PS 2 -kurssin
tiivistetyt asiat

          Lapsi. Kuvalähde: Wikipedia

 

1. PSYKOLOGINEN TUTKIMUS


Tutkimuksen vaiheet

s.28-31


Esimerkkinä psykologisesta tutkimuksesta meillä on oikea USA:ssa 1960-luvulla tehty tutkimus:


1. ONGELMA
”Mikä tekijä on tärkein, kun saadaan ensivaikutelma vastakkaisen sukupuolen edustajasta?”

2. HYPOTEESI
hypoteesi = oletus ongelman ratkaisusta.
Tässä tutkimuksessa: ”Tärkeintä on ulkonäkö”

3. TUTKIMUKSEN SUUNNITTELU

- muuttuja = asia, joka liittyy tutkimukseen
- muuttujien valinta: ulkonäkö, persoonallisuus, älykkyys, sosiaalisuus

- muuttujien operationalisointi = muuttujien saattaminen mitattavaan muotoon:
  • ulkonäkö – 10 ihmisen arviointi

  • persoonallisuus - persoonallisuustesti

  • älykkyys - älykkyystesti

  • sosiaalisuus – yhteydenotot muihin odotushuoneessa ja ryhmähaastattelussa
- esitutkimukset:
tutkittiin edellä mainitut muuttujat

- menetelmän valinta:
discoilta, jossa arvottujen parien tulee olla koko ilta yhdessä kysely parin haluttavuudesta treffikumppaniksi

- koehenkilöiden valinta:
700 vapaehtoista nuorta miestä ja naista (usein opiskelijoita)


4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA AINEISTON KERUU
Discoilta pidettiin ja sen jälkeen koehenkilöt täyttivät kyselylomakkeen. Sen tärkein kysymys oli, että haluaisitko lähteä uudestaan treffeille tämäniltaisen parisi kanssa.

5. TILASTOLLINEN ANALYYSI JA TULOKSET
- hypoteesi piti paikkansa: ”Ulkonäkö on tärkein tekijä, kun saadaan ensivaikutelma vastakkaisen sukupuolen edustajasta”

6. TUTKIMUKSEN KRITISOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET
- virhelähteet ja häiriötekijät analysoidaan:
ulkonäön arvionti on vaikeaa,
seurallisuuden eli sosiaalisuuden arvionti on vaikeaa ja voi riippua tilannetekijöistä,
koehenkilöt eivät edusta koko väestöä

- luotettavuus:
häiriötekijät tarpeeksi pieniä tutkimuksen tulos on tieteellinen tosiasia

- yleistettävyys:
otos on tarpeeeksi suuri tulos on yleistettävissä länsimaiseen kulttuuripiiriin (ainakin amerikkalaiseen)

otos = perusjoukosta valittu ryhmä, jota tutkitaan (tässä: ne 700 discoillassa)

perusjoukko = joukko, josta otos on valittu; joukko, josta halutaan tietoa (tässä: amerikkalaiset 20-30 –vuotiaat opiskelijat)

7. TUTKIMUKSEN JULKAISU
- muut tutkijat pääsevät arvioimaan tutkimusta

- saa aikaan uutta tutkimusta, esim. sama tutkimus toistetaan eri kulttuuripiireissä

- käytännön ongelmien ratkaisu


Psykologinen tutkimus s. 24-28




Huomaa: yllä olevaa taulukkoa EI TULE tulkita niin, että vain tuossa taulukossa mainitut yhdistelmät tutkimusotteista ja tiedonkeruutavoista ovat mahdollisia. Värikkäillä suunnikkailla merkityt tutkimukset 1-6 ovat vain esimerkkejä.




Kontrolloitu koe s.24-25



• käytetään tutkittaessa syysuhdetta, eli
aiheuttaako X asian Y

vaikuttaako X asiaan Y

syysuhteen peruskaava: X Y

esim.
nautitun
alkoholin    reaktioaika
määrä

TAI

sosiaalinen
paine        ihmisen reaktio


• kuuluisia psykologisia kokeita   (linkit suomenkieliseen Wikipediaan):
Philip Zimbardon Stanfordin vankilakoe - rajoittamattoman vallan vaikutus

Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe - kuinka pitkälle ihminen tottelee jopa tappavia käskyjä?

Solomon Aschin janakoe - sosiaalisen paineen vaikutus
• koehenkilöitä yleensä kymmeniä, joskus jopa satoja

• tämän nettisivun alussa mainittu Ensivaikutelma vastakkaisen sukupuolen edustajasta -tutkimus on tyypiltään kontrolloitu koe

• usein laboratorio-olosuhteet häiriöiden eliminoimiseksi


Z = häiriömuuttujat
• ensin ongelma, sitten HYPOTEESI eli oletus ongelman ratkaisusta eli oletus asioiden välisestä suhteesta

• OPERATIONALISOINTI = muuttujat saatetaan mitattavaan muotoon


  X on RIIPPUMATON MUUTTUJA
  Y on RIIPPUVA MUUTTUJA

  X Y




• riippumaton muuttuja on se, jota kokeen johtaja säätelee, esim. annetun alkoholin määrä

• riippuva muuttuja on se, jonka muutoksia tutkitaan
yleensä koehenkilön reaktio
esim. reaktioaika tai tunnetilan muutos tai käyttäytymisen muutos.

Muistisääntö:


eli ihmisen reaktio on aina riippuva muuttuja



Kenttätutkimus s. 25



• laboratorion tai muun järjestetyn koeasetelman ulkopuolella tapahtuvaa tietojen keruuta

• eroaa kontrolloidusta kokeesta siten, että tutkija ei voi säädellä olosuhteiden vaihtelua

• kenttätutkimuksessa tutkija vain kirjaa tarkasti ylös tutkitun ilmiön vaihtelut ja etsii niille mahdollisia syitä
esim. oppilaiden käyttäytyminen välitunnilla
• kenttätutkimuksessa ei voi tehdä varmoja syy vaikutus -päätelmiä

• tulosten yleistettävyys pyritään varmistamaan valitsemalla otos mahdollisimman satunnaisesti perusjoukosta
esim. nettikyselyn tai Facebook-kyselyn tulosta ei voi yleistää koskemaan kaikkien suomalaisten mielipidettä



Tapaustutkimus s. 25



• yleensä jonkun ongelmatilanteen tutkiminen:
  1. Yksi ihminen

    esim. ihmisen mielenterveyden tutkiminen ja häiriön syyn etsiminen

  2. Muu tapaus


• tutkimuksen tulosta ei voi yleistää

• yksittäistapauksesta saadaan syvällisesti tietoa

• toimintatutkimus
= samanaikaisesti pyritään löytämään ongelmien syy ja ratkaisemaan ongelmat
esim. terapia, työpaikan ongelmat



TIEDONHANKINTAMENETELMÄT


Havainnointi s.24-25



• havainnointi = observointi = tarkkailu

• pääjako:
  1. Tarkkailusta on tiedotettu

  2. Tarkkailusta ei ole tiedotettu

• apuvälineinä nykyään aina videointi, joskus myös puoliläpäisevä peili

• itsetarkkailu = introspektio
ongelmana kaunistelu ja muistivirheet



Haastattelu ja kysely s.24-25



• kyselylomakkeet ja haastattelut:
  1. Strukturoitu = valmiit vastausvaihtoehdot

  2. Vapaamuotoinen = ei ole valmiita vastausvaihtoehtoja, vaan vastataan omin sanoin

• tyypillinen vastausmatriisi:

• tyypilliset vääristymät:
  • taipumus käyttää keskivaihtoehtoja

  • taipumus käyttää myönteisiä ilmaisuja

  • asioiden kaunistelu

  • (joskus) huijaaminen
        samaa asiaa tulee kysyä monella
            eri tavalla



Mittaus s.24-25



• fysiologiset mittaukset, esim.
  • aivosähkökäyrä eli EEG
    EEG = elektro-enkefalo-grafia

  • ihon sähkövastus eli GSR
    GSR = galvanic skin response
    eli ns. valheenpaljastuskone

  • aivojen magneettimittaus eli MRI



Testit s.24-25


= psyykkisten ominaisuuksien mittaamiseen tarkoitettuja tehtäviä

• testi on ennalta laadittu valmis materiaali, kokeiltu tehtäväsarja

• tutkitaan ihmisten ominaisuus- ja suorituseroja

• päälajit:
1) Älykkyys- ja kykytestit

2) Persoonallisuustestit

• testejä käytetään muun tiedonhankinnan yhteydessä

• testissä on
  • pisteytys

  • normiarvot
    esim. näin monta pistettä saaneet ovat näin älykkäitä

• testi standardoidaan eli sopeutetaan kunkin maan olosuhteisiin.
Esim. jos alkuperäisessä testissä kysytään: ”Mihin ilmansuuntaan lähdetään, jos mennään Los Angelesista New Yorkiin?” niin Suomessa voidaan kysyä ”Turusta Helsinkiin?”

• testit ovat kulttuurisidonnaisia
esim. mikä tämä on:  

• onko olemassa kulttuurivapaita testejä?
esim. kuviopäättelytestejä monet pitävät kulttuurivapaina

• hyvän testin kriteerit:
1) Pysyvyys eli reliabiliteetti = testin tulos pysyy samana eri mittauskertoina

2) Pätevyys eli validiteetti = testi mittaa sitä, mitä sen tuleekin mitata


ÄLYKKYYSTESTIT


• yleisälykkyyttä voidaan tutkia kuviopäättelytesteillä – looginen päättely


• älykkyystesteissä tutkitaan lisäksi

      - muisti

      - kielellinen kyky

      - matemaattinen kyky

      - avaruudellinen hahmotus

      - luovuus




PERSOONALLISUUSTESTIT s. 410-413


1) Normitetut persoonallisuustestit

= ihminen vastaa kysymyksiin ja hänen vastauksiaan verrataan normipisteisiin
voidaan päätellä, mitkä ominaisuudet korostuvat vastaajan persoonallisuudessa
esim. ulos- vai sisäänpäinsuuntautunut eli ekstrovertti vai introvertti, vainoharhaisuus…


2) Projektiiviset persoonallisuustestit

= testattavalle esitetään epämääräisiä ärsykkeitä, yleensä kuvia, ja hänen tulee kertoa, mitä hän näkee kuvassa



- lauseentäydennystestit = testattavalle annetaan lauseen alku ja hänen tulee jatkaa siitä, esim.

      ”Pelkään…”

      ”Toivon…”

      ”Minusta tuntuu siltä, että perheeni…”

      ”Minusta tuntuu siltä, että ihmiset…”






Korrelaatio s.24-25



• korrelaatio kuvaa kahden muuttujan välistä suoraa eli lineaarista riippuvuutta

• mitä enemmän korrelaatiokerroin poikkeaa nollasta, sitä voimakkaampaa muuttujien välinen riippuvuus on

• korrelaation arvo vaihtelee arvojen 1 ja -1 välillä

• korrelaation arvo 1 tarkoittaa, että muuttujien välillä on täydellinen suora riippuvuus,
esim. alkoholin määrä ja reaktioaika

• korrelaation arvo -1 tarkoittaa täydellistä käänteistä lineaarista riippuvuutta,
esim. alkoholin määrä ja kyky tehdä taitotemppuja

• korrelaation ollessa 1 tai -1 toisen muuttujan arvon voi laskea tarkasti toisen arvosta

• korrelaation arvo 0 tarkoittaa, että muuttujien välillä ei ole lainkaan suoraa riippuvuutta

• erilaisia korrelaatioita:


            Kuvalähde: Wikipedia


• riippuvuus voi olla vahva, vaikka korrelaatio olisi nolla. Riippuvuus on tällöin epälineaarinen, eli se ei ole suora.

• korrelaatio ei todista x y -syy-seuraussuhdetta. Mahdollisuuksia:
  • korrelaatio voi olla pienestä otoksesta johtuva sattuma

  • y on x:n syy

  • jokin kolmas asia voi olla sekä x:n että y:n syy,
    esim. jäätelönsyönti ja hukkumiset ovat kumpikin runsaampia kesällä, mutta eivät silti ole toistensa syitä vaan kuumuus on molempien syy

• usein korrelaatio on kuitenkin hyvä vihje mahdollisesta syy-seuraussuhteesta.





Kehityspsykologinen tutkimus s.150-151



Kehityspsykologisessa tutkimuksessa käytetään yleisiä psykologisia tutkimus- ja tiedonhankintamenetelmiä (kyselyt, haastattelut, havainnointi, psykologiset testit jne.).
Näiden lisäksi seuraava jaottelu on tärkeä juuri kehityspsykologisessa tutkimuksessa:


PITKITTÄISTUTKIMUS
  • samoja koehenkilöitä tutkitaan eri-ikäisinä kaksi tai useampia kertoja

  • selvitetään yksilön elämässä tapahtuvia muutoksia pitemmällä aikavälillä
    esim. puheen kehittyminen symbolifunktion heräämisestä nuoruuteen

  • voidaan verrata kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri koehenkilöiden kasvuilmapiiri ja elämän muutokset/kokemukset huomioiden

  • koehenkilöiden määrä on tavallisesti rajallinen ja tutkimus kestää useampia vuosia tai vuosikymmeniä
    esim. Jyväskylän yliopiston prof. Lea Pulkkisen tutkimus, jossa seurattiin vuodesta 1968 (8-vuotiaina) yhteensä n. 350 tytön ja pojan elämää aina vuoteen 2001 asti (n. 42 vuotiaaksi). Katso tutkimuksen yksi tulos neljästä erilaisesta elämän kehityskulusta täältä.


POIKITTAISTUTKIMUS
  • samalla kertaa tutkitaan useita samanikäisiä ihmisiä (esim. 10-vuotiaita)

  • saadaan selville, millaisia ovat juuri tietyn ikäiset ihmiset


KAKSOSTUTKIMUS

= erillään asuneiden identtisten kaksosten tutkiminen
  • identtisillä kaksosilla on sama perimä, eli he ovat geneettisesti katsoen sama ihminen

  • jos he ovat kasvaneet eri ympäristöissä, kaikki heidän eroavaisuutensa ovat siis ympäristön aikaansaannosta

  • kuuluisa esimerkki ovat amerikkalaiset kaksi Jimiä

  • kaksostutkimus antaa tärkeää tietoa kehityspsykologian keskeiseen geenit vai kasvatus –kysymykseen: ovatko ihmisten piirteet geenien vai kasvatuksen tulosta (englanniksi ”nature or nurture” eli luonto vai kasvatus)?

 

2. KEHITYSPSYKOLOGIA


Syntymää edeltävä kehitys



• Syntymää edeltävät kehitysvaiheet:
  1. Soluvaihe

    • kaksi ensimmäistä viikkoa hedelmöityksestä

    • munasolu kiinnittyy kohdun seinämään

  2. Alkiovaihe

    • 3. viikosta 11. viikkoon

    • sydän alkaa toimia, verenkiertoelimistö muodostuu, raajat muodostuvat jne.

  3. Sikiövaihe

    • 11. viikosta syntymään

    • lapsi alkaa liikkua ja kehittyy

• Syntymä on uuspsykoanalyytikkojen mukaan ihmisen traumaattisin kokemus

• Lapsi on altis fyysisiin epämuodostumiin ja kehityshäiriöihin erityisesti 3. raskausviikosta 3. kuukauteen
(ns. prenataaliset häiriöt)


• Häiriöitä aiheuttavat:
  • äidin huono ravitsemus, lääkitys, päihteet, stressi, ahdistuneisuus

  • sairaudet raskauden aikana, esim. vihurirokko

  • vaikeudet synnytyksen yhteydessä (hapenpuute)

• FAS = Fetal Alcoholic Syndrome johtuu äidin raskaudenaikaisesta runsaasta alkoholin käytöstä, oireina mm. pään ja kasvojen poikkeavuus sekä pienipäisyys, ärtyisyys, ylivilkkaus, kehityksen jälkeenjääneisyys jne.

• AD/HD = Attention Deficit and Hyperactivity Disorder, joka ilmenee mm. tarkkaavaisuuden häiriöinä,
esim. ei voi keskittyä, jos joku vähänkin puhuu tai liikkuu tai kuuluu jotain ääniä
yliaktiivisuutena ja impulsiivisuutena. Syynä mahdollisesti perintötekijät sekä aivojen hapenpuute synnytyksessä.
Kouluissa voidaan tarkkaavaisuushäiriöisille lapsille antaa tuoliksi iso jumppapallo. Tällöin lapsi/nuori voi koko ajan istuessaan olla pienessä liikkeessä. Tämä auttaa lasta/nuorta keskittymään.

• CP = Cerebral Palsy (motorisia häiriöitä aiheuttava aivovaurio)

• Downin syndrooma (entinen mongoloidismi)
= 21 trisomia eli ihmisellä on 21. kromosomi kolminkertaisena.

• oppimista tapahtuu jo sikiökaudella
esim. japanilaisten Andon ja Hattorin tutkimus lentomelualueilla jo sikiökaudella eläneiden vauvojen tottumisesta lentomeluun.


Vauvaikä

s.155-

• Lapsi oppii aluksi tottumalla ja ehdollistumalla ja myöhemmin myös matkimalla

Tätä oppimista on tapahtunut jo sikiökaudella:
esim. lapsi on tottunut (habituaatio) erilaisiin ääniin (äidin sydämenlyönnit, jotka myöhemminkin rauhoittavat)

• Muodostuu mielikuvia tutuista esineistä ja ihmisistä


• VAUVAN AISTIT:
1. Tuntoaisti tärkein; lapsi kokeilee kaikkea suullaan, joka on herkkä kosketukselle

2. Näköaisti: erottaa pimeän, valoisan ja värejä, hahmottaa kokonaisuuksia ja myöhemmin myös osat

3. Kuuloaisti toimii jo sikiövaiheessa; lapsi reagoi rytmisiin ääniin (äidin sydänääni) ja puheen sävyyn

4. Makuaisti: vauva erottaa karvaan ja makean ja perusmaut parissa viikossa

5. Hajuaisti toimii heti, oppimistuloksena lapsi erottaa kulttuurinsa suosimat ja vieroksumat hajut

• REFLEKSIT eli heijasteet ovat tahattomia synnynnäisiä hermotoimintoja, useimmat suojaliikkeitä
- lapsella on aluksi ns. primaareja eli ensisijaisia heijasteita, joista useat häviävät ensimmäisen ikävuoden aikana keskushermoston (aivojen) kehittyessä
  • imemisrefleksi laukeaa suuta kosketettaessa

  • tarttumisrefleksi käsissä ja jalkapohjissa

  • sukellusrefleksi estää vauvaa hengittämästä vettä

• Kehitys on:

Kefalokaudaalista eli päästä jalkoihin etenevää:
lapsi kykenee ensin hallitsemaan päänsä, sitten vartalonsa lihakset, sitten istuu ja vasta lopuksi hallitsee jalkansa (seisoo ja kävelee)
sekä

Proksimodistaalista eli kehon keskeltä sivuille tapahtuvaa:
ensin lapsi hallitsee hartioiden lihakset, sitten käsivarren, sitten ranteen ja lopulta hallitsee sormien hienomotoriikan

• Kosketuskontaktit ovat tärkeitä vauvalle oman kehon hahmottamisessa kosketuksen tärkeys, vrt. vauvahieronta




Minän muotoutuminen - Daniel Sternin teoria     s.164-167



1. YDINMINÄN SYNTY

Vauvalle syntyy perustunne omasta itsestä 0-3 kk:n aikana ja siihen sisältyy mm.
A. Kehonkaava, jolloin vauva tunnistaa kehonsa rajat

B. Kokemukset omista tunteista
(ilo, inho, hämmennys, kiinnostuneisuus, paha olo jne.)

C. Käsitys toisesta ihmisestä (tunnistaa läheiset ihmiset, kasvojen piirteet, äänen, tuoksun jne.)


2. VUOROVAIKUTUKSELLINEN MINÄ

syntyy 3-6 kk:n iässä.
- vauvan tarkkaavaisuus suuntautuu ihmisiin

- on tärkeää, että vanhemmat kykenevät lukemaan vauvan sanattomia viestejä ja vastaamaan niihin oikealla tavalla tunteiden säätely

- vastaavuuden periaate: vanhempi ymmärtää, mitä vauva eleillään ja ääntelyillään viestii

- sosiaalinen mallintaminen: vauva mallintaa aikuisen viestimää tunnetilaa ja palautteen perusteella tulkitsee omia sisäisiä kokemuksiaan


3. ITSEN EROTTUMINEN MUISTA
            noin (6-8 kk)
- lapsi haluaa jakaa huomion esim. innostuessaan jostakin lelusta näin hän osaa erottaa oman sisäisen kokemuksensa muiden kokemuksista

- vierastaminen osoittaa, että lapsi erottaa tutut vieraista

- vierastilannekoe, jossa lapsi jää huoneeseen yksin vieraan kanssa vanhemman lähdettyä pois
Miten lapsi reagoi vanhemman lähdettyä?
Miten lapsi reagoi vanhemman tultua takaisin?




Herkkyyskausi ja kriittinen kausi s. 142


HERKKYYSKAUSI
on kypsymisen kautta muodostunut kehitysvaihe, jolloin jonkin taidon oppimiskyky on nopeinta. Lapsi on erityisen altis oppimaan jotain.
Perustuu hermosolujen välisten synapsiyhteyksien muodostumiseen ja turhien synapsiyhteyksien vähenemiseen.
Hyvä esimerkki on kielen oppiminen.


KRIITTINEN KAUSI
on ajanjakso, jolloin lapsen on saatava tiettyjä ärsykkeitä, muuten jokin taito jää syntymättä. Hyvä esimerkki on kielen oppiminen; vrt. ns. villilapset. Jos lapsi ei kuule ihmiskieltä ennen seitsemättä ikävuotta, jää ihmisen symbolinen kieli lopullisesti vajaaksi (lapsi käyttää kieltä vain signaaleina).
wild child psychology.  Googlen kuvahaku




Leikki s.178-179



• lasten rajaton mielikuvitus näkyy leikeissä
children playing.  Googlen kuvahaku

• lapsi työstää vaikeita asioita ja elämänsä ongelmia leikeissä. Vaikeita asioita toistetaan leikeissä kerta toisensa jälkeen, kunnes lapsi pääsee asian yli.

• lapsi kokeilee ja harjoittelee eri rooleja leikeissään

• leikin käyttö terapiassa:
- terapeutti seuraa lapsen leikkiä (usein puoliläpäisevän peilin kautta)

- lapsi ilmaisee elämänsä ongelmia leikeissään

- terapeutti ottaa osaa leikkiin, kun leikkiä käytetään osana terapiaa

• leikki kehittää lapsen
  • sosiaalisuutta

  • tunne-elämää

  • kognitiivisia taitoja
    (havaitseminen, ajattelu, muisti, luovuus (mielikuvitus!))

  • persoonallisuutta



Leikin muodot s.179 ruskeapohj.


1. Yksinleikki (2 v.)


2. Rinnakkainleikki (3 v.)

      - lapsi leikkii omaa leikkiään

      - toisen lapsen läsnäolo tajutaan,
        mutta yhteyttä ei ole


3. Sivuava leikki (4 v.)

      - lapsi lainaa tavaroitaan ja
        välineet jaetaan toisen kanssa.


4. Yhteis- ja ryhmäleikit (5 v.- )

      - kouluiän myötä

      - alakoulusta lähtien tytöt ja
        pojat leikkivät omissa ryhmissään




Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria s. 160, 489



• John Bowlby, Iso-Britannia, psykoanalyyttinen koulukunta



KOLME ERILAISTA KIINTYMYSSUHDETYYPPIÄ


1. TURVALLISESTI KIINTYNEET
- ilmaisevat todelliset tunteensa

- luottaa saavansa huomiota

2. VÄLTTELEVÄSTI KIINTYNEET
- välttävät negatiivisten tunteiden ilmaisua

- käyttäytyvät kiltisti

3. RISTIRIITAISESTI KIINTYNEET
- eivät luota siihen, että saavat huolenpitoa

- ilmaisevat itsensä voimakkaasti eli hakevat häiriköinnillä huomiota

• lapsen kiintymyssuhdetyyppi näkyy vierastilannekokeessa




Eriksonin psykososiaalinen kehitysteoria s. 206-209



• Erik H. Erikson, USA, psykoanalyyttinen koulukunta

• ihminen kohtaa eri ikäkausina erilaisia KRIISEJÄ eli KEHITYSTEHTÄVIÄ, jotka uusi ikäkausi tuo ihmisen eteen

• kehitystehtävien hyvä läpikäyminen on tasapainoisen kehityksen ehto



ERIKSONIN TEORIAN VAIHEET


  1. PERUSLUOTTAMUS – EPÄLUOTTAMUS
          ensimmäinen ikävuosi

    • lapsi saa hyvän hoidon ja rakkautta
      perusluottamus

    • myöhempi itseluottamus ja luottamus maailmaan perustuu paljolti ensimmäisenä ikävuotena syntyneeseen perusluottamukseen


  2. ITSENÄISYYS – EPÄILY JA HÄPEÄ
          toinen ja kolmas ikävuosi eli
          yksi- ja kaksivuotias lapsi

    • oman itsen hallinta:

      • motoriikka (=liikkuminen)   itsenäisyys

      • virtsaamisen ja ulostamisen hallinta,
        vanhempien tulee olla iloisia kakasta ja pissasta potassa   itsenäisyys


  3. ALOITTEELLISUUS - SYYLLISYYS
          leikki-ikä, noin 3-7 vuotta

    • lapsi on aktiivinen leikeissään, esim. aikuisroolileikit (kotileikeissä äiti, isä…)

    • mielikuvituksen tärkeys (merirosvot, Batman, rosvot ja poliisit, hevosleikit…)

    • lapsi kokeilee toiminnan rajoja

    • lasta ei saa leimata (”paha”, ”tyhmä”)


  4. AHKERUUS - ALEMMUUS
          kouluikä, 7v. - 12/13-v.

    • lapsi on luonnostaan ahkera

    • ei pidä vaatia täydellisyyttä ( alemmuus)


  5. IDENTITEETTI – ROOLIEN HAJAANNUS
          nuoruus, noin 12-20 v.

    • oman persoonallisuuden löytäminen,
      vrt. roolipelit tai tietokonepelit, jossa ollaan tietyssä roolissa = nuori kokeilee ja harjoittelee erilaisia rooleja
    • maailmankatsomuksellinen pohdinta (uskonto, filosofiat, etiikka…)


  6. LÄHEISYYS - ERISTÄYTYMINEN
          varhaisaikuisuus, n. 20-35v.

    • intiimit suhteet

    • häiriönä donjuanismi = jatkuva valloittamisen tarve
      vrt. ”jos ei lapsena ole saanut olla sylissä, kiertää myöhemmin sylistä syliin”


  7. LUOMISKYKY - LAMAANTUMINEN
          aikuisuus, noin 35-65 v.

    • työ ja lapset: aikuinen luo työssään sekä luo uuden sukupolven

    • luovuutta voi käyttää sekä ammatissa että harrastuksissa


  8. MINÄN EHEYS - EPÄTOIVO
          seniori-ikä, vanhuus eli
          noin 65 v.

    • ”olen elänyt hyvän elämän” eheys

    • kauhu kuoleman edessä on usein epätoivoa hukkaan menneestä elämästä    epätoivo



Muistisääntö: PIA AILLE.




Piagetin kognitiivisen kehityksen teoria s. 177, 183, 191 ja 198



• kognitiivinen = tietoon liittyvä

• Piaget oli biologi korosti perimää ja kypsymistä
vrt. neuvostoliittolainen Vygotski korosti samaan aikaan ympäristön vaikutusta



TEORIAN KESKEISET TERMIT


• SKEEMA = järjestäytynyt toimintakokonaisuus, esim. kirjoittaminen, kävely, jääkiekon pelaaminen…
Esim. pienen vauvan ensimmäinen skeema on imeminen. Lapsi tutkii kaikkia esineitä laittamalla ne suuhunsa. Suuhun laittaminen on pienen lapsen toinen skeema.
Tässä siis vanhaa skeemaa (imeminen) käytetään uuteen tehtävään (suuhun laittaminen ja esineiden tutkiminen).
Tätä Piaget kutsui ASSIMILAATIOKSI eli SULAUTTAMISEKSI. Eli uusi toiminto sulautuu vanhaan skeemaan. Assimilaatiossa eli sulauttamisessa skeema (tässä imeminen) ei siis muutu.

• AKKOMMODAATIOSSA eli MUKAUTTAMISESSA skeema muuttuu.
Esim. jarrutuksen skeeman muuttuminen, kun vaihdetaan jalkajarrullisesta polkupyörästä käsijarrulliseen polkupyörään.



PIAGETIN TEORIAN VAIHEET


  1. SENSOMOTORINEN VAIHE
                0-2 vuotta

    • lapsen kognitiivinen toiminta ilmenee:

      1. Sensorisena = aistitiedon vastaanotto

      2. Motorisena = liikkumisena

    • ensimmäisen ikävuoden lopussa pitäisi syntyä esinepysyvyys, eli käsitys siitä, että esineet ovat olemassa myös silloin, kun niitä ei näy.
      Esim. jos vauvalle on syntynyt esinepysyvyys, vauva lähtee tavoittelemaan nallea kiertämällä eteen laitetun esteen.
    • tämän vaiheen aikana pitäisi syntyä myös symbolifunktio = lapsi ymmärtää sanan ja sen edustaman asian liittymisen yhteen.
      Esim.    =  "auto"


  2. ESIOPERATIONAALINEN VAIHE
                noin 2 - 6/7 vuotta

    • mielikuvituksen suuri osuus: mielikuvitusleikit ja mielikuvitusolennot sekä mielikuvitusystävät

    • lapsi sitoutunut omaan näkökulmaansa,
      esim.
      Missä asut?Häh, kotona
    • säilyvyyden huono ymmärtäminen
      esim. kummassa on enemmän:
      …………
      .     .     .     .     .     .     .
    • virheelliset analogiat = kahden samankaltaisen asian virheellinen rinnastus,
      esim. hangelle kaadettu kesäkeitto tuo kesän tai kattilaan pillillä puhaltaminen keittää ja kypsyttää perunat!


  3. KONKREETTISTEN OPERATIOIDEN VAIHE
                noin 6/7 – 11/12 vuotta

    • sitoutuminen omaan näkökulmaan vähenee: asioita voi olla olemassa vaikkei niitä näkisikään:
      menneisyys – tulevaisuus
    • kognitiivista kehitystä tapahtuu monella eri tavalla:
      LUOKITTELU:
      esim.
      mänty ja kuusi    puu

      KÄSITTEIDEN YMMÄRTÄMINEN

      SYY-SEURAUS –SUHTEET:
      maaginen ajattelu vähenee

      KÄÄNTEISET OPERAATIOT:
      esim.
      kun 1+2=3,
      niin 3-2=1

      SÄILYVYYKSIEN YMMÄRTÄMINEN:
      lapsi ymmärtää, että kun vettä kaadetaan kapeasta lasista leveään lasiin, niin veden pinta jää matalammalle
    • operaatio =asia osataan kääntää mielensisäisesti eli ajattelulla

    • ajattelun konkreettisuus näkyy mm. sananlaskujen ymmärtämisessä,
      esim. ”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” ”Vyö!”


  4. FORMAALISTEN OPERATIOIDEN VAIHE
                noin 11/12 -vuotta

    • välittömät havainnot eivät enää ole ajattelun perustana
      ajattelun abstraktisuus lisääntyy

      eettinen ja maailmankatsomuksellinen pohdinta
    • aikaulottuvuudet hallintaan
      menneisyys-nykyisyys-tulevaisuus
    • luokittelu kehittyy
      esim. kuinka monta erilaista ruokaa saa näistä:
      • kolme salaattia
      • kolme lisuketta
      • kolme pääruokaa
    • käsitehierarkiat ymmärretään




Lähikehityksen vyöhyke s.



• käsitteen loi venäläinen Vygotsky

• lähikehityksen vyöhykkeellä tarkoitetaan tilaa yksilön nykyisen kehitystason ja seuraavan kehitystason välillä.

Lähikehityksen vyöhykkeellä yksilöllä on mahdollisuus sopivan avun (esim. vanhempi) turvin oppia taito, jota hän ei yksin vielä oppisi, ja yltää suorituksiin, joihin hän ei pääsisi ilman ulkoista tukea.
Hyvä esimerkki tästä on polkupyörällä ajamisen oppiminen.




Leikki- ja kouluikä s.170-183



• Leikki- ja kouluiän keskeiset piirteet on esitelty kehitysteorioiden yhteydessä (mm. Erikson, Piaget ja Stern)




Nuoruus s.184-191



• siirtymävaihe lapsesta aikuiseksi

• Perinteiset nuoruusiän vaiheet:

1. Varhaisnuoruus
(12.-15. ikävuoteen)
  • murrosikä eli puberteetti alkaa

  • kuohuntavaihe

  • fyysinen kypsyminen aikuisuuteen alkaa

  • emotionaalinen irtautuminen vanhemmista alkaa tapahtua

  • uudet kaikkivoipaisuuskuvitelmat

  • tukena ystävät ja nuorisokulttuuri

  • uusi uhma (näkyy mm. tunteiden projisoimisessa eli heijastamisessa vanhempiin, opettajiin jne.)

2. Nuoruusiän keskivaihe (15-18 v.)
  • oman identiteetin etsintä

  • nuoruuden kriisit: ihmissuhteet, uranvalinta

  • kavereiden sosiaalinen normipaine

  • tavoitteena identiteetin löytäminen sukupuolisuudessa, ammatissa, yhteisössä, yhteiskunnassa, kulttuurissa

  • nuori ei ole enää holhottava, vaan aktiivinen osallistuja

3. Myöhäisnuoruus (18.-25.v)
  • identiteetti vakiintuu

  • tunne-elämä tasoittuu

  • pyrkimys seurustelusuhteeseen

  • tulevaisuus tärkeää

  • uusi irtautumisen vaihe

• Protestivaiheessa (
vaihe 1) nuori kapinoi eron ahdistuksen ja toisaalta erohalun vuoksi

• Hajoamisen vaiheessa (vaihe 2) lapsuuden ihmissuhteiden tilalle tarvitaan uusia ihmisiä

• Uudelleenmuokkautumisen vaiheessa (vaihe 3) yksilöidytään, löydetään uudet ihmiset ja turvallisuus

• Oman käsityksen itsestä tulisi olla tasapainossa muiden käsityksen kanssa
- ts. subjektiivinen ja objektiivinen identiteetti
- subjektiivinen identiteetti = ihmisen oma käsitys itsestään
- objektiivinen identiteetti = muiden käsitys ihmisestä

- häiriönä narsismi = itserakkaus
(kreikkalainen taru: kertomus Narkissos-nuorukaisesta, joka eläisi vanhaksi, ellei koskaan näkisi itseään. Hänestä kasvoi nuori komea mies, johon kaikki naiset rakastuivat. Mm. Echo-niminen nymfi, Narkissos ei näe häntä. Echo suuteli Narkissosta, mutta tämä pakeni huutaen, ettei voi sietää häntä suutelevia naisia. Rakkauden jumalatar Afrodite rankaisi Narkissosta sallimalla hänen nähdä oma kuvansa veden pinnasta, Narkissos rakastui omaan kuvaansa eikä voinut enää poistua kuvansa luota vaan turhautuneena tappoi itsensä. Apollo-jumala muutti kuolleen Narkissoksen narsissiksi.




Aikuisuus s.192-198



• Vähän yli 20-vuotiaana ihminen on fyysisen kehityksensä huipulla

• Biologisesti paras aika lasten hankkimiseen on n. 20-vuotiaana


• Symbioottinen parisuhde
  • seurustelun ja avioliiton perusta luodaan jo varhaislapsuudessa: perusturvallisuus

  • rakastumiseen liittyy regressio (=taantuma): paluu vauvaiän kaltaiseen symbioosiin suhteessa rakastettuun

  • seksuaalisuuden muovautuminen osaksi persoonallisuutta tapahtuu parhaiten turvallisessa, läheisessä ja pysyvässä parisuhteessa

• Postformaalinen ajattelu, jossa aikuinen ihminen ymmärtää ajattelunsa rajoittuneisuuden ja tietonsa ja päätelmiensä epätäydellisyyden


• Erilaisia aikuisiän kriisejä
  • avioero
    (Suomessa vuosittain noin 13000)

  • lapset lähtevät kotoa

  • omat vanhemmat kuolevat

  • elimistössä muutoksia, voimat heikkenevät, naisilla vaihdevuodet n. 50-vuotiaana

  • siirtyminen vanhuuteen




Vanhuus eli seniori-ikä s.199-205



• eläkeikä aloittaa vanhuuteen siirtymisen, mutta nykyään useat 65-vuotiaat ovat niin hyväkuntoisia, että vanhuudesta voidaan puhua vasta 70-75 –vuoden iässä.

• ”vanhus” tai ”vanhuus” –sanoja pidetään usein leimaavina ja siksi suositaan sanoja seniori tai ikääntynyt.


• Tyypillisiä piirteitä vanhuudessa eli seniori-iässä:
  • toverisuhteet muuttuvat,
    esim. työn ihmissuhteet jäävät pois

  • harrastusten löytäminen voi olla vaikeaa

  • puolison kuolema

  • elämän rajallisuuden tiedostaminen




Ihmisen psyyke ja taidot rakentuvat aikaisempien vaiheiden päälle s.199-205



• ihmisen kehityksessä ensimmäiset vaiheet ovat tärkeimpiä

• kehityksessä jokainen vaihe rakentuu edellisten pohjalle:



Täysin ongelmaton kehitys on harvinainen, ehkäpä jopa mahdoton.


Kehityksen ”pyramidin” voivat kaataa esim. insesti prostituutio
tai lapsuuden tai nuoruuden vakavat ongelmat huumeet, rikollisuus.





Kehityksen ”pyramidin” voivat suoristaa korvaavat kokemukset:
  • hyvä ihmissuhde, esim. isoäiti tai naapurin täti, joka antaa kaakaota ja voileipiä sekä turvallisuutta, kun kotona kaikki on pielessä

  • nuoruudessa seurustelusuhde voi muodostua tärkeäksi korvaavaksi kokemukseksi

  • harrastuksen vetäjä tai valmentaja voi usein olla lapselle ja nuorelle korvaava kokemus, esim. tärkeä isä- tai äitihahmo

  • nuoruus on ”toinen mahdollisuus”, koska ihminen voi jo itse etsiä korvaavia kokemuksia, esim. harrastusten yhteydessä tai seurustelusuhteessa

GENOTYYPPI = ihmisen perimä

FENOTYYPPI = ihminen sellaisena kuin on


• kehityspsykologisen taustan huomioon ottaminen ei kuitenkaan ole determinismiä, eli että menneisyys (esim. lapsuus ja nuoruus) määräisi tulevaa elämää.

Yksilöillä on aina valinnan mahdollisuus, vaikka joillain ihmisillä tasapainoiseen elämään pääseminen vaatii enemmän kuin joltakin toiselta.

• ns. Matteus-vaikutus:
”Jolla on, sille annetaan. Jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin vähä, mikä hänellä on”,
esim.
lasta kehutaan,     hyvä itsetunto,       rohkeus 
turvallinen ja  --> menestys koulussa --> menestys
rakastava ympä-                                   
ristö                                             

lasta alistetaan,     huono itsetunto,     pelokkuus
turvaton ja kylmä --> heikko menestys  --> uhma     
ympäristö             koulussa             ongelmat 

• suoraa ennaltamääräytymistä ei kuitenkaan ole,
esim.
vaikea lapsuus    halu näyttää,          kova    
ja murrosikä,     että on joku;          työnteko
vaikea koti-  --> oppii, että mitään --> ja      
ympäristö         ei saa helpolla        menestys
                           

• lapsen juoksu, liikkuminen, peuhaaminen, kiipeily ym. motorinen harjoittelu (motorinen=liikkumiseen liittyvä) on tärkeää tiedolliselle kehitykselle (=kognitiiviselle kehitykselle).

Lasta ei kehitä pelkkä kehittävien lauta- tai tietokonepelien ääressä istuminen.'
Esim. kömpelyys kognitiiviset häiriöt, kuten kielihäiriöt.






KOEALUE

- sivut 24-31  psykologinen tutkimus

- s. 142-209  kehityspsykologia

ja tietysti tämän nettisivumme asiat