PS 3 -kurssin
tiivistetyt asiat

          Aivoja


Peruskäsitteitä
Hermosolu
Aivot
Vireys ja uni
Aivot ja kognitiiviset toiminnat
Aistit-johdanto
Havaitseminen
Tarkkaavaisuus
Muisti
Ajattelu
Koealue   ,
PS 3 course study material in English - texts and videos
Study material in English - Khan Academy - mainly videos





Muutaman peruskäsitteen kertaus



• kognitiivinen = tietoon liittyvä

   Kognitiiviset toiminnot:
  1. Havaitseminen = tiedon vastaanotto

  2. Ajattelu = tiedon käsittely

  3. Muisti = tiedon säilytys

• assosiaatio = mielleyhtymä
Ajattelu perustuu assosiaatioihin, eli ihminen liittää asioita toisiinsa mielessään.

• sensorinen = havaintotoimintaan liittyvä

• motorinen = liikkumiseen liittyvä



AIVOT JA HERMOSTO




HERMOSOLUN TOIMINTA






• hermosolussa, neuronissa, on monia tuojahaarakkeita, dendriittejä

• hermosolulla on vain yksi viejähaarake, aksoni
Neuroni  suomenkielisessä Wikipediassa.

Aksoni voi olla jopa lähes metrin mittainen.




• hermosoluliitoksessa, synapsissa, tiedon kulku tapahtuu kemiallisen välittäjäaineen avulla.
Välittäjäaineita on kymmenittäin, mutta tärkeimmät ovat dopamiini, serotoniini, asetylkoliini ja noradrenaliini.
Solukalvon ionikanavat  suomenkielisessä Wikipediassa.

• Hermosoluliitos eli synapsi voi olla joko kiihdyttävä (aktivoiva) tai ehkäisevä:
  • kiihdyttävä synapsi lisää hermosolun reagoimisen todennäköisyyttä

  • ehkäisevä synapsi vähentää hermosolun reagoimisen todennäköisyyttä

• hermosolu toimii ”laskimena”: jos aktivoivia impulsseja tulee enemmän kuin ehkäiseviä, hermosolun pintakalvo muuttuu ja aksonia (viejähaaraketta) pitkin lähtee hermoimpulssi eli aktiopotentiaali


• hermoimpulssi viejähaarakkeessa eli aksonissa:

|                ^        ^   K+
|   Na+     Na+  |        |   |
|____________|___|________|___|_______
    K+       |   K+       |   |
             V           Na+  V
AKSONI
 _____________________________________
|                             SOLUN 
|                             PINTAKALVO
|    ^         ^            ^
     |         |            |  
     |         |            |   
 Normaali-  HERMO-      Palautuminen.
 tilanne,   IMPULSSI    Ionipumput
 jännite    jännite     pumppaavat
  -70 mV     +40 mV     Na+ ja K+ 
      \      /          -ionit takaisin 
       \    /           
        \  /
     Ero on 110 mV


• viejähaarakkeita eli aksoneita on kahdenlaisia:
__________________________________
      AKSONI
__________________________________
   
  Normaali hidas aksoni,
  esim. jomottava kipu

   
         _________________
________/ MYELIINITUPPI   \_______
AKSONI  |                 |
________|  GLIASOLU       |_______
        \_________________/
   
  Myeliinitupellinen nopea aksoni, 
  esim. nopea, viiltävä kipu.
  Tuntoaistimusten välitys.
  Liikekäskyjen välitys.
  Gliasolu on kiertynyt aksonin 
  ympärille.
  Aktiopotentiaalin sähkökenttä
  hyppää myeliinitupen yli
  (ns. salsatorinen eteneminen).

• ihmisen hermoston suuri joustavuus ja mukautuvuus johtuu siitä, että tarpeellisiin paikkoihin syntyy lisää synapsiliitoksia (vrt. kissanpentu pystysuorien viivojen maailmassa) ja tarpeettomat yhteydet häviävät:



Näin tapahtuu myös ihmisen oppiessa uusia taitoja tai tietoja. Tai ihmisen herkistyessä jollekin asialle, esim. sodassa koviin ääniin pelko.

Hermosolujen muutokset tapahtuvat unen aikana kunnon yöunen nukkumisen tärkeys tietojen ja taitojen oppimisessa.

• uudet synapsiliitokset muodostavat hermoverkkoja, jotka käsittelevät uutta tietoa.
Esim. käden supistajalihaksen eli hauislihaksen aktivointi on turhaa, ellei samalla käden ojentajalihasta rentouteta.

• aivot eroavat tietokoneesta siinä, että aivot käsittelevät tietoa rinnakkaisesti yhtä aikaa monessa hermoverkossa. Tietokone käsittelee tietoa peräkkäisesti, mutta valtavalla nopeudella.

• aivot voittavat tietokoneet ihmisille tärkeillä alueilla, esim. hahmontunnistuksessa (= mitä on edessäsi)

• aivoissamme on noin sata miljardia hermosolua.





VÄLITTÄJÄAINEET JA KÄYTTÄYTYMINEN

s. 223

SEROTONIINI - MUKANA HALUJEN JA TUNTEIDEN SÄÄTELYSSÄ

LIIKAA vaikutuksia:
      ujous
      pakkoneuroosit
      itseluottamuksen puute

LIIAN VÄHÄN vaikutuksia:
      väkivaltaisuus
      itsetuhoinen käytös
(suomalaisilta tapaväkivaltaisilta alkoholisteilta löydettiin alhaisia serotoniinipitoisuuksia)


NORADRENALIINI - AUTTAA AIVOJA VARAUTUMAAN VAARAAN

LIIKAA vaikutuksia:
      impulsiivinen väkivaltaisuus
      ylikiihtyneisyys

LIIAN VÄHÄN vaikutuksia:
      jännityksen etsintä
      suunniteltuja, kylmäverisia
          väkivallantekoja


ASETYLKOLIINI - mm. hengityksen säätely

hermokaasu estää asetylkoliinin toiminnan
hengitys lamaantuu


DOPAMIINI - mm. liikkuminen ja nautinto

- liikkuminen
(vrt. Jähmettyneiden heroinistien tarina, jossa huonosti tehty ns. design-huume tuhosi aivojen dopamiinia tuottavan osan ja ihminen jähmettyi täysin)

- dopamiinia liikaa
    mielleyhtymien löysyys:
  • skitsofrenia eli jakomielitauti
        harhat

  • Touretten syndrooma eli oireyhtymä, mm. pakonomaista kiroilua ja rumien puhumista sekä nopeita ja rajuja ei-tahdonalaisia liikkeitä

    Tourette's syndrome  YouTubessa


  • luovuus

- dopamiini liittyy nautinnon kokemukseen eli nautinnollisessa tilanteessa aivoissa vapautuu dopamiinia.
Huumeet lisäävät usein dopamiinia aivoissa ja ihminen kokee sen nautintona.
Dopamiini  suomenkielisessä Wikipediassa.




HERMOSOLUN TOIMINTAAN VAIKUTTAMINEN

s.

  1. Välittäjäaineisiin vaikuttaminen,  esim. monet psyykenlääkkeet

    • voidaan estää välittäjäaineen synty

    • postsynaptisen kalvon reseptorien vastaanottopaikat voidaan täyttää (katso kuva alla)

      Postsynaptisen kalvon reseptorien vastaanottopaikat voidaan täyttää -kuva. Kuvan teko: Timo Muola
      Huomaa, että myrkky-/lääkemolekyyli on ainakin jostain kohdastaan samanmuotoinen kuin välittäjäainemolekyyli ja siksi se pääsee solahtamaan reseptoriin ja täyttää välittäjäainemolekyylille kuuluvan kolon.

    • voidaan estää välittäjäaineen hajoaminen,  esim. tappava hermokaasu-taistelukaasu estää asetylkoliinia hajottavan entsyymin

  2. Hermosolun pintakalvoon vaikuttaminen, esim. alkoholi

    • raju alkoholin juominen ("sammuminen"=alkoholimyrkytys) korkeina pitoisuuksina alkoholi tappaa hermosoluja, jotka eivät enää uusiudu

    • liuottimet (esim. liimassa) tappavat hermosoluja ja neuroneita hyvin tehokkaasti

    • huomaa: sekä alkoholi että liuottimet ovat tehokkaita rasvaliuottimia. Hermosolujen pinta koostuu rasvamolekyyleistä ja siksi liuottimet tuhoavat tehokkaasti hermosoluja.







AIVOJEN HALKILEIKKAUS JA ALUEET SEKÄ AIVOKUOREN TOIMINNALLISET ALUEET

s.

• monisteet oppitunnilla





TIETOISUUS

s.216-217

• ihmisaivoissa tapahtuu koko ajan valtava määrä toimintaa. Tästä tulee tietoisuuteen yleensä vain voimakkain asia tai prosessin lopputulos (esim. aistitiedon tietoinen havainto)

• ihminen voi keskittymällä estää hyvinkin voimakkaiden aistimusten (esim. kipu) tulon tietoisuuteen

• mistä tietoisuus syntyy?
Nykyinen yleinen käsitys/teoria on se, että tietoisuus on tarpeeksi monimutkaisen hermoverkon emergentti (=esille tuleva) ominaisuus

• mieli–aine -ongelma eli mind–body –ongelma:
   ^     YLHÄÄLLÄ ajatuksia,       MIELI 
  / \    muistoja, suunnitelmia,   MIND
 /   \   tunteita,                 ”TOP”
/     \  yhtenäinen havaintokenttä
 |   |   
 |   |    
 |   |    
 |   |    
 |   |    
 |   |   ALHAALLA hermosolut ja 
 |   |   niiden liitokset,         AINE
 |   |   sähköistä ja kemiallista  BODY
 |   |   toimintaa                 ”DOWN”
                                   
                                   
  Miten aineesta nousee mieli?


• HUOMIOIMATTOMUUS-OIREYHTYMÄ:

Hyvä esimerkki siitä, miten aivot tuottavat tietoisuuden, jota pidämme itsestään selvänä, on huomioimattomuus-oireyhtymä. Siinä ihminen ei ole tietoinen toisesta puolesta ruumiistaan:

Huomioimattomuus-oireyhtymä -kuva. Kuvan teko: Timo Muola Toinen puoli vartalosta on kuiva ja puhdas ja hyväntuoksuinen (deodorantti).

Kun taas toinen puoli on likainen ja vetinen ja kainalo haisee.

Toispuoleinen päälaenlohkon vaurioituminen aiheuttaa huomioimattomuus-oireyhtymän.
Huomaa: päälaenlohkossa on tuntoalue (somatosensorinen alue)
vaurioituneen tuntoalueen vastakkaista puolta ei pestä, pueta, piirretä kuviin ym.

Kun kyseisen ruumiinpuoliskon edustus puuttuu aivoista, ihminen ei ole tietoinen ko. ruumiinpuoliskostaan.

• toispuoleinen tarkkaamattomuus = ihminen ei reagoi (vaurion) vastakkaiselta puolelta tuleviin ärsykkeisiin (tunto-, kuulo- ja näköärsykkeet). Omia kehon osia ei tunnisteta omiksi, vaan niitä pidetään vieraina.




VIREYS

s.278

• ihmisen vireyden säätelyssä ydinjatkeen aivoverkosto (= RAS = Retikulaari Aktivaation Säätö) on keskeisessä osassa
Esimerkki eläinkokeista: leikkaus aivoverkostossa johtaa joko pitkittyneeseen unitilaan tai pitkittyneeseen valveillaoloon (riippuen leikkauskohdasta)

• ihmisen ’sisäinen kello’ on hypotalamuksen eräs tumake, joka ohjaa käpylisäkettä tuottamaan melatoniini-hormonia eli ’pimeähormonia’. Valon vähyys on keskeinen asia melatoniinin erityksessä.

• ihmisen luonnollinen vuorokausirytmi on 25 +/- 0,5 h (havaittu luolakokeissa)
viikonloppuna valvotaan pidempään
länteen on helpompi lentää kuin itään
• eri tehtävien vaatima suorituskyky vaatii erilaisen vireyden:

Eri tehtävien vaatima suorituskyky vaatii erilaisen vireyden. Kuvan teko: Timo Muola

Painonnostossa, joka vaatii lyhytaikaista ja räjähtävää suoritusta, käytetään usein ammoniakin haistamista elimistön saamiseen ylivirittyneeseen ja kiihkeään tilaan. Katso
Weightlifting ammonia  YouTubessa




UNI

s. 281 287

• uni, erityisesti REM eli vilkeuni, on ihmiselle välttämätöntä

• unen riisto johtaa sekavuuteen, aistiharhoihin ja lopulta kuolemaan

• REM = Rapid Eye Movement = nopeat silmien liikkeet

• REM-vaiheessa ihminen näkee unta ja aivosähkökäyrä EEG muistuttaa valveilla olevien aivojen EEG:tä

• unien seuraaminen (unipäiväkirja) on mielenkiintoinen tie itsetuntemuksen lisäämiseen. Uni pitää kirjoittaa ylös heti herättyä.

• ns. unihalvaus estää unen aikana unen vaikutuksen motoriikkaan (voi olla osasyy painajaiseen, jossa ihminen on uhan edessä ikään kuin halvaantunut)



MIKSI IHMINEN NÄKEE UNIA?

Teorioita:

1. Unet ovat ikään kuin uhkasimulaattori, jossa ihminen voi ilman vaaraa kohdata pelottavia asioita

2. Unet varmistavat nukkumisen. Evoluution aikana on ollut tärkeää, että ihminen ei yöpimeällä lähde ulos hortoilemaan petojen ulottuville.

3. Unen aikana aivot järjestelevät tietoja. Unet ovat noita järjesteltäviä tietoja tai tietojen järjestelyn sivuvaikutus.

• miksi nukkuminen on elintärkeää?

Nukkumisen aikana
- aivojen kemiallinen tasapaino palautuu ja hermosoluista poistuu kuona-aineita.
- tapahtuvat oppimiseen liittyvät muutokset aivoissa (esim. synapseissa)





AISTITIEDON VASTAANOTTO JA AIVOT



NÄKÖAISTI


• eläimillä ja ihmisillä on kaksi eri näköjärjestelmää:

1. Kohteen sijaintiin keskittyvä näköjärjestelmä
  • ohjaa liikkeitä (motoriikkaa)

  • tiedostamaton

  • sijaitsee väliaivoissa (aivojen vanha osa)

  • tämä tulee näkyviin ns. sokeanäössä: ihmisellä, jolla ei ole tietoista näköä, voi liikkeiden motorinen ohjaus onnistua aivan kuten näkevällä ihmisellä, esim. sormet mukautuvat otettavan esineen muodon mukaan tai ihminen pystyy jopa pelaamaan tennistä!

2. Kohteen laatua tutkiva näköjärjestelmä:
  • johtaa tietoiseen näköhavaintoon

  • sijaitsee aivokuorella (mm. näköaivokuori)

• ihmisille on tyypillistä aistitiedon rinnakkainen käsittely aivoissa:
  1. Muotoja tutkiva järjestelmä (esineen rajojen ja rajapintojen erottaminen keskeistä, vrt. PS3 –kurssin alun vihkotyö ’rajakontrastin synty verkkokalvolla’)

  2. Värejä ja kirkkautta tutkiva järjestelmä

  3. Liikettä ja etäisyyksiä tutkiva järjestelmä

• eri järjestelmät ovat koko ajan yhteistyössä yhtenäinen mielikuva havaintokentästä eli maailmasta

IHMINEN NÄKEE AIVOILLAAN!

• aivokuoren hermosolut, jotka hoitavat nähdyn tunnistamisen, voivat olla hyvin erikoistuneita. Yksittäissolumittauksissa on esim. löydetty apinalta solu, joka reagoi vain vanhan apinan kuvaan (Hubelin ja Wieselin tutkimukset).
Wiesel study visual cortex  YouTubessa




TUNTOAISTI


• huomattavsti vähemmän erikoistunut kuin esim. näköaisti

• ns. sensorinen ’homunculus’ (=pikku ihminen)
osoittaa, kuinka paljon ihmisen ihon eri osilla on edustusta aivokuorella
  sormilla, kasvoilla ja kielellä on paljon hermotusta tuntoaivokuorella
Homonculus  Googlen kuvahaussa

• tuntoaivokuori on päälaenlohkon etupuolella, aivan keskusuurteen takana

• vauriot voivat aiheuttaa esim. huomioimattomuus-oireyhtymän





KUULOAISTI


• kaksi korvaa pään eri puolilla hyvin suuri tarkkuus äänen tulosuunnan arvioinnissa

• ihmisen kuulojärjestelmä aivoissa on erikoistunut rasahdusten kuulemiseen
  tärkeä selviämisen kannalta (esim. pedon hyökkäys), huono asia esim. musiikin toiston kannalta (vinyylilevyt)

• puheen tunnistamiseen ihminen käyttää myös näköä (ns. McGurk –illuusio)
McGurk effect  YouTubessa

• kuuleminen on hyvin keskeinen asia ihmisen orientoituessa ympäristöönsä. Näköaisti keskittyy usein juuri senhetkiseen tehtävään, mutta kuulonsa avulla ihminen seuraa ympäristöään
esim. risahdukset, oman nimen kuuleminen (ns. coctail party –ilmiö), liikenteen äänet (esim. auton jarrutus), sosiaalinen elämä eli ihmissuhteet
vrt. kotiteatteri (surround-äänien tärkeys    elokuvan ääniympäristön luonnollinen toisto)



LIIKKEIDEN HERMOSTOLLINEN SÄÄTELY


• isoaivokuoren liikealue (=motorinen alue) on otsalohkon takaosassa.
Liikkeiden esiohjelmointi tapahtuu premotorisella alueella otsalohkossa.

• kaksi järjestelmää:

A. Tahdonalainen pyramidijärjestelmä
      (pyramidi solujen muoto)
  • kehittynyt ja tehokas

  • tarkat käsiliikkeet ja muut tietoiset liikkeet sekä puhe

  • isoaivokuori


B. Ei-tahdonalainen ekstrapyramidijärjestelmä
  • asennon ja tasapainon ylläpito

  • aivojen runko-osien alkeelliset liikekeskukset

• molemmat järjestelmät toimivat koko ajan yhteistyössä

• pikkuaivot ovat tarkan motoriikan apuyksikkö (liikkeiden koordinoinnin ja ajoituksen hienosäätö) esim. heittoliike

• talamus välittää liikekäskyt (eli ns. laskevat radat)



PEILISOLUT JA MIELEN TEORIA


• on havaittu, että eläimillä ja ihmisillä aktivoituvat motoriset alueet aivoissa myös silloin, kun eläin tai ihminen näkee, että joku toinen tekee jotain.

Näitä soluja kutsutaan peilisoluiksi, koska ne ikäänkuin peilaavat tai heijastavat ulkomaailman tapahtumia.
Peilisolut löydettiin eläinkokeissa, kun huomattiin, että kun simpanssi näkee toisen simpanssin ottavan rusinan pinsettiotteella, aktivoituvat katselevan simpanssin aivoissa samat alueet, kuin jos simpanssi itse ottaisi jotain pinsettiotteella. Pelkän rusinan näkeminen ei aktivoi kyseisiä aivoalueita.

mirror neurons experiment  Googlen kuvahaku

• mielen teoria tarkoittaa sitä, että meillä käsitys siitä, mitä toiset ihmiset tuntevat, aikovat ja ajattelevat. Aivokapasiteetistämme suuri osa on varattu tähän muiden ajatusten, tunteiden ja aikomusten käsittelyyn.





AMNESIAT eli aivoperäiset muistihäiriöt


• usein ongelmana aineksen (=tietojen) siirtäminen lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen

• ongelma on siis MUISTIAINEKSEN TALTIOITUMISESSA

• amnesioiden perusjako:
  1. Taaksepäin suuntautuva amnesia
    = vaurioita edeltäviä tapahtumia ei muisteta

  2. Eteenpäin suuntautuva amnesia
    = mieleen ei kyetä painamaan uusia asioita

• amnesioiden hermostollisena syynä usein hippokampuksen vauriot (osa limbistä järjestelmää,
huomaa: tunteet muisti)

• hippokampuksen vaurio vaikeus muodostaa uusia muistijälkiä

• hippokampuksella on laajat yhteydet eri puolille aivoja,
hippokampus toimii ’postitoimistona’, joka jakaa muistijäljet eri puolille aivoja





VAKAVAT SAIRAUDET, JOTKA VAIKUTTAVAT MUISTIIN


• Korsakovin syndrooma
  • syynä alkoholin liikakäyttö ja normaalien ruokailujen vähyys, erityisesti B1 –vitamiinin eli tiamiinin puute

  • yleinen sekavuus ja amnesiat

  • lopulta aivokudoksen kutistuminen ja noin 10-15 vuoden taaksepäin suuntautuva amnesia
korsakoff syndrome  Googlen kuvahaku

korsakoff disease  YouTubessa


• Alzheimerin tauti
  • alussa unohtelua, sitten yhä pahenevat muistihäiriöt lopulta ei enää tunnista edes omaisiaan

  • lopulta sekavuus, depressio, levottomuus, harhakuvitelmat

  • Alzheimerin taudin syynä aivokuoren ja hippokampuksen surkastuminen

  • kuona-aineplakit tappavat hermosolut
alzheimer's disease  Googlen kuvahaku

alzheimer's disease  YouTubessa





AIVOJEN LATERALISAATIO JA KIELI

s. 357 Opintoverkon käsikirja


• lateralisaatio = aivopuoliskojen erikoistuminen.
Yleisperiaate:

VASEN aivopuolisko kielelliset toiminnot (näin oikeakätisillä)

OIKEA aivopuolisko avaruudellinen hahmotus

• eroista tarkemmin:

VASEN aivopuolisko
  • yleensä hallitseva

  • radat risteytyvät oikeakätisyys

  • puhumista, lukemista ja kirjoittamista säätelevät aivoalueet

  • käsittelee tietoa peräkkäisessä järjestyksessä


OIKEA aivopuolisko
  • tärkeä ympäristön tulkitsemisessa

  • kuvan kokonaistaju

  • tilan taju, muototaju, kauneuden taju

  • sävel- ja kuvataiteellinen taitavuus

  • yksinkertainen kielentaju ja ajattelu ilman symboleja

  • käsittelee tietoa samanaikaisesti

• aivokurkiainen yhdistää aivopuoliskot

• aivokurkiaisen leikkaus (esim. vakavassa epilepsiassa) ’split brain’ –tila, jossa ihmisellä vasen ja oikea aivopuolisko toimivat ikään kuin itsenäisesti
split brain  Googlen kuvahaku

split brain  YouTubessa

• vasenkätisillä lateralisaatio ei ole yhtä selvä kuin oikeakätisillä




KIELI JA AIVOT


• afasia = vakava aivoperäinen kielellinen häiriö eli kielikyvyn menetys

• afasia on kielellinen häiriö, joka vaikeuttaa kommunikointia muiden ihmisten kanssa


• afasian yleisiä oireita:
  • äännevaihdokset (”kykkö” p.o. tyttö)

  • väärien sanojen käyttö (”käsi” p.o. jalka)

  • väärien lauserakenteiden käyttö (”minä olen kurkku ja tomaattia torista” p.o minä ostin kurkkua ja tomaattia torilta)

  • turvautuminen kiertoilmaisuihin (’Se mikä se on se semmoinen keittiössä’ p.o kattila)

  • kykenemättömyys erotella äänteitä, tulkita sanoja ja lauseita

  • mieleenpainaminen hidasta ja epätarkkaa

  • lukemisessa ja kirjoittamisessa vaikeuksia

  • tahdonalaisten liikkeiden, havaitsemisen, muistin ja päättelyn häiriöitä


• syitä afasiaan:
  • aivoverenkiertohäiriöt syynä 90 % tapauksia

  • aivovammat


BROCAN AFASIA eli motorinen afasia
  • Brocan alue on motorinen puhealue.
    Se toimii Wernicken alueelta tulevan informaation perusteella.

  • liikekäskyt puhumiseen osallistuville lihaksille

  • vaurion seurauksia: sanaton tai muutama sana käytössä: ”Tan” (Paul Brocan kuuluisa potilas)

  • usein kirosanoja tai muita voimakkaan tunnelatuksen sanoja

  • automaattisia sanoja (tervehdykset, viikonpäivät, lukusanat): ”Terve”, ”Hyvää yötä”, ”Kiitos!”

  • sanat, jotka potilas oli sanomassa, kun vaurio syntyi (eräs potilas: ”Kaks kertaa sulle”)

  • kömpelö artikulaatio eli äänteiden tuotto

  • äännevirheitä ja –vaihteluita

  • ei monimutkaisia kielioppirakenteita

  • kuulonvarainen ymmärtäminen sekä lukeminen saattavat säilyä hyvin
paul broca tan  Googlen kuvahaku

Broca's aphasia  YouTubessa



WERNICKEN AFASIA eli sensorinen afasia
  • vaikeus ymmärtää kuultua puhetta

  • puhe vuolasta, hyvin artikuloitua, mutta merkityksetöntä

  • sanojen löytäminen vaikeaa

  • lauseet pitkiä ja monimutkaisia, sivulauseita sisältäviä

  • kirjoitusmotoriikka säilyy, mutta sisältö on merkityksetöntä

  • lukeminen ja luetun ymmärtäminen vaikeaa

  • sanavääristymät

  • sanasalaattia: ”suolattu sokerisilli”

  • Wernicken afaatikot luulevat puhuvansa järkeviä ja usein suuttuvat, kun heitä ei ymmärretä
wernicke's aphasia  Googlen kuvahaku

Wernicke's aphasia  YouTubessa





AIVOPERÄISET KOGNITIIVISET (=tiedolliset) HÄIRIÖT



Afasia = aivoperäinen kielellinen häiriö

Agnosia = kyvyttömyys tunnistaa
esim. mies, joka luuli vaimoaan hatuksi
agnosia  YouTubessa

Amnesia = aivoperäinen muistihäiriö



HERMOVERKKOJEN MUOTOUTUVUUS

S. 234-236 Opintoverkon käsikirja


• aivojen hermoverkot muuttuvat ja mukautuvat koko ajan ympäristön vaatimuksien mukaan

• aivojen kehitystä ohjaavat geenit eli perimä ja ympäristö

• harjoittelu suurentaa kyseisiä aivoalueita, esim. pistekirjoituksen harjoittelu kyseisten sormien tuntoaistin vastinalueiden koko suurenee selvästi aivoissa

• toisaalta tietyn hermosolun reseptiivinen alue pienenee tarkkuuden lisääntyminen eli ihon pinta-ala, jota yksi tuntoaivokuoren hermosolu vastaa, pienenee paljon

• jos tärkeä lapsen kehityksen herkkyyskausi on ohi, aivojen kyky mukautua heikkenee merkittävästi
esim. jos ihminen on sokea silmän linssin sameuden takia ja hän saa uuden kirkkaan linssin esim. 10-vuotiaana, uudesta linssistä ei enää ole hyötyä. Aivojen kyky nähdä on lopullisesti menetetty.

karsastuksen peittohoito: lapsen yleensä käyttämän paremman silmän päälle pannaan lappu, jolloin myös vähemmän käytetyn silmän vastinalueet aivoissa kehittyvät

• kuuro lapsi voi oppia kuulemaan aivoihin asennetun kuuloimplantin ja kuulonharjoitusten avulla

• Tarzan ei ole totta. Villilapset (jotka ovat kasvaneet eläinlaumassa) ovat menettäneet lopullisesti kyvyn puhua ja ymmärtää ihmisten käsitteellistä kieltä. He käyttävät vain signaaleja esim. tietty sana ruokaa
tarzan joe kubert  Googlen kuvahaku

tarzan russ manning  Googlen kuvahaku

• aivohalvaus:
aivoverenvuoto
hapenpuute
hermosolujen kuolema

• aivovauriot (kolarit, sirpaleet, luodit) muut aivoalueet alkavat tehdä tuhoutuneen alueen tehtäviä
esim. sokeutuminen kuulon ja tuntoaistin tarkentuminen
Sokea voi naksautusäänillä kaikuluodata ympäristöään (kuten lepakot).

human echolocation  YouTubessa

• hermosolut eivät enää uusiudu, mutta dendriitit voivat versota ja ns. piilevät synapsit voidaan ottaa käyttöön. Ongelma on kuitenkin suuri, jos aivoista on jo tuhottu suuri määrä hermosoluja esim. liiman tai bensan haistelulla eli imppaamisella tai juopottelulla.





AIVOJEN JA HERMOSTON TUTKIMUSMENETELMÄT




• aiemmin ainoa tutkimustapa oli tutkia aivoja ihmisen kuoleman jälkeen.
Esim. lääkäri Paul Brocan potilas, jonka ainoa sana oli "tan".

paul broca tan  Googlen kuvahaku

löytyi Brocan alue


• aivosähkökäyrä eli EEG
EEG:ssä suuri määrä elektrodeja kiinnitetään pään iholle mittaamaan aivojen sähköistä toimintaa.

EEG  Googlen kuvahaku

EEG =Elektro-Enkefalo-Grafia


• aivojen anatomiaa voidaan tutkia
  1. Röntgenkuvauksella

    brain x ray  Googlen kuvahaku

    Röntgenissä näkyy hyvin dementiaan liittyvä aivojen hermosolujen tuho.

    brain x ray dementia  Googlen kuvahaku


  2. Tietokonetomografialla eli aivojen kerroskuvauksella eli kehittyneemmällä röntgenlaitteella.

    Tietokonetomografialla saadaan aivoista kuvia vaikkapa yhden senttimetrin viipaleista.

    brain x ray ct  Googlen kuvahaku


  3. Magneettisella MRI-mittauksella.

    brain MRI  Googlen kuvahaku


• tarkka aivojen toiminnan mittaus:
  1. Toiminnallinen magneettikuvaus eli fMRI
    brain fmri  Googlen kuvahaku

  2. Aivomagneettimittaus eli MEG = magnetoenkefalografia mittaa aivojen sähköisen toiminnan tuottamia magneettikenttiä
    brain meg  Googlen kuvahaku

  3. PET-mittauksella selviää, missä aivojen toiminta on vilkasta ja missä ei.
    brain PET  Googlen kuvahaku


• yksittäisten hermosolujen sähköistä toimintaa voidaan tutkia äärimmäisen ohutkärkisillä mikroelektrodeilla.
Mikroelektrodi voidaan työntää yksittäiseen hermosoluun ja siten voidaan mitata sen sähköistä toimintaa.

Esim. tutkimus apinoilla, joka johti peilisolujen löytymiseen.







HAVAITSEMINEN, TARKKAAVAISUUS JA MUISTI




IHMISEN AISTIT


• Ihmisen aistit välittävät tietoa ulkoisista ärsykkeistä ja omista sisäisistä tapahtumista.

• Kun aisti- ja havaintotoimintoja tarkastellaan tiedonkäsittelyn näkökulmasta, huomataan miten tarkoituksenmukaisesti aistijärjestelmät ovat mukana yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa.

• Aistit rekisteröivät erityisesti ympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka poikkeavat suuresti normaaleista ärsykkeistä.

• Aistit ovat erikoistuneet tietynlaisiin ärsykkeisiin:
  • Näköreseptorit eli aistimessa olevat vastaanottosolut reagoivat valoon (eli sähkömagneettisen säteilyn tiettyihin taajuuksiin).

  • Kuuloreseptorit reagoivat ääniaaltoihin (eli ilmassa oleviin paineenvaihteluihin).

  • Ihon aistit reagoivat ihon pinnalla tapahtuviin muutoksiin (esim. lämpö tai paine=kosketus).

  • Asentoaistit (lihas-, jänne- ja nivelaistit) puolestaan kertovat liikkeistä ja asennoista.

  • Haju- ja makureseptorit reagoivat kemiallisiin ärsykkeisiin ja sisäelinten aistit sisäelinten fysikaalisiin ja kemiallisiin muutoksiin.




HAVAITSEMINEN

s.252 (Opintoverkon käsikirja) Esimerkkinä näkö


1. Informaation vastaanotto aistinelimessä.
Verkkokalvo:
tappisolut – värinäkö
sauvasolut – mustavalkonäkö, hämäränäkö
tappisolu  Googlen kuvahaku

cone cell rod cell  YouTubessa


2. Informaation esikäsittely verkkokalvon hermosoluverkossa.
Esim. rajakontrastin syntyminen sivusuuntaisen ehkäisyn tuloksena


3. Hahmolait (myötäsyntyisiä)
esim. kuvio ja tausta, kokonaisvaltaisuus, läheisyyden laki (lähellä olevat luetaan samaan kuvioon), sulkeutuneisuuden laki, valiomuotoisuuden laki (esim. ihmiskasvot ja ihmishahmot)
laws of grouping  Googlen kuvahaku


4. Tunteet
esim. rakkaus ja pelko
rakkaus ’vaaleanpuniset silmälasit’ = kaikki on ihanaa
pelko kaikki havaitaan pelottaviksi (esim. metsä)


5. Motiivit
esim. nälkä ja seksuaalimotiivi.
Nälkä on voimakas havainnon suuntaaja: ruokamainokset, ravintolat…
Seksuaalimotiivi – ihmisjoukossa huomio kiinnittyy usein vastakkaiseen sukupuoleen.
Halu saada lapsia (lapsettomuusongelma)
koko kaupunki on täynnä odottavia äitejä, lastenrattaita, vauvoja ja pikkulapsia…


6. Tietoinen havainnon suuntaaminen


Kohdat 1 – 6 Havainto eli tietoinen havainto

Ihminen ei näe silmillään vaan aivoillaan. Silmät vain vastaanottavat näköinformaatiota.



HAHMOLAIT


Ärsykkeet jäsentyvät kokonaisuuksiksi hahmolakien mukaisesti eli hahmottuvat. Hahmottumisessa ilmenee yleisiä ja optisia hahmolakeja.
laws of grouping  Googlen kuvahaku

laws of grouping  YouTubessa

Yleisiä hahmolakeja ovat:

• kokonaisvaltaisuuden laki
= kokonaisuus hahmottuu ensin, esim.


• valiomuotoisuuden laki
= tutut kuviot hahmottuvat ensin
    (esim. ihmiskasvot ja ihmishahmot)

• kuvion ja taustan laki
= pienempi asia havaitaan kuvioksi,
    esim. hyppivä kuu -ilmiö



Optisia hahmolakeja ovat:

• läheisyyden laki
= lähekkäin olevat kuviot
nähdään kokonaisuudeksi

• samankaltaisuuden laki
= samanlaiset kuviot näyttävät
kuuluvan yhteen

• sulkeutuneisuuden laki
= suljettu, umpinainen tai
lähes umpinainen viiva
muodostaa kuvion

• hyvän jatkon laki
= yhtenäisenä jatkuva viiva
määrää havainnon

• yhteisen liikkeen laki
= yhteistä liikettä tekevästä
joukosta ei erotu yksittäinen
suoritus
(esim. lintu- ja kalaparvet)

• Aistitoiminnot pyrkivät luomaan havainnoista aina mielekkäitä kokonaisuuksia.

• Joskus todellinen ärsyke tulkitaan väärin ja syntyy havaintovirhe eli illuusio (usein syynä hahmolait).

• Vaikka tiedämme illuusion illuusioksi, virhe säilyy havainnoissamme. Näillä virheillä ei useimmiten ole käytännön merkitystä.

• Havaitseminen liittyy kiinteästi muihin kognitiivisiin toimintoihin. Se, niin kuin muutkin kognitiiviset toiminnot, etsii ja luo merkityksiä.




HAVAINTOJEN KONSTANSSI ELI PYSYVYYS


• Ärsykkeiden ominaisuudet havaitaan aina vakiona vaikka ärsykkeiden keskinäiset suhteet muuttuvatkin. Ilmiötä kutsutaan havaintojen konstanssiksi eli pysyvyydeksi. Se esiintyy kaikkien aistien alueella ja sen avulla sopeudutaan muuttuvaan ympäristöön.


• Yleisimpiä konstanssi-ilmiöitä ovat:
  • koon konstanssi
    = koko pysyy samana eri
    etäisyyksiltä katsottaessa

  • muodon konstanssi
    = muoto pysyy samana katselu-
    kulman muuttuessa

  • vaaleuskonstanssi
    = musta pysyy mustana niin
    auringonvalossa kuin varjossakin

  • värikonstanssi
    = esineet näyttävät saman-
    sävyisiltä eri valaistuksissa





VÄRIEN HAVAITSEMINEN s. 252 – 254



• Värien havaitseminen on
  1. Fysiikan asia (valonsäteiden eri aallonpituudet)

  2. Fysiologinen asia (vastaanottosolut, verkkokalvon hermoverkko, näköaivokuori)

  3. Psykologinen asia (värihavainnon synty näköaivokuorella, värien merkityksen analyysi aivoissa)

• tappisolut aistivat väriä verkkokalvolla
keskittyneet verkkokalvon tarkan näön alueeseen eli ns. keltaiseen täplään
tappisoluja on kolmea eri lajia:
      SINISTÄ
      VIHREÄÄ
      PUNAISTA
            aistivia tappisoluja
            Young-Helmholzin väriteoria

            tappisolu  Googlen kuvahaku
            cone cell rod cell  YouTubessa

• kaikki muut värit syntyvät näistä kolmesta tappisolulajista tulevan tiedon käsittelyssä verkkokalvon hermosoluverkossa.

• Toimii vastakkaisuusperiaatteella – yhtä hermosolua aktivoi yhdenlainen reseptorisolu (tappisolu) ja passivoi toisenlainen reseptorisolu (vrt. vastakkaisvärinen jälkikuva).

• Vastakkaisia prosesseja on lukematon määrä







Havaintokehä

s. 61






TARKKAAVAISUUS-johdanto


Mieti kolme tilannetta, joissa tarkkaavaisuus muuttuu:

1. Tarkkaavaisuuden intensiteetin eli voimakkuuden muutos
esim. heikko tarkkaavaisuus
MUUTOS, millainen muutos?
Voimakas tarkkaavaisuus

2. Tarkkaavaisuuden kohteen muutos
Alkuperäinen tarkkaavaisuuden kohde
MUUTOS, millainen muutos?
Myöhempi tarkkaavaisuuden kohde



TARKKAAVAISUUS



• Pääsääntöisesti ihmiset pystyvät seuraamaan tarkkaavaisesti vain yhtä asiaa kerrallaan.
Tätä asiaa ovat taikurit, silmänkääntäjät ja taskuvarkaat käyttäneet hyväkseen satoja ja tuhansia vuosia: ihmisten tarkkaavaisuus suunnataan johonkin muuhun ja sillä aikaa tehdään varsinainen temppu.
Tai toinen tyypillinen keino on se, että miespuolisen taikurin apuna on kaunis ja seksikkäästi pukeutunut naisapulainen. Ainakin miespuolisten (ja ehkä myös naispuolisten) katsojien huomio kiinnittyy muuhun kuin pelkästään taikatempun tekoon.

• Valikoiva tarkkaavaisuus on kognitiivisen psykologian keskeisiä käsitteitä. Se johtaa huomion kiinnittymiseen juuri sillä hetkellä tärkeään asiaan.

• Sen avulla valikoituvat pitkäkestoiseen muistiin tallentuvat tiedot.


• Tarkkaavaisuusmekanismeja on kolmenlaisia:
  1. Orientaatiorefleksi on perustason mekanismi. Se ilmenee, kun tapahtuu jotakin yllättävää tai sisäisistä malleista poikkeavaa, esim. pimeässä metsässä kuuluu läheltä räsähdys nopea automaattinen huomion kiinnittyminen uuteen kohteeseen.
    Esim. huomion kiinnittyminen, kun odotusten mukainen EI tapahtunutkaan: Bovery El –kadun tapaus USA:ssa, kun ihmiset soittivat hätäpuheluita, kun yöllinen tavarajuna ei ajanut ohitse.
    Tästä tarkkaavaisuuden mekanismista käytetään usein englanninkielistä nimeä "Bottom Up", eli lähdetään pohjalta eli aistihavainnoista ja noustaan ylös aivoihin ja tietoisuuteen.


  2. Automatisoituneita mekanismeja ohjaavat sisäiset mallit.
    Esim. ihminen pystyy ajamaan autoa liikenteessä ja keskustelemaan samalla muiden kanssa. Tämä on mahdollista vain niin kauan, kuin liikennetilanne on selvä ja vähän kuormittava (esim. ajo tasaisella nopeudella valta- tai moottoritiellä). Kun liikennetilanne on kuormittava, esim. kääntyminen kärkikolmion takaa vasemmalle vilkkaasti liikennöidylle tielle, ei keskustelu enää onnistu (ainakaan vaativa keskustelu).


  3. Tarkkaavaisuutta voi myös ohjata tahdonalaisesti.
    Tästä tarkkaavaisuuden mekanismista käytetään usein englanninkielistä nimeä "Top Down", eli lähdetään ylhäältä tietoisuudesta ja aivojen kuorikerroksesta (=Top) ja tietoisesti suunnataan aistihavainnot (=Bottom) haluttuun asiaan.


• Valikoivaa tarkkaavaisuutta on tutkittu mm. varjostuskokeilla. Kokeessa koehenkilö kuulee kumpaankin korvaan eri sanoman.
Varjostuskokeella voidaan tutkia, pystyykö ihminen seuraamaan molempia äänilähteitä vai vain toista.

Voidaan myös tutkia, mitkä asiat suuntaavat ihmisen huomion niin, että hän alkaa yht'äkkiä seurata toista äänilähdettä kuin piti. Tällainen asia on mm. koehenkilön oma nimi. Se on voimakas "tarkkaavaisuusmagneetti".

Varjostuskokeen tulosten mukaan siis myös tarkkaavaisuuden ulkopuolelle jääneestä informaatiosta tärkeät sanomat havaitaan (esim. oma nimi, vrt. coctail-party -ilmiö)

• Arkikokemustenkin perusteella voi havaita, että ihminen voi suorittaa kahta tehtävää samanaikaisesti vain, jos tehtävät ovat yksinkertaisia. Eli ihminen on rajoitetusti kaksikanavainen. Jos tehtävät taas ovat monimutkaisia, ihminen ei pysty jakamaan tarkkaavaisuuttaan, vaan on silloin yksikanavainen.

• Harjoituksen avulla ihminen oppii jakamaan tarkkaavaisuuttaan monimutkaisissakin tehtävissä, esim. autolla ajo ja keskustelu, käsitöiden teko ja tv:n katselu, instrumentin soitto ja muun ajattelu…


• Tarkkaavaisuuden suuntautumiseen vaikuttavat:


• Havaitseminen on prosessi, jossa etsitään ulkoista tietoa, jotta sisäisiä malleja voidaan testata. (vrt. Neisserin havaintokehä)







MUISTIJÄRJESTELMÄT



• Ihmisen muistin toimintajärjestelmät ovat:
  1. Sensorinen muisti (aistimuisti)

  2. Lyhytkestoinen muisti (työmuisti)

  3. Pitkäkestoinen muisti (säilömuisti)


SENSORINEN MUISTI


• Sensorinen muisti ottaa vastaan aistien välittämää informaatiota ja säilyttää saamansa tiedot sellaisenaan 0,5 - 1 sekunnin ajan.

• Heti kun ärsyke päättyy, informaatio alkaa hävitä. Osa vastaanotetusta informaatiosta katoaa tässä vaiheessa.

• Tiedostamaton.

• Valikoimaton tiedon vastaanotto.

• Ikoninen muisti on näköaistin sensorinen muisti.

• Kaikumuisti on kuuloaistin sensorinen muisti.


TYÖMUISTI = lyhytkestoinen muisti tietoisuus


• Työmuisti tallentaa osan sensorisen muistin sisällöstä väliaikaisesti.


• Työmuisti
  • tiedostettu

  • ≈ tietoisuus = kaikki sillä hetkellä mielessä olevat asiat

  • kapasiteetiksi luultiin aluksi n. 7 +/- 2 yksikköä, mutta nykyään tiedetään, että tuo arvio oli liian optimistinen.
    Oikea arvio on pikemminkin 5 +/- 2 yksikköä

• Työmuistia voi nimittää tietoisuudeksi, koska se muokkaa juuri parhaillaan tietoisuudessa olevia asioita.

• Työmuistissa tieto säilyy korkeintaan minuutin. Kertauksen avulla tieto voi säilyä pidempiäkin aikoja.


SÄILÖMUISTI = pitkäkestoinen muisti


• Kun informaatio pääsee osaksi yhtenäistä tietorakennetta, se siirtyy säilömuistiin, joka huolehtii tiedon pysyvästä tallennuksesta.

• Säilömuistissa on:
1. Kielelliset tietorakenteet
esim. ’Suomen hallinto’, ’Freudin teoria’
= semanttinen eli merkitykseen liittyvä muisti

2. Tapahtumat:
  • aikajärjestys

  • paikkaan liittyvät muistot
    esim.’ kesällä olimme mökillä; illalla saunoimme ja aamulla olimme kalassa lahden pohjukassa’
    = episodinen muisti

3. Näkömielikuvat
esim. koulun ruokala



• Metamuistiksi kutsutaan omakohtaista tietoa oman muistin toiminnasta. Sen ansiosta ihminen tietää säilömuistinsa sisällön.
Metamuisti    "tiedän, että tiedän".
Metamuisti mahdollistaa ns. kielen päällä -ilmiön, jolloin ihminen tietää tietävänsä jonkun asian, mutta juuri sillä hetkellä asia ei tule mieleen. Yleensä asia tulee kohta mieleen, kun ihminen ei enää pinnistämällä pinnistä ko. asiaa muististaan.


• Tietojen hakuun säilömuistista ihminen voi käyttää useita eri keinoja:
  • aineiston luokitus

  • erilaiset hakustrategiat

  • tiedon rekonstruointi eli uudelleen tuottaminen.




OMAELÄMÄKERRALLINEN MUISTI



• muistiin tallentuvat paremmin yleiset piirteet kuin yksityiskohdat

• huonosti muistetaan tutuissa paikoissa tapahtuneet asiat, koska tutuissa paikoissa toimimme usein automatisoituneiden mallien mukaan

• kun jokin asia on automatisoitunut, sen muuttamisyritykset epäonnistuvat usein: ihminen unohtaa, että esim. ei käytä enää kahvissa sokeria


• muistin keskeiset piirteet:
  • aktiivisuus (vrt. "Arvioi, millä nopeudella auto…")

  • reproduktiivisuus = muistettava asia muotoillaan uudelleen eli kun jotain asiaa muistellaan, se luodaan uudestaan (re-produktio) aktiivisesti

  • vrt. väärien muistikuvien istutus – saatananpalvontamielikuvat USA:ssa tai ihminen muistaa asioita, jotka ovat tapahtuneet paljon ennen ihmisen syntymää (hypnoosissa)

• parhaiten muistamme:
  • poikkeavat ja käänteentekevät asiat, esim. ensimmäinen koulupäivä

  • tunnevaltaiset tapahtumat – lyhyellä aikavälillä muistetaan paremmin miellyttävät kuin epämiellyttävät asiat

• silminnäkijätodistukset ovat melko usein epäluotettavia – toisen rotuista vaikea tunnistaa esim. raiskattu nainen antoi TV-hahmon tuntomerkit


Muistin aktiivisuus ja re-produktiivisuus kyselytavan vaikutus muistikuvaan:
Koehenkilöt näkivät auton törmäämisen seinään kysely: "Arvioi, millä nopeudella auto …"
"kosketti"
"törmäsi"
"rysäytti"

Arvioitu
auton
nopeus
 ^                           
 |                           X
 |                      
 |                        
 |                         
 |               X    
 |                  
 |                    
 |                       
 |    X                  
 |                        
 |                       
_|________________________________
 |
  "kosketti"  "törmäsi"  "rysäytti"




MITEN MUISTAA PAREMMIN? - MUISTISTRATEGIAT

s. 272 – 273


• mielekkyyden etsiminen on keskeistä,
esim. ’lihava mies osti riippulukon’ (sulkeakseen jääkaapin oven)    itse keksitty muistamista helpottava loppu
  vaikka muistettava asia lisääntyy, helpottuu muistaminen olennaisesti

oppimisen strategioita eli muististrategioita ovat tavat, joilla tietoa yhdistetään, jäsennetään ja muokataan:
A.  Pelkistäminen
     (pelkistävä koodaus):
  • opittava tieto tiivistetään syvästi ymmärretyiksi, toisiinsa liittyviksi pääajatuksiksi


B.  Rikastaminen
     (rikastava muokkaaminen):
  • oppija arvioi tietoa

  • keksitään esimerkkejä

  • perustellut omat näkemykset ja mielipiteet

  • opittuun asiaan liitetään mielikuvia, erityisesti typerät mielikuvat

  • loci-menetelmä (=paikkamenetelmä):
    ihminen sijoittaa mielessään muistettavat asiat esim. jonkun tutun kadun varrelle tai näyteikkunoihin tai talon eri paikkoihin.


MUISTIKIKKOJA:

ESIMERKKI 1.

   OSOITTAJA 
   _________ 
   NIMITTÄJÄ

Onko sinun vaikeaa muistaa, kumpi
on osoittaja ja kumpi nimittäjä?
Tässä muistikikassa ilmapallo (= O)
lentää yli vuoriston (=N).

        -------
       /        \   
      |          |   
      |          |  
      |          |  
       \        /  
         ------   
         \    /  
          \--/
          |__|  
                 

        /\    /\
       /  \  /  \
      /    \/    \  
                                  O 
Eli O ylhäällä ja N alhaalla eli ___
                                  N

  eli  OSOITTAJA  
       _________ 
       NIMITTÄJÄ

            
TAI:   

  Otsa ylhäällä, nenä alhaalla
  siis   O    
        ___      
         N      
             ________   
           /         \  
  OTSA    |           \ 
          | o          |  
         /             | 
  NENÄ  /_             | 
          |__          |
           __/         / 
           |          / 
            \___     /  
                |   | 
                |   |  
   OSOITTAJA
   _________
   NIMITTÄJÄ




ESIMERKKI 2.
    
               
Mikä oli Rooman   
palon vuosi?    
              
Rooman         palo
\   /          \  / 
  6 kirjainta   4   kirjainta


Siis Rooman palo oli
vuonna 64 jaa. eli jKr. !




ESIMERKKI 3.


Oppilas ei millään oppinut,
että sana ”ympäristö” on englanniksi
”environment”. Lopulta hän keksi
muistisäännön ”en Viroon mee”,
koska onhan Viro Suomen
ympäristössä!
Joten
”en Viroon mee” --> environment 




ESIMERKKI 4.
   
       
Numeroille voi päättää pysyvät, 
ihmisen helposti muistamat
assosiaatiot eli mielleyhtymät,
esim. 
                       
      six --> sex --> seksi
    /        
   6          
    \              
      kuusipuu, joulukuusi
              
                    
   7 --> seitsemän veljestä
                    

• sopivilla hakuvihjeillä (esim. tuoksut) voimme muistaa asioita, jotka luulimme jo ammoin unohtaneemme esim. joulu, kodit

• palautusvihje = hakuvihje

• jos menet huoneeseen ja unohdat mitä siellä piti tehdä/hakea, mene takaisin huoneeseen, josta lähdit. Koko huone tai jotkin sen asiat voivat toimia hakuvihjeinä.




MITEN TIETO ON MUISTISSA?

s. 383 – 386


A.  Esikielelliset käsitteet:
      esimerkiksi
  • miltä kissan silitys tuntuu?

  • miltä kahvi tuoksuu?
        näitä emme voi kielellisesti
               selittää


B.  Mielikuvat:
  • kuvan kaltaisia, esim. millainen karhu on? Heti, kun kuulemme kysymyksen, mieleemme tulee karhun kuva.

C.  Symbolinen tieto:
  • kuvat ja merkit symboleina

  • puhuttu ja kirjoitettu kieli: asian ja sanan välinen yhteys usein täysin sopimuksenvarainen (esim. auto),
    joskus sanat kuvailevia (esim. hevonen ’hirnuu’)

• uuden tiedon selittämiseen käytämme entisiä tietojamme ja sisäisiä mallejamme




TIETORAKENTEET

s. 387 – 392


• yksinkertaiset tietorakenteet:
  • käsitteiden luokittelu yhteisen käsitteen alle:
    ’tuoli’, ’pöytä’ ’huonekalu’

  • käsitteiden suhde toisiinsa:
    ’lintu’ ’syödä’ ’siemen’


• monimutkaiset tietorakenteet:
  • esim. miten toimitaan diskossa/ oppitunnilla


• toiminnan kuvaaminen - skeemat ja skriptit (ketkä ovat?, miten toimivat?)
  • skeema = sisäinen tiedollinen malli

  • skripti = toiminnan käsikirjoitus ihmisen mielessä, esim. mitä tehdään ravintolassa / diskossa?




MIKSI UNOHDAMME?

Psykologian verkot s. 274



HÄIRINTÄTEORIA (=interferenssiteoria)

• samanlaiset muistettavat asiat häiritsevät toisiaan

• eteenpäin suuntautuva häirintä (= proaktiivinen häirintä) = jokin aiemmin opittu asia häiritsee myöhemmin opittua asiaa:
eteenpäin
suuntautuva
häirintä:

   asia 1 =======>  asia 2

  ---------------------------->
                           aika

• taaksepäin suuntautuva häirintä (= retroaktiivinen häirintä) = jokin myöhemmin opittu asia häiritsee jonkin aiemmin opitun asian muistamista:
taaksepäin
suuntautuva
häirintä:

   asia 1 <========  asia 2

  -------------------------->
                         aika



KULUMISTEORIA

• ajan kuluessa muistikuvat häviävät mielestä



TORJUNTATEORIA

• ihminen unohtaa aktiivisesti ikävät ja ahdistavat asiat

• Sigmund Freud: torjunta (= unohtaminen) on yksi minän keinoista, joilla se pitää yllä psyykkistä tasapainoa



HAKUVIHJEIDEN PUUTTUMINEN

• unohtaminen on vain sitä, että jollain hetkellä ei ole tarpeellisia hakuvihjeitä, joilla voisimme palauttaa mieleen kyseisen asian






AJATTELU: KÄSITTEET JA KIELI



• Ajattelu on havaintojen välityksellä saatuja tietojen ja muun psyykkisen aineksen käsittelyä, jonka välineinä ovat kielen sanat ja käsitteet. Se on sisäistä, psyykkistä toimintaa.

• Käsitteet ovat kielellisiä luokittelun apuvälineitä. Ne ovat yhteisesti sovittuja nimiä, jotka annetaan esimerkiksi esineiden tai olioiden luokille. Luokat koostuvat ärsykkeistä, joilla on yhteisiä ominaisuuksia ja muista piirteitä, esimerkiksi lehtipuut ja havupuut.

• Käsitteistä voidaan muodostaa käsitehierarkioita: ala- ja yläkäsitteitä. Ne ovat joko konkreettisia tai abstrakteja.
Alakäsitteet hierarkian alapäässä ovat konkreettisia, havaintoihin sidottuja.
Hierarkian yläpäässä olevat käsitteet ovat abstrakteja, muiden käsitteiden avulla määriteltävissä olevia.

esine                   ABSTRAKTI
ihmisen tekemä esine
huonekalu
tuoli ylipäänsä
tuoli, jolla istun      KONKREETTINEN


• Loogisia käsitteitä käytetään nimenomaan asioiden luokitteluun. Tällaisesta on hyvänä esimerkkinä Linnén kehittämä kasvien luokitus.

• Luonnolliset käsitteet ovat liukuvarajaisia, epätarkasti määriteltyjä. Ne määritelläänkin tyypillisen esimerkin avulla. Voidaan kysyä esimerkiksi, että onko ralli urheilua.

• Käsitteet tallentuvat säilömuistiin. Ne tallentuvat merkitysverkkoina, jotka ilmenevät siten, että yhden ärsykkeen aktivoituminen virittää siihen liittyviä muita käsitteitä.
(vrt. ”Voiko hevosella ratsastaa?” / ”Onko hevonen nisäkäs?”)
(”Is canary yellow?” / ”Does canary fly?”)   Tämän teorian kehitti ja tämän kokeen tekivät Collins ja Quillian.




KIELEN YMMÄRTÄMINEN


• Koska kieli on erityisesti merkitysten tulkintaa, kielen tarkastelun avulla voimme havaita tiedon vastaanoton prosessiluonteen.

• Kielellisten merkitysten ylimääräytyminen tarkoittaa sitä, että meillä on saatavilla informaatiota enemmän kuin tarvitsemme tulkintaan (esim. kuulo, näkö ja ennakoinnit). Tämä auttaa tulkitsemaan puhetta ja tekstiä rekisteröimättä niiden kaikkia osia.

• Tiedon vastaanottamista voidaan kuvata kahdella mallilla:

• Hierarkkisen tulkintamallin mukaan yksityiskohdat voidaan täydentää, vaikka niitä ei olekaan täydellisesti tunnistettu.




OPPIMINEN


• Tietojen muistamiseen liittyy niiden oppiminen. Erityisen tärkeä tekijä on se muoto, jossa tieto on muistiin tallennettu.



OPPIMISEN STRATEGIAT


A.  Syväprosessointi eli holistinen strategia:
opiskelija pyrkii
  • laajempien kokonaisuuksien hahmottamiseen

  • tiedon ymmärtämiseen

  • tietojen liittämiseen osaksi jo olemassa olevia tietorakenteita (myös omakohtaiset kokemukset)


B.  Pintaprosessointi eli atomistinen strategia:
  • opiskelija keskittyy pienten yksityiskohtien muistamiseen


• Syväprosessointi on mm. Martonin tutkimuksissa todettu tehokkaammaksi opiskelustrategiaksi kuin pintaprosessointi.


• Opiskelutaitoja on mahdollista kehittää syväprosessoinnin suuntaan. Opiskelutavat ovat kehittyneet jo peruskoulussa, jossa riitti hyvin atomistinen strategia eli yksityiskohtien muistiinpainaminen. Lukiossa on tarpeen pyrkiä irti vanhasta tyylistä ja koettaa kehittää omaa opiskelustrategiaansa. Ulkolukua ei silti tule kokonaan hylätä: sitä tarvitaan vielä uusien asioiden tai irrallisten luetteloiden opetteluun. Syväprosessoivaan opiskelustrategiaan ei voi siirtyä hetkessä, koska sen käyttäminen edellyttää olemassa olevaa tietopohjaa.


• Syväprosessoinnin taitoja tulee tietoisesti kehittää ja samalla pyrkiä opittavan aineksen omakohtaiseen tulkintaan. Näin syntyy positiivinen kehä: oppiminen kehittää tietopohjaa (muistia) ja tietopohja helpottaa uutta oppimista.







KOEALUE

Oppikirjan "Psykologian verkot käsikirja" Opintoverkko, vuoden 2008 painos

- s. 61  Havaintokehä
- s. 214-289

Paitsi EI seuraavat asiat
  • Mielen filosofia s. 216

  • Basaaligangliot s. 231

  • Umpieritysjärjestelmä ja hormonit s. 233

Koealueen runkona on oppikirjan valkopohjainen ns. leipäteksti. Sitä tukevat vaaleanruskea- ja vihreäpohjaisten laatikoiden tekstit. Huomaa, että osa käsitellyistä asioista on vaaleanruskea- ja vihreäpohjaisten laatikoiden teksteissä.

Myös oppitunnilla jaetut monisteet, esim. uskomaton muistaja Herra S. (Lurijan kuvaama tapaus; myös synestesia).

Ja tietysti tämän nettisivumme asiat






PS 3 course study material in English


Neuron  Wikipedia in English

Synapse  Wikipedia in English

Synaptic vesicle  Wikipedia in English

Neurotransmitter  Wikipedia in English

Brain  Wikipedia in English

Cerebral cortex  Wikipedia in English

Sleep  Wikipedia in English


Sense  Wikipedia in English

Visual perception  Wikipedia in English

Color vision  Wikipedia in English

Depth perception  Wikipedia in English


Memory  Wikipedia in English

Amnesia  Wikipedia in English

Alzheimer's disease  Wikipedia in English
False memory  Wikipedia in English


Aphasia  Wikipedia in English






Study material in English - Khan Academy


Anatomy of a neuron  Video, Khan Academy, in English

Introduction to neural cell types  Video, Khan Academy, in English

Neurotransmitter release  Video, Khan Academy, in English

Neuron resting potential description  Video, Khan Academy, in English

Visual cues  Video, Khan Academy, in English

Somatosensation   Video, Khan Academy, in English

What is Parkinson's disease?  Video, Khan Academy, in English

Dementia and Delirium, including Alzheimer’s  Video, Khan Academy, in English






KOEALUE

- s. 61  Havaintokehä
- s. 220-223, 226, 228, 230-233  Hermosolu, hermosto ja aivot
- s. 238-251  Tarkkaavaisuus
- s. 252-265  Havaitseminen
- s. 266-270  Muistit
- s. 271-273  Muistaminen prosessina
- s. 274  Unohtaminen
- s. 274-276  Muistin neurologinen perusta
- s. 278-287  Vireys ja uni

ja tietysti tämän nettisivumme asiat