Valitse seuraavasta listasta haluamasi 10 käsitettä.

Selitä valitsemasi käsitteet ja keksi jokaista käsitettä kohti kolme virkettä, joissa käytät käsitettä oikein. Lopuksi lähetä selityksesi opettaja Timo Muolalle sähköpostilla.

Aavejäsen

Adaptaatio

Adrenaliini

Afasia

Affekti

Aggressio

Agnosia

Agorafobia

Agrafia

Ahdistus

Ahdistus- ja tuskaneuroosi

Ahkeruus-alemmuus –kriisi

Aistien projektioalueet

Aistimuskynnys

Aito johtaja

Aivokuori

Aivokurkiainen

Aivolisäke

Aivopesu

Aivopuolisko

Aivoriihi

Aivorunko

Aivosilta

Aivostimulaatio

Aivosähkökäyrä

Aivoverkosto

Akkommodaatio

Aksoni

Aktiivinen työmuisti

Aktiopotentiaali

Aktivaatio

Aktivaatiotaso

Akuutti

Aleksia

Alemmuuskompleksi

Alitajunta

Aloitteellisuus-syyllisyys –kriisi

Altruismi

Alzheimerin tauti

Ambivalenssi

Amnesia

Anaalinen vaihe

Androgynia

Angst

Ankkuroituminen

Anoreksia nervosa

Antaa mennä –johtaminen

Antidepressiivinen

Apatia

Arvon kieltäminen

Asenne

Asenteen muokkaus

Asetyylikoliini, asetylkoliini

Asikaskeskeinen terapia

Assimilaatio

Assosiaatio

Assosiaatioalueet

Attraktio

Attribuutio

Attribuution perusvirhe

Autismi

Autoeroottisuus

Autonomia

Autonominen hermosto

Avainärsyke

Aversio-menetelmä

Avohoito

Balanssiteoria

Behaviorismi

Big Five

Binokulaarinen

Biologiset motiivit

Biseksuaalisuus

Body image

Bovery el –ilmiö

Brocan afasia

Brocan alue

Bulimia nervosa

Bumerangivaikutus

Burn out

CAT

Coctail party –ilmiö

Coping-keinot

Cortex

CP

Defenssi

Defenssimekanismit

Deindividuaatio (eli de-individuaatio)

Déjà-vu -ilmiö

Delirium

Dementia

Dendriitti

Depressio

Deprivaatio

Deprivaatiokokeet

Determinismi

Dikoottisen kuuntelun kokeet

Divergentti ajattelu

Dopamiini

Downin syndrooma

Dysfasia

Dysgrafia

Dysleksia

Edellisyysvaikutus

Edustavuuden heuristiikka

EEG

Ego

Egoismi

Egosentrinen puhe

Ehdollinen refleksi

Ehdollistuminen

Ehdoton refleksi

Ehkäisevä synapsi

Eideettisyys

Ekologinen validiteetti

Ekstroversio

Elollistaminen

Elämäkertamuisti

Elämänkaari

Elämänvietti

Emonriisto

Emootio

Emotionaalinen

Empatia

Ennakkoluulo

Ennakkoluulo

Ennalta ehkäisevä

Episodimuisti

Epämuodostunut

Eriytyminen

Erojen oppiminen

Esikoe

Esinepysyvyys

Fenotyyppi

Fobia

Frenologia

Hahmolait

Hahmopsykologia

Havainto

Havaitseminen, havainto

Heijaste

Herkkyyskausi

Identiteetti

Identiteetti

Ihmiskäsitys

Ilmiuni

Initiaatiomenot

Itsearvostus

Itsetarkkailu

Itsetunto

Joukkoviestintä

Jälkikuva

Kaikkivoipuus

Kehitys

Kehon kaava

Kenttätutkimus

Keskushermosto

Kiintymys

Koehenkilö

Kognitiivinen

Kognitiivinen psykologia

Kohteensiirto

Kokeellinen tutkimus

Konatiivinen komponentti

Konformistisyys

Konstanssi

Konvergentti ajattelu

Korjaava

Korvike

Kriisi

Krooninen

Kypsyminen

Käsite

Kävelyrefleksi

Lyhytkestoinen muisti

Mallioppiminen

Memory storage

Mielenterveys

Mielleyhtymä, mielle

Minuus

Minä

Minäkeskeinen

Minäkuva

Minäkäsitys

Minätietoisuus

Mnemotekniikka

Motorinen afasia

Murrosikä, puberteetti

Muuttuja

Normiarvo

Nuoruus

Näköjyrkänne

Orientaatiorefleksi

Otos

Paikkamenetelmä

Persoonallisuus

Perusjoukko

Perusturvallisuus

Perustutkimus

Piilevä

Piilotajunta

Piilouni

Pintagradientti

Pitkäkestoinen muisti

Psykologia

Psykologian sanasto

Psykologiset testit

Psyyke

Psyykkinen

Riippumaton muuttuja

Riippuva muuttuja

Rooliodotus

Rooliristiriita

Ruumiinkuva

Samastuminen

Sammuminen

Selkäydin

Sensorinen afasia

Siirtymäobjekti

Siirtäjäaineet

Sisäinen malli

Skinnerin laatikko

Sosiaalinen

Sosiaalinen liittyminen

Suodatinteoria

Suorituskykytestit

Symbolifunktio

Sympaattinen

Synnynnäinen

System

Sädekehävaikutus

Säilömuisti

Taantuma

Tabu

Tapaustutkimus

Tarkkailu

Temperamentti

Tietoisuus

Tietomuisti

Torjunta

Tottuminen

Turhauma

Tutkimus

Vahvistaminen

Vaihdantateoria

Vajaatila

Vapaa assosiaatio

Wernicken afasia

Vihjemerkit

Viiteryhmä

Virike

Välineellinen ehdollistaminen

Välittäjäaineet

Ydinjatkos

Yksilöityminen

Yleistäminen

Älykkyys

Älykkyysosamäärä (äo)

Ärsyke

Ääreishermosto

Katso ensin tältä nettisivulta videot klassisista psykologisista tutkimuksista.

Valitse sitten alla olevasta listasta haluamasi tutkimus ja kirjoita siitä selittävä teksti. Lopuksi lähetä se opettaja Timo Muolalle sähköpostilla.

Johtamistyylit ja niiden vaikutus - Kurt Lewin ja Ron Lippitt, 1939

Tottelevaisuuskoe - Stanley Milgram, 1960-luku ("Anna sähköisku, hän ei muistanut oikein")

Mukautuminen ryhmään - Solomon Asch, 1950-luku ns. janakoe

Vankilakoe, Stanford prison experiment - Philip George Zimbardo, 1971

Sukupuoliero vastattaessa seksitarjoukseen, Gender differences in the Receptivity to Sexual Offers - Russell D. Clark ja Elaine Hatfield, 1978 ja 1982 ("Tulisitko sänkyyn kanssani?")

Tunteen synty, ns. adrenaliinikoe - Stanley Schachter ja Jerome E. Singer 1962

Siltakoe tunteen synnystä, High Bridge study - Donald G. Dutton ja Arthur P. Aron, 1974

Dikoottisen kuuntelun kokeet - mm. Colin Cherry ja Donald Broadbend

Päällekkäisen katselun koe - mm. Ulric Neisser

Ikonimuisti - Georg Sperling, 1960-luku (kirjainmatriisien väläytys)

Muistitutkimukset - Herman Ebbinghaus, 1880-luku

Muistitutkimukset - Sir Frederic Bartlett, 1930-luku

Vauvakin oppii ja muistaa - Ando ja Hattori, 1977

Semanttiset verkot eli merkitysverkot - Allan M. Collins ja M.R. Quillian, 1960-luku ("Does canary fly?" eli "Lentääkö kanarianlintu?")

Emonriistokokeet - Harry Harlow, 1950-1960-luvut

Kissanpennut viivamaailmassa - Held ja Hein 1963

Ehdolliset refleksit - Ivan Pavlov, 1900-luvun alku

Eläinten oppimiskokeet - mm. Edward Lee Thorndike ja B.F. Skinner

Ongelmanratkaisu ja oivallus -tutkimus - Wolfgang Köhler, 1910-luku (simpanssi yritti ylettyä banaaniin)

Sosiaalisen oppimisen koe - Albert Bandura (bobo-nukke)

Tapaustutkimus Phineas Gage - metallitanko pään läpi 1848, USA

Tapaustutkimus "Herra S" eli Solomon Shereshevski - huippumuistaja, Neuvostoliitto, 1886–1958

Valitse ensin alla olevasta listasta haluamasi teoria ja kirjoita siitä selittävä teksti. Lopuksi lähetä tekstisi opettaja Timo Muolalle sähköpostilla.

KEHITYSTEORIAT

• kognitiivisen (=tiedollisen) kehityksen teoria - Jean Piaget
• psykososiaalisen kehityksen teoria - Erik H. Erikson
  
• minäkäsityksen kehittymisen teoria - Daniel Stern
• yksilön psyykkisen syntymän teoria - Margaret Mahler (tätä teoriaa pidetään nykyään hieman vanhentuneena)
• seksuaalisuuden kehityksen teoria - Sigmund Freud (oraalinen, anaalinen, fallinen...)
• moraalisen kehityksen teoria - Lawrence Kohlberg
• kiintymyssuhdeteoria- John Bowlby
  
• sisarusjärjestyksen vaikutuksen teoria - Kevin Leman (esikoisesta asiallinen, menestyjä tai ongelmallinen; keskimmäisestä lapsesta diplomaattinen; kuopuksesta pelleilijä...)

PERSOONALLISUUSTEORIAT

• Psykodynaamiset teoriat (mm. Sigmund Freudin psykoanalyyttinen teoria, Alfred Adlerin teoria, Carl Gustav Jung, uuspsykoanalyysi, egopsykologia, objektisuhteiden psykologia)
  
• Behavioristinen näkemys ihmisestä (mm. John B.Watson ja B.F. Skinner)
  
• Humanistisen psykologian näkemys ihmisestä (mm. Abraham Maslow, Carl Rogers ja Viktor Frankl)
  
• Kognitiivisen psykologian näkemys ihmisestä (mm. Georg Kelly)
• Piirreteoriat (mm. Allport, Eysenck, Cattell, Big Five)
  

TARVE- JA MOTIVAATIOTEORIAT

• tarvehierarkia - Abraham Maslow
  
• kaksifaktoriteoria - Frederick Herzberg
  
• ERG-teoria - Clayton P. Alderfer
  
• suoritusarvoteoria - David McClelland
• jokainen persoonallisuusteoria selittää ihmisen motivaatiota omasta lähtökohdastaan
  

TUNNETEORIAT (eli teoriat siitä, miten tunteet syntyvät)

• biologispainotteiset teoriat - tunteet ovat vaistoja (mm. Konrad Lorenz ja Niko Tinberg)
• James-Langen teoria ( ? "Itken, olen siis surullinen") (William James ja Carl Lange)
  
• aivokeskusteoriat (mm. Cannon-Bard talamusteoria)
• kognitiiviset tunneteoriat (mm. Stanley Schachter ja Jerome E. Singer (adrenaliinikoe) sekä Richard Lazarus)
  

ÄLYKKYYSTEORIAT (eli teoriat älykkyyden rakenteesta)

• varhaiset teoriat (mm. Charles Spearman, Louis L. Thurstone, J.P. Guilford)
• älykkyyden hierarkinen malli - John Carroll 1993
• kahden tekijän teoria - Raymond Cattell
• kolmen komponentin (="triarkkinen") teoria - Robert Sternberg
• seitsemän kyvyn teoria - Howard Gardner
  

SOSIAALIPSYKOLOGISET TEORIAT

• implisiittinen persoonallisuusteoria
• sosiaalisen identiteetin teoria - Henri Tajfel ja John Turner
• itsensä havaitsemisen teoria - Daryl Bem
  
• kognitiivisen dissonanssin teoria - Leon Festinger (asenteen muuttuminen)
• balanssiteoria - Fritz Heider (asenteen muuttuminen)
  

VIESTINTÄTEORIAT

• viestintä on informaation siirtoa ("putkimalli")
• viestintä on merkitysten tuottamista ("tulkintamalli")
• viestintä on yhteisyyden tuottamista ("yhteisyysmalli")
• universaalikielioppi - Noam Chomsky
• viestinnän viihdekeskeisyyden teoria - Neil Postman ("Huvitamme itsemme hengiltä")

Valitse ensin alla olevasta listasta haluamasi henkilö ja kirjoita ko. henkilöstä essee. Lopuksi lähetä tekstisi opettaja Timo Muolalle sähköpostilla.

Adler, Alfred

Allport, Gordon Williard

Bandura, Albert

Bartlett, Frederic

Berne, Eric

Binet, Alfred

Bowlby, John

Cattell, Raymond

Craik, Kenneth

Ebbinghaus, Herman

Erikson, Erik H.

Eysenck, Hans

Festinger, Leon

Frankl, Viktor

Freud, Anna

Freud, Sigmund

Gardner, Howard

Harlow, Harry

Horney, Karen

James, William

Köhler, Wolfgang

Kohut, Heinz

Lewin, Kurt

Luria, Alexander

Mahler, Margaret

Maslow, Abraham

Milgram, Stanley

Neisser, Ulric

Piaget, Jean

Rogers, Carl

Schachter, Stanley

Skinner, Burrhus Frederic

Spearman, Charles

Stern, Daniel

Sternberg, Robert

Thorndike, Edward Lee

Thurstone, Louis Leon

Watson, John Broadus

Wechsler, David

Wundt, William

Vygotski, Lew

Zimbardo, Philip

Tarkasta alla olevasta listasta "Aivot, hermosto ja fysiologia -käsitteet", ymmärrätkö ja hallitsetko tämän alueen psykologiasta. Niistä käsitteistä, joita et ymmärrä ja hallitse, selitä seitsemän. Älä rupea selittämään käsitteitä, jotka selitit jo aiemmin yleisessä käsitteiden selityksessä!

Kirjoita selityksesi käsitteisiin ja lähetä ne opettaja Timo Muolalle sähköpostilla.

Hermoston tutkimusmenetelmiä on myös tärkeä alue ja se on mainittu erikseen lukion psykologian opetussuunnitelmassa. Muista opiskella tämä alue huolella!

HERMOSOLUTASO

Hermosolu eli neuroni
Synapsi eli hermosoluliitos
Aktiopotentiaali eli hermoimpulssi
Synapsipääte
Synapsirakkula
Synaptinen rako
Presynaptinen solu
Postsynaptinen solu
Reseptori
Ionikanava

Solukeskus
Aksoni eli viejähaarake
Dendriitti eli tuojahaarake
Myeliinituppi (Schwannin solu)
Hermotukisolu eli gliasolu (mm. Schwannin solu)

Ranvierin kurouma
Hermoverkot eli neuroverkot
Plastisiteetti eli sopeutuvuus
Rinnakkainen tiedonkäsittely (vastakohtana peräkkäinen tiedonkäsittely)

AIVOT MM. AIVOJEN RAKENNE

Keskushermosto
Ääreishermosto
Pikkuaivot
Selkäydin
Aivorunko
Ydinjatke
Aivoverkosto
RAS eli retikulaari aktivaation säätö

Wernicken alue
Brocan alue
Assosiaatioalueet
Aivokuori eli korteksi
Harmaa aine

Valkoinen aine
Talamus
Hypotalamus
Hypofyysi
Limbinen järjestelmä
Mantelitumake eli amygdala
Amygdala eli mantelitumake
Hippokampus
Aivokurkiainen
Slit brain eli aivokurkiaisen katkaisua seuraava tila
Nousevat radat
Laskevat radat
Pyramidijärjestelmä
Ekstapyramidijärjestelmä

AIVOLOHKOT

Otsalohko
Otsalohkovauriot (mm. Phineas Gage)
Päälaenlohko
Ohimolohko
Takaraivonlohko

AIVOKUOREN TOIMINNALLISET ALUEET

Toiminnan suunnittelu (otsalohkon etuosat)
Liikealue eli motorinen alue
Liikkeiden valmistelun alue eli premotorinen alue
Tuntoalue eli somatosensorinen alue
Näköalue
Kuuloalue
Hajualue

AIVOPUOLISKOT

Vasen aivopuolisko
Oikea aivopuolisko
Lateralisaatio eli aivopuoliskojen työnjako
Aivopuoliskojen työnjako eli lateralisaatio

HERMOSTON TOIMINNALLINEN JAKO

Somaattinen hermosto
Autonominen hermosto
Sympaattinen hermosto
Parasympaattinen hermosto


VÄLITTÄJÄAINEET

Välittäjäaine
Dopamiini
Serotoniini
Noradrenaliini
Asetyylikoliini
Endorfiini

SISÄERITYS JA HORMONIT

Sisäeritys
Hormoni
Adrenaliini
Testosteroni eli miessukuhormoni
Miessukuhormoni eli testosteroni
Estrogeeni eli naissukuhormoni
Naissukuhormoni eli estrogeeni
Melatoniini eli pimeähormoni
Pimeähormoni eli melatoniini

Yo-kysymyksen yhteydessä olevia materiaaleja (tekstiä tai kuvia) tulee käyttää ja niihin tulee viitata!

Yo-tutkintolautakunnalla (=YTL) on lupa lainata mitä tahansa tekstiä tai kuvia lupaa kysymättä.

Muutenhan ulkopuoliset saisivat vihiä siitä, mitä YTL aikoo kysyä!

YTL:n tulee kuitenkin ilmoittaa lainatun tekstin tai kuvan lähde (esim. nettiosoite). Tätä voi joskus tarkka yo-kokelas käyttää hyödyksi:

Syksyllä 2008 psykan kuudennessa yo-kysymyksessä piti tunnistaa kuvasta aivoalueita. Kun katsoi tarkasti kuvan nettisoitteen (URL), niin huomasi, että nettiosoitteen loppu oli "wern.jpg" ? aivoalue oli siis Wernicken alue! ......(Yo-kysymys syksy 2008, kysymys 6)

Psykan yo-kysymykset perustuvat Lukion psykologian opetussuunnitelmaan . Tarkasta, osaatko opetussuunnitelmassa mainitut asiat: http://www.oph.fi/download/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf

VASTAAMINEN YO-KOKEESSA - YTL:n perusohjeet

Psykologiassa on pakollisia kursseja yksi ja syventäviä kursseja neljä.

Psykologian kokeessa annetaan 10 tehtävää, joista 1-2 on jokeritehtäviä. Kokelas vastaa kuuteen tehtävään. Tavalliset tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6, jokeritehtävät asteikolla 0-9.

Psykologian kokeen tehtävät edellyttävät kokelaalta kognitiivisesti korkeatasoista psykologisen tiedon hallintaa ja ymmärrystä. Tehtävät mittaavat tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Keskeistä on ymmärryksen osoittaminen ja kyky soveltaa oppimaansa tietoa.

Psykologian tehtäväsarja sisältää vaikeusasteeltaan eritasoisia tehtäviä. Korkeimpiin arvosanoihin päästäkseen kokelaan tulee vastata vaativampiin tehtäviin. Erityisesti jokeritehtävät edellyttävät eri kurssien sisältöjen yhdistelemistä.

Tehtävien muoto vaihtelee esseetehtävistä aineistopohjaisiin tehtäviin, ongelmanratkaisuihin sekä tieteellisten psykologisten tutkimusten tulosten ymmärtämiseen ja tulkintaan.

Psykologian kokeen oppiainerajat ylittävät tehtävät mittaavat sitä, kuinka hyvin kokelas ymmärtää psykologisen tiedon yhteyksiä sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta. Painoalueena ovat myös lukion opetussuunnitelman oppiainerajat ylittävät aihekokonaisuudet. Oppiainerajat ylittävät tehtävät voivat siten edellyttää psykologisen tiedon hallinnan lisäksi esimerkiksi biologian, yhteiskuntaopin, historian, filosofian, elämänkatsomustiedon tai uskonnon perusteiden ymmärtämistä.

(LÄHDE: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/uudyot/)

Kypsyyttä osoittavan vastauksen tunnusmerkit - YTL:n ohjeet

• kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen
  
  
• tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita.
  
  
• syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista
  
  
• esitetyt väitteet perustellaan selkeästi
  
  
• asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen
  
  
• tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti
  
  
• esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin
  
  
• erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet

Heikon vastauksen tunnusmerkit:

• suorituksessa on selviä asiavirheitä
  
  
• ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti
  
  
• esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai ovat muuten selvästi epäolennaisia
  
  
• vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan.

Yleisten arvosteluperusteiden lisäksi painotetaan kunkin reaaliaineen luonteen mukaista esitystapaa ja kielenkäytön täsmällisyyttä.

Pistevähennykset: Jos suoritus on epäselvä, sekava tai huomattavan epäsiisti, sen pistemäärää voidaan alentaa. Alentamisen syy on tällöin merkittävä koesuoritukseen. Jos kokelas jättää arvosteltavaksi ainekohtaisen enimmäismäärän ylittävän määrän vastauksia, katsotaan kokeen muodostuvan niistä 6/8 vastauksesta, joiden pistesumma on pienin. Kokeen muodostavat tehtävät valitsee lautakunta. Jos kokelas jättää samaan tehtävään useamman kuin yhden vastauksen, tehtävä arvostellaan pienimmän pistemäärän antavan vastauksen mukaan.

(LÄHDE: http://psykanabikurssi.wikispaces.com/30.+Hyva+yo-vastaus)

Psykologian kysymyksiin vastaaminen - Kertaaja luo kokonaiskuva

”Silmäile – syvenny – sovella – kokoa”

• Luo kokonaiskuva psykologiasta, ennen kuin siirryt yksittäisiin teemoihin. Selaile läpi kaikki kurssit. Ota avuksi sisällysluettelot, vanhat vihkomuistiinpanot, tiivistelmät, palautetut kokeet.

• Rakenna sille, mitä tiedät ennestään; aloita kertaaminen koulussa viimeksi opiskellusta.

• Tee realistinen työskentelyaikataulu. Aloita lukeminen ajoissa.

• Etsi punaisia lankoja, keskeisiä teemoja, ja ko.teemaan liittyviä tutkimuksia ja teorioita.
  
  
• Älä huolestu sivumääristä tai tekstin paljoudesta – keskeiset teemat toistuvat.
  
  
• Käytä sanastoja, selvitä oudot käsitteet.
  
  
• Selvitä taulukot, kaaviot, kuvat ja kuvatekstit, mieti kuvien suhde kokonaisuuteen.
  
  
• Keskustele, pohdi – parityöskentely kannattaa.
  
  
• Sovella lukemaasi arkitilanteisiin. Havahdu ajankohtaisuuksiin.Mitä asiasta on kirjoitettu, puhuttu? Nivo myös arkitilanteet psykologiseen tietoon (tutkimuksiin, teorioihin, muihin psykologian ilmiöihin)
  
  
• Tee omia tiivistelmiä. Kun oletat hallitsevasi perusasiat, vastaa harjoitustehtäviin. Katso vastausvihjeet vasta oman yrityksen jälkeen. Arvioi omia ja muiden vastauksia.
  
  
• Tutustu mahdollisuuksien mukaan rinnakkaisiin lähteisiin. Älä välitä, vaikka rinnakkainen oppikirja käyttää eri käsitettä samasta asiasta. Opettele yksi pääkäsite niin, että itse ymmärrät sen.
  
  
• Rakenna merkityksiä, älä jätä asioita ulkomuistin varaan.
  

On monta tapaa vastata hyvin!

LÄHDE: Anneli Vilkko-Riihelä: Lukion kertauskirja, Psykologia (2008),lainattu kirjoittajan luvalla v.2011

Miten hyvä esseevastaus laaditaan?

Vastauksen rakenne ja sisältö

Psykologian essee-vastauksia ei pidä sekoittaa äidinkielen esseekokeeseen. Psykologian esseekysymykset eivät rakennu pelkästään arkikokemusten ja omien mielipiteiden varaan. Omakohtaiset esimerkit ovat paikallaan, kunhan ne liitetään psykologiseen tietoon tai perustellaan psykologisesti.

Psykologian kurssikokeiden ja yo-kokeiden tehtävätyypit vaihtelevat aineistotehtävistä ja tutkimussuunnitelmien teosta tutkimustulosten tulkintaan. Opiskelijan kannattaa valmentautua niin, että pystyy vastaamaan minkä muotoiseen tehtävään tahansa. Pääasiallisin tehtävätyyppi on esseetehtävä. Siinä on aina aloitus, keskiosa ja lopetus.

1. Tehtävänanto

Tehtävänanto on vastaamisen perusta.Vastaajan on pitäydyttävä tehtävänannossa. Se voi olla useampiosainen, joten jokainen käsky on tärkeä. Huomaa käskyverbi: vertaile, pohdi, erittele,anna esimerkkejä tai jokin muu. Tehtävänanto määrää/rajaa usein myös näkökulman, josta asiaa tarkastellaan: leikit varhaislapsuudessa? Merkitys psykologialle (ei merkitys yleensä), vaikutus työelämässä?Joskus tehtävänannossa on pari johdantolausetta, jotka eivät suoraan liity kysyttyyn. On parasta alleviivata tehtävänannon keskeiset sanat. Kun pyydetään tutkimussuunnitelmaa, tulee kertoa mitä tutkisi, ketä tutkisi ja millä menetelmillä tutkimuksen toteuttaisi. Oletettuja tuloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä tulee myös pohtia.

2. Aloitus (johdanto/määrittely)

Esseekysymys sisältää tavallisesti muutaman avainkäsitteen, jotka on määriteltävä. Hyvä vastaus alkaa yleensä kysytyn asian määrittelyllä. Näin vastaaja osoittaa ymmärtäneensä kysymyksen ja määrittelee samalla ilmiön, jota käsittelee. Jos kysytään esim. asenteiden muuttumista kouluiässä, joudutaan määrittelemään asenteet ja kouluikä.Vastauksen ydin on muutosprosessissa. Vastaaja rajaa itse kouluiän ja käsittelee myös tuota ikävaihetta. Määrittely voi olla sanakirjamainen tai selostava ja se voi sisältää esimerkkejä (pelkkä käytännön esimerkki ei aina riitä määrittelyksi).

Psykologian esseevastaus ei tarvitse pitkiä historiallisia tai muita johdantoja, jos niitä ei pyydetä. Vastaaja joutuu aina harkitsemaan, kuinka paljon taustaa ottaa mukaan ja miten kytkee sen kysyttyyn.

3. Käsittelyosa / Olennaiset asiat / Tietotausta

Käsittelyosa muodostaa vastauksen ytimen ja on sen tärkein osa. Siinä selostetaan yleensä kysytyn ilmiön osatekijät (esim. teorian pääajatukset tai ilmiöön vaikuttavat keskeiset tekijät, perusvaiheet). Käsittelyosa voi olla yksi pitkä kappale tai muutama hieman lyhyempi kappale. Tavallisesti vastaaja hahmottaa

1. Kysytyn ilmiön eri puolet/osat/ koostumuksen/rakenteen (tämän löytämiseksi vastaaja tekee usein käsitekarttoja tai listaa asian eri puolia: mikä on, millainen on, missä esiintyy, miten eri tutkijat ovat asian nähneet. Tärkeää on löytää yhteyksiä psykologian eri alueiden ja eri kursseilla esiintyneiden saman ilmiön eri puolten välillä. Näitä voivat olla esim.
2. Psykologiset perustelut (tutkimukset, teoriat, merkitys yksilölle, yhteiskunnalle, positiivinen/negatiivinen vaikutus, etu-haitta, seurauksia)

Käsittelyosassa esitetään tavallisesti:

- ilmiön esiintyminen arkielämässä, psykologian näkökulmasta

- tutkijoita ja tutkimuksia,joita tiedetään

- teorioita asiasta,mahdollisesti niiden vertailua, esim. miten psykologian valtasuuntaukset selittäisivät ko. ilmiön

- syitä, seurauksia,esimerkkejä

- sovelluksia; miten ko. ilmiö näkyy koulussa, työelämässä, mediassa, ihmissuhteissa, harrastuksissa,liikenteessä, mainonnassa, mielenterveydessä, kasvatuksessa, työsuojelussa....

- miten ko. ilmiö näkyy biologisella, sosiaalisella, psyykkisellä tasolla (esim. kognitiivinen tai tunne-elämään vaikuttava seuraus)

- millaisia eroja on (ikä-, sukupuoli-, harrastus-, kulttuurierot)

Psykologiset perustelut ovat ilmiöiden välistä vertailua, tulkintaa, tunnettujen teorioiden soveltamista uusiin ilmiöihin. Vastaaja liittää eri kurssien tietoja yhteen, hän joutuu myös arvioimaan tietoa: miten hyvin esim. jokin tuttu teoria selittäisi jotakin ajankohtaista ilmiötä, esim. tosi-tv-sarjojen suosiota.

Omat näkemykset on aina perusteltava. Perustelut tarkoittavat aina psykologisia perusteluja. Esim. psykologisia perusteluja kysymykseen: miksi nuoret eivät äänestä, eivät ole yksilön oma kokemus ”serkkuni sanoi, ettei kannata äänestää” tai kallis bussimatka äänestyspaikalle. Psykologisia syitä on haettava syrjäytymisestä, arvomaailmasta, minäkuvasta ja itsetunnosta, sosiaalisesta paineesta, ryhmänvaikutuksesta, konformistisuudesta jne.

Psykodynaamiset teoriat korostaisivat äänestämättömyydestä enemmän yksilön sisäisiä tekijöitä (motivaatiota, tunteita,tiedostamattomia tapahtumia), oppimista korostavat näkemykset vertaisryhmien ja muun ympäristön palkitsevaa ja rankaisevaa vaikutusta.

4. Vastauksen rakenne, kieli ja tyyli

- vastaus etenee loogisesti ja johdonmukaisesti (järkevät kappaleet, asioiden järjestys muodostaa ehjän kokonaisuuden)

- vastaaja käyttää psykologian peruskäsitteitä

- vastaaja perustelee väitteensä

- vastaaja käyttää selkeää asiatyyliä

- tutkijoista käytetään etu- ja/tai sukunimeä (ei etunimeä)

- vastaaja viittaa tutkimuksiin ja esimerkkeihin

- vastaajan tulisi kirjoittaa niin kuin kirjoittaisi asiasta kiinnostuneelle ihmiselle, joka ei asiaa tunne (suuret klassikot, kuten Pavlov, Skinner yms. voi esittää ”tuttuina”ja melko lyhyesti)

5. Lopetus

voi olla toteamus (ydin tiivistettynä ja yleiselle tasolle sovellettuna; ei välttämätön) tai visio tulevasta (tutkimuksen merkitys tms.). Erityistä lopetuslausetta ei välttämättä tarvita, vastaus loppuu, kun asia loppuu. Vastausta ei kannata pitkittää jaarittelevilla korulauseilla, jotka eivät tuo mitään uutta.

LÄHDE: Anneli Vilkko-Riihelä: Lukion kertauskirja, Psykologia (2008), lainattu kirjoittajan luvalla v.2011

Pahimpia ongelmia psykologian reaalivastauksissa

ovat seuraavat asiat

• Vastaus ei kohdistu kysyttyyn tai vastausta ei ole rajattu ainoastaan kysyttyyn
  (vastauksessa kerrotaan kaikki, mitä vastaaja aihepiiristä tietää).
  
  
• Vastauksessa ei vastata kaikkiin kysyttyihin kysymyksiin
  (esim. jos pyydetään vertailemaan, vastauksessa esitellään vertailtavat ilmiöt, mutta vertailu jää tekemättä).
  
  
• Käytettyjä käsitteitä ei määritellä
  (esim. psykologiassa kiintymyssuhde ei ole mikä tahansa kahden ihmisen välinen kiintymys).
  
  
• Perusteorioiden ja tunnetuimpien tutkijoiden tuntemus puuttuu.
  
  
• Vastaus jää suppeaksi, ympäripyöreäksi ja ylimalkaiseksi, asiatietoja on vähän.
  
  
• Asioita esitetään ilman pohdintaa vain yhdestä näkökulmasta.
  
  
• Esitettyjä väitteitä ei perustella.
  
  
• Vastauksessa esitetään ulkoa (jopa sanasta sanaan) kirjan tietoja ilman omakohtaista otetta ja ilman merkkiä siitä, että asia on tullut myös ymmärretyksi.
  
  
• Eri kurssien tietojen yhdistäminen puuttuu.
  
  
• Asioita ei kytketä laajempiin kehyksiin.
  
  
• Vastauksessa esitetään omia mielipiteitä tosiasioina.
  
  
• Vastausta ei ole jäsennelty etukäteen, vastaus etenee epäloogisesti ja hajanaisesti pomppien
  (mieleenjuolahtamisen synnyttämä järjestys).
  
  
• Vastauksessa on paljon asiavirheitä.
  
  

(LÄHDE: http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=305&oid=323&subid=323)

Mitä tarkoittavat yo-kysymyksissä usein toistuvat sanat "vertaile" ja "arvioi"?

Vertaile = esittele erot ja yhtäläisyydet


Arvioi = esittele asian hyvät ja huonot puolet

ongelmakohdat? ansiot?

Psykologian keskeiset teoriat ja runkoasiat

Ihminen psyko-fyysis-sosiaalisena olentona

Tietoinen – esitietoinen – tiedostamaton

Sisäiset mallit

Psyykkinen itsesäätely: coping- ja defenssikeinot

Psykologian ihmiskuvat = psykologian koulukunnat

1. Psykoanalyyttinen koulukunta (=kk.) (S. Freud)
2. Oppimisteoreettinen koulukunta
3. Hahmopsykologia
4. Humanistisen psykologian koulukunta
5. Kognitiivinen psykologia

Psykologinen tutkimus on varma tärppi. Joko tutkimuksen suunnittelu tai tutkimuksen analysointi. Eli tutkimusotteet, tiedonhankintatavat sekä peruskäsitteet kuten riippumaton ja riippuva muuttuja, hypoteesi, operationalisoiminen ym. tulee hallita.

Hermosto, aivot, välittäjäaineet…

Aivot ja eri psyykkiset toiminnot (havaitseminen, muisti, kieli, ajattelu, suunnittelu…)

Kehityspsykologiset teoriat (alla tärkeysjärjestys)

1. Eriksonin psykososiaalinen teoria
2. Piagetin kognitiivisen kehityksen teoria
3. Mahlerin teoria minän synnystä (?)
4. Kohlbergin moraalisen kehityksen teoria
5. Freudin seksuaalisen kehityksen teoria

Havaintokehä

Valikoiva tarkkaavaisuus

Hahmolait ja konstanssit

Oppimisen tavat

1. (Habituaatio)
2. Klassinen ehdollistuminen
3. Välineellinen ehdollistuminen
4. Mallioppiminen
5. Kognitiivinen oppiminen

• pintasuuntainen oppiminen
• syväsuuntainen oppiminen

Muistit

1. Sensoriset muistit (kaiku- ja ikoninen muisti)
2. Lyhytkestoinen muisti = työmuisti
3. Pitkäkestoinen muisti

Muisti on re-produktiivinen (=uutta luova)

Unohtamisteoriat

1. Häirintäteoria
2. Kulumisteoria
3. Hermostolliset syyt

Muististrategiat

Käsitteiden suhde – Collinsin ja Quillianin teoria

Kieli – Whorfin hypoteesi

Ajattelu – heuristiikat

Luovuus – Guilfordin jako

Tunneäly

Älykkyysteoriat

1. Spearman
2. Cattell
3. Sternbergin kolmen komponentin teoria
4. Gardner – 7 kykyä

Motiivien osatekijät (voimakkuus ja suunta)

Motiivikonfliktit

Motiivien luokittelu (mm.)

1. Orgaaniset motiivit
2. Seksuaaliset motiivit
3. Sosiaaliset motiivit
4. Suoritusmotivaatio

Homeostasia

Motiivien selittäminen koulukunnat

Tunteiden osatekijät (komponentit)

Tunteiden tehtävä

Tunteiden synty = tunneteoriat

1. Jamesin ja Langen teoria - "Itken, olen siis surullinen"
   
2. Schacterin ja Singerin teoria
3. Lazaruksen teoria

Ydinminä-perusminä –teoria (Guidano ja Liotti)


LISTA EI OLE TÄYDELLINEN!

Valitse ensin itsellesi pari oikeaa aiemmin ollutta yo-kysymystä. Kirjoita niihin mahdollisimman hyvä esseemuotoinen vastaus.

Ylen Abitreenien sivuilta löytyvät sekä vanhat että aivan uudetkin yo-kysymykset kuvineen: Psykologian koearkisto. Yo-kysymykset ovat pdf-tiedostoina.

Katso Kysymysarkisto psykologianopettajajien sivulta. Mukana myös pisteytysohjeet! Ei sisällä uusimpia yo-kysymyksiä.

Tai täältä.

Tee tämä viimeistään sunnuntaina 15.9.2013, jotta tämä harjoittelu auttaisi sinua ylioppilaskirjoituksissa.

Syksyn 2013 psykologian yo-koe on maanantaina 16.9.2013.

Tutustu entisiin psykan yo-kysymyksiin. Katso psykologian yo-kysymysarkisto psykologianopettajajien sivulta. Mukana myös pisteytysohjeet!
Ei sisällä uusimpia yo-kysymyksiä. Psykologianopettajat ry

Ylen Abitreenien sivuilta löytyvät sekä vanhat että aivan uudetkin yo-kysymykset kuvineen: Psykologian koearkisto. Yo-kysymykset ovat pdf-tiedostoina.

Psykologian kurssien muistiinpanot. Psykologian opettaja Jyrki Rossi

• Psykologian kurssi 1
• Psykologian kurssi 2
• Psykologian kurssi 3
• Psykologian kurssi 4
• Psykologian kurssi 5

Psykologian käsitteiden kertaus (kaikkien kurssien käsitteet). Psykologian opettaja Timo Muola

Videoita klassisista psykologisista ja sosiaalipsykologisista tutkimuksista!. Psykologian opettaja Timo Muola

Psykologian mp3-kurssi eli psykologiaa äänitiedostona!. Lataa itsellesi mp3-kurssi, jonka voit ottaa mukaan vaikka lenkille tai työ- tai koulumatkalle. Toki voit opiskella myös tietokoneen äärellä.
Ohjelmien kesto on noin 30 minuuttia. Psykologian mp3-kurssi perustuu Yleisradion ja Opetushallituksen Etälukio-yhteisprojektiin, jossa Yle tuotti radio-ohjelmat ja Opetushallitus niihin liittyvät verkkosisällöt.
Radio-ohjelmat on tehty 1990-luvun lopulla, joten kurssit ja sisällöt eivät noudata lukion nykyistä opetussuunnitelmaa. Sisältö on silti vieläkin pätevää, mutta suhtaudu kuulemaasi kuitenkin ohjelmien ikä huomioiden.