustestejä pidetään vanhentuneina ja niitä käytetään paljon vähemmän kuin aiemmin.

Kuuluisin projektiivinen persoonallisuustesti on Rorschachin musteläiskätesti (linkki suomenkieliseen Wikipediaan).
Toinen kuuluisa projektiivinen persoonallisuustesti on TAT eli Thematic Apperception Test, suomeksi "Temaattisen havaitsemisen testi" (linkki suomenkieliseen Wikipediaan).
Kuuluisa lasten projektiivinen persoonallisuustesti on House-tree-person Technique, suomeksi "Talo-puu-ihminen -tekniikka" (linkki suomenkieliseen Wikipediaan).


Riippumaton muuttuja =

se asia, jonka aiheuttamia muutoksia tutkitaan. Esim. kuinka alkoholi vaikuttaa reaktioaikaan –tutkimus --> alkoholi on riippumaton muuttuja.


Riippuva muuttuja =

se asia, jonka muutoksia tutkitaan. Esim. kuinka alkoholi vaikuttaa reaktioaikaan –tutkimus --> reaktioaika on riippuva muuttuja. Muistisääntö: ”Ihminen on riippuva”.


Ruumiinkuva =

ihmisen käsitys omasta ruumiistaan. Sama kuin kehonkaava. Voi vääristyä esim anoreksia nervosa –taudissa.


Samastuminen =

ihminen kokee ja haluaa kokea kuuluvansa johonkin ryhmään, esim. urheilujoukkueen kannattajat. Myös johonkin ihmiseen voidaan samastua, esim. suureen tähteen. Ihminen käyttäytyy ja pukeutuu kuten samastumiskohteensa. Osa psyykkistä itsesäätelyä.


Siirtymäobjekti =

esine, jonka kautta ihminen kokee tunteita, esim. lapsella voi olla turvarätti tai tärkeä nalle. Aikuisella miehellä esim. hänen itse laittamansa auto.


Suorituskykytestit

ovat osa älykkyyden testausta. Voidaan tutkia matemaattista, kielellistä ym. kyvykkyyttä


Symbolifunktio =

kyky ymmärtää sanan ja sen tarkoittaman asian liittyminen yhteen, esim. lapsi ymmärtää, että sana ”auto” tarkoittaa sitä vehjettä, jolla voi päästä mummilaan.


Taantuma =

ihminen taantuu aikaisempaan kehitysvaiheeseen. Taantuma on mielen defenssi- eli puolustusmekanismi.
Esim. kolmivuotias lapsi, joka on juuri saanut pikkusisaruksen, alkaa imeä uudelleen tuttia.
Esim.2: nuori juo perjantai-iltana alkoholia, jotta saisi tekosyyn taantua ja tehdä kaikkea tyhmää ja ajattelematonta.


Tapaustutkimus =

tutkimusote/tutkimusmenetelmä, jossa on vain yksi tutkittava tapaus, esim. ihminen tai onnettomuus. Tapaustutkimus, jossa yhtä aikaa tutkitaan asiaa ja yritetään muuttaa sitä, on toimintatutkimus, esim. työpaikan huonon ilmapiirin tutkiminen ja muuttaminen.


Tarkkailu eli observointi

on tiedonkeruutapa. Aina apuna tiedon taltionti, esim. videointi. Joskus tehdään kaksisuuntaisen ikkunan takaa salaa.


Temperamentti =

ihmisen synnynnäinen reagointitapa ja -voimakkuus. Esim. jo vauvoina jotkut viihtyvät hyvin itsekseen (”helppo lapsi”) ja jotkut vaativat koko ajan syliin (”vaikea lapsi”).


Tiedonhankintatapa =

psykologisen tutkimuksen tiedonhankintatapoja on kolme:

1. Tarkkailu eli havainnointi eli observointi

    • tutkija tarkkailee tilannetta esim. puoliläpäisevän peilin läpi, jotta häntä ei huomattaisi
    • nykyään tutkittavat tilanteet aina videoidaan

2. Haastattelu tai kysely

    • strukturoidussa kyselyssä on valmiit vastausvaihtoehdot,
      esim. "Pelkään suuria ihmisjoukkoja"
      a) paljon b) melko paljon c) en osaa sanoa d) melko vähän e) en lainkaan.
    • vapaavalintaisessa kyselyssä ihminen vastaa omin sanoin tyhjille riveille

3. Testi


Tutkimusote eli tutkimusmenetelmä =

psykologisen tutkimuksen perustapa, joita on kolme:

1. Kokeellinen tutkimus

    • tutkija pystyy hallitsemaan olosuhteita (laboratorio-olosuhteet tai muuten mahdollisimman tarkasti säädelty tilanne)
    • tutkitaan syy-yhteyttä eli aiheuttaako jokin asia X asian Y
    • esim. miten alkoholi vaikuttaa reaktioaikaan

2. Kenttätutkimus

    • tehdään luonnollisessa tilanteessa (esim. oppilaiden käyttäytyminen välitunnilla)
    • tutkija kirjaa asiat ja muutokset, mutta ei voi säädellä olosuhteita

3. Tapaustutkimus