PS 6 -kurssin
kaikki asiat - sosiaali-
psykologia

• ihmisen suhde toiseen ihmiseen
  
  
• ihmisen suhde ryhmään
  
  
• ryhmien väliset suhteet

• asenteet, roolit:
  
  Esim. romanit eli mustalaiset
  miehillä suorat housut, naisilla valtavat hameet, puukko piilossa?
  
  valkolainen farkut, tuulipuku

PS 6 -kurssilla tutustutaan erityisesti ihmisen sosiaaliseen puoleen.

vrt. silmänvalkuainen mahdollistaa katseen suunnan tarkkailun
kiintymys, valta ym. sosiaaliset suhteet
vuorovaikutus, viestintä, ihmissuhteet

SOSIAALINEN HAVAITSEMINEN
s. 127

intuitio = ihmisen sisäinen, spontaani, välitön näkemys tai ajatus
esim. vaatteet, hiukset päätelmät toisen persoonallisuudesta

esim. kookas (=pitkä) mies
hyvä johtaja

kaunis nainen
hyvä ihminen

esim. ’kylmä persoonallisuus’ –luonnehdinta on voimakkaan stigmaattinen

STEREOTYPIAT eli ennakkoluulot /
yksinkertaistaminen
s. 129

esim. romanit eli mustalaiset, tytöt / pojat, ruotsalaiset, venäläiset, Jokerien kannattajat / HIFK:n kannattajat

musta nuori mies USA:ssa (monia heitä on poliisi ampunut kuoliaaksi, vaikka he olivat aseettomia)

tiedonkäsittely

1. Vastakkainen informaatio torjutaan
   (vrt. edellisyysvaikutus = primacy effect = aiemmin saatu tieto on tärkeämpi kuin myöhemmin tullut).
   

   Somekupla = ihminen saa tietoa vain somen välityksellä läheisiltään, jolloin ihminen saa vain tietynlaista informaatiota (usein ihminen ja hänen some-ystävänsä ajattelevat samalla tavalla).
   Jotkut elävät punavihreässä somekuplassa, jotkut maahanmuuttajakriitisessä, jotkut uskovaisien ym. somekuplissa.
   
   Nämä kuplat tulivat Suomessa hyvin näkyviin, kun Perussuomalaisten suuren vaalivoiton ("jytkyn") jälkeen näyttelijä Krista Kosonen haastattelussa ihmetteli, että mistä nämä perussuomalaiset oikein tulevat, kun kukaan hänen ystävistään ja tutuistaan ei äänestä heitä.
   Silloin alettiin puhua Helsingin Kallion punavihreästä kuplasta.



2. Stereotypian mukainen informaatio hyväksytään ja se vahvistaa stereotypiaa.
   somekupla

ATTRAKTIO eli vetovoima

• fyysinen viehättävyys
  (varsinkin ensivaikutelma)
  
  
• paikallinen läheisyys
  
  
• tuttuus
  
  
• samankaltaisuus
  
  
• toisen täydentäminen
  (”vakka ja kansi” eli astia ja siihen sopiva kansi)

kauniit		komeat
tavalliset		tavalliset
vähemmän kauniit		vähemmän komeat

• kanssakäymisen määrä
  
  
• katseen määrä
  
  
• silmäterän laajentuminen
  
  
• kosketuksen määrä

RAKASTUMINEN = IHASTUMINEN

toisiaan lapsuus

• dopamiini-välittäjäaine tuottaa intohimon tunteen. Ihastumisessa dopamiinitaso nousee.


• serotoniini-välittäjäaineen tason romahtaminen tuottaa ihastumisen tunteen. Samalla seroniinitason romahtaminen tuottaa ihastumiseen kuuluvan pakonomaisuuden tunteen, jossa ihmisen on pakko olla koko ajan toisen kanssa, olla toisen sylissä, rakastella paljon, käyttää toisen vaatteita, haistella toisen tyynyä…

parisuhdeväkivalta

Suomalaisessa parisuhdeväkivallassa on naisten väkivaltaisuus tyypillisempää kuin miesten.
Kaikista vakavimmassa eli kuolemaan johtavassa väkivallassa nainen on kuitenkin melkein aina uhri.

RAKKAUS

• oksitosiini tuottaa kiintymyksen tunteen
  
  
• vasopressiini tuottaa luottamuksen tunteen

1. Symbioosi
   = toiseen sulautuminen
   
   
• rakastumisen vaihe
  
  
• halutaan olla vain toisen kanssa
  
  
• ollaan sylikkäin paljon, suudellaan paljon
  
  
• tyttö käyttää usein rakkaansa vaatteita



2. Eriytyminen – oman tilan haku
   
   
• ihminen ei jaksa symbioottista suhdetta loputtomiin, vaan kaipaa omaakin elämää, omia harrastuksia, omia ystäviä ja omaa aikaa
  
  
• joskus tämä tulkitaan rakkauden loppumiseksi, vaikka kyseessä on vain ihastumisen voimakkaan tunnehuuman loppuminen



3. Kumppanuus
   
   
• kahden itsenäisen ihmisen luottamus- ja rakkaussuhde

ATTRIBUUTIO   =   toiminnan selittäminen
s.129, 311, 377

esim. varasti epärehellinen, varas

esim. varasti sopiva tilanne, ”tilaisuus teki varkaan”

1. Ulkoinen kontrollikäsitys
• ulkopuoliset asiat vaikuttavat minuun ratkaisevasti (vanhemmat, yhteiskunta, sattuma, kohtalo…)
  passivoi ihmistä


2. Sisäinen kontrollikäsitys
• ihminen itse säätelee itseään
  tukee aktiivista asioiden tavoittelua

RYHMÄT
s. 134 – 135

• asiatavoite, esim. tehdä esitelmä
  
  
• tunnetavoite, esim. viihtyä
  
  

1. Sisäryhmä
   ”meidän ryhmämme”, me-henki

   mm. ystäväryhmä, perhe, luokka, koulu ym.
   



2. Ulkoryhmä
   ”ne muut”
   

   esim. perheen ulkopuoliset, naapuriluokka, naapurikoulu, toista urheilujoukkuetta kannattavat...
   

   ulkopuoliset voidaan kokea jopa uhkana
   

   diktaattorien perustemppu pysyä vallassa ja estää kansan tyytymättömyys ja kapinointi on korostaa ulkopuolista uhkaa.
   
   Esim. Pohjois-Korean kommunistidiktatuurin propagandassa korostuu imperialistisen USA:n pahuus ja hyökkäyshalu.

   
   
3. Viiteryhmä
   siltä saadaan arvoja (= mikä on tärkeää) ja normeja (= käyttäytymissääntöjä)

   esim. uskovaiset, poliittiset liikkeet, eläin- ja luonnonsuojeluliikkeet, maahanmuuttokriittiset, partiolaiset…

   Nykyään internetin kaudella on mahdollista, että ihminen on yhteydessä viiteryhmäänsä vain netin ja somen välityksellä.
   Eli ihminen ei välttämättä käy ryhmänsä kokouksissa ja kuulu niiden yhdistyksiin.
   

   Jos ihminen myös kuuluu viiteryhmänsä yhdistykseen, on siis yhdistyksen jäsen ja maksaa yhdistyksen jäsenmaksua, ko. ryhmä on myös hänen jäsenryhmänsä.

   Ihminen vertailee itseään viiteryhmään, noudattaa yleensä viiteryhmän arvoja ja normeja myös silloin, kun muu ryhmä ei ole paikalla

• Primaariryhmät
  = jäsenet tuntevat toisensa ’face to face’, jäsenillä on keskinäistä vuorovaikutusta, ominaista voimakas me-tunne ja kiinteys
  
  
• Sekundaariryhmät
  = jäsenillä välillinen tai satunnainen kosketus, yhdistävänä tekijänä on esim. aate.
  Ryhmän kiinteys on vähäisempi.
  

• Tehtäväryhmät:
  tavoitteena on jonkin tehtävän suorittaminen, asioitten hoitaminen, etujen ajaminen.
  Ilmapiiri on asiakeskeinen.
  
  
• Vuorovaikutusryhmät:
  tavoitteena yhdessäolo ja viihtyminen, ihmissuhteet ovat tärkeitä.
  Ilmapiiri on tunnekeskeinen.
  

- jäsenryhmät esim. puolue, yhdistys

Jos ihminen on yhdistyksen jäsen ja maksaa yhdistyksen jäsenmaksua, se on hänen jäsenryhmänsä.

- viite- eli referenssiryhmät: ryhmää kohtaan tunnetaan mielenkiintoa (attraktiota), ryhmä toimii vertailu- ja samastumiskohteena (antaa arvoja), on yksilön tavoiteryhmä, josta voi myöhemmin tulla hänen jäsenryhmänsä

- sisäryhmät: voimakas me-henki

- ulkoryhmät: vastakkainasettelu: me muut

- enemmistöryhmät

- vähemmistöryhmät

VALTA

• laillistettua (poliisi, virkamies…) tai
  
  
• epävirallista (ystäväryhmässä)
  
  
• palkitsevaa tai
  
  
• rankaisevaa
  
  
• asiantuntijavaltaa
  
  Kuuluisa esimerkkitutkimus asiantuntijan vallasta on Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe, jossa erittäin monet ihmiset antoivat jopa kuolettavia sähköiskuja, kun laboratoriotakkiin pukeutunut tutkija niin käski.
  Ja sähköiskujen antaminen oli olevinaan osa oppimistutkimusta.
  
  
• mallin valtaa (esim. nuorison idolit)
  
  

Esim. rikollishierarkiat, kunnioituksen vaatimus

vrt. kanojen ns. nokkimisjärjestys = vahvempi kana nokkii heikompiaan.

Ihmisten yhteisöissä ”nokkiminen” tapahtuu usein sanallisesti.
Eli hierarkiassa alemmassa olevasta heitetään vitsiä.

• urokset taistelevat keskenään:
      - reviireistä = ruoka ja tila
      - naaraista (esim. hirvet)
  
  
• susien alistumisele on kaulan näyttäminen ylempi susi ei tapa
  
  
• kanojen nokkimisjärjestys = ylempi kana nokkii alempiaan eli kiusaa heikompiaan,
  vrt. ihmisillä kiusaaminen!
  
  
• alfauros = laumaa johtava uros
  
  alfanaaras = lauman naaraista ylin

Jos sitten toinen loukkaantuukin vitsistä, vitsin kertoja voi vetäytyä huumorin suojaan: "No, etkö sä nyt pientä vitsiä kestä".

Blondivitsit alistavat naisia, neekerivitsit mustia, Manne-vitsit mustalaisia eli romaneja, ruotsalaisvitsit ruotsalaisia.

Kuka näitä kertoo ja samalla nostaa itseään: valkoinen suomalainen mies.

Tietysti myös naisilla on omat vitsinsä miehistä, romaneilla valkolaisista, turvapaikanhakijoilla valtaväestöön kuuluvista, ruotsalaisilla suomalaisista ym.

JOHTAJA
s. 506-507

• älykkyys
  
  
• tunne-elämän tasapainoisuus
  
  
• itsevarmuus
  
  
• energisyys
  
  
• luovuus
  
  
• aloitekyky
  
  
• muutosalttius
  
  
• yhteistyöhalu
  
  
• sosiaalisuus

A. Tehtäväjohtaja:
pätevin, kyvykkäin;
vastaa tuotoksesta

B. Tunnejohtaja:
sosiaalinen;
vastaa viihtyvyydestä

• aito johtaja
  on johtaja omien ominaisuuksiensa perusteella
  
  
• valtias
    peritty valta, asetettu johtajaksi
  
  

JOHTAMISTYYLIT
s. 506-507

1. Autoritaarinen johtaja:
   sanelee määräykset, käskevä
   
   
2. Demokraattinen johtaja:
   kuuntelee ryhmäänsä, keskustelee päätöksistä
   
   
3. ’Antaa mennä’ –johtaja:
   ei johda, ei ohjaa ryhmää

• autoritaarisen johtajan ryhmä:
  jos tehtävä on yksinkertainen, tuotos on suuri
  
  
• demokraattisen johtajan ryhmä:
  tuotos on hyvä sekä monimutkaisissa että yksinkertaisissa tehtävissä
  
  
• ’antaa mennä’ -ryhmä:
  tuotos oli heikko

• autoritaarisen johtajan ryhmä: aggressiivinen
  
  
• demokraattisen johtajan ryhmä: ilmapiiri oli hyvä
  
  
• ’antaa mennä’ –ryhmä: aggressiota ja levottomuutta, riehumista, kiusaamista

RYHMÄPAINE ja SOSIAALINEN PAINE

SEKÄ TOTTELEMINEN JA MUKAUTUMINEN
s. 136

solomon asch  Googlen kuvahaku

solomon asch conformity experiment  Googlen kuvahaku

Asch conformity experiments  englanninkielinen Wikipedia

stanley milgram experiment  Googlen kuvahaku

Milgramin tottelevaisuuskoe  suomenkielinen Wikipedia

RYHMÄN KIINTEYS eli koheesio
s. 136

- ulkopuolinen uhka
(diktaattorien käyttämä keino, eli uskotellaan omalle kansalle muiden uhkaavan, esim. Pohjois-Korea)

- kilpailu muiden ryhmien kanssa (vrt. urheilu)

- yhtenäinen pukeutuminen

- yhteiset kokemukset

NORMIT
Psykologian verkot -käsikirja s. 135 – 136

- kirjoitetut käskyt ja kiellot
(lait, järjestyssäännöt ym.)

- piilevät normit
(tavat, kohteliaisuus ym.)

1. Palkinnot eli positiiviset sanktiot
   
   
   • viralliset
     esim. stipendit, kunniamerkit, palkankorotus
     
     
   • epäviralliset
     esim. kunnioitus, hymy, kehuminen, halaus
     
     
2. Rangaistukset eli negatiiviset sanktiot
   
   
   • viralliset
     esim. luokasta poisto, jälki-istunto, koulusta erottaminen,
     sakko, vankila, teloitus
     
     
   • epäviralliset
     esim. hyljeksintä, ryhmästä erottaminen, pahaa puhuminen
     
     

STATUS

• kykyyn suorittaa jokin tehtävä
  
  
• perittyyn statukseen
  (esim. kuninkaalliset)
  
  
• vaikutusvaltaan ryhmässä
  
  
• erityislahjakkuuteen

Esimerkiksi


• upseerin arvomerkit
  
  
• hieno ja kallis kännykkä
  
  
• hieno auto
  
  
• kallis rannekello
  
  
• kalliit merkkivaatteet
  
  
• upea asunto
  
  
• upea puoliso
  (varsinkin korkean statuksen miehellä voi olla puolisona nuori ja kaunis nainen)

ROOLIT - tehtävä ryhmässä
Psykologian käsikirja s. 138 – 139

• viralliset roolit:
  poliisi, opettaja, lentäjä…


• epäviralliset roolit ryhmässä:
  asiajohjaja, tunnejohtaja, myötäilijä, pelle, viihdyttäjä, pojan/tytön rooli

1. Roolin sisäinen ristiriita syntyy siitä, että rooliin liittyy ristiriitaisia odotuksia
   esim. äidin rooli (hellyys – tiukkuus)


2. Roolien välinen ristiriita:
   ihmisellä olevat roolit ovat ristiriidassa keskenään
   esim. hyvä äiti – uranainen

stanford prison experiment  Googlen kuvahaku

Stanfordin vankilakoe  suomenkielinen Wikipedia

Cool Hand Luke guard  Googlen kuvahaku

Lannistumaton Luke eli Cool Hand Luke   IMDB eli International Movie Data Base

ASENTEET

(vrt. asenteen määritelmä!
Eli:  "...jollain melko pysyvällä tavalla...")

1. Järisyttävät tapahtumat

   esim. kolari asenne liikenneturvallisuuteen muuttuu
     tai
   raiskaus asenne vastakkaiseen sukupuoleen muuttuu
   

   
   
2. Vaikuttajayksilöt

   esim. rock- ja urheilutähdet
   
   seurustelukumppani
   
   ystävät
   

   
   
3. Tehokas mainonta, propaganda ja aivopesu
   
   
   
4. Vanha asenne tuottaa ristiriidan

   ns. kognitiivinen dissonanssi (dissonanssi=epätasapaino)

   
   

KOGNITIIVINEN DISSONANSSI

Esimerkiksi:

Opiskelija Antti-Aadalla on jyrkän kielteinen asenne homoihin.

Antti-Aadan luokalleen tulee uusi tyyppi Nea-Niilo, josta Antti-Aada heti tykkää eli hänellä on myönteinen asenne uuteen tyyppiin.

Mutta entä jos uusi opiskelukaveri Nea-Niilo onkin homo!

Seurauksena on dissonanssi eli epätasapaino Antti-Aadan ajattelussa.

  Antti-Aadan asenne voi muuttua, esim.

• Antti-Aadan jyrkän kielteinen asenne homoihin lievenee
  
      tai
  
  
• Antti-Aadan myönteinen asenne uutta opiskelijaa Nea-Niiloa kohtaan muuttuu kielteisemmäksi

Esimerkiksi:

Vertti-Veera ei pidä tärkeänä sitä, että muita autetaan ilman palkkaa eli vapaaehtois-/talkootyönä. Hänen mielestään se on typerää:

"Ostakoon apua joltain firmalta.
Tai jos on köyhä, auttakoon yhteiskunta.
En kai minä turhaan veroja maksa."

Mutta sitten oma kaveri tai seurustelukumppani pyytää Vertti-Veeraa auttamaan naapurin vanhan rouvan pihan haravoinnissa.
Vertti-Veera suostuu ja haravoi.

Vertti-Veera ei saa palkkaa työstään, joten hän ei voi selittää itselleen, että hän auttoi palkan takia.
Hän voisi selittää toimintaansa suostumisella ystävänsä pyyntöön, mutta ei kai hän tee typeränä pitämäänsä asiaa edes siksi, että ystävä pyysi.

Eli Vertti-Veeralla on selvä kognitiivinen dissonanssi eli epätasapaino asenteissaan.

Hän voi lievittää dissonanssia tai poistaa sen muuttamalla ajatteluaan:

  "Toisten auttaminen ilman palkkaa ei olekaan typerää vaan ihan hyvä juttu.
Sekä minulle että avun saajalle tuli hyvä mieli"

SOSIAALINEN VAIKUTTAMINEN
s. 130 – 131

• viestintä
  
  
• mainonta
  
  
• propaganda
  
  
• aivopesu

• miehekkyys miehille
  
  
• kauneus ja hoikkuus naisille
  
  
• molemmille lihaksikkuus
  
  

• julkkikset
  = näyttelijät, urheilijat ym.
  
  
• lääkärit, sairaanhoitajat
  
  

1. Sanallinen viestintä
   = verbaalinen viestintä
   
   
2. Sanaton viestintä
   = nonverbaalinen viestintä
   
   

esim. sanat ja sanojan ilme, äänensävy tai kehonkieli ym. ovat ristiriidassa
Esim.
”Tuletko illalla juhliin?”
”Voin mä tulla…” (sanottu innottomalla äänellä)

1. Suoraa
   esim. suora vetoaminen järkeen: ”Hiplis-shampoon rasvanpoistokyky on 47% parempi”
   
   
   
2. Epäsuoraa
   = huomaamaton piilovaikuttaminen sekä mielialoihin ja mielikuviin vaikuttaminen
   
   esim. elokuvassa kaunis sankaritar peseen hiuksensa Hiplis–shampoolla
   
   

• luotetut ammattiryhmät mainonnassa
  (lääkärit, sairaanhoitajat, lentokapteenit…)


• omat kaverit
  (ns. vertaismainonta)


• suostuttelijaan halutaan samaistua (urheilijat, näyttelijät, laulajat ym.)


• suostuttelija ei näytä toimivan oman etunsa vuoksi

• "Jalka oven välissä" –tekniikka
  = suostuteltava yritetään ensin saada suostumaan pieneen asiaan, sitten isompaan, sitten taas isompaan...


• "Ovi päin naamaa" –tekniikka
  = ensin pyydetään kohtuuttomia ja myöhemmin vaatimusta pienennetään

Vihollinen:
hyökkääjä, sotakiihkoinen, oikeuden rikkoja, sortaja, kulttuurin vihollinen, hävittävä, jumalaton, kavala, hajanainen, häviäjä

Me:
puolustautuja, rauhantahtoinen, oikeuden puolustaja, vapauttaja, kulttuurin puolustaja, rakentava, jumalan asialla, kunniallinen, yhtenäinen, voittaja

AIVOPESU

• aivopesu = ’brainwashing’
= voimakas vaikuttaminen ja asennemuokkaus psykologisia ja sosiaalipsykologisia keinoja käyttäen

• termiä ’aivopesu’ käytettiin ensimmäisenä Korean sodan (1950–luvulla) yhteydessä, kun kiinalaiset pystyivät muuttamaan monen USA:laisen sotavangin asenteita

• aivopesuun EI liity fyysistä kidutusta

• eristäminen:
ei tietoa maailmasta, postia tuskin ollenkaan

• vangeilla ei mitään tekemistä
vapaehtoisiin opintoryhmiin suurella innolla

• seksuaalinen syy:
opiskelua oli vetämässä myös nuoria kauniita kiinalaisia naisia

• opiskelussa kaikki informaatio oli kommunismin sävyttämää


• kritiikki ja itsekritiikki:
vankeja kannustettiin kritisoimaan maataan, armeijaansa ja itseään

kannustimena esim. naisen hymy ja huomio

Kritiikki ja itsekritiikki vähitellen mursivat vankien vanhat asenteet eli USA:n, USA:n hallinnon, USA:n armeijan ja itsensä arvostamisen.


• vankeja valvottiin koko ajan ja he olivat koko ajan mukana erilaisissa aktiviteeteissa
ei aikaa arvioida toimintaa, johon he olivat menneet mukaan


• vankien oikeaa (=haluttua) toimintaa palkittiin  (väline-ehdollistuminen)

esim. tupakalla, ruoka-annoksilla, naisten huomiolla ym.

• toistaminen eli ylioppiminen
= samaa asiaa opetettiin ja opetettiin ja opetettiin sekä korostettiin, korostettiin ja korostettiin...

• vankien keskinäinen solidaarisuus (= uskollisuus ja yhteishenki) murrettiin siten, että vankeja kannustettiin ilmiantamaan toverinsa


• kaksoiskieli = sanoille annettiin uusi, ideologian mukainen merkitys

Esim.
VAPAUS
= eläminen kommunistisessa järjestelmässä
(mikä oli kaikkea muuta kuin vapaata!)

BERLIININ MUURI
= fasismin vastainen suojavalli

• joillekin sotavangeille tuli täysi asenteenmuutos ja he halusivat jäädä sotavankeuden loputtua kommunistiseen Kiinaan.

Useimpien asenteenmuutos karisi pois heidän palattuaan eristyksistä USA:han.


• niille vangeille, jotka eivät menneet mukaan opintoryhmiin (vaan makoilivat parakeissa), ei tullut asenteenmuutosta




NYKYISIÄ SOVELLUKSIA:

• USA:ssa jenginuorten ’kaappaus’ vanhempien luvalla eristetyille asenteenmuutosleireille, jotka ovat usein hevostiloja:

tiukka kuri ---------
                     |
keskustelut ------   v
                  \   
nuoren tulee --> ASENTEEN-
tottelemisel-    MUUTOS
la ansaita       
etuisuutensa         ^
eli mukavuudet       |
esim. patja,         |
tyyny, mehu,         |
lämmin suihku...     |
                     |
huolenpito hevosesta-

KOEALUE

uusi oppikirja Lukion psykologia kurssit 1 - 5, Opintoverkko, uusi ops 2016

- s. 64-71 Ihmisen sosiaalinen taso

- s. 396-415 Sosiaalipsykologia

ja tietysti tämän nettisivumme asiat

KOEALUE

vanha oppikirja Psykologian verkot käsikirja, Opintoverkko

- s. 126-139 Sosiaalinen vuorovaikutus, viestintä, sosiaalisia taitoja, ryhmät, roolit

- s. 498-499 Soiaalipsykologian synty ja varhaiset tutkimukset

- s. 502-515 Sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkiminen, johtajuus, ryhmä ja yksilö, asenteet, sos.psyka ja kulttuurinen ymmärrys

ja tietysti tämän nettisivumme asiat