PS 5 -kurssin
tiivistetyt asiat

          Lapsi. Kuvalähde: Wikipedia

 


Koealue  Psykologian verkot käsikirjan vuoden 2008 painos, Opintoverkko


PERSOONALLISUUS


• persoonallisuus on yksilöllinen ja kehittyvä eri psyykkisten toimintojen (kognitiiviset ja emotionaaliset) ja vuorovaikutusten kokonaisuus

• persoonallisuuden synty ja muovautuminen:

                             P
                             E
PERIMÄ  ------------------>  R
 - geenit                    S
 - genotyyppi                O
                             O
YMPÄRISTÖ  --------------->  N
 - mikroympäristö            A
     (perhe)                 L
 - makroympäristö            L
     (Suomi, kulttuuri)      I
                             S
ELÄMÄNKAARI  ------------->  U
 - elämäntilanne             U
                             S


• tutkimustapana erillään kasvaneet identtiset kaksoset eli ns. kaksostutkimus (vrt. kaksi Jimiä)


• persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavat lisäksi mm.
  • sukupuoli
    (geneettinen sukupuoli ja ympäristön odotukset)

  • sairaudet ja vammat

  • fyysinen viehättävyys

• sukupuolten väliset biologiset erot voivat vaikuttaa persoonallisuuteen. Vai kuinka paljon sukupuoliroolin oppiminen (ympäristö ja kasvatus)?


• ympäristön merkitys perimän antamien mahdollisuuksien muovaamisessa on suuri:

PERIMÄ + YMPÄRISTÖ  PERSOONALLISUUS


          /-------->   aggressiivinen
nopea ja /             ja itsekäs
vilkas  /              persoonallisuus
tempera-\                        
mentti   \                 
          \-------->   aktiivinen ja
                       empaattinen
                       persoonallisuus

Vertaus tauluun ja sen kehyksiin:
perimä antaa kehykset ja rajat elämällemme, mutta ympäristö, elämänkaari ja me itse omilla valinnoillamme maalaamme elämämme taulun kehyksen sisään.


• vertaa tyttöjen ja poikien erilainen kasvatus erilaiset persoonallisuudet

• sisarusjärjestys: esim. vanhempi opetettu / oppinut rauhalliseksi



PERSOONALLISUUDEN MUOVAUTUMINEN - TYTÖT JA POJAT


• suhtautuminen eri sukupuoliin eroaa jo vauvaiässä ja leikki-iässä:
  • tytöille hellempi suhtautuminen, esim. lepertely

  • pojille varsinkin aiemmin hyväksyttiin rajummat ja vaarallisemmat leikit kuin tytöille

  • ostetaan erilaisia leluja

• tytöiltä vaaditaan usein poikia suurempaa panosta kotitöiden teossa


• tärkeät elämänalueet erilaiset:
  • tytöt    koulunkäynti

  • pojat    urheilu ja tietokonepelit

• sukupuolisen käyttäytymisen erilaiset odotukset:
  • pojilla keskinäinen painostus suurempaa seksiasioissa?

  • monen poikaystävän kanssa oleva tyttö leimataan huoraksi?
    pojilla vastaavaa painetta / odotusta ei ole?

• erilainen suhtautuminen poikiin ja tyttöihin ei useinkaan ole tietoista ja tarkoituksellista:
”Kyllä minä kasvatan tasa-arvoisesti”
kuitenkin erilainen kasvatus

• erilainen kasvatus, erilaiset odotukset erilainen persoonallisuus




PERSOONALLISUUTTA SELITTÄVÄT TEORIAT


PIIRRETEORIAT


• piirre = ihmisen suhteellisen pysyvä ominaisuus tai toimintatapa


• piirteet saadaan selville
1. Ihmistä havainnoimalla

2. Kyselyillä,
yleensä itsearvioinneilla tilastollinen analyysi


EYSENCKIN TEORIA


Hans Eysenck, Saksa - Iso-Britannia, 1916-1997


Eysenckin persoonallisuusteoria. Kuvalähde: Timo Muola


Eysencillä oli siis teoriassaan kaksi ulottuvuutta:
  1. Introversio-ekstroversio

  2. Persoonallisuuden vakaus

Kaavioon on lisätty isoilla kirjaimilla muutamia persoonallisuudenpiirteitä siihen kohtaan, missä ne ovat Eysenckin luokituksessa.

Ulottuvuuksien kohdalle (epävakaa, vakaa, ekstroversio ja introversio) on lisätty väri, jonka on väripsykologisissa tutkimuksissa havaittu liittyvän kyseiseen piirteeseen.

Myöhemmin Eysenck lisäsi psykoottisuuden kolmanneksi ulottuvuudeksi.




CATTELLIN TEORIA


Raymond Cattell, Iso Britannia-USA, 1905–1998

• 16 faktoria:

  Sisäänpäin ----- Ulospäin
  kääntynyt        suuntautunut

   Heikko-   ----- Älykäs
   lahjainen

    Joutuu         Tunne-
    helposti ----- elämältään
    tunteiden      järkkymätön
    valtaan

    Alistuva ----- Hallitseva

Vakaa, tyyni ----- Huoleton

Ylimalkainen ----- Tarkka

     Pelokas ----- Rohkea,
                   uskalias

   Häikäile- ----- Helläluon-
   mätön           teinen,
                   herkkä

Luottavainen ----- Epäluuloinen

  Käytännöl- ----- Vilkas
  linen            mielikuvitus

  Mutkaton,  ----- Ovela
  suora

   Itsevarma ----- Pelokas,
                   epävarma

   Konserva- ----- Uudistus-
   tiivinen        haluinen

Ryhmästä     ----- Itsenäinen
riippuvainen

   Kontrol-  ----- Hillitty
   loimaton

 Rentoutunut ----- Jännittynyt

• Entisenä kemistinä Cattell pyrki luomaan persoonallisuuden piirteiden luokituksen, joka vastaisi kemian alkuaineiden jaksollista järjestelmää




BIG FIVE theory - Viiden peruspiirteen teoria

  1. Neuroottisuus
    eli tunne-elämän tasapaino

  2. Ekstroversio
    eli ulospäin suuntautuneisuus

  3. Avoimuus

  4. Tunnollisuus

  5. Sovinnollisuus



FREUDIN PSYKOANALYYTTINEN ELI PSYKODYNAAMINEN TEORIA


• Sigmund Freud, Itävalta, 1856–1939

• korostaa piilotajuntaa, eli ihmistä ohjaavat suurelta osalta voimat ja asiat, joista hän ei ole edes itse tietoinen
jäävuorivertaus = jäävuoressa vain yksi kymmenesosa on pinnan yläpuolella.

Jäävuori. Kuvalähde: Wikipedia


• piilotajunnan asiat ovat joskus olleet tietoisia, mutta ne on sitten unohdettu tietoisesta mielestä.
Unohtaminen = torjunta



PERSOONALLISUUDEN RAKENNE:
  • tiedostamaton ID

  • suurelta osilta tiedostettu EGO

  • osittain tiedostettu SUPEREGO
Termien suomennos:
Id = Se
Ego = Minä
Superego = Yliminä


ID =
ihmisen persoonallisuuden osa, joka tuottaa kaiken voiman, joka liikuttaa ihmistä.

• sisältää elämänvietin, joka näkyy pyrkimyksenä elää ja varsinkin se tulee esille ihmisen seksuaalisuutena.

• toiseksi id sisältää myös kuolemanvietin, eli ihmisen pyrkimyksen lepoon, rauhaan ja kuolemaan.

• etsii välitöntä tarpeentyydytystä

• vauvat. Tulee aikuisilla esille unissa ja virhesanonnoissa.

• esiloogisuus

• MIELIHYVÄPERIAATE = "mulle kaikki heti nyt"



EGO =
”minä”, persoonallisuuden osa, joka sisältää ihmisen tietoisen toiminnan, ajattelun ja tietoiset muistot.

• syntyy idin vaatimusten suhteuttamisessa ulkomaailmaan ensimmäisten elinvuosien aikana

• puolustusmekanismit eli defenssit, mm. torjunta

• TODELLISUUSPERIAATE



SUPEREGO
sisältää:

1. Moraalinormit
    mitä saa ja ei saa tehdä ja mitä tulee tehdä
2. Minäihanteen
    esim. olen fiksu ihminen, joten en heitä roskia lattialle ja maahan.

• superego ≈ omatunto

• syntyy lapsen sisäistäessä vanhempiensa vaatimukset 3-6 vuoden iässä

• MORAALIPERIAATE


Autovertaus:
  • id on moottori

  • ego on ohjauspyörä

  • superego on jarrut

  • kytkintä ei ole!

  • kaasu on koko ajan päällä (eli idin impulssit vievät ihmistä koko ajan)

    jos ego on heikko (eli ohjaus ei toimi kunnolla), tulee törmäyksiä muihin (eli ihminen toimii muita vahingoittaen).

    Tai ihminen joutuu koko ajan jarruttamaan eli nutistamaan elämäänsä neuroottinen käyttäytyminen.
    Tällöin kuitenkin tulee yllättäviä purkauksia (sanallisia, joskus jopa fyysisiä), koska jarruja ei voi pitää koko ajan päällä (kuten autossakin jarrut ylikuumenevat ja lopulta menettävät tehonsa, kun jarruneste kiehuu) jos jarruja käytetään koko ajan.




PSYKODYNAMIIKKA     dynamis = voima, kreikkaa


• psyyken kaikki toiminta on idin energian suuntaamista. Energiamäärä on vakio.
konfliktit eli ristiriidat ja törmäykset. Idin, egon ja superegon voimat taistelevat ihmisessä.

      ________________
     |                |
     |       EGO      |
     |________________|
     
                
 _________        ___________
|         |      |           |
|    ID   |  |  SUPEREGO |
|_________|      |___________|


   Salamakuvioilla tarkoitan
        ristiriitoja.    

• kokonaisvaltaisuus = kaikki toiminta johtuu ihmisen psykodynamiikasta.
Kaikki, jopa järjetönkin toiminta on ihmisen keino pitää psyykkistä tasapainoaan yllä psyykkisillä, fyysisillä ja sosiaalisilla keinoilla.

• mielekkyys = kaikki ihmisen teot ja puheet ovat mielekkäitä. Kaikella on tarkoitus ihmisen psykodynamiikassa.
Vertaa virhesuoritukset ja unet.

• psyykkiselle terveydelle keskeistä on minän (egon) vahvuus




FREUDIN SEKSUAALISEN KEHITYKSEN TEORIA

s. 188-189


Seksuaalisen kehityksen vaiheet


1. ORAALINEN VAIHE
    (oraalinen = suuhun liittyvä)
  • vauvat, vrt. imetys

  • suu keskeinen tyydytyksen lähde


2. ANAALINEN VAIHE
    (anus = peräaukko)
  • pikkulapset

  • ulostamisen hallinta on keskeinen tyydytyksen lähde


3. FALLINEN VAIHE
    (fallos = miehen sukupuolielin)
  • leikki-ikä

  • sukupuolielimet ovat tärkeitä: lapset koskettelevat niitä, esittelevät niitä ja ainakin pojat muistavat aina piirtää ne piirroksiin, vrt. ns. lääkärileikit


4. LATENSSIVAIHE
  • kouluikä  eli ikävuodet noin 6/7-12/13

  • seksuaaalisen kehityksen lepovaihe

  • kiinnostus kohdistuu samaa sukupuolta oleviin ystäviin / kavereihin (”tytöt on ihan tyhmiä”, ”pojat on kamalia”)


5. GENITAALIVAIHE
    (genitaalit = sukupuolielimet)
  • murrosikä ja siitä eteenpäin

  • seksuaalinen kiinnostus kohdistuu toiseen sukupuoleen




Seksuaalisen kehityksen vaikutus persoonallisuuteen

• häiriöt seksuaalisessa kehityksessä voivat aiheuttaa takertumisia aikaisempaan vaiheeseen:

Oraalinen persoonallisuus

suun alue keskeinen nautinnon lähde
häiriöt syöminen, mässäily, juopottelu, tupakointi…
voi tulla näkyviin myös vastakohtana, esim. kieltäytyminen ruuasta


Anaalinen persoonallisuus

epäsiisti, likainen, huolimaton…
tai ylisiisti, kaiken kerääjä / keräilijä ja säästäjä / pihi


Fallinen persoonallisuus

laskelmoivuus, tunnekylmyys, toisten hyväksikäyttö…
Miehet: donjuanismi = seksuaalinen seikkailupyrkimys eli koko ajan hakee uusia seksisuhteita
Naiset: keimailu, miesten huomion hakeminen, perheen vähättely, uranainen…



PSYKOANALYYTTINEN UNIEN TULKINTA


• Freud: unet ovat kuninkaantie tiedostamattomaan eli ali-/piilotajuntaan

• unet ovat menneiden ja nykyisten päiväjäämien ja merkityksellisten asioiden yhteensulautumia

• ilmiuni = se, mitä muistetaan unesta

• piilouni = unessa verhotusti olevat merkitykselliset asiat

• unessa on usein toiveita ja pelkoja symbolisessa muodossa

• Freud: unissa usein seksuaalinen sisältö


• symbolit usein vakioisia:
- penistä symboloivat aseet, kepit, työkalut, käärme… (esim. ase laukeaa ja sieltä syöksähtää jotain)

- naisellisia symboleja ovat talot, huoneet, rasiat, kaikki suljetut paikat…

- sukupuoliyhdynnän symboleita: portaiden nouseminen, kiipeäminen, ratsastaminen, lentäminen, leijuminen…


PSYKOLANALYYSIN VAIKUTUS KULTTUURIIN MM. ELOKUVIIN


• Hollywood-elokuvissa oli 1960-luvun alussa voimakas psykoanalyyttinen kausi, esim. ”Kesäleski” (naispääosassa Marilyn Monroe) ja ”Psyko” (ohjaajana Alfred Hitchcock),     linkit suomenkieliseen Wikipediaan

Kesäleski-elokuva  (linkki Wikipediaan)
- elokuvassa luetaan psykoanalyysista kertovaa kirjaa ääneen

- mies on kesäleski, jonka vaimo ja lapset ovat lähteneet kaupungin kuumuutta pakoon viileään vuoristoon

- miehen yläkertaan muuttaa kaunis ja hemaiseva, jopa provosoiva nuori nainen (Marilyn Monroe), joka saa miehen sekaisin (seksuaalisuus ja idin voimat)

- mies kantaa elokuvassa kaupungissa melaa (penissymboli) ja unohtaa toistuvasti (torjunta!) lähettää ne vaimolleen ja lapsilleen


Psyko-elokuva
- miespääosan esittäjällä (näyttelijä Anthony Perkins, roolihahmon nimi Norman Bates), joka pitää motellia, on pieni leuka heikko ego, joka ei pysty pitämään idin impulsseja kurissa

- Bates tirkistelee naisen riisuutumista huoneessaan (seksuaalisuus, id), kunnes ”äiti” (superego) saa vallan ja ”äiti” surmaa naisen suihkuun isolla veitsellä (penissymboli)

- ”äidin” arvoitus selviää kellarissa (kellari on alinna ja se on idin valtakunta) äiti on muumioitu Bates on itse äiti, pukeutuu äidiksi ja puhuu äidin äänellä, Bates oli muumioinut kuolleen äitinsä




OPPIMISTEORIAN KÄSITYS PERSOONALLISUUDESTA s. 420-421


• syntyi behaviorismista:
- tulee tutkia vain käyttäytymistä
(engl. behaviour)

- käyttäytyminen muuttuu oppimisella

- käyttäytyminen on opittuja reaktioita

- käyttäytymisen peruskaava on:
S R


S = Stimulus eli ärsyke

R = Reaction tai Response
        eli reaktio tai vastaus

• uusbehaviorismi
käyttäytymisen peruskaava on:
S O R


O = organismin tila,
    esim. väsymys, nälkä…

• käyttäytyminen määräytyy ympäristöstä ja tilannetekijöistä.

• persoonallisuus on opittua käyttäytymistä.


B.F. Skinner
- välineellinen ehdollistuminen = oppiminen teon seurauksista, esim. koiran koulutus

- Skinner opetti eläimiä,
esim. opetti kyyhkyset pelaamaan ”koripalloa”

- vahvistaminen = oikean toiminnan palkitseminen

Albert Bandura
- sosiaalinen oppiminen

- mallioppiminen
(esim. tupakan polton alku),
viivästetty jäljittely

- sijaisvahvistaminen
= ihminen oppii muiden saamasta palautteesta

- itsevahvistaminen
= ihminen palkitsee omaa oikeaa toimintaansa

- klassinen ehdollistuminen lähinnä vain tunteiden oppimisessa




KOGNITIIVISEN PSYKOLOGIAN KÄSITYS IHMISESTÄ S. 430



• kognitiivinen = tietoon liittyvä
(latinaa, cognitio = tieto)

• ihminen on aktiivinen, itsesäätöinen ja tavoitteellinen

• ihminen muodostaa käsityksiä todellisuudesta eli sisäisiä edustuksia eli sisäisiä malleja. Mallit voivat olla myös tiedostamattomia.

• sisäiset mallit voivat muuttua palautteen myötä

• sisäiset mallit muokkautuvat vuorovaikutuksessa ulkoisen todellisuuden kanssa



Kellyn teoria persoonallisuudesta s. 430

George Kelly, USA, 1905–1967

• ihmisellä on persoonallisia konstruktioita (=rakennelmia) eli käsityksiä todellisuudesta

• todellisuus on se, millaiseksi kukin oman todellisuutensa rakentaa(!)

• ihmisen toiminta on ennakointia (katse tulevaisuudessa)
vertaa: oppimisteorian mukaan ihmisen toiminta on reagointia: S R -malli

• ihminen on omaksumiensa roolien kokonaisuus

• psyykkiset häiriöt johtuvat vääristä ajattelumalleista




HUMANISTISEN PSYKOLOGIAN KÄSITYS IHMISESTÄ

s. 428-429

• ymmärtävä tutkimusote = ihmistä ei tule tutkia (luonnontieteellisesti), vaan ymmärtää
(behaviorismi korosti
luonnontieteellistä metodia)

• huomio ihmisen kasvuun, luovuuteen, positiivisiin asioihin
Viktor Frankl korosti elämän
tarkoituksen löytämistä omien
keskitysleirikokemustensa perusteella.


• ihminen luo itse oman elämänsä valinnoillaan. Ihminen on vapaiden valintojen summa.
Yhteys eksistentialistiseen filosofiaan, mm. Jean-Paul Sartre.

• Maslowin tarvehierarkia:
    (huomaa, mikä on huipulla!)






Carl Rogersin teoria ihmisestä

Carl Rogers, USA, 1902-1987

• ihminen pyrkii luovuuteen, terveyteen, vapauteen, henkiseen kasvuun

• jos ihminen ei toteuta itseään, hän vieraantuu psyykkiset häiriöt

• ihmisen kokemuksen vääristyminen:

ehdottoman arvostuksen puute

            
 
 ihminen ei arvosta itseään
                       
            
 _________   ___________
|         | |           |
| ihmisen | | todelli-  |     EROAVAT
| käsitys | | suus, eli | <-- TOISIS-
| itses-  | | millainen |     TAAN
| tään    | | ihminen   |     
|_________| | on        |
            |___________|

            
                   
ihminen on altis ahdistukselle

            
                          
 puolustus- eli defenssimekanismit

 (esim. torjunta, järkeistäminen…)
 (defenssien käyttö on Rogersin 
  mielestä epätervettä)




PERSOONALLISUUDEN TUTKIMINEN

s. 406-413


Arkipäiväiset eli ei-tieteelliset persoonallisuuden arviointitavat, esim.
- istuma- ja nukkumisasento

- käsiala

- vaatetus

- käyttäytyminen

- hiukset

- oman huoneen sisustus

- auto


TESTIT


• Strukturoitu testi = valmiit vastausvaihtoehdot

• Strukturoimaton testi = ei ole valmiita vastausvaihtoehtoja

• Verhottu testi = lopullinen tarkoitus ei ole testattavan tiedossa, esim. musteläiskätesti

• Ei-verhottu testi, esim. ”Milloin olet surumielinen?”

• Vapaavalintainen testi = valitaan vaihtoehdoista, joista kaikki voivat olla oikein

• Objektiivinen testi = on vain yksi oikea vastaus



Subjektiiviset persoonallisuustestit


• tutkivat henkilön omia käsityksiä persoonallisuudestaan ja kokemusmaailmastaan


Q-lajittelu

- suuri määrä kortteja, joissa lukee esim.
”On iloinen”
”On ulospäinsuuntautunut”
”Itkee usein”
”On ahdistunut”

- tutkittava itse lajittelee kortit pinoihin:

         _______                        ________
         _______             ________   ________
______   _______   ________  ________   ________ 
______   _______   ________  ________   ________

Vähiten                                 Eniten
sopii                                   sopii
tutkittavan                             tutkittavan
persoonalli-                            persoonalli-
suuteen                                 suuteen

Mahdollistaa pitkittäistutkimuksen!
Samalle henkilölle tehdään Q-lajittelutesti eri aikoina.




Kyselylomaketestit


• strukturoituja eli niissä on valmiit vastausvaihtoehdot

• vapaavalintaisia eli valitaan vaihtoehdoista, joista kaikki voivat olla oikein
    pisteyttäminen on helppoa
    mahdollistaa massatestauksen


• 16 PF (PF = Personality Factor)
    Cattell
    16 persoonallisuuden faktoria,
    esim.

Syrjään-         Ulospäin-
vetäytynyt ----- suuntautunut

 Heikko-
 lahjainen ----- Älykäs

  Alistuva ----- Hallitseva


• MMPI (=Minnesota Multiphasic Personality Inventory)
550 väittämää, joihin testattava vastaa:
        +  eli väite on tosi
        -   eli väite on epätosi
            en osaa sanoa

Monet väittämät tutkivat samaa asiaa saamme selville, että huijaako vastaaja?
Eli vastaako hän epäjohdonmukaisesti?
MMPI sopii parhaiten sairauksien analysointiin.


• netistä löytyy kokeiltavaksi ilmainen suomenkielinen 16 personalities-persoonallisuustesti.




Projektiiviset testit
    (jo vanhentuneita)


• annetaan strukturoimatonta ja monimerkityksellistä materiaalia

• ihminen heijastaa eli projisoi tutkittavaan materiaaliin omia pelkojaan, toiveitaan ja motiiveitaan ym. eli siis persoonallisuuttaan



• kuuluisia esimerkkejä:
- Rorschachin musteläiskätesti, esim.
Rorschachin musteläiskätestin yksi kuvataulu. Kuvalähde: Wikipedia

- TAT –kuvataulut aikuisille
(Thematic Apperception Test)
"tat psychological test", Googlen kuvahaku

- CAT – kuvataulut lapsille
(Childrens Apperception Test)
"cat psychological test", Googlen kuvahaku

• Piirustustestit, esim. tutkittava piirtää ”Minä ja tärkeät asiani”, ”Perheeni”, ”Ihminen”…

TAI jatkaa alkumerkistä:

     _________________________
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                  •      |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |_________________________|


     _________________________
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |        |                |
    |     |  |                |
    |  |  |  |                |
    |__|__|__|________________|


esim. Wartegg-testi (yleinen vain Suomessa, epätieteellinen)
"Wartegg test", Googlen kuvahaku


• Lauseentäydennystestit, esim.
”Toivon, että…”
”Pelkään…”
”Ystäväni…”

• Projektiivisten testien tulkinta vaatii suurta taitoa ja kokemusta. Vastauksissa eli projektioissa tulevat usein esille fantasiat, eikä siten voida tehdä suoria päätelmiä käyttäytymisestä.



Objektiivis-behavioraaliset persoonallisuustestit


• ihmisen käyttäytymisen arviointeja
  1. Laboratoriossa

  2. Luonnollisessa ympäristössä

• tekniset apuvälineet:
  • videointi

  • valmiit painonapit eri käyttäytymistavoille




LAHJAKKUUS


• kirjo on suuri, melkein jokainen on jollain alueella lahjakas

• älykkyys näkyy joustavana ongelmanratkaisutaitona

• älykkyys itsessään ei takaa hyvää menestystä. Joskus käy jopa päinvastoin: älykkään oppilaan ei ole tarvinnut oppia työntekoa, joka on kuitenkin menestymisen edellytys pitkällä tähtäimellä.

• taiteellisen lahjakkuuden puhkeaminen taiteelliseksi kyvyksi vaatii harjoittelua


• erityislahjakkuuksia:
  • motorinen eli liikunnallinen lahjakkuus
    urheilu

  • teknillinen lahjakkuus

  • kielellinen lahjakkuus

  • sosiaalinen lahjakkuus

• alisuoriutuja
= ihminen, joka ei toimi sillä tasolla, jonka hänen lahjansa edellyttävät. Syynä usein tarkkaavuushäiriö tai joskus jopa pelkkä laiskuus. Alisuoriutuminen on usein poikien ongelma.

      motivaation ja työn merkitys
           menestymisessä on suuri



ÄLYKKYYS s. 358


• älykkyysikä = ÄI
esim.1.
jos lapsi suorittaa kaikki ne tehtävät, jotka nelivuotias keskimäärin osaa, hänen älykkyysikänsä on neljä vuotta

esim.2.
jos lapsi suorittaa puolet niistä tehtävistä, jotka nelivuotiaan tulisi osata, hänen älykkyysikänsä on 3½ vuotta

• älykkyysosamäärä = ÄO

      älykkyysikä
ÄO = -------------  kertaa sata
        elinikä

SAMA LYHENTEILLÄ:


      ÄI
ÄO = ----  x 100
      EI

EI = elinikä
(15 vuotta vanhemmilla
käytetään ikää 15)


- mahdollistaa älykkyyksien vertailun

• WAIS on yleisin aikuisten älykkyystesti. (s. 413)
  WISC on yleisin lasten älykkyystesti.
Molemmissa on sekä

1. Kielellisen asteikon tehtäviä mm. päättely, sanavarasto

2. Suoritustason tehtäviä mm. oppimisen nopeus, mallien havaitseminen, myös kuvasarjojen järjestäminen

• iän myötä älykkyys laskee.
Toisaalta vanha ihminen voi elämänkokemuksellaan korvata alentuvaa älykkyyttä.


• älykkyystestien standardointi =
1. Testin normipisteiden määritys esitutkimuksen avulla, eli tutkitaan, paljonko pisteitä kustakin osiosta ihmiset keskimäärin saavuttavat.

2. Testi sovelletaan kunkin maan olosuhteisiin.
Esim.1. jos alkuperäisessä kysytään, mihin ilmansuuntaan lähdetään, kun mennään New Yorkista Los Angelesiin, suomalaisessa testissä voidaan kysyä: ”Helsingistä Turkuun”.

Esim.2. Testit vanhenevat ainakin kuvien osalta, joten kuvia täytyy uudistaa, esim. puhelimen kuva:

Puhelin 1800-luvun lopulta. Kuvalähde: Wikipedia   Ruotsalainen puhelin vuodelta 1896. Kuvalähde: Wikipedia   . Kuvalähde: Wikipedia
. Kuvalähde: Wikipedia   . Kuvalähde: Wikipedia

    Applen IPhone 5. Kuvalähde: Wikipedia




• älykkyydet jakautuvat normaalijakautuman mukaan:

Normaalijakautumakäyrä eli Gaussin kellokäyrä. Kuvalähde: Wikipedia



• testin pysyvyys eli reliabiliteetti
= testin tulos pysyy samana testiä toistettaessa

• testin pätevyys eli validiteetti
= testi mittaa juuri sitä, mitä sen tuleekin mitata
(tässä tapauksessa älykkyyttä).

Esim. koulumenestys älykkyystestinä ei ole pätevä.


• voiko älykkyystesti olla ns. kulttuurivapaa?

Emme tiedä, todisteita on molempiin suuntiin:
EI

Testeissä on kielellisiä osioita ja kieli ja kulttuuri liittyvät aina yhteen.
Kulttuuri muovaa älykkyyttä:
Esim.1.
afrikkalainen pyöreä maja kasvupaikkana
     
länsimaalainen suorakulmainen koti
erilainen ymmärrys perspektiivistä

Esim.2.
nuorilla on usein hyvä tekniikan ymmärtäminen
     
vanhemmat, joilla voi olla hyvä luonnon ymmärtäminen

KYLLÄ
     
kuviopäättelytestejä pidetään usein kulttuurivapaina

• Suomen Mensan eli huippuälykkäiden yhdistyksen nettisivulla on ilmainen suuntaa antava älykkyystesti



ÄLYKKYYDEN RAKENNE



SPEARMANIN TEORIAT


1. SPEARMANIN KAHDEN TEKIJÄN TEORIA

Esimerkki:

 _____________        ___________________
|             |      |                   |
|             |      | Älykkyyden        |
|             |      | osatekijä         |
| Älykkyyden  |      | esim. kielellinen |
| YLEISTEKIJÄ |      |       kyky        |
|             |      |___________________|
|    eli      |       ___________________ 
|             |      |                   |
|  G-FAKTORI  |      | Älykkyyden        |
|             |      | osatekijä         |
|             |      | esim. tekninen    |
|             |      |       kyky        |
|             |      |___________________|
|_____________|                                 


           ________________________
          |                        |
          | Älykkyyden             |
          | osatekijä              |
          | esim.                  |
          | visuaalis-spatiaalinen |
          | hahmotuskyky,          |
          | näkyy näkemisessä ja   |
          | avaruudellisessa       |
          | hahmotuksessa          |
          |________________________|

Älykkyyden yleistekijä = G-faktori
G tulee sanasta general

Jokainen älykkyystesti mittaa sekä G-faktoria eli yleistekijää että jotain älykkyyden osatekijää:


         ___________________________
        |                           |
        |                           |
        |     Älykkyystesti A       |
        |                           |
  ______|______            _________|_________
 |      |      |          |         |         |
 |      |______|__________|_________|Älykkyyd.|
 |             |          | osatekijä         |
 | Älykkyyden  |          | esim. kielellinen |
 | YLEISTEKIJÄ |          |       kyky        |
 |             |          |___________________|
 |    eli      |        
 |             |           ___________________ 
 |  G-FAKTORI  |          |                   |
 |             |          | Älykkyyden        |
 |             |          | osatekijä         |
 | ____________|          | esim. tekninen    |
 | \           |\         |       kyky        | 
 |__\__________| \        |___________________| 
     \            \
      \            \
       \ Älykkyys-  \
        \  testi B   \
         \            \
   _______\____________\___
  |        \            \  |
  | Älykkyyd\            \ |
  | osatekijä\____________\|
  | esim.                  |
  | visuaalis-spatiaalinen |
  | hahmotuskyky,          |
  | näkyy näkemisessä ja   |
  | avaruudellisessa       |
  | hahmotuksessa          |
  |________________________|



2. RYHMÄTEKIJÄTEORIA
              
Esimerkki:            __________
                    |          |  
                    | R  e     |
  _____________     | Y  s     |    _____________
 |             |    | H  i     |   |             |
 |             |    | M  m.    |   | Älykkyyden  |
 |             |    | Ä        |   | osatekijä 1 |
 | Älykkyyden  |    | T  k  k  |   |_____________|
 | YLEISTEKIJÄ |    | E  i  y  |            
 |             |    | K  e  k  |    _____________
 |    eli      |    | I  l  y  |   |             |
 |             |    | J  e     |   | Älykkyyden  |
 |  G-FAKTORI  |    | Ä  l     |   | osatekijä 2 |
 |             |    |    l     |   |_____________|
 |             |    | A  i     |                    
 |             |    |    n     |    _____________
 |_____________|    |    e     |   |             |   
                    |    n     |   | Älykkyyden  |
                    |__________|   | osatekijä 3 |
                                   |_____________|
   ____________________________
  |                            |
  |       RYHMÄTEKIJÄ B        |
  |                            |
  |____________________________|

   _____________      ______________
  |             |    |              |
  | Älykkyyden  |    |  Älykkyyden  |
  | osatekijä 4 |    |  osatekijä 5 |
  |_____________|    |______________|



Jokainen älykkyystesti mittaa:
  • G-faktoria eli yleistekijää
  • jotain älykkyyden ryhmätekijää
  • jotain älykkyyden osatekijää





THURSTONEN TEORIA

Ei ole erillistä älykkyyden yleistekijää eli G-faktoria. Älykkyydellä on monta osatekijää.



KOGNITIIVINEN LÄHESTYMISTAPA

• huomio informaation käyttöön


• älykkyyden tutkimus on laajentunut:
  • luova ongelmanratkaisu

  • käytännön tilanteissa esille älykkyys

  • uutta luova ideointi



STERNBERGIN KOLMEN KOMPONENTIN TEORIA ÄLYKKYYDESTÄ


 KÄYTÄNNÖLLINEN ÄLYKKYYS joustava ja älykäs
                         selviäminen
                 /\      käytännön
                /  \     tilanteissa,
               /    \    mm. sosiaalinen
              /      \       vuorovaikutus
             /        \  
            /          \     
           /            \
          /              \
         /                \
        /                  \
       /                    \
      /                      \
     /________________________\

ANALYYTTINEN ÄLYKKYYS         LUOVA ÄLYKKYYS

matemaattinen ja              uutta luova, 
kielellinen kyky, joita	      kekseliäs tapa 
mitataan älykkyystesteillä    tehdä asioita




ÄLYKKYYDEN TUTKIMISEN TULOKSIA s. 360-361


Sukupuoli

• kokonaisälykkyydessä ei ole havaittu eroa

• naiset suoriutuvat paremmin kielellisissä tehtävissä


• miehet suoriutuvat paremmin (varsinkin aiemmin)
  • matemaattinen päättely

  • visuaalis-avaruudellinen hahmotus


    nykyään naiset ovat yleensä saavuttaneet miehet näillä alueilla

    kyse on tilastollisista keskiarvoista


    vrt. kivikauden ihmisten työjako:

    naiset kotona
    • kommunikointi muiden kanssa
    • lasten kasvatus
      kielellinen taito

    miehet metsästivät
    • suunnistus ja metsästyksen suunnittelu
      visuaalis-spatiaalinen taito


Perimä

• kaksostutkimus eli erillään kasvaneiden identtisten kaksosten tutkiminen älykkyyksien korrelaatio eli suora vastaavuus on .72 (täydellinen vastaavuus olisi 1 ja ei lainkaan vastaavuutta olisi 0, täydellinen vastakkainen vastaavuus olisi -1)
voimme päätellä, että älykkyys ei ole täysin geneettisesti säädeltyä:
        perimä on tärkeä
        ympäristö on tärkeä



Etnisyys

• USA:ssa mustien ÄO on noin 10-15 pistettä alempi kuin valkoisten.

        Mikä on syynä?
  • perimä?   mustien evoluutiossa juoksu on ollut keskeinen ja valkoisten evoluutiossa järjen käyttö? (erilainen ympäristö: Afrikassa savannit ja Euroopassa taistelu lunta ja kylmää vastaan)

  • ympäristö?   mustilla paljon köyhyyttä, vähemmän virikkeitä, vähemmän koulutusta, USA:ssa mustista miehistä joka neljäs on vankilassa tai on ollut vankilassa

  • itse testi?   käytetty älykkyystesti suosii valkoisia eli ei olekaan kulttuurivapaa?

• Suomessa maahanmuuttajalapset ja romanilapset ovat usein mukautetussa opetuksessa    syynä kielitaidon heikkous




KEHITYSVAMMAISUUS s. 361

= hyvin alhainen älykkyys
Kehitysvammaliiton määritelmä: Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita.


Kehitysvammaisuuden syyt

1. Raskauden alkuvaihe
- lääkkeet, alkoholi, huumeet
FAS-lapset ovat äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vakavasti vammauttamia muutokset ulkonäössä, hyvin alhainen älykkyys

"fas child", Googlen kuvahaku

FAS / Sikiön alkoholioireyhtymä, Wikipedia

- vihurirokko

2. Synnytys
- hapen puute (esim. napanuora puristuu kiinni)

3. Downin syndrooma
(entinen nimi mongoloidismi)

"Down syndrome", Googlen kuvahaku
- kromosomipoikkeama, jossa yksi kromosomi on kolminkertainen
(normaalisti kaikkia kromosomeja on kaksi, toinen isältä ja toinen äidiltä)
eli Down-ihmisellä on 47 kromosomia normaalin 46 sijaan

- tyypillistä on iloisuus ja estottomuus

- jos äiti synnyttää lapsen yli 40-vuotiaana, riski saada Down-lapsi kasvaa selvästi
(huomaa, että naisella on jo syntyessään kaikki munasolunsa iän myötä myös munasolut vanhenevat ja alttius kromosomipoikkeavuuksiin kasvaa)


Kehitysvammaiset luokitellaan koulutuskelpoisuuden mukaan:

1. Koulutuskelpoiset (ÄO 80-50)
- peruskoulun erityiskoulu

2. Harjaantumiskelpoiset (ÄO 50-25)
- heille opetetaan käytännön asioita, kuten ruuan lämmitystä, bussilla matkustamista, siisteyttä...

3. Syvästi kehitysvammaiset (ÄO alle 25)
- hoivaa ja aistivirikkeitä





STRESSI s. 229, 337-339


• stressiä syntyy kaikissa sopeutumista vaativissa tilanteissa; erityisesti, jos vaatimukset ja omat mahdollisuudet eivät ole tasapainossa

• stressitilaan liittyy sympaattisen hermoston aktivaatio alunperin stressitila valmisti elimistön taistele tai pakene –tilanteeseen


• stressin jako:
  1. Itseaiheutettu stressi
    eli ihmisen omat tulkinnat aiheuttavat stressitilan.

  2. Tilanteen aiheuttama stressi
Jako ei ole täysin puhdas, vaan jokaiseen tilanteeseen liittyy sekä tilannetekijöitä että omia tulkintoja.

• stressi voi olla hyvää tai huonoa:
1. RASKAS STRESSI
  • liian suuret vaatimukset, esim. työssä tai opiskelussa
    TAI
  • liian pienet vaatimukset = yksitoikkoinen työ tai elämä

2. ILOINEN STRESSI
  • vaatimukset ovat korkeat, mutta sopivat, esim. kapellimestarit, tieteilijät…

  • vaatimukset tulevat ihmiseltä itseltään

• stressipuskurit:
  1. Ihminen itse hallitsee työtään ja pystyy vaikuttamaan siihen.

  2. Sosiaaliset suhteet.

• pitkittynyt stressi johtaa sairauksiin, koska sympaattisen hermoston aktivaatio on tarkoitettu vain lyhytaikaisia voimanponnistuksia varten (tyyliin ”taistele tai pakene”),
esim. syöminen stressattuna voi johtaa ongelmiin ( jopa vatsahaava)
liikunta purkaa sympaaattisen hermoston aiheuttaman aktivaatiotilan



Stressitilan vaiheet

  1. Hälytysvaihe

    stressi pyritään poistamaan joko ympäristöä tai omaa toimintaa muuttamalla


  2. Vastustusvaihe

    fysiologiset muutokset rasittavat jo selvästi elimistöä


  3. Uupumisvaihe

    elimistö on ajautunut ylirasitustilaan sairauksia: sydänsairaudet, vatsahaava, aivosolujen tuho…

    epätoivoisia, jopa järjettömiä stressin poistamisyrityksiä




ITSESÄÄTELY

s. 89-91

• ihminen voi säädellä itseään kolmella eri alueella:
  1. Psyykkisillä keinoilla
  2. Sosiaalisilla keinoilla
  3. Fyysisillä keinoilla
•  Kaavio ihmisen itsesäätelyn toiminnasta



• defenssit ovat tiedostamattomia, eli niitä käyttävä ihminen ei itse ymmärrä, että tekee jotain asiaa pitääkseen yllä mielensä tasapainoa.


DEFENSSEJÄ:

Defenssin
nimi
Defenssin
selitys
Esimerkki
Torjunta Ikävä asia unohdetaan 1. Unohdetaan mennä hammaslääkäriin.
2. Unohdetaan, että vanhemmat löivät häntä lapsena.
Kieltäminen Ikävää asiaa ei uskota 1. "Ei minun puolisoni voi olla kuollut".
2. Ihminen huutaa raivoissaan: "En minä ole vihainen".
Projektio Oma kielletty piirre tai ominaisuus heijastetaan toiseen/toisiin.
Eli oma piirre nähdään muissa.
1. Pahin homojen vastustaja voi olla piilohomo.
2. Muita seksiasioissa arvosteleva ei ole tasapainossa oman seksuaalisuutensa kanssa.
Reaktion-
muodostus
Ihminen käyttäytyy tunteeseensa nähden vastakkaisesti. Ollaan korostetun ystävällisiä juuri sitä kohtaan, jota vastaan on jotain ns. "hampaankolossa".
Eristäminen Tunne ja tieto erotetaan täysin. Ihminen pystyy kohtaamaan voimakkaasti tunteisiin vaikuttavan asian täysin ilman tunnereaktioita.
Lohkominen Ihmisiin ja asioihin suhtaudutaan voimakkaan mustavalkoisesti. 1. Natseille saksalaiset olivat arjalaisia yli-ihmisiä ja juutalaiset ali-ihmisiä.
2. Omaa suosikkijoukkuetta kannattavat ovat hyviä tyyppejä, vastustajajoukkueen kannattajat ovat tyhmiä, rumia ja pahoja.
Järkeistäminen eli rationalisaatio Jos ei saavuteta tai saada jotain, niin keksitään hyviä syitä, miksi näin olikin parempi. "En päässyt opiskelemaan lääkikseen, mutta eihän se olekaan kivaa nähdä aina verisiä ja tautisia ihmisiä"
Arvon kieltäminen eli devaluaatio  (de-value-ation) Kun tavoiteltavaa asiaa ei saada, sen arvo kielletään. Seurustelusuhteen katkettua alkaa selitys, että se toinen olikin ihan tyhmä ja ruma ja haisi hielle ja sen porukat oli ihan tyhmät ja sen mauto on huono jne.
Idealisaatio Joku nähdään aivan ihanana, jossa ei ole mitään virheitä. Rakastunut näkee rakkaansa "vaaleanpunaisten silmälasien" läpi niin, että kaikki hänessä on ihanaa.
Projektiivinen identifikaatio Oma tunne, halu tai pyrkimys sijoitetaan toiseen. 1. Omaan avioliittoonsa tyytymätön vanhempi seuraa herkeämättä lapsensa ihastumisia, iskuyrityksiä ja seurusteluja.
2. Ihminen ei elä omaa elämää, vaan elämän sisältönä on jonkun julkkiksen elämän kiihkeä seuranta.
Acting out
eli
ajattelematon nopea toiminta
Koska oman vaikean tilanteen ajattelu ahdistaa, tehdään vain nopeasti jotain liikoja ajattelematta. "Pitäisi maksaa vuokra ja sähkö-, vesi- ja kännykkälaskut ja autolainan korko pitäisi maksaa ja rahaa on vain 35 euroa.
No, minä lähden baariin."
Tyhjäksitekeminen Jollain pienellä asialla olevinaan korvataan isot aiemmin aiheutetut ongelmat ja surut.
Tällainen toiminta on tyypillistä alkoholisteille ja narkomaaneille.
Irwin Goodman kappaleessaan "Rentun ruusu" (linkki YouTubeen) kertoo juoposta, joka tuo ojasta horsman ja täten olevinaan korvaa kaikki juopottelunsa aiheuttamat pahat asiat ja pahan mielen.

Huumori
Huumori voi olla harmitonta ja vitsin kertojaan itseensäkin kohdistuvaa, mutta usein huumoria käytetään muiden alistamiseen ja samalla itsensä nostamiseen (engl. "breaking his balls").
Jos sitten toinen loukkaantuukin vitsistä, vitsin kertoja voi vetäytyä huumorin suojaan: "No, etkö sä nyt pientä vitsiä kestä".
Tyypillistä on, että vitsin kohteena ovat hierarkiassa itseään alemmat / ne, keiden halutaan olevan alempana.
Blondivitsit alistavat naisia, neekerivitsit mustia, Manne-vitsit mustalaisia eli romaneja, ruotsalaisvitsit ruotsalaisia.
Kuka näitä kertoo ja samalla nostaa itseään: valkoinen suomalainen mies.
Tietysti myös naisilla on omat vitsinsä miehistä, romaneilla valkolaisista, turvapaikanhakijoilla valtaväestöön kuuluvista, ruotsalaisilla suomalaisista ym.



POHDINTA:   Defenssit


1. Mitä yllä olevan taulukon defenssejä olet itse käyttänyt?

Eli mitkä ovat sinulle tuttuja defenssejä?

2. Mitä yllä olevan taulukon defenssejä olet huomannut muiden ihmisten käyttävän?







POHDINTA:   Mielenterveys


1. Millainen on mieleltään terve ihminen?

Eli mitkä ovat mielenterveyden piirteet?

Eli mitkä asiat liittyvät terveeseen mieleen?


MIELENTERVEYS s. 438-439



• sisältää:
  • itsenäisyys

  • kyky tyydyttäviin ihmissuhteisiin

  • kyky kehittymiseen

  • kyky sopeutumiseen

  • kyky oman työn tuloksista nauttimiseen

• mielenterveys on kulttuurisidonnainen asia
esim. puhuminen julkisesti itsekseen voidaan kulttuurissamme leimata sairaaksi (”hullu”),
jossain muussa kulttuurissa hän puhuu hengille (shamanismi)

• Sigmund Freud: mielenterveys on kyky tehdä työtä ja rakastaa





POHDINTA:   Psyykkiset häiriöt


1. Millainen on mieleltään sairas ihminen?

Eli millaisia ovat mielenterveyden häiriöiden piirteet?

Eli mitkä asiat liittyvät sairaaseen mieleen?


PSYYKKISET HÄIRIÖT s. 446-449


• hoito:
  • lääkehoito
    = kemoterapia

  • psykoterapia
    = keskustelu terapeutin kanssa

  • sairaalahoito
    = rauhallinen ympäristö parantaa

• häiriöissä psyykkinen toimintakyky on heikentynyt ja usein myös psykosomaattisia oireita
esim. dopamiini-välittäjäaineen liian suuri taso skitsofrenia

• häiriötyypit:
  1. Mielialan ja vireystilan häiriöt

  2. Tiedon käsittelyn häiriöitä,
    esim. harhat

  3. Tunnekokemuksen häiriöt,
    esim. pelot




NEUROOSIT s. 452-455


= psyykkinen häiriö, jolle ei ole elimellistä syytä. Häiriö rajoittaa elämää.

• syntyvät usein reaktiona johonkin kokemukseen, varsinkin lapsuuden kokemukseen (esim. pelot)


• keskeistä ahdistus tai yritykset välttää ahdistusta
esim. pakkomielteinen ei ehkä astu viivojen päälle.

Ahdistus on pelkoa epämääräisempi pahan olon tunne.


• ihminen itse tiedostaa häiriön ja tajuaa sen järjettömyyden, mutta hänen on pakko jatkaa outoa käyttäytymistään.



Neuroosien lajit

  1. Pelkoneuroosi eli fobia
    pelon kohteena esim. julkiset paikat, sosiaaliset tilanteet (Suomessa ns. kahvikuppineuroosi), suljetut paikat, hämähäkit, linnut…

    Ihminen tietää, että pelko on kohtuuton ja aivan ylimitoitettu.

  2. Pakkoneuroosit eli pakko-oireiset häiriöt
    = pakonomaiset ajatukset ja toiminnat,
    esim. käsien pesu, hellan levyjen tarkistus, tavaroiden keruu ja kykenemätömyys laittamaan niitä pois: Compulsive hoarding (linkki Googlen kuvahakuun)
    omien hiusten nyppiminen jne.

    Pakkotoiminta on suoja, jolla yritetään estää jonkun vielä uhkaavamman tulo tietoisuuteen.

  3. Ahdistus- ja tuskaneuroosit
    = ilman syytä tulee voimakkaita ahdistus- ja tuskakohtauksia.

    Myös paniikkihäiriö eli paniikkikohtaukset ilman syytä.

    Synty:
    elimistön toiminnan muutos JA sen tulkinta uhkaavaksi
         
    paniikki

  4. Konversiohäiriö (= hysteerinen neuroosi)
    = psyykkinen oire muutetaan (konversio=muutos) fyysiseksi oireeksi.
    esim. hansikashalvaus, sokeus, kuurous tai tic-liikkeet (=nykivät pakkoliikkeet esim. kasvoissa).

    Oire ei näy hypnoositilassa.

    Syynä voimakkaat tiedostamattomat psyykkiset ristiriidat.

    Yleisiä varsinkin sota-aikoina.




PSYKOOSIT eli mielisairaudet


• psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa todellisuudentaju on hämärtynyt (harhat) ja persoonallisuuden eheys on hajonnut

• skitsofrenia=pirstomielitauti, jakomielitauti

• harhat voivat olla kuulo- ja näköharhoja. Vakavissa tiloissa ihmisen käsitys vartalostaan särkyy ja sairas voi kuvitella itsessään esim. reikiä


• vainoharhaisuutta eli paranoidisuutta
esim. vasikkanoitamoniste, poliisi/CIA/FSB väijyy ikkunoista ja töpselinaukoista, hampaassa on vakoileva radiolähetin...

• mielisairas voi harhojen ja paranoian vallassa tappaa jonkun
Surullisimmasta päästä oli australialainen tapaus, jossa äiti surmasi seitsemän lastaan, kun yritti pelastaa heidät demoneilta ja maailmanlopulta (linkki Googlen hakuun).
ymmärrystä vaille (linkki Googlen hakuun)
syyntakeeton murha (linkki Googlen hakuun)
mielisairas tappoi (linkki Googlen hakuun)

YMMÄRRYSTÄ VAILLE
Teko on tehty ymmärrystä vaille =
Teko on tehty mielisairauden ja harhojen vallassa
Eli ihminen ei ole voinut hallita itseään.
Ihminen on tällöin syyntakeeton.
Ihmistä ei tällöin tuomita murhasta tai taposta tms., mutta tekijä voidaan määrätä pakkohoitoon mielisairaalaan

TÄYTTÄ YMMÄRRYSTÄ VAILLE
Teko on tehty täyttä ymmärrystä vaille =
Teko on tehty osittain mielenterveyden häiriön vallassa
Eli ihminen ei ole kyennyt täysin hallitsemaan itseään.
Ihminen on tällöin osittain syyntakeeton.
Ihminen tuomitaan murhasta tai taposta tms., mutta rangaistus on lievempi.


Edward Munchin maalaus Huuto. Kuvalähde: Wikipedia
Edward Munchin maalaus "Huuto" voi kuvata hyvin psykoosissa olevan ihmisen maailmaa: harhoja, pelkoa, ahdistusta, vainoharhaisuutta, epätoivoa...
Edward Munchin maalaus "Huuto" Wikipediassa


• mielisairaus on joskus niin raskas asia kestää, että jotkut päätyvät itsemurhaan
Lääketieteen slangilla sanottuna: suisidaaliriski on noussut.

• traumaattinen psykoosi syntyy jonkin järkyttävän iskun vuoksi (trauma=vaurio)
esim. pahoinpitely, ryöstö, raiskaus, maanjäristys, tsunami...

• neurooseja vakavampia, mutta psykooseja lievempiä mielenterveyden häiriöitä kutsutaan rajatilahäiriöiksi (border line disorder); Hitleriä on arvioitu rajatilahäiriöiseksi.



Skitsofrenia

• tyypillisiä piirteitä:
  • harhaisuus, realiteetin puute

  • vetäytyminen omaan mielikuvitus- ja harhojen maailmaan

  • eristäytyminen muista

  • ajattelu taantuu
    (ajatukset kiertävät samaa rataa ja/tai looginen päättelykyky voi heiketä)

  • vainoharhaisuus eli paranoia

  • tunne-elämän häiriöitä ja tunneilmaisujen sopimattomuus tilanteeseen

  • minän ja ympäristön kokeminen yhdeksi
    (esim. kun sairaan päässä on kauheaa, hän näkee kauheita harhoja ympäristössään: "Ruumiita, ruumiita, joka puolella on ruumiita")
      Googlen kuvahaku, hakusana "Schizophrenia art"

• paranoidinen skitsofrenia: epäluuloisuus ja vainoharhaisuus

• katatoninen skitsofrenia: jähmettyminen, oudot asennot ja liikkeet, irvistely




KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ ELI MAANIS-DEPRESSIIVISYYS


• masennus- ja kiihtymystilojen vaihtelu


• masennuksessa eli depressiossa:
  • mieliala laskee, alakuloisuus

  • kyky tuntea mielihyvää katoaa

  • mikään ei kiinnosta

  • liikkeiden estyneisyys

  • itsesyytöksiä

  • omat aiemmin tehdyt virheet pyörivät päässä

  • tavaroista luopuminen

• manian oireet:
  • itsetunnon ja aktiviteetin voimakas kohoaminen

  • koko ajan liikkeessä

  • tarpeettomat ostokset

  • syyllisyydentunto puuttuu

  • ihmissuhteiden nälkä

  • kiihkeä toiminta





PERSOONALLISUUS-HÄIRIÖT



1. Sairaalloinen narsismi

• ihailun tarve, herkkyys

• kyvyttömyys ymmärtää muiden tarpeita, epäempaattisuus

• narsisti on äärimmäisen hyvä näyttelemään hyvää työntekijää, ihanaa aviopuolisoa, ihanaa isää,
mutta upean julkisivun takana voi olla väkivaltainen perhehelvetti





2. Psykopatia s. 465

• tyypilliset piirteet:
  • ei syyllisyydentuntoa eikä häpeää

  • ei tunne empatiaa

  • pinnallinen

  • charmikas

  • manipuloiva

  • lipevä

  • valehteleva

  • huijaava

  • hyväksikäyttäjä

  • säälimätön

  • harrastaa irrallisia suhteita

  • helposti kyllästyvä

  • kylmiä rikollisia tekoja ilman mitään omatunnon soimausta tai katumusta

• diagnosoinnissa Robert Haren PCL-testi (=Psychopathy Checklist)

• psykopatia on persoonallisuushäiriö

• psykopaatin aivoissa eivät toimi kunnolla mantelitumake (=amygdala, osa limbistä järjestelmää) ja aivokuoren otsalohkon etuosat





3. Sivupersoonallisuushäiriö

• taustalla järkyttävät lapsuuden kokemukset:
  • väkivaltaa, jopa kidutusta

  • seksuaalista hyväksikäyttöä

  • ei inhimillistä lämpöä mistään –
    yksinäisyys
         
    sivupersoonallisuuksien synty auttaa kestämään tilanteen

• jokainen persoonallisuus erikoistuu tietyn tilanteen hoitamiseen

esim. sama sivupersoona ottaa aina vastaan fyysisen tai seksuaalisen väkivallan

     
yksi sivupersoona voi olla väkivaltainen muita tai itseä kohtaan (esim. viiltely)
     
yksi sivupersoona voi olla "seksipeto", joka hakee koko ajan uusia seksisuhteita


• terapia: keskustelu ja hypnoosin käyttö
tavoitteena persoonallisuuksien sulautuminen toisiinsa




MASENNUS ELI DEPRESSIO



• masennuksessa eli depressiossa:
  • mieliala laskee, alakuloisuus

  • kyky tuntea mielihyvää katoaa

  • mikään ei kiinnosta

  • eristäytyminen muista ihmisistä

  • ihminen pitää itseään huonona: "Olen huono, kukaan ei välitä minusta, olen tarpeeton; muilla olisi paremmin, jos kuolisin..."

  • itsesyytöksiä

  • omat aiemmin tehdyt virheet pyörivät päässä

  • tavaroista luopuminen

  • liikkeiden estyneisyys
Depression  Googlen kuvahaku

• masennus on joskus niin raskas asia kestää, että jotkut päätyvät itsemurhaan
Lääketieteen slangilla sanottuna: suisidaaliriski on noussut.

• pahassa masennuksessa eli depressiossa ihminen ei välttämättä edes jaksa nousta aamulla sängystä ylös

• depression hoidossa voidaan käyttää lääkkeiden lisäksi sähköshokkihoitoa, joka yleensä palauttaa jopa suisidaalisen (=itsemurhaa hautovan) ja mihinkään kykenemättömän potilaan kuin taikaiskusta normaaliin mielentilaan.
Sähköshokkihoidon huono puoli on mahdolliset muistihäiriöt.





MIELENTERVEYSTYÖ s. 482-483



• jako kahteen:
  1. Ehkäisevä mielenterveystyö

  2. Korjaava mielenterveystyö

• psyykkisiin ongelmiin suhtautuminen:
  1. ERISTÄMINEN

    • laitokset ja sairaalat

    • nykyään pyrkimys avohoitoon


  2. KORJAAMINEN

    • psykoterapia

    • lääkkeet

    • sosiaaliseen ympäristöön vaikuttaminen


  3. SUVAITSEMINEN

    • suvaitsemista tarvitaan erityisesti avohoidon kaudella, kun mielisairaita ei enää suljeta laitoksiin

    • sen ymmärtäminen, että ihmiset ovat mieleltään ja kohtaloiltaan erilaisia


• mielenterveystyötä edistää parhaiten ihmisten luontainen kommunikointi, huolenpito ja toisista välittäminen

• positiivinen ajattelu!




PSYKOTERAPIA s. 472-476


= psyykkisten häiriöiden hoitamisen psykologinen menetelmä
(muut tavat ovat lääkehoito eli kemoterapia eli kemiallinen parantaminen sekä sosiaaliseen ympäristöön vaikuttaminen)

• eri koulukunnat erilaiset terapiat


• terapiasuhde:
  • kuuntelu

  • keskustelu

  • neuvominen

  • rohkaisu

  • tunteiden kokeminen ja tunnistaminen

• vapaaehtoisuus = asiakas itse haluaa
terapeuttinen allianssi = terapeutin ja asiakkaan/potilaan yhteistyösuhde


• tunteensiirto eli transferenssi:
  • tiedostamaton

  • asiakas siirtää terapeuttiinsa ennen kokemiaan tunteita
    (viha, rakkaus, epäluulo, seksuaalinen halu…).
    Esim. potilas alkaa vihata terapeuttia.
    Tai potilas rakastuu terapeuttiinsa ja/tai alkaa himoita häntä.
  • keskeistä paljastavassa terapiassa


• terapioiden perusjako:
  1. TUKEA ANTAVA TERAPIA   (=supportiivinen terapia)
    = asiakkaan tukeminen ja vahvistaminen, esim. kriisiterapia

  2. PALJASTAVA TERAPIA
    = asiakkaan/potilaan vaikeuksien tiedostamattoman taustan selvittäminen, paljastaminen ja omakohtainen ymmärtäminen, esim. psykoanalyysi




PSYKOANALYYSI s.476-477



• kehittäjä oli Sigmund Freud, psykiatri (Wien, Itävalta)


• terapian tausta:
  • egon taistelu idin viettiyllykkeitä vastaan.
    Ego torjuu yllykkeitä unohtaminen eli asia vaipuu tiedostamattomaan.
    Unohtaminen = torjunta.

  • torjunnat, tiedostamattomat motiivit ja ristiriidat ahdistus


Perinteinen psykoanalyysi


• Sigmund Freudin kehittämä


• keinot:
  1. Vapaat assosiaatiot   (=mielleyhtymät):

    • potilas on sohvalla selällään puolimakaavassa asennossa

    • potilas kertoo sensuroimatta kaiken

  2. Istunnot lähes päivittäin jopa vuosikaudet
            kallis

• Edellä olevat kohdat A ja B lisäävät regressiota eli taantumaa  (potilas taantuu lapsenkaltaiseksi)
  monen häiriön tausta on lapsuudessa

• vastarinta = potilas ei halua kertoa
lähestymme olennaista aluetta

• psykoanalyytikko joskus tulkitsee potilaan puheita, unia ym. ja auttaa täten tiedostamaan sisäisiä konflikteja

• psykoanalyysin tavoitteena on ristiriitojen tiedostaminen ja siten pääsy ahdistuksesta vapauteen



Psykoanalyyttinen yksilöterapia


• noin 1-3 kertaa viikossa istunnot

• istuminen vastakkain tasavertaisuus
vapaiden assosiaatioiden, regression ja transferenssin syvyys vähenee

• sopii myös psykoottistasoisille

• terapiaan liitetään usein tukea antavia (supportiivisia) elementtejä

• tärkeää on korjaava tunnekokemus




OPPIMISTERAPIA ≈ KÄYTTÄYTYMISTERAPIA s. 477-478



1. Ehdollistumisoppimisten käyttö terapiassa:

A. Klassinen ehdollistuminen

POISHERKISTÄMINEN eli POIS-OPPIMINEN
pelkojen (koirapelko, lentopelko, ihmisten pelko…) poistamisessa:
Ensin näytetään vähän pelottava asia (esim. koiran kuva)
JA  jokin mukava asia (ellei muuta, niin läsnä oleva terapeutti rauhoittaa)
pelko laantuu.

           
Sitten otetaan hieman enemmän pelottava asia, esim. pehmeä koiralelu ja odotetaan pelon laantumista.
           
Sitten otetaan taas hieman enemmän pelottava asia, esim. elävä pieni koira lasin takana ja odotetaan pelon laantumista.
           
Ja näin jatketaan:
elävä pieni koira ilman lasia 10 m päässä…
elävä pieni koira ilman lasia 2 m päässä…
           
Lopulta koira on ihmisen sylissä!


VASTENMIELISYYDEN OPPIMINEN s. 478
Ei-toivottuun käyttäytymiseen yhdistetään epämiellyttävä ärsyke.

Tätä käytetään riippuvuuksien hoidossa (tupakka, alkoholi…), esim. tupakasta sähköisku, antabus-hoito alkoholisteille.

Antabus aiheuttaa sen, että alkoholi ei hajoa elimistössä, joten alkoholin juomisen jälkeen ihmiselle ei tulekaan se toivottu hyvä ja rento olo, vaan krapulan kaltainen tila iskee heti.
Disulfiraami eli Antabus Wikipediassa



B. Välineellinen ehdollistuminen

Asiakkaan palkitseminen oikeasta käyttäytymisestä tai rankaiseminen väärästä käyttäytymisestä.
Esim. mielisairaalassa pisteytys: kun potilas herää ja nousee oikeaan aikaan, petaa itse sänkynsä, menee päiväsaliin aamiaiselle hoputtamatta, käyttää siistejä vaatteita, lähtee työpisteeseensä
     
saa pisteitä
     
saa etuja,
esim. pääsee kanttiiniin, pääsee retkille…
Tätä on joskus kutsuttu koirakouluterapiaksi. Tämä on ollut kuitenkin hyvin tehokas tapa vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

Tavoitteena omakohtainen tavoitteiden asetus ja palkitseminen.


2. Mallioppimisen käyttö terapiassa
- terapeutti toimii mallina, joka tekee toivotun käyttäytymisen

- usein liittyy poisherkistämiseen



KOGNITIIVISET TERAPIAT s. 477


= uskomusten, tulkintojen ym. sisäisten mallien muuttaminen

• esim. paniikkihäiriö:


FYSIOLOGINEN       TULKINTA      SEURAUS
MUUTOS

             /---->  ”Kuolen!”      paniikki
esim.       /
sydän hakkaa
            \
             \---->  ”Ei haittaa,   rauhoittuminen
                      antaa sen
                      pompottaa"


• tulkinta- ja arviointiprosessit usein automaattisia (esitietoisia tai tiedostamattomia)

• apuna oppimisterapian keinot, esim. poisherkistäminen. Kognitiivisessa terapiassa erityishuomio tulkintaan ja tunteisiin.

• keskeisiä itseä koskevat sisäiset mallit,
esim. ”olen hyvä ja arvokas” ”olen huono ja arvoton”.

nämä ovat usein sanattomia, koska ne ovat syntyneet varhaislapsuudessa ennen puhumaan oppimista
= tiedostamaton YDINMINÄ,

kosketus voi tavoittaa sen

• yritys suojata ydinminää
ahdistus, pakkotoiminnat ym.

• tunteensiirto eli transferenssi voi tavoittaa ei-kielelliset mallit



ASIAKASKESKEINEN TERAPIA s. 479


• kehittäjä oli amer. Carl Rogers, humanistinen psykologia

• annetaan ehdotonta arvostusta
asiakas luopuu puolustuskeinoista eli defensseistä
energia vapautuu kasvuun ja itsetoteutukseen



HAHMOTERAPIA s. 479



• huomio ilmeisiin ja eleisiin

• tunteiden tunnistaminen

• ongelmien käsittely toiminnan avulla:
  • tilanteiden näytteleminen

  • eläytyvä kuvitteleminen = psykodraama

  • kuuma tuoli eli hot seat –menetelmä, jossa ihminen puhuu itselleen, läheiselleen, viisivuotiaalle itselleen jne. jonka kuvittelee istuvan edessään olevalla tyhjällä tuolilla.
    Tässä menetelmässä ihminen voi myös vaihtaa tuolia ja ikäänkuin puhua itselleen siten kuin toisen ajattelee/haluaa puhuvan.

• hahmoterapia ei ole syntynyt hahmopsykologiasta




TAIDETERAPIA s.



• taiteen (kuvataide, musiikki…) keinoin ilmaistaan sisäisiä, usein tiedostamattomia konflikteja
vapautuminen eli katarsis




RATKAISUKESKEINEN TERAPIA s. 477



• Suomessa psykiatri mm. Ben Furman

• käsillä olevan ongelman ratkaisu asiakkaan voimavarojen tunnistamisen avulla

• pyrkii muuttamaan:
- kommunikointitapoja

- ajattelutapoja
esim. vaikeiden asioiden nimitys humoristisesti
     
ahdistusta kutsutaan vaikka nimellä "möykkynen"
     
"Mitäs sille sinun möykkyselle kuuluu?"
     
suupielet kääntyvät pakostikin ylöspäin ja voidaan puhua vaikeasta asiasta

- toimintatapoja

• toinen nimi on lyhytterapia, joskus vain yksi tapaaminen!





KOEALUE  

- sivut 358-367 Älykkyys
- sivut 388-393
- sivut 400-483
- Kevin Lemanin syntymä-järjestysteoria -moniste
- ja tietysti tämän nettisivumme asiat