Schachterin-Singerin koeSchachterin-Singerin kokeessa haluttiin saada selville, miten tunne syntyy. Tutkijoilla oli tästä asiasta monia eri näkemyksiä:
Koehenkilöt joutuvat toimimaan yllättävässä tilanteessa. No miten Schachterin-Singerin koe sitten tapahtui? ValmisteluAluksi kaikille koehenkilöille annettiin suoneen adrenaliinia. Siis sekä koeryhmäisille että kontrolliryhmäläisille, aivan kaikille. 
Kaikille myös kerrottiin, että se on vitamiinivalmistetta. Eli aivan tyypillinen psykologisessa tutkimuksessa tapahtunut huijaus: koehenkilöille ei kerrota asioita oikein. 
Adrenaliinilla on seuraavia vaikutuksia: sydän alkaa hakata, voi tulla kylmää hikeä, kädet alkavat vapista… KoeryhmäKOERYHMÄ 1 - VIHAINENKoeryhmäläisille EI kerrottu mitään ruiskeen sivuvaikutuksista ja heille pikemminkin sanottiin, että ruiskeella ei ole sivuvaikutuksia. Oikeastihan adrenaliinilla on vaikutuksia, kun sitä ihmisiin ruiskutetaan: sydän alkaa hakata, voi tulla kylmää hikeä, kädet alkavat vapista…Koeryhmäläisille ei kerrottu mitään näistä sivuvaikutuksista. Seuraavassa vaiheessa koeryhmäläiset joutuivat odotustilaan. Heille annettiin paperi ja kynä käteen ja pyydettiin vastaamaan kyselyyn. Sanottiin, että täytä tämä sillä aikaa, kun odottelet tässä. Tyypilliseen tapaan koe todellisuudessa tapahtui juuri silloin.Tämän kokeen sosiaalinen osuus (sellainen, jossa oli muita ihmisiä mukana) tapahtui, kun koehenkilö oli odotustilassa. Sinne tuli toinen ihminen. Koehenkilö luuli, että hän on toinen koehenkilö. Ja tietenkin, jos hän sitä kysyi, niin toinen myönsi, että hän on koehenkilö. Mutta todellisuudessa tämä uusi ihminen oli kokeenjohtajan apulainen. Hänellä oli rooli, jota hänen piti näytellä. Osa näistä kokeenjohtajan apulaisista näytteli vihaisia. 
He olivat erittäin vihaisia: kirosivat sitä, kun siinä kyselyssä kysyttiin heidän mielestään jopa loukkaavia asioita. He olivat vihaisia ja osoittivat sen puheella, ilmeillä, eleillä sekä käsien ja jalkojen liikkeillä. Koehenkilöt katselivat sitä ja samaan aikaan heidän elimistössään vaikuttivat adrenaliinin aiheuttamat muutokset. Sydän alkoi hakata, kädet alkoivat vapista ja ehkä tuli kylmää hikeä.Koehenkilöillä ei ollut mitään selitystä elimistössään tapahtuville fysiologisille muutoksille: heillehän oli sanottu, että ruiske ei tehnyt mitään muutoksia. Heille syntyi aito ja oikea vihan tunne. Hekin alkoivat olla raivoissaan: puhe oli vihaista (esim. kiroilua), kädet alkoivat viuhtoa ja/tai menivät nyrkkiin jne. 
Heille syntyi aito vihan tunne. KOERYHMÄ 2 - ILOINEN Toiset koeryhmäläiset tapasivat odotushuoneeseen mennessään ihmisen, joka oli Hän puhui ja lauloi ja tanssi iloisesti: kaikki on hyvin ja kaikki on ihanaa… Hän oli kokeenjohtajan apulainen. 
Mitä tapahtui koehenkilöille? Jälleen koehenkilö tunsi itsessään ne adrenaliinin aiheuttamat muutokset: sydän alkoi hakata, kädet alkoivat vapista, ehkä tuli kylmää hikeäKoehenkilölle syntyi oikeasti ilon tunne. Hän tulkitsi elimistönsä muutokset ja hänelle syntyi oikea ilon ja riemun tunne. 
Hänkin alkoi ehkä tanssia huoneessa ja oli iloinen. Tällainen oli kahtia jaettu koeryhmä. Toiset kohtasivat vihaisen kokeenjohtajan apulaisen, toiset iloisen kokeenjohtajan apulaisen. KontrolliryhmäKONTROLLIRYHMÄ 1 - VIHAINENKontrolliryhmälle kerrottiin, mitä tämä ruiske aiheuttaa heille: kasvojen punoitusta, käsien vapinaa, kohonnutta pulssia eli sydän hakkaa…Kontrolliryhmän jäsenet siis tiesivät näistä heidän ruumiissaan tapahtuvista muutoksista. He olivat odotustilassa täyttämässä kyselylomaketta. Ja vaikka sinne tuli kokeenjohtajan apulainen, joka oli raivoissaan ja vihainen, niin heille ei syntynyt vihan tunnetta.
Heillä oli selitys sille, miksi sydän hakkaa, miksi kädet vapisevat, miksi kasvot punoittavat ym. He olivat rauhallisia ja odottivat odotustilassa ja täyttivät lomaketta.
He ihmettelivät, miksi toinen niin kauheasti riehuu. KONTROLLIRYHMÄ 2 - ILOINEN Osa näistä kontrolliryhmäläisistä joutui tilaan, jos oli se yli-iloinen, euforinen kaveri, joka lauloi ja tanssi ja nauroi.
Hänelle kaikki oli ihanaa, kaikki maailmassa on ihanaa. Koehenkilöille ei syntynyt ilon tunnetta.
Heillä sydän hakkasi, kädet vapisivat, kasvot punoittavat, mutta heillä oli sille selitys (kognitiivinen eli tiedollinen selitys). Heillä oli sisäinen malli siitä, miksi heillä oli noita fyysisiä muutoksia, joten heille ei syntynyt tunnetta. YhteenvetoYhteenvetona sanottuna Schachterin ja Singerin tutkimus oli upea. Siinä tulee näkyviin:
Schachter ja Singer tutkivat tunteen syntyä. Heidän koeasetelmansa oli nerokas. Korostan sitä opetuksessa, koska aina sekä tavallisissa psykologian kokeissa että ylioppilaskokeissa saa pisteitä siitä, että osaa psykologisia teorioita ja tuntee psykologisia tutkimuksia. Schachterin-Singerin kokeen voi mainita viidessä eri asiayhteydessä:
Opiskelkaa huolellisesti tämä tutkimus! |