PS 3 -opinto-
jakson
tiivistetyt asiat

OPS 2021

          Aivoja

This PS 3 -page in English,  translated by Google Translator
This PS 3 -page in Italian,  translated by Google Translator
 
Opetussuunnitelma
Peruskäsitteitä
Ihmisen säätelyjärjestelmät
Hermosolu
Välittäjäaineet ja käyttäytyminen
Aivot
      Kuva: Aivokuoren toiminnalliset alueet
      Kuva: Aivot yläviistosta
      Kuva: Limbinen järjestelmä
Aivojen muotoutuvuus
Aivojen ja hermoston tutkimusmenetelmät
Sisäiset mallit
Havaintokehä
Aistit-johdanto
Näkeminen
Tarkkaavaisuus
      Neglect eli huomioimattomuus
Muisti
      Työmuisti
      Säilömuisti
      Metamuisti
      Omaelämäkerr. muisti eli episodinen muisti
      Muististrategiat ja muistikikat
      Unohtaminen
      Amnesiat eli aivoperäiset muistihäiriöt
      Vakavat sairaudet, jotka vaikuttavat muistiin
Aivoperäiset kognitiiviset eli tiedolliset häiriöt
Aivojen lateralisaatio ja kieli
Kieli
      Kieli ja aivot, afasiat
Päätöksenteko
      Heuristiikat

Tietoisuus
Aivot ja kognitiiviset toiminnat
      eli näkö, tuntoaisti, kuulo
Havaitseminen
Ajattelu
Taitava ajattelu

Koealue   ,
PS 3 course study material in English - texts and videos
Study material in English - Khan Academy - mainly videos





PS 3 -opetussuunnitelma, ops. 2021


Tiedonkäsittelyn yleisiä periaatteita
• ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely
• tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely

Havaitseminen ja tarkkaavaisuus
• sisäiset mallit ja havaintokehä
• havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta
• tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus
• perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta
• esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä

Muisti
• työmuistin ja säilömuistin toiminta
• muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen
• perustietoa muistin hermostollisesta perustasta
• esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä

Kieli
• kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä
• perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta
• esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä

Päätöksenteko
• nopea ja hidas ajattelu
• esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista

Aivojen rakenne ja hermostollinen toiminta
• hermoston ja aivojen päärakenteet
• hermosolun ja synapsin toiminta
• tiedon kulku hermoverkoissa
• plastisuus
• esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimusmenetelmät
• kokeellisen tutkimuksen periaatteet
• esimerkkejä tapaustutkimuksista
• esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
• kokeellisen tutkimuksen suunnittelu

LÄHDE:
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (pdf), käyttöön 2021




Muutaman peruskäsitteen kertaus


• kognitiivinen = tietoon liittyvä

   Kognitiiviset toiminnot:
  1. Havaitseminen = tiedon vastaanotto

  2. Ajattelu = tiedon käsittely

  3. Muisti = tiedon säilytys eli varastointi

• assosiaatio = mielleyhtymä
Ajattelu perustuu assosiaatioihin, eli ihminen liittää asioita toisiinsa mielessään.

• sensorinen = havaintotoimintaan liittyvä

• motorinen = liikkumiseen liittyvä




AIVOJEN RAKENNE JA HERMOSTOLLINEN TOIMINTA

• hermoston ja aivojen päärakenteet
• hermosolun ja synapsin toiminta
• tiedon kulku hermoverkoissa
• plastisuus
• esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta



AIVOT JA HERMOSTO

BRAINS AND NERVOUS SYSTEM

s.20-43


Ihmisen säätelyjärjestelmät
s. 24-25

THE REGULATION SYSTEMS OF HUMAN




Ihmisen säätelyjärjestelmät

1. RAKENTEELLINEN JAKO
   

         

HERMOSTO

-hermosolut ja niiden liitokset eli synapsit
- sähköis-kemiallinen tiedonsiirto

         

SISÄERITYS

- hormonit
- kemiallinen tiedonsiirto
         
           

KESKUSHERMOSTO  

- aivot ja selkäydin
- tiedon käsittely
  aivoissa


ÄÄREISHERMOSTO

- välittää viestejä keskushermoston ja muun elimistön välillä  

     







Ihmisen säätelyjärjestelmät
Hermoston jako

2. TOIMINNALLINEN JAKO          
         

SOMAATTINEN HERMOSTO

- tahdonalainen, esimerkiksi lihasliikkeet
- aistitiedon tietoinen käsittely

          AUTONOMINEN HERMOSTO

- ei tahdonalainen, esimerkiksi sydän, sylkirauhaset, stressihormonien eritys ja peräsuoli
- sijaitsee selkäytimessä, keskiaivoissa ja ydinjatkeessa
     

SYMPAATTINEN HERMOSTO

- aktivoi elimistön taisteluun tai pakoon
- pitkittynyt toiminta johtaa pahoihin terveysongelmiin

PARASYMPAATTINEN HERMOSTO

- elimistön rauhoittaminen lepoon ja uneen. Esim. uneliaisuus syönnin jälkeen



3. Hormonien vaikutus käyttäytymiseen



• anaboliset steroidit aiheuttavat, varsinkin yliannoksina, impulsiivista väkivaltaisuutta, ns. "roid-rage" eli "steroidiraivo" (impulsiivinen    suunniteltu)

• saman vaikutuksen tekee yliannoksina testosteroni eli miessukuhormoni

• anaboliset steroidit ovat eräitä miessukuhormoneja


KAHOOT: IHMISEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄT





HERMOSOLUN RAKENNE JA TOIMINTA

WHAT IS A NEURON LIKE?
AND HOW DOES IS WORK?


s. 32-43





(TÄMÄ ON YKSINKERTAISTETTU MALLIKUVA)
(KATSO TARKEMMAT TIEDOT OPPIKIRJASTA JA SEN KUVISTA)


Hermosolussa, neuronissa, on monia tuojahaarakkeita A, dendriittejä.
Ihmisen yhdessä hermosolussa on keskimäärin 10 000 dendriittiä!

Hermosolulla on vain yksi viejähaarake B, aksoni.
Neuroni  suomenkielisessä Wikipediassa.

Aksoni voi olla jopa yli metrin mittainen!

Hermosolussa on ja hermosoluun liittyy
  • myeliinituppi C on glia-solu, joka kiertyy aksonin ympärille (monta)

  • synaptinen pääte D ja synapsi ovat aksonin jakautuneiden osien päässä

  • Ranvierin kurouma E on kahden myeliinitupin välinen rako

  • solukeskus F

  • tuma on solukeskuksessa

  • tuojahaarakkeita eli dendriittejä (monta)

  • viejähaarake eli aksoni (yksi)

  • aksoni jakautuu loppupäässä




• hermosoluliitoksessa, synapsissa, tiedon kulku tapahtuu kemiallisen välittäjäaineen avulla.
Välittäjäaineita on kymmenittäin, mutta tärkeimmät ovat dopamiini, serotoniini, asetylkoliini ja noradrenaliini.
Solukalvon ionikanavat  suomenkielisessä Wikipediassa.

• Hermosoluliitos eli synapsi voi olla joko kiihdyttävä (aktivoiva) tai ehkäisevä:
  • kiihdyttävä synapsi lisää hermosolun reagoimisen todennäköisyyttä

  • ehkäisevä synapsi vähentää hermosolun reagoimisen todennäköisyyttä

• hermosolu toimii ”laskimena”: jos aktivoivia impulsseja tulee enemmän kuin ehkäiseviä, hermosolun pintakalvo muuttuu ja aksonia (viejähaaraketta) pitkin lähtee hermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssin kulku viejähaarakkeessa eli aksonissa:
  1. Alkutilanteessa Na+ (natrium) -ionit ovat hermosolun ulkopuolella ja K+ (kalium) -ionit ovat hermosolun sisäpuolella.

  2. Aktiopotentiaali alkaa, kun pienet portit avautuvat hermosolun pinnassa ja natrium-ionit pääsevät hermosolun sisään
    (punainen nuoli alla olevassa piirroskuvassa).

  3. Sitten toiset pienet portit avautuvat hermosolun pinnassa ja kalium-ionit pääsevät hermosolusta sen ulkopuolelle
    (punainen nuoli alla olevassa piirroskuvassa).

  4. Palautumisvaiheessa ionipumput pumppaavat natrium- ja kalium-ionit takaisin
    (siniset nuolet alla olevassa piirroskuvassa)
    (pumppaaminen vie energiaa ja siksi aivot kuluttavat ihmisen kuluttamasta energiasta suuren osan).

Normaali-
tilanne,
jännite
-70 mV
    HERMO-
IMPULSSI
jännite
+40 mV
      Palautuminen.
Ionipumput
pumppaavat
Na+ ja K+
-ionit takaisin
     


    edellisessä kuvassa oleva ruskea linja on hermosolun pintakalvo

Huomaa 1.
Molemmat:
  • Na+   eli natriumioni
  • K+     eli kaliumioni
ovat suoloja.

Jos ihminen menettää paljon suoloja, kuten buliimikko oksentaessaan kerta toisensa jälkeen vatsalaukkunsa tyhjäksi, voi lopulta hermosto lopettaa toimintansa kohtalokkain seurauksin.

Näin buliimikko voi kuolla aivan yht'äkkiä sydämen lakatessa lyömästä.


Huomaa 2.
Hermosolujen seinämä koostuu rasvamolekyyleistä.
Alkoholi on rasvaliuotin (ja hyvin tehokas sellainen), joten alkoholin liikakäyttö liuottaa hermosolujen soluseinämät rikki eli tappaa hermosoluja.
Alkoholin liikakäyttöä on erityisesti se, että ihminen sammuu, joka on alkoholimyrkytys.

Vielä valtavammin hermosoluja tappaa liiman tai bensiinin haistelu (eli imppaaminen).


Viejähaarakkeita eli aksoneita on kahdenlaisia:

Normaali hidas aksoni,
esim. jomottava kipu




Myeliinitupellinen nopea aksoni,
esim. nopea, viiltävä kipu.
  1. Tuntoaistimusten välitys

  2. Liikekäskyjen välitys

Gliasolu on kiertynyt aksonin ympärille.

Aktiopotentiaalin sähkökenttä hyppää myeliinitupen yli (ns. salsatorinen eteneminen).



• ihmisen hermoston suuri joustavuus ja mukautuvuus johtuu siitä, että tarpeellisiin paikkoihin syntyy lisää synapsiliitoksia (vrt. kissanpentu pystysuorien viivojen maailmassa) ja tarpeettomat yhteydet häviävät:



Näin tapahtuu myös ihmisen oppiessa uusia taitoja tai tietoja. Tai ihmisen herkistyessä jollekin asialle, esim. sodassa koviin ääniin pelko.

Hermosolujen muutokset tapahtuvat unen aikana kunnon yöunet ovat erittäin tärkeät tietojen ja taitojen oppimisessa!

• uudet synapsiliitokset muodostavat hermoverkkoja, jotka käsittelevät uutta tietoa.
Esim. käden supistajalihaksen eli hauislihaksen aktivointi on turhaa, ellei samalla käden ojentajalihasta rentouteta.

• aivot eroavat tietokoneesta siinä, että aivot käsittelevät tietoa rinnakkaisesti yhtä aikaa monessa hermoverkossa. Tietokone käsittelee tietoa peräkkäisesti, mutta valtavalla nopeudella.

• aivot voittavat tietokoneet ihmisille tärkeillä alueilla, esim. hahmontunnistuksessa (= mitä on edessäsi)

• aivoissamme on noin sata miljardia hermosolua.





VÄLITTÄJÄAINEET JA KÄYTTÄYTYMINEN

NEUROTRANSMITTERS AND
HUMAN BEHAVIOUR


s.203-206


SEROTONIINI - MUKANA HALUJEN JA TUNTEIDEN SÄÄTELYSSÄ

LIIKAA vaikutuksia:
      ujous
      pakkoneuroosit
      itseluottamuksen puute

LIIAN VÄHÄN vaikutuksia:
      väkivaltaisuus
      itsetuhoinen käytös
(suomalaisilta tapaväkivaltaisilta alkoholisteilta löydettiin alhaisia serotoniinipitoisuuksia)


NORADRENALIINI - AUTTAA AIVOJA VARAUTUMAAN VAARAAN

LIIKAA vaikutuksia:
      impulsiivinen väkivaltaisuus
      ylikiihtyneisyys

LIIAN VÄHÄN vaikutuksia:
      jännityksen etsintä
      suunniteltuja, kylmäverisia
          väkivallantekoja


ASETYLKOLIINI - mm. hengityksen säätely

hermokaasu estää asetylkoliinin toiminnan
hengitys lamaantuu


DOPAMIINI - mm. liikkuminen ja nautinto

- liikkuminen
(vrt. Jähmettyneiden heroinistien tarina, jossa huonosti tehty ns. design-huume tuhosi aivojen dopamiinia tuottavan osan ja ihminen jähmettyi täysin)
      (The Case of the Frozen Addicts)

- dopamiinia liikaa
    mielleyhtymien löysyys:

- dopamiini liittyy nautinnon kokemukseen eli nautinnollisessa tilanteessa aivoissa vapautuu dopamiinia.
Huumeet lisäävät usein dopamiinia aivoissa ja ihminen kokee sen nautintona.
Dopamiini  suomenkielisessä Wikipediassa.




HERMOSOLUN TOIMINTAAN VAIKUTTAMINEN

HOW TO INFLUENCE TO NEURON?

s.

1. Välittäjäaineisiin vaikuttaminen,
esim. monet psyykenlääkkeet
  • voidaan estää välittäjäaineen synty

  • postsynaptisen kalvon reseptorien vastaanottopaikat voidaan täyttää (katso kuva alla)
Postsynaptisen kalvon reseptorien vastaanottopaikat voidaan täyttää -kuva. Kuvan teko: Timo Muola = välittäjäainemolekyyli
= lääke- tai myrkkymolekyyli

= portin avautuessa ioneja pääsee soluun sisälle ja solun sähköinen varaus muuttuu

Yläkuvassa näkyy, miten hermosolun seinämän portti avautuu, kun välittäjäainemolekyyli solahtaa sille sopivaan aukkoon ja hermosolu toimii normaalisti.

Alakuvassa näkyy, miten lääke- tai myrkkymolekyylit ovat solahtaneet aukkoihin ja täyttäneet ne.
Välittäjäainemolekyylit eivät enää pääse niihin ja portit eivät enää avaudu.
Huomaa 1.
Myrkky-/lääkemolekyyli on ainakin jostain kohdastaan samanmuotoinen kuin välittäjäainemolekyyli ja siksi se pääsee solahtamaan reseptoriin ja täyttää välittäjäainemolekyylille kuuluvan kolon.

Huomaa 2.
Lääkkeet ja myrkyt ovat usein samoja aineita:
- lääke on suurina annoksina myrkky (esim. unilääke ja alkoholi ovat suurina annoksina tappavia)
- myrkky voi pieninä annoksina toimia lääkkeenä

  • voidaan estää välittäjäaineen hajoaminen
    esim. tappava hermokaasu-taistelukaasu estää asetylkoliinia hajottavan entsyymin toiminnan.


2. Hermosolun pintakalvoon vaikuttaminen, esim. alkoholi
  • raju alkoholin juominen ("sammuminen"=alkoholimyrkytys)
    korkeina pitoisuuksina alkoholi tappaa hermosoluja, jotka eivät enää uusiudu

  • liuottimet (esim. liimassa) tappavat hermosoluja ja neuroneita hyvin tehokkaasti

  • huomaa: sekä alkoholi että liuottimet ovat tehokkaita rasvaliuottimia.
    Hermosolujen pinta koostuu rasvamolekyyleistä ja siksi liuottimet tuhoavat tehokkaasti hermosoluja.







AIVOJEN HALKILEIKKAUS JA ALUEET SEKÄ AIVOKUOREN TOIMINNALLISET ALUEET

HEMISPHERES OF BRAINS AND FUNCTIONAL AREAS IN BRAINS

s. 20-31



AIVOLOHKOT - vasen aivopuolisko:

OTSALOHKO   PÄÄLAENLOHKO
OHIMOLOHKO
Tärkeä muistin kannalta
  TAKARAIVONLOHKO



AIVOLOHKOT - oikea aivopuolisko:

PÄÄLAENLOHKO   OTSALOHKO
TAKARAIVONLOHKO   OHIMOLOHKO
Tärkeä muistin kannalta


      AIVOKUOREN TOIMINNALLISET ALUEET     vasen aivopuolisko



LIIKKEIDEN ESIOHJELMOINTI (premotorinen alue)

LIIKEALUE (lihasliikkeiden hermotus)

TUNTOALUE (ihon tuntoaistin aivoalue, somatosensorinen alue)

NÄKÖALUE (näkeminen)

WERNICKEN ALUE (kielen ymmärtäminen)

KUULOALUE (kuuleminen)

BROCAN ALUE (kielen lihasliikkeiden hermotus, kielen motoriikka)

HAJUALUE (hajuaistin aivoalue)





AIVOJEN TOIMINNALLISET ALUEET JA AIVOLOHKOT     vasen aivopuolisko




Aivopuolisko ottaa vastaan tietoa kehon vastakkaiselta
puolelta ja säätelee kehon vastakkaista puolta.



Otsalohkon
etuosassa
ovat
- toiminnan
  suunnittelu
- pitkäjänteisyys
- itsehillintä
- persoonallisuus
- tietoisuus
- tajunta
   


• aivojen otsalohkojen kärkiosissa:
  • persoonallisuus

  • itsehillintä

  • toiminnan pitkäjänteisyys

  • Aivojen otsalohkojen kärkiosien vauriosta esimerkkejä:

    • Phineas Gage (USA, 1800-luku)
      (Phineas Gage, linkki Wikipediaan)
      - rautatieläinen, joka räjäytti kallioita
      - räjähdysonnettomuudessa metallitanko meni aivojen otsalohkon kärkiosien läpi
      - persoonallisuus muuttui täysin: aiemmin tarmokas, kyvykäs ja ystävällinen työmestari.
      Onnettomuuden jälkeen raivostumisaltis, muita ylenkatsova, rienaava, nautinnonhaluinen, halujensa suhteen kärsimätön, itsepintainen, oikullinen ja häilyvä
      - ystävät kaikkosivat
      - hankki elantonsa esittelemällä haavaansa sirkuksissa



    • Päähän ammuttu poika -dvd (USA, 1990-luku)
      - vahingonlaukaus päähän
      - luoti murskasi aivojen otsalohkon kärkiosat
      - persoonallisuus muuttui täysin:
      Äiti kertoo: "Entinen Dan kuoli silloin. Nyt minulla on toinen Dan".
      - kärsimätön, ei itsehillintää - ei voi ajaa autoa
      - kaikki ystävät kadonneet - elämänsisältönä koti, aseet ja koira
      - ei kykene koulunkäyntiin tai työhön



AIVOJEN HALKILEIKKAUS

Limbinen järjestelmä
tunteiden säätely
Aivokurkiainen
yhdistää aivopuoliskot
Talamus
- isoaivokuorelle
  nousevien
  (aistitieto)
  ja laskeutuvien
  (käskyt)
  viestien
  välitys
Pikkuaivot
- liikkeiden
  hienosäätö
  (esim. heittoliike)
- tasapainon
  ylläpito
- puhemotoriikka
- kaiken
  kognitiivisen
  toiminnan
  tärkeä
  apuyksikkö
Hypotalamus
- nälkä, jano
- seks. reaktiot
- raivoreaktio
Aivolisäke
- ohjaa
  hormonien
  eritystä
Ydinjatke
- hengitys, sydän
- nielemis- ym.
  refleksit
Aivosilta
          RAS                  
= retikulaari      
      (eli verkkomainen)
aktivaation      
  säätö                
  eli aivoverkosto
  uni-valve-säätely



AIVOT YLÄVIISTOSTA -

Isoaivopuoliskojen välissä ja alla
näkyvät aivojen osat näkyvät


Aivot yläviistosta -piirroksen
värien selitys:

HARMAA VÄRI = aivokuori eli
aivojen harmaa aine
eli VALKOINEN VÄRI harmaan
aineen alapuolella = aivojen valkea aine
KIRKKAAN KELTAINEN VÄRI eli
KIRKKAAN KELTAINEN VÄRI = aivokurkiainen
PUNAINEN VÄRI = limbinen järjestelmä
VIOLETTI VÄRI = talamus
TUMMAN VIHREÄ VÄRI = pikkuaivot
VAALEAN VIHREÄ VÄRI = aivolisäke

Aivokuoren ns. harmaa aine (grey matter) koostuus hermosolujen ydinosista, jossa on tuma.

Aivokuoren ns. valkoinen aine (white matter) sisältää hermosolujen viejähaarakkeet eli aksonit, joiden kuljettamilla sähkösignaaleilla hermosolut viestivät keskenään.
Valkoinen aine on "aksonipuuroa" (kuten usein on sanottu).

Aivokurkiainen yhdistää aivopuoliskot.

Limbinen järjestelmä säätelee tunteita.


Talamus on aivojen viestiliikenteen keskus:
  • viestit aivoista muualle kehoon eli ns. laskevat radat

  • viestit kehosta aivoihin eli ns. nousevat radat
Pikkuaivot ovat hienomotoriikan (esim. heittoliike ja puhe)
ja kognitiivisten toimintojen apuyksikkö.




AIVOJEN LIMBINEN JÄRJESTELMÄ -
TUNTEIDEN SÄÄTELY



Mantelitumakkeet eli amygdalat ovat ns. aivojen tunnetietokone:
  • tunnereaktioiden (pelko, ahdistus, aggressio ...) oppiminen, muistaminen ja prosessointi

  • muistaminen ja päätöksenteko

  • ihmiset, joilla on suuri mantelitumake, osaavat tehdä muita osuvampia päätelmiä muiden ihmisten luotettavuudesta heidän ilmeidensä perusteella ja he solmivat lisäksi muita enemmän sosiaalisia suhteita

  • erään tutkimuksen mukaan epäitsekkäillä ihmisillä on tavallista suurempi mantelitumake

  • nuorilla mantelitumakkeiden suuruus liittyy masennus- ja päihdetaipumuksiin

  • psykopaattien mantelitumakkeet ovat keskimääräistä pienempiä ja heikommin pelkoon reagoivia

  • psykopaatit ovat tavallista huonompia tunnistamaan pelontunnetta kasvoilta, epäitsekkäimmät ovat tavallista parempia



AIVOJEN MUOTOUTUVUUS

THE ADAPTATION OF BRAINS

s.40-41

• aivojen hermoverkot muuttuvat ja mukautuvat koko ajan ympäristön vaatimuksien mukaan

• aivojen kehitystä ohjaavat geenit eli perimä sekä ympäristö

• harjoittelu suurentaa kyseisiä aivoalueita,
esim. pistekirjoituksen harjoittelu
kyseisten sormien tuntoaistin vastinalueiden koko suurenee selvästi aivoissa

toisaalta tietyn hermosolun reseptiivinen alue pienenee
eli ihon pinta-ala, jota yksi tuntoaivokuoren hermosolu vastaa, pienenee
tarkkuuden lisääntyminen


• jos tärkeä lapsen kehityksen herkkyyskausi menee ohi, aivojen kyky mukautua heikkenee merkittävästi
Esim.1.
Karsastuksen peittohoito: lapsen yleensä käyttämän paremman silmän päälle pannaan lappu, jolloin myös vähemmän käytetyn silmän vastinalueet aivoissa kehittyvät

Esim.2.
Jos ihminen on sokea silmän linssin sameuden takia ja hän saa uuden kirkkaan linssin esim. 10-vuotiaana, uudesta linssistä ei enää ole hyötyä.
Aivojen kyky nähdä on lopullisesti menetetty.

• kuuro lapsi voi oppia kuulemaan aivoihin asennetun kuuloimplantin ja kuulonharjoitusten avulla


• Tarzan ei ole totta.
Villilapset (jotka ovat kasvaneet eläinlaumassa) ovat menettäneet lopullisesti kyvyn puhua ja ymmärtää ihmisten käsitteellistä kieltä.
He käyttävät vain signaaleja, esim. tietty sana ruokaa
tarzan joe kubert  Googlen kuvahaku

tarzan russ manning  Googlen kuvahaku

• aivohalvaus =
    aivoverenvuoto
    hapenpuute
    hermosolujen kuolema

• aivovauriot (kolarit, sirpaleet, luodit) muut aivoalueet alkavat tehdä tuhoutuneen alueen tehtäviä
esim. sokeutuminen kuulon ja tuntoaistin tarkentuminen

Sokea voi naksautusäänillä kaikuluodata ympäristöään (kuten lepakot).

human echolocation  YouTubessa

• hermosolut eivät enää uusiudu, mutta dendriitit voivat versota ja ns. piilevät synapsit voidaan ottaa käyttöön.
Ongelma on kuitenkin suuri, jos aivoista on jo tuhottu suuri määrä hermosoluja esim. liiman tai bensan haistelulla eli imppaamisella tai juopottelulla.



AIVOJEN JA HERMOSTON TUTKIMUSMENETELMÄT

HOW TO STUDY BRAINS AND NERVOUS SYSTEM?

s.44-55


• aiemmin ainoa tutkimustapa oli tutkia aivoja ihmisen kuoleman jälkeen.
Esim. lääkäri Paul Brocan potilas, jonka ainoa sana oli "tan".

paul broca tan  Googlen kuvahaku

löytyi Brocan alue


• aivosähkökäyrä eli EEG
EEG:ssä suuri määrä elektrodeja kiinnitetään pään iholle mittaamaan aivojen sähköistä toimintaa.

EEG  Googlen kuvahaku

EEG =Elektro-Enkefalo-Grafia


• aivojen anatomiaa voidaan tutkia
  1. Röntgenkuvauksella

    brain x ray  Googlen kuvahaku

    Röntgenissä näkyy hyvin dementiaan liittyvä aivojen hermosolujen tuho.

    brain x ray dementia  Googlen kuvahaku


  2. Tietokonetomografialla eli aivojen kerroskuvauksella eli kehittyneemmällä röntgenlaitteella.

    Tietokonetomografialla saadaan aivoista kuvia vaikkapa yhden senttimetrin viipaleista.

    brain x ray ct  Googlen kuvahaku


  3. Magneettisella MRI-mittauksella.

    brain MRI  Googlen kuvahaku


• tarkka aivojen toiminnan mittaus:
  1. Toiminnallinen magneettikuvaus eli fMRI
    brain fmri  Googlen kuvahaku

  2. Aivomagneettimittaus eli MEG = magnetoenkefalografia mittaa aivojen sähköisen toiminnan tuottamia magneettikenttiä
    brain meg  Googlen kuvahaku

    DVD: TKK:n kylmälaboratorion aivoryhmä ja MEG-kuvaus


  3. PET-mittauksella selviää, missä aivojen toiminta on vilkasta ja missä ei.
    brain PET  Googlen kuvahaku


• yksittäisten hermosolujen sähköistä toimintaa voidaan tutkia äärimmäisen ohutkärkisillä mikroelektrodeilla.
Mikroelektrodi voidaan työntää yksittäiseen hermosoluun ja siten voidaan mitata sen sähköistä toimintaa.

Esim. tutkimus apinoilla, joka johti peilisolujen löytymiseen.






TIEDONKÄSITTELYN YLEISIÄ PERIAATTEITA

• ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely
• tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely







HAVAITSEMINEN JA TARKKAAVAISUUS

• sisäiset mallit ja havaintokehä
• havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta
• tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus
• perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta
• esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä


Sisäiset mallit
s. 74-75

SCHEMAS

sisäinen malli on ihmisen käsitys jostain, esimerkiksi
  • millainen maailma on?

  • miten ihmiset toimivat?

  • miksi ihmiset toimivat, niinkuin toimivat?

  • miten jotain peliä pelataan?

  • mitä lukiolaiset tekevät koulussamme klo 11.45?

  • miten jossain urheilulajissa toimitaan?

  • miten hevosten kanssa toimitaan?

  • miten auton moottori toimii?

  • millainen on aurinkokuntamme?

  • miten Tukholmassa kannattaa kulkea metrojunilla TallinkSiljan laivalta Värtahamnenista Odenplanille?

  • on olemassa Jumala ja Jeesus on Jumalan poika
    TAI
    Jumalaa ei ole


tarkemmin psykologiatieteen käsitteitä käyttäen voimme sanoa, että
sisäinen malli = mielensisäinen käsitys jostain.
Sisäinen malli on ihmisen aivoissa oleva kartta tai malli siitä, millainen maailma on.
Sisäisiä malleja on kahdenlaisia:
Esim. 1.
"Lontoo on Britannian pääkaupunki"
       
tiedollinen sisäinen malli.

Esim. 2.
"Hampurilaisravintolassa mennään suoraan kassalle, mutta hienossa ravintolassa odotetaan pöytaanohjausta"
       
toiminnallinen sisäinen malli (=skripti eli ikäänkuin toiminnan käsikirjoitus)



• sisäinen malli = mielensisäinen rakenne, joka
1. Suuntaa tarkkaavaisuutta
esim. mihin katsotaan eli mitä nähdään, kun katsoo ulos
(talonmies näkee lumen, mutta biologi näkee puun).


2. Ohjaa uuden tiedon vastaanottoa
esim. USA:ssa poliisi näki mustan nuoren kädessä pistoolin ja ampui.
Kädessä oli hopeapaperinen suklaapatukka (!)
(katso
havaintokehä)

3. Ohjaa tiedon käsittelyä eli ajattelua
  • mitä ajatellaan
  • mihin keskitytään
  • mitä ei ajatella

4. Vaikuttaa tiedon tulkintaan
esim. miksi jokin tapahtui

• sisäinen malli kertoo ihmiselle, millainen maailma on ja miten siinä tulee toimia
Esim. 1. Uskonnot

Esim. 2. Jääkiekko-ottelun katsomo
hockey game audience  Googlen kuvahaku

jääkiekkopelin katsomo  Googlen kuvahaku
Jääkiekko-ottelun katsomossa voi olla ihmisiä, joilla on hyvin erilaisia sisäisiä malleja. Tällöin he seuraavat pelin aikana hyvin erilaisia asioita:
"Onkohan täällä tuttuja?"
kyllästynyt, tuli peliin seurustelukumppanin tähden

"Hmm, tuomari on väärin sijoittunut"
erotuomaritarkkailija

"Toi tanssii hyvin, tulis jo pelikatko"
cheerleadereiden, tanssitaidon ja naiskauneuden arvostaja

"Vau! Upea harhautus!"
innokas penkkiurheilija

"Tuosta puuttuu mainos"
jääkiekkojoukkueen toimitusjohtaja

• ihmisen sisäisiä malleja voi päätellä hänen toiminnastaan



Tehtävä:

Piirrä oman kunta-, kylä- tai kaupunkikeskuksesi kartta.
Siinä tulee näkyä:
- rantaviivat ja vesistöt
- tärkeimmät tiet
- tärkeimmät rakennukset





Havaintokehä

s. 77
PERCEPTUAL CYCLE

  1. Katso kuvaa  people in street
    (Googlen kuvahaku)


  2. Mihin huomiosi kiinnittyy?
    Sano yksi yksityiskohta.

  3. Mieti, miksi huomiosi kiinnittyy juuri siihen?


      ULKOMAAILMA,
HAVAINNON
KOHDE




     

   
SISÄINEN MALLI





TIEDON ETSINTÄ









   

ULKOMAAILMA,
HAVAINNON
KOHDE

Esimerkiksi ihmisen vaatteet ja hiukset sekä käyttäytyminen pidemmällä aikavälillä
     

   

SISÄINEN MALLI

Esimerkiksi:
1. Vaatteista voi päätellä ihmisen luonteen.
2. Hiuksista voi päätellä ihmisen luonteen.


TIEDON ETSINTÄ

Esimerkiksi:
1. Kiinnittää huomion muiden vaatteisiin.
2. Kiinnittää huomion muiden hiuksiin.






     

ULKOMAAILMA,
HAVAINNON
KOHDE

Esimerkiksi ihmisen vaatteet ja hiukset sekä käyttäytyminen pidemmällä aikavälillä
     
MUOKKAA
Sisäinen malli voi:
1. Vahvistua
2. Muuttua hieman
3. Muuttua täysin



OTTAA NÄYTTEEN
= katselee tarkasti

SISÄINEN MALLI

Esimerkiksi:
1. Vaatteista voi päätellä ihmisen luonteen.
2. Hiuksista voi päätellä ihmisen luonteen.

OHJAA



TIEDON ETSINTÄ

Esimerkiksi:
1. Kiinnittää huomion muiden vaatteisiin.
2. Kiinnittää huomion muiden hiuksiin.



• havaitseminen on prosessi, jossa etsitään ulkoista tietoa, jotta sisäisiä malleja voidaan testata

• havaintokehän teorian kehitti Ulrich Neisser


Tehtävä:

Keksi viisi sisäistä mallia ja jokaiseen se tapa, jolla kyseinen sisäinen malli ohjaa havaitsemista.

Eli:
  1. Sisäinen malli
         
  2. Tiedon etsintä
         
  3. Havainnon kohde ulkomaailmassa






IHMISEN AISTIT

HUMAN SENSES

s.71-72

• ihmisen aistit välittävät tietoa ulkoisista ärsykkeistä ja omista sisäisistä tapahtumista

• kun aisti- ja havaintotoimintoja tarkastellaan tiedonkäsittelyn näkökulmasta, huomataan miten tarkoituksenmukaisesti aistijärjestelmät ovat mukana yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa

• aistit rekisteröivät erityisesti ympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka poikkeavat suuresti normaaleista ärsykkeistä


• aistit ovat erikoistuneet tietynlaisiin ärsykkeisiin:
  • näköreseptorit eli aistimessa olevat vastaanottosolut reagoivat valoon (eli sähkömagneettisen säteilyn tiettyihin taajuuksiin).

  • kuuloreseptorit reagoivat ääniaaltoihin
    (eli ilmassa oleviin paineenvaihteluihin).

  • haju- ja makureseptorit reagoivat kemiallisiin ärsykkeisiin.

  • ihon aistit reagoivat ihon pinnalla tapahtuviin muutoksiin
    (esim. lämpö tai paine=kosketus).

  • asentoaistit (lihas-, jänne- ja nivelaistit) puolestaan kertovat liikkeistä ja asennoista.

  • sisäelinten aistit reagoivat sisäelinten fysikaalisiin ja kemiallisiin muutoksiin.




NÄKEMINEN

SIGHT
VISUAL SENSE


s.83-93


• eläimillä ja ihmisillä on kaksi eri näköjärjestelmää:

1. Kohteen SIJAINTIIN ja LIIKKEESEEN keskittyvä näköjärjestelmä

2. Kohteen LAATUA tutkiva näköjärjestelmä:
  • johtaa tietoiseen näköhavaintoon

  • sijaitsee aivokuorella (mm. näköaivokuori)


• ihmisille on tyypillistä aistitiedon rinnakkainen käsittely aivoissa:
  1. Muotoja tutkiva järjestelmä
    (esineen rajojen ja rajapintojen erottaminen keskeistä, vrt. ’rajakontrastin synty verkkokalvolla’)

  2. Värejä ja kirkkautta tutkiva järjestelmä

  3. Liikettä ja etäisyyksiä tutkiva järjestelmä


• eri järjestelmät ovat koko ajan yhteistyössä
yhtenäinen mielikuva havaintokentästä eli maailmasta

IHMINEN NÄKEE AIVOILLAAN!


• aivokuoren hermosolut, jotka hoitavat nähdyn tunnistamisen, voivat olla hyvin erikoistuneita. Yksittäissolumittauksissa on esim. löydetty apinalta solu, joka reagoi vain vanhan apinan kuvaan (Hubelin ja Wieselin tutkimukset).
Wiesel study visual cortex  YouTubessa




NÄKEMISEN VAIHEET

SIGHT

s.85-88


1. Valoinformaation vastaanotto aistinelimessä.

Verkkokalvo:
tappisolut     värinäkö
sauvasolut   mustavalko-
                          näkö ja
                          hämäränäkö
tappisolu  Googlen kuvahaku

cone cell rod cell  YouTubessa



2. Informaation esikäsittely verkkokalvon hermosoluverkossa.
Esim. rajakontrastin syntyminen hermosoluverkossa tapahtuvan sivusuuntaisen ehkäisyn tuloksena


3. Hahmolait
(myötäsyntyisiä eli synnynnäisiä)
esim.
kuvio ja tausta,
kokonaisvaltaisuus, läheisyyden laki
(=lähellä olevat luetaan samaan kuvioon),
sulkeutuneisuuden laki, valiomuotoisuuden laki (esim. ihmiskasvot ja ihmishahmot)
laws of grouping  Googlen kuvahaku


4. Tunteet
esim. rakkaus ja pelko

rakkaus
     
’vaaleanpunaiset silmälasit’
= kaikki on ihanaa

pelko
   
kaikki havaitaan pelottaviksi
(esim. metsä)


5. Motiivit
esim. nälkä ja seksuaalimotiivi

Nälkä on voimakas havainnon suuntaaja: ruokamainokset, ravintolat…

Seksuaalimotiivi
ihmisjoukossa huomio kiinnittyy usein vastakkaiseen sukupuoleen.

Halu saada lapsia (lapsettomuusongelma)
koko kaupunki on täynnä odottavia äitejä, lastenrattaita, vauvoja ja pikkulapsia…


6. Tietoinen havainnon suuntaaminen


7. Nähdyn ymmärtäminen aivoissa
Nähtyä verrataan aivoissa oleviin sisäisiin malleihin.
Ihminen ymmärtää näkemänsä ja sen merkityksen.
Nähdyt asiat vaikuttavat hänen käyttäytymiseensä.


Kohdat 1 – 7 Havainto eli tietoinen havainto ja nähdyn ymmärtäminen

Ihminen ei näe silmillään vaan aivoillaan!
Silmät vain vastaanottavat näköinformaatiota.





HAVAINTOJEN KONSTANSSI ELI PYSYVYYS/VAKIOISUUS

CONSTANCY
or
PERMANENCE OF PERCEPTION


s.87

• Ärsykkeiden ominaisuudet havaitaan aina vakiona, vaikka ärsykkeiden keskinäiset suhteet muuttuvatkin.
Ilmiötä kutsutaan havaintojen konstanssiksi eli pysyvyydeksi tai vakioisuudeksi.
Konstanssi esiintyy kaikkien aistien alueella ja sen avulla sopeudutaan muuttuvaan ympäristöön.


• Yleisimpiä konstanssi-ilmiöitä ovat:
  • koon konstanssi
      = koko pysyy samana eri
          etäisyyksiltä katsottaessa

  • muodon konstanssi
        = muoto pysyy samana
          katselukulman muuttuessa

  • vaaleuskonstanssi
        = musta pysyy mustana
          niin auringonvalossa kuin
          varjossakin

  • värikonstanssi
        = esineet näyttävät saman-
          värisiltä eri valaistuksissa





TARKKAAVAISUUS-johdanto


Mieti kolme tilannetta, joissa tarkkaavaisuus muuttuu:

1. Tarkkaavaisuuden intensiteetin eli voimakkuuden muutos
esim. heikko tarkkaavaisuus
MUUTOS, millainen muutos?
Voimakas tarkkaavaisuus

2. Tarkkaavaisuuden kohteen muutos
Alkuperäinen tarkkaavaisuuden kohde
MUUTOS, millainen muutos?
Myöhempi tarkkaavaisuuden kohde



TARKKAAVAISUUS

AWARENESS

s.58-69


• Pääsääntöisesti ihmiset pystyvät seuraamaan tarkkaavaisesti vain yhtä asiaa kerrallaan.
Tätä asiaa ovat taikurit, silmänkääntäjät ja taskuvarkaat käyttäneet hyväkseen satoja ja tuhansia vuosia: ihmisten tarkkaavaisuus suunnataan johonkin muuhun ja sillä aikaa tehdään varsinainen temppu.
Tai toinen tyypillinen keino on se, että miespuolisen taikurin apuna on kaunis ja seksikkäästi pukeutunut naisapulainen. Ainakin miespuolisten (ja ehkä myös naispuolisten) katsojien huomio kiinnittyy muuhun kuin pelkästään taikatempun tekoon.

• Valikoiva tarkkaavaisuus on kognitiivisen psykologian keskeisiä käsitteitä. Se johtaa huomion kiinnittymiseen juuri sillä hetkellä tärkeään asiaan.

• Valikoivan tarkkaavaisuuden avulla valikoituvat pitkäkestoiseen muistiin tallentuvat tiedot.


• Tarkkaavaisuusmekanismeja on kolmenlaisia:
  1. Orientaatiorefleksi on perustason mekanismi. Se ilmenee, kun tapahtuu jotakin yllättävää tai sisäisistä malleista poikkeavaa,
    esim.1 huuto
    esim.2 pimeässä metsässä kuuluu läheltä räsähdys
           
    nopea automaattinen huomion kiinnittyminen uuteen kohteeseen.
    Esim. huomion kiinnittyminen, kun odotusten mukainen EI TAPAHDU:
    Bovery El –kadun tapaus USA:ssa, kun ihmiset soittivat hätäpuheluita, kun yöllinen tavarajuna ei ajanutkaan ohitse.
    Tästä tarkkaavaisuuden mekanismista käytetään usein englanninkielistä nimeä "Bottom Up", eli lähdetään pohjalta eli aistihavainnoista ja noustaan ylös aivoihin ja tietoisuuteen.


  2. Tarkkaavaisuutta voi myös ohjata tahdonalaisesti.
    Tästä tarkkaavaisuuden mekanismista käytetään usein englanninkielistä nimeä "Top Down", eli lähdetään ylhäältä tietoisuudesta ja aivojen kuorikerroksesta (=Top) ja tietoisesti suunnataan aistihavainnot (=Down) haluttuun asiaan.

  3. Aina tarkkaavaisuutta ei tarvita paljon.
    Automatisoituneita mekanismeja ohjaavat sisäiset mallit.
    Esim. ihminen pystyy ajamaan autoa liikenteessä ja keskustelemaan samalla muiden kanssa.
    Tämä on mahdollista vain niin kauan, kuin liikennetilanne on selvä ja vähän kuormittava
    (esim. ajo tasaisella nopeudella valta- tai moottoritiellä).
    Kun liikennetilanne on kuormittava, esim. kääntyminen kärkikolmion takaa vasemmalle vilkkaasti liikennöidylle tielle, ei keskustelu enää onnistu (ainakaan vaativa keskustelu).



• Valikoivaa tarkkaavaisuutta on tutkittu mm. varjostuskokeilla. Kokeessa koehenkilö kuulee kumpaankin korvaan eri sanoman.
Varjostuskokeella voidaan tutkia, pystyykö ihminen seuraamaan molempia äänilähteitä vai vain toista.

Voidaan myös tutkia, mitkä asiat suuntaavat ihmisen huomion niin, että hän alkaa yht'äkkiä seurata toista äänilähdettä kuin piti. Tällainen asia on mm. koehenkilön oma nimi (ns. coctail-party -ilmiö).
Oma nimi on voimakas "tarkkaavaisuusmagneetti".

Varjostuskokeen tulosten mukaan siis myös tarkkaavaisuuden ulkopuolelle jääneestä informaatiosta tärkeät sanomat havaitaan (esim. oma nimi, vrt. coctail-party -ilmiö)

• Arkikokemustenkin perusteella voi havaita, että ihminen voi suorittaa kahta tehtävää samanaikaisesti vain, jos tehtävät ovat yksinkertaisia.
Eli ihminen on rajoitetusti kaksikanavainen.
Jos tehtävät taas ovat monimutkaisia, ihminen ei pysty jakamaan tarkkaavaisuuttaan, vaan on silloin yksikanavainen.


• Harjoituksen avulla ihminen oppii jakamaan tarkkaavaisuuttaan monimutkaisissakin tehtävissä,
Esim. autolla ajo ja keskustelu, käsitöiden teko ja tv:n katselu, instrumentin soitto ja muun ajattelu…


• Tarkkaavaisuuden suuntautumiseen vaikuttavat:


• Havaitseminen on prosessi, jossa etsitään ulkoista tietoa, jotta sisäisiä malleja voidaan testata. (vrt. Neisserin havaintokehä)


Tarkkaavaisuuden häiriöt


• NEGLECT eli HUOMIOIMATTOMUUS-OIREYHTYMÄ:

Hyvä esimerkki siitä, miten aivot tuottavat tietoisuuden, jota pidämme itsestään selvänä, on huomioimattomuus-oireyhtymä. Siinä ihminen ei ole tietoinen toisesta puolesta ruumiistaan:
s.147-148
Huomioimattomuus-oireyhtymä -kuva. Kuvan teko: Timo Muola "Kävin suihkussa, kuivasin itseni, kampasin ja laitoin deodoranttia.
Olen valmis!"
likaa
kaamea löyhkä
VETTÄ
A = hyvä tuoksu




Toinen puoli vartalosta on kuiva ja puhdas ja hyväntuoksuinen (deodorantti).

Kun taas toinen puoli on likainen ja vetinen ja kainalo haisee.

Toispuoleinen päälaenlohkon vaurioituminen aiheuttaa huomioimattomuus-oireyhtymän.
Huomaa: päälaenlohkossa on tuntoalue (somatosensorinen alue).
Vaurioituneen tuntoalueen vastakkaista puolta ei pestä, pueta, piirretä kuviin ym.

Kun kyseisen ruumiinpuoliskon edustus puuttuu aivoista, ihminen ei ole tietoinen ko. ruumiinpuoliskostaan.
Huomioimattomuus-oireyhtymä -kuva. Kuvan teko: Timo Muola
Muista: aivopuoliskot saavat tietoa
kehon vastakkaiselta puolelta ja
säätelevät/kontrolloivat kehon vastakkaista puolta.

Tässä tapauksessa vaurio on
piirroksen kaverin oikeassa aivopuoliskossa.


• toispuoleinen tarkkaamattomuus =
ihminen ei reagoi (vaurion) vastakkaiselta puolelta tuleviin ärsykkeisiin (tunto-, kuulo- ja näköärsykkeet). Omia kehon osia ei tunnisteta omiksi, vaan niitä pidetään vieraina.




MUISTI

• työmuistin ja säilömuistin toiminta
• muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen
• perustietoa muistin hermostollisesta perustasta
• esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä



MUISTIJÄRJESTELMÄT

SYSTEMS OF MEMORY

s.94-


• Ihmisen muistin toimintajärjestelmät ovat:
  1. Sensoriset muistit (aistimuistit)

  2. Lyhytkestoinen muisti (työmuisti)

  3. Pitkäkestoinen muisti (säilömuisti)



TYÖMUISTI = lyhytkestoinen muisti tietoisuus

WORKING MEMORY
or SHORT-TERM MEMORY
AWARENESS


s.94-105


• Työmuisti tallentaa osan sensorisen muistin sisällöstä väliaikaisesti
Työmuisti on suppilo-pullo -mallin ohut kaula.

• Työmuisti
  • tiedostettu

  • työmuisti ≈ tietoisuus = kaikki sillä hetkellä mielessä olevat asiat

  • kapasiteetiksi luultiin aluksi 7 +/- 2 yksikköä, mutta nykyään tiedetään, että tuo arvio oli liian optimistinen.
    Oikea arvio on pikemminkin 5 +/- 2 yksikköä

  • Tutkimus:
    Kuinka monta peräkkäistä kirjainta muistat:
    XVA
    YDMZ
    VHYXL
    BRSADN
    YNVODXA
    HVKYZLRA
    PSQNJOAMX
    JKSLMORYSH

• Työmuistia voi nimittää tietoisuudeksi, koska se muokkaa juuri parhaillaan tietoisuudessa olevia asioita.

• Työmuistissa tieto säilyy korkeintaan minuutin. Kertauksen avulla tieto voi säilyä pidempiäkin aikoja.

• Kuva: Muistin pullomalli
(laaja suppilo, kapea kaula ja iso pullo-osa)



SÄILÖMUISTI = pitkäkestoinen muisti

LONG-TERM MEMORY

s.106-117


• Kun informaatio pääsee osaksi yhtenäistä tietorakennetta, se siirtyy säilömuistiin, joka huolehtii tiedon pysyvästä tallennuksesta.
Säilömuisti on suppilo-pullo -mallin iso pullo-osa.

• Säilömuistissa on:
1. Kielelliset tietorakenteet
esim. ’Suomen hallinto’, ’Freudin teoria’
= semanttinen eli merkitykseen liittyvä muisti

2. Tapahtumat:
  • aikajärjestys

  • paikkaan liittyvät muistot
    esim.’ kesällä olimme mökillä; illalla saunoimme ja aamulla olimme kalassa lahden pohjukassa’
    = episodinen muisti

3. Näkömielikuvat
esim. koulun ruokala

• Kuva: Muistin pullomalli
(laaja suppilo, kapea kaula ja iso pullo-osa)

                 

IHMISEN MUISTIJÄRJESTELMIEN
TOIMINTA

Muistin_pullomalli -kuva. Kuvan teko: Timo Muola

Ärsyketulva
Valtava määrä ärsykkeitä
SENSORISET MUISTIT
- tiedostamattomia
- tiedon valikoimaton
  vastaanotto
TYÖMUISTI
= lyhytkestoinen muisti
- tiedostettu
- tietoisuus=kaikki sillä hetkellä muistissa olevat asiat
- kapasiteetti =
  noin 5 +/- 2 yksikköä
SÄILÖMUISTI
= pitkäkestoinen muisti

1. Kielelliset tietorakenteet
= semanttinen muisti eli merkitykseen liittyvä muisti
Esim. "Helsinki on Suomen pääkaupunki", "Aurinko on tähti", "Freud korosti tiedostamatonta"...

2. Tapahtumat
= episodinen muisti
- aikajärjestys
- tapahtumapaikka
Esim. "kesällä olimme mökillä, illalla saunoimme ja aamulla olimme kalassa lahden pohjukassa"

3. Näkömielikuvat
Esim. koulun ruokala, oma koti, lähikaupungin katunäkymät



• Metamuisti = tieto oman muistin sisällöstä.
Metamuisti    "tiedän, että tiedän".
Yleensä asia tulee kohta mieleen, kun ihminen ei enää pinnistämällä pinnistä ko. asiaa muististaan.
Joskus metamuisti määritellään myös hieman laajemmin:
Metamuisti = omakohtainen tieto oman muistin toiminnasta.


• Tietojen hakuun säilömuistista ihminen voi käyttää useita eri keinoja:
  • aineiston luokitus

  • erilaiset hakustrategiat

  • tiedon rekonstruointi eli uudelleen tuottaminen.




OMAELÄMÄKERRAL-
LINEN MUISTI
= EPISODINEN MUISTI

EPISODIC MEMORY

s.109-110

PARI- RYHMÄKESKUSTELU:
  1. Mitkä ovat varhaisimmat asiat, jotka muistat?

  2. Muistatko ensimmäisen koulupäiväsi?
    Mitkä asiat muistat siitä?

  3. Mitkä asiat muistat parhaiten lapsuudestasi?

  4. Mitä yhteistä on niissä asioissa, jotka muistat?



• muistiin tallentuvat paremmin yleiset piirteet kuin yksityiskohdat

• huonosti muistetaan tutuissa paikoissa tapahtuneet asiat, koska tutuissa paikoissa toimimme usein automatisoituneiden mallien mukaan

• kun jokin asia on automatisoitunut, sen muuttamisyritykset epäonnistuvat usein: ihminen unohtaa, että esim. ei käytä enää kahvissa sokeria


• muistin keskeiset piirteet:
  • aktiivisuus (vrt. "Arvioi, millä nopeudella auto…")

  • reproduktiivisuus = muistettava asia muotoillaan uudelleen eli kun jotain asiaa muistellaan, se luodaan uudestaan (re-produktio) aktiivisesti

  • vrt. väärien muistikuvien istutus – saatananpalvontamielikuvat USA:ssa tai ihminen muistaa asioita, jotka ovat tapahtuneet paljon ennen ihmisen syntymää (hypnoosissa)

• parhaiten muistamme:
  • poikkeavat ja käänteentekevät asiat, esim. ensimmäinen koulupäivä

  • tunnevaltaiset tapahtumat – lyhyellä aikavälillä muistetaan paremmin miellyttävät kuin epämiellyttävät asiat

• silminnäkijätodistukset ovat melko usein epäluotettavia.
Varsinkin toisen rotuista vaikea tunnistaa.
esim. raiskattu nainen antoi raiskauksen aikana TV:n suorassa lähetyksessä esiintyneen miehen tuntomerkit


Muistin aktiivisuus ja re-produktiivisuus kyselytavan vaikutus muistikuvaan:
Koehenkilöt näkivät auton törmäämisen seinään kysely: "Arvioi, millä nopeudella auto …"
      "kosketti"
      "törmäsi"
      "rysäytti"
Arvioitu
auton
nopeus
    "kosketti"     "törmäsi"     "rysäytti"





MITEN MUISTAA PAREMMIN? - MUISTISTRATEGIAT

HOW TO REMEMBER BETTER?
STRATEGIES OF MEMORY


s.104-106

PARI- RYHMÄKESKUSTELU:
  1. Miten opit parhaiten?

  2. Mitä muistikikkoja olet käyttänyt koulussa asioiden muistamiseen?


• mielekkyyden etsiminen on keskeistä,
esim. ’lihava mies osti riippulukon’ (sulkeakseen jääkaapin oven)    itse keksitty muistamista helpottava loppu
  vaikka muistettava asia lisääntyy, helpottuu muistaminen olennaisesti


oppimisen strategioita eli muististrategioita ovat tavat, joilla tietoa yhdistetään, jäsennetään ja muokataan:
  1. Pelkistäminen
    (pelkistävä koodaus):

    • opittava tieto tiivistetään syvästi ymmärretyiksi, toisiinsa liittyviksi pääajatuksiksi


  2. Rikastaminen
    (rikastava muokkaaminen):

    • oppija arvioi tietoa

    • keksitään esimerkkejä

    • perustellut omat näkemykset ja mielipiteet

    • opittuun asiaan liitetään mielikuvia, erityisesti typerät mielikuvat

    • loci-menetelmä (=paikkamenetelmä):
      ihminen sijoittaa mielessään muistettavat asiat esim. jonkun tutun kadun varrelle tai näyteikkunoihin tai talon eri paikkoihin.


MUISTIKIKKOJA:
TRICS TO HELP MEMORY


ESIMERKKI 1.

   OSOITTAJA 
   _________ 
   NIMITTÄJÄ

Onko sinun vaikeaa muistaa, kumpi
on osoittaja ja kumpi nimittäjä?
Tässä muistikikassa ilmapallo (= O)
lentää yli vuoriston (=N).

                                  O 
Eli O ylhäällä ja N alhaalla eli ___
                                  N

  eli  OSOITTAJA  
       _________ 
       NIMITTÄJÄ

            
TAI:   

  Otsa ylhäällä, nenä alhaalla
  siis   O    
        ___      
         N      


OTSA

NENÄ



   OSOITTAJA
   _________
   NIMITTÄJÄ




ESIMERKKI 2.
    
               
Mikä oli Rooman   
palon vuosi?    
              
Rooman         palo
\   /          \  / 
  6 kirjainta   4   kirjainta


Siis Rooman palo oli
vuonna 64 jaa. eli jKr. !




ESIMERKKI 3.


Oppilas ei millään oppinut,
että sana ”ympäristö” on englanniksi
”environment”. Lopulta hän keksi
muistisäännön ”en Viroon mee”,
koska onhan Viro Suomen
ympäristössä!
Joten
”en Viroon mee” --> environment 




ESIMERKKI 4.
   
       
Numeroille voi päättää pysyvät, 
ihmisen helposti muistamat
assosiaatiot eli mielleyhtymät,
esim. 
                       
      six --> sex --> seksi
    /        
   6          
    \              
      kuusipuu, joulukuusi
              
                    
   7 --> seitsemän veljestä
                    


• sopivilla hakuvihjeillä (esim. tuoksut) voimme muistaa asioita, jotka luulimme jo ammoin unohtaneemme esim. joulu, kodit

• palautusvihje = hakuvihje

• jos menet huoneeseen ja unohdat mitä siellä piti tehdä/hakea, mene takaisin huoneeseen, josta lähdit. Koko huone tai jotkin sen asiat voivat toimia hakuvihjeinä.




UNOHTAMINEN

FORGETTING

s.113-115


• Ebbinghouse tutki, miten ihmiset muistavat kolmikirjaimiset, mitään tarkoittamattomat kirjainyhdistelmät.
Esim. FJO, ERL, ZHW...
Aluksi unohtaminen on nopeaa, mutta sitten sitten se tasaantuu:

Ebbinhousen unohtamiskäyrä



MIKSI UNOHDAMME?
Teoriat unohtamisesta


NEUROPSYKOLOGISET SYYT
WHY DO WE FORGET?
NEUROPSYCHOLOGICAL CAUSES


• unohtamisen neuropsykologiset syyt on esitelty jo aiemmin, esim.



HÄIRINTÄTEORIA (=interferenssiteoria)
INTERFERENCE THEORY

• samanlaiset muistettavat asiat häiritsevät toisiaan

• eteenpäin suuntautuva häirintä (= proaktiivinen häirintä) = jokin aiemmin opittu asia häiritsee myöhemmin opittua asiaa:
eteenpäin
suuntautuva
häirintä:

   asia 1 =======>  asia 2

  ---------------------------->
                           aika
Esim. oppilas on jo alakoulussa oppinut, että uida on englanniksi "swim".
Yläkoulussa hän kirjoittaa ruotsin oppitunnilla kesälomastaan: "Jag svimmade på sommaren" eli "Pyörryin kesällä".
Oikein olisi ollut "Jag simmade på sommaren".


• taaksepäin suuntautuva häirintä (= retroaktiivinen häirintä) = jokin myöhemmin opittu asia häiritsee jonkin aiemmin opitun asian muistamista:
taaksepäin
suuntautuva
häirintä:

   asia 1 <========  asia 2

  -------------------------->
                         aika

Esim. oppilas kirjoittaa yläkoulun englannin aineessa: "She såg it", vaikka piti kirjoittaa "She saw it". Oppilas on yläkoulussa aloittanut ruotsin opiskelun. Tämän uuden kielen sanat ja muodot häiritsevät jo aiemmin opitun englannin osaamista.

Niin sanottu laakso- tai banaanikäyrä.
Tällainen kuvio saadaan ns. sarja-asemakokeesta, jossa koehenkilöille luetaan esim. 30 sanaa.
Luennan aikana ei saa tehdä muistiinpanoja, mutta luennan loputtua tulee kirjoittaa ylös mahdollisimman monta sanaa.
Kokeen tyypillinen tulos näkyy käyrässä, eli parhaiten muistetaan ensimmäiset ja viimeiset sanat.
Keskimmäisiä sanoja ei muisteta, koska keskimmäisten sanojen kohdalla on suuri määrä pro- ja retroaktiivista häirintää.



KULUMISTEORIA
EROSION THEORY

• ajan kuluessa muistikuvat häviävät mielestä




TORJUNTATEORIA
REPRESSION THEORY

• ihminen unohtaa aktiivisesti ikävät ja ahdistavat asiat

• Sigmund Freud: torjunta (= unohtaminen) on yksi minän keinoista, joilla se pitää yllä psyykkistä tasapainoa


• Joskus hyvin ahdistavassa tilanteessa ihminen unohtaa koko elämänsä:
- nimensä
- koko elämänhistoriansa
- läheisensä
- joskus jopa kielensä
    (voi alkaa puhua muulla
      kuin äidinkielellään)

- taidot yleensä säilyvät
Tällaisen oireen nimi on dissosiatiivinen muistinmenetys.

Joskus tällaista tilaa kutsutaan fuugatilaksi (fuuga=pako, latinaa).
ei muista mitään amnesia  Googlen haku



HAKUVIHJEIDEN PUUTTUMINEN
LACK OF CUES
(in CUED RECALL)


• unohtaminen on vain sitä, että jollain hetkellä ei ole tarpeellisia hakuvihjeitä, joilla voisimme palauttaa mieleen kyseisen asian





AMNESIAT eli aivoperäiset muistihäiriöt

AMNESIES, in other words MEMORY LOSS CAUSED BY BRAIN DAMAGES

s.116-117

• usein ongelmana on aineksen (=tietojen) siirtäminen lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen

• ongelmana on siis MUISTIAINEKSEN TALTIOITUMINEN


• amnesioiden perusjako:
  1. Taaksepäin suuntautuva amnesia
    = vaurioita edeltäviä tapahtumia ei muisteta

  2. Eteenpäin suuntautuva amnesia
    = mieleen ei kyetä painamaan uusia asioita

• amnesioiden hermostollisena syynä usein hippokampuksen vauriot
hippokampus on osa limbistä järjestelmää,
huomaa: tunteet muisti

Kuva: Limbinen järjestelmä

• hippokampuksen vaurio vaikeus muodostaa uusia muistijälkiä

• hippokampuksella on laajat yhteydet eri puolille aivoja.
Hippokampus toimii ’postitoimistona’, joka jakaa muistijäljet eri puolille aivoja

Hippokampus sijaitsee molempien korvien luona. Kuvalähde: Wikipedia

Hippokampus sijaitsee molempien korvien luona.
Kuvalähde: Wikipedia
Hippokampus-animaatio. Hippokampus sijaitsee molempien korvien luona. Voit klikata animaatiota, niin näet sen suurena. Kuvalähde: Wikipedia
Hippokampus-animaatio.
Voit klikata animaatiota, niin näet sen suurena.
Kuvalähde: Wikipedia






VAKAVAT SAIRAUDET, JOTKA VAIKUTTAVAT MUISTIIN

SEVERE ILLNESES THAT AFFECT TO MEMORY

s.


• Korsakoffin syndrooma
  • syynä alkoholin liikakäyttö ja normaalien ruokailujen vähyys, erityisesti B1 –vitamiinin eli tiamiinin puute

  • yleinen sekavuus ja amnesiat

  • lopulta aivokudoksen kutistuminen ja noin 10-15 vuoden taaksepäin suuntautuva amnesia
korsakoff syndrome  Googlen kuvahaku

korsakoff disease  YouTubessa

Teinipoika sokeutui syötyään vuosikausia pelkkää roskaruokaa Britanniassa
(samoin vegaanimies)



• Alzheimerin tauti
  • alussa unohtelua, sitten yhä pahenevat muistihäiriöt lopulta ei enää tunnista edes omaisiaan

  • lopulta sekavuus, masennus, levottomuus, harhakuvitelmat

  • Alzheimerin taudin syynä aivokuoren ja hippokampuksen surkastuminen (solutuho)

  • kuona-ainetta kerääntyy aivoihin:
    Kuona-aineplakit
    a) solujen välissä estävät hermosolujen välisen sähköis-kemiallisen viestiliikenteen
    b) hermosolujen sisään kerääntyessään lopulta tappavat hermosolut
alzheimer's disease  Googlen kuvahaku

alzheimer's disease  YouTubessa



AIVOPERÄISET KOGNITIIVISET (=tiedolliset) HÄIRIÖT

COGNITIVE DISORDERS CAUSED BY BRAIN DAMAGES



Afasia = aivoperäinen kielellinen häiriö

Agnosia = kyvyttömyys tunnistaa
esim. mies, joka luuli vaimoaan hatuksi
agnosia  YouTubessa

Amnesia = aivoperäinen muistihäiriö



AIVOJEN LATERALISAATIO JA KIELI

THE LATERALISATION OF BRAINS AND LANGUAGE

s.24, 126

• lateralisaatio = aivopuoliskojen erikoistuminen
Yleisperiaate:

VASEN aivopuolisko
kielelliset toiminnot (näin oikeakätisillä)

OIKEA aivopuolisko
avaruudellinen hahmotus

Eroista tarkemmin:

VASEN aivopuolisko
  • yleensä hallitseva

  • hermoradat risteytyvät
    oikeakätisyys

  • puhumista, lukemista ja kirjoittamista säätelevät aivoalueet

  • käsittelee tietoa peräkkäisessä järjestyksessä


OIKEA aivopuolisko
  • tärkeä ympäristön tulkitsemisessa

  • kuvan kokonaistaju

  • tilan taju, muototaju, kauneuden taju

  • sävel- ja kuvataiteellinen taitavuus

  • yksinkertainen kielentaju ja ajattelu ilman symboleja

  • käsittelee tietoa samanaikaisesti

• aivokurkiainen yhdistää aivopuoliskot

• aivokurkiaisen leikkaus (esim. vakavassa epilepsiassa)
’split brain’ –tila, jossa ihmisellä vasen ja oikea aivopuolisko toimivat ikään kuin itsenäisesti
split brain  Googlen kuvahaku

split brain  YouTubessa

• vasenkätisillä lateralisaatio ei ole yhtä selvä kuin oikeakätisillä






KIELI

• kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä
• perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta
• esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä


KIELI JA AIVOT, AFASIAT

LANGUAGE AND BRAINS

s.122-129

• afasia = vakava aivoperäinen kielellinen häiriö eli kielikyvyn menetys

• afasia on kielellinen häiriö, joka vaikeuttaa kommunikointia muiden ihmisten kanssa


• afasian yleisiä oireita:
  • äännevaihdokset (”kykkö” p.o. tyttö)

  • väärien sanojen käyttö (”käsi” p.o. jalka)

  • väärien lauserakenteiden käyttö (”minä olen kurkku ja tomaattia torista” p.o minä ostin kurkkua ja tomaattia torilta)

  • turvautuminen kiertoilmaisuihin (’Se mikä se on se semmoinen keittiössä’ p.o kattila)

  • kykenemättömyys erotella äänteitä, tulkita sanoja ja lauseita

  • mieleenpainaminen hidasta ja epätarkkaa

  • lukemisessa ja kirjoittamisessa vaikeuksia

  • tahdonalaisten liikkeiden, havaitsemisen, muistin ja päättelyn häiriöitä


• syitä afasiaan:
  • aivoverenkiertohäiriöt syynä 90 % tapauksia

  • aivovammat


BROCAN AFASIA eli motorinen afasia
paul broca tan  Googlen kuvahaku

Broca's aphasia  YouTubessa



WERNICKEN AFASIA eli sensorinen afasia
  • aivojen Wernicken alue vastaa kielen ymmärtämisestä.

  • Wernicken afasiassa ihmiselle tulee vaikeus
    1. ymmärtää kieltä
    2. tuottaa ymmärrettävää kieltä
    Kuva: Aivokuoren toiminnalliset alueet
  • puhe vuolasta, hyvin artikuloitua, mutta merkityksetöntä

  • sanojen löytäminen vaikeaa

  • lauseet pitkiä ja monimutkaisia, sivulauseita sisältäviä

  • kirjoitusmotoriikka säilyy, mutta sisältö on merkityksetöntä

  • lukeminen ja luetun ymmärtäminen vaikeaa

  • sanavääristymät

  • sanasalaattia: ”suolattu sokerisilli”

  • Wernicken afaatikot luulevat puhuvansa järkeviä ja usein suuttuvat, kun heitä ei ymmärretä
wernicke's aphasia  Googlen kuvahaku

Wernicke's aphasia  YouTubessa






PÄÄTÖKSENTEKO

• nopea ja hidas ajattelu
• esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista



Ongelmanratkaisu

PROBLEM SOLVING

s.136-137

• ongelmanratkaisun vaiheet:
  1. Jäsentelyvaihe
    - ongelma määritellään ja asetetaan tavoitteet.

  2. Kypsyttelyvaihe
    - ongelmaa ei työstetä aktiivisesti.

  3. Oivallusvaihe
    - ratkaisu löytyy äkillisesti ahaa-elämyksenä (joskus unessa).
    Esim. Paul McCartneyn "Yesterday"-kappaleen synty unessa.
    Tai bentseenirenkaan keksiminen (käärme puri itseään -uni));
    tai Köhlerin apinakoe (banaanit katosta).

  4. Toteuttamisvaihe
    - ratkaisua testataan.


• ongelmanratkaisun tutkiminen:
  • behavioristien eläinkokeet:
    - yritys ja erehdys ongelmia ratkaistaessa

  • hahmopsykologit:
    tilanteen uudellenjäsentäminen oivallus.
    Esim. Köhlerin simpanssikokeet (banaanit katossa)

  • kognitiivinen psykologia:
    – ihmisten sisäiset prosessit. Tutkimustapana se, että koehenkilö kertoo koko ajan, miten ratkaisee ongelmaa. Puhe tallennetaan ja myöhemmin analysoidaan.




Heuristiikat

HEURISTICS

s.136-137

• heuristiikat ovat käytännön elämässä käytettyjä ongelmanratkaisumalleja, ”peukalosääntöjä”

• ongelmat ovat monimutkaisia, joten ihmiset yleensä käyttävät tilannetta yksinkertaistavia ongelmanratkaisumalleja eli heuristiikkoja:

1. KONSERVATIIVISUUS
= ihmiset tekevät yleensä liian varovaisia arviointeja.
Esim. pörssikurssit – osakkeen hinnan mahdollinen nousu ja lasku arvioidaan liian varovaisesti: osakkeen hinta nyt 10 € ihmisten mielestä alin mahdollinen hinta voisi olla 5 € ja ylin hinta noin 25 €.
Mutta mikä on totuus?
Ylin hinta voi olla 1000 € ja alin 0 €!






TUTKIMUS



2. SAATAVUUS
= helpoimmin saatavilla olevaa ja tuttua ratkaisua pidetään todennäköisempänä ja oikeana.
Esim. kun ongelmassa on numeroita, ratkaisua pidettiin automaattisesti matemaattisena,
esim. minkä säännön mukaan seuraavat numerot ovat peräkkäin: 8 2 3 6 4 7 5 9 1
Oikea vastaus täältä.


Äskeisyys ja tuttuus vaikuttavat myös siihen, mitä pidetään oikeana.

3. EDUSTAVUUS
= oikeana pidetään sitä, mikä vaikuttaa edustavan sääntöä (tai säännöttömyyttä).
Esim. lapsien syntymä perheeseen. Kumpi on todennäköisempi:
A-vaihtoehto:
poika, poika, poika, tyttö, tyttö, tyttö
VAI
B-vaihtoehto:
poika, tyttö, poika, poika, tyttö, tyttö

Yleensä A-vaihtoehtoa pidetään todennäköisempänä.





TUTKIMUS




4. ANKKUROINTI
    ANKKUROITUMINEN
= ihmiset ankkuroituvat alkuarvoihin tai johonkin vertailukohtaan ja arvioivat koko tehtävän vastauksen niiden mukaan.
Esim. arvioi, mikä vastaus tulee kertolaskusta:
      1x2x3x4x5x6x7x8=
      VAI
      8x7x6x5x4x3x2x1=
      (oikea vastaus täältä).


Usein ajatellaan, että siitä, mikä alkaa suurilla luvuilla.



Ongelmanratkaisun jumiutuminen ja esteet

JAMMING OF PROBLEM SOLVING
and BLOCKADES OF PROBLEM SOLVING


s.

• takertuminen vääriin ongelmanratkaisumalleihin:
Esim. mikä järjestys: 8 2 3 6 4 7 5 9 1
(oikea vastaus täältä).
Kun siinä on numeroita, ajatellaan ratkaisun olevan matemaattinen.

• tuttuus jumiudutaan vanhoihin ongelmanratkaisutapoihin
Esim. muutosvastarinta

• virheelliset analogiat eli rinnastukset
Esim. ”hedelmärahka on hyvää” ”kiivirahka on hyvää” (ei todellakaan ole!)




TUTKIMUS




• vihjeiden ymmärtämättömyys
Esim. Sinulla on kynttilä, nastoja ja laatikollinen tulitikkuja
miten kiinnität kynttilän seinään niin, että sitä voi polttaa
(eikä se ole suoraan kiinni seinässä esim. steariinilla liimattuna)?

Oikea vastaus täältä.



KOGNITIIVISEN PSYKOLOGIAN JA NEUROPSYKOLOGIAN TUTKIMUSMENETELMÄT

• kokeellisen tutkimuksen periaatteet
• esimerkkejä tapaustutkimuksista
• esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
• kokeellisen tutkimuksen suunnittelu




KOEALUE

Oppikirja "Mieli 3, tietoa käsittelevä ihminen", uusi ops. SanomaPro, vuoden 2022 painos
  • sivut 7-155


  • EI SIVUJA 157-175 (Kokeellinen tutkimus)

Myös oppitunnilla jaetut monisteet, esim. aivomonisteet.

Ja tietysti tämän nettisivumme asiat















PS 3 course study material in English


Neuron  Wikipedia in English

Synapse  Wikipedia in English

Synaptic vesicle  Wikipedia in English

Neurotransmitter  Wikipedia in English

Brain  Wikipedia in English

Cerebral cortex  Wikipedia in English

Sleep  Wikipedia in English


Sense  Wikipedia in English

Visual perception  Wikipedia in English

Color vision  Wikipedia in English

Depth perception  Wikipedia in English


Memory  Wikipedia in English

Amnesia  Wikipedia in English

Alzheimer's disease  Wikipedia in English
False memory  Wikipedia in English


Aphasia  Wikipedia in English






Study material in English - Khan Academy


Anatomy of a neuron  Video, Khan Academy, in English

Introduction to neural cell types  Video, Khan Academy, in English

Neurotransmitter release  Video, Khan Academy, in English

Neuron resting potential description  Video, Khan Academy, in English

Visual cues  Video, Khan Academy, in English

Somatosensation   Video, Khan Academy, in English

What is Parkinson's disease?  Video, Khan Academy, in English

Dementia and Delirium, including Alzheimer’s  Video, Khan Academy, in English








































Aakkosjärjestys!





















































40 320!































Ota tulitikkulaatikosta sisäosa ja kiinnitä se nastoilla seinään.
Siitä muodostuu taso, jolle kynttilän voi laittaa!































































Luokka/ryhmä jaetaan kahtia A- ja B-ryhmään.
Kummankin ryhmän tehtävä on arvioida kertolaskun tulos.
Aikaa viisi sekuntia:











A. 1x2x3x4x5x6x7x8=














B. 8x7x6x5x4x3x2x1=









oikea vastaus
täältä
























































Minkä säännön mukaan seuraavat numerot ovat peräkkäin:

8 2 3 6 4 7 5 9 1






Oikea vastaus
täältä


















































Sinulla on kynttilä, nastoja ja laatikollinen tulitikkuja
miten kiinnität kynttilän seinään niin, että sitä voi polttaa (eikä se ole suoraan kiinni seinässä esim. steariinilla liimattuna)?





Oikea vastaus
täältä.









































Keksi mahdollisimman monta käyttötarkoitusta tiilelle tai tiilille.
Kirjoita vastauksesi paperille.
Aikaa kaksi minuuttia.
















































Liitä narut yhteen -kuva. Kuva: Timo Muola
Miten liittää narut yhteen?
Apuna voi käyttää kahta klemmaria, kirjaa ja saksia.