Buddhalaisuuden harjoittaminen ja elämäntavat

Siddharta Gautama oli buddhalaisuuden perustaja.

Elämäntavat

Ihmiset käyvät luostareissa ja munkit asuvat siellä. He käyvät temppelissä meditaatiotilaisuuksissa, jotka alkavat suuren kumistimen lyönnillä.

Buddhalaisuuden tunnus on
kahdeksanpuolainen pyörä.

Meditaatio ja palvonta

Buddhalaisuuteen kuuluu keskeisenä osana meditaatio. Se on tietoista mielenharjoitusta, jonka avulla pyritään jalostamaan mielentiloja ja synnyttämään oivallus olemassaolon luonteesta. Meditaatioon sisältyy usein buddhalaisuuden oppien ja symbolien (esim. mandala-kuvio) mietiskely. Munkit meditoivat luostareissa suurien Buddhan kuvien ja patsaiden edessä. Kotona ihmisillä on myös Buddhan kuvia ja patsaita, mutta ne ovat paljon pienempiä.

Tie nirvanaan

Nirvanaan ihminen voi päästä hyvien tekojen ja itsekieltäytymisen avulla. Ihmisen on vapauduttava ruumiillisista toiveista ja maallisista haluista. Nirvanassa katkeaa jälleensyntymisen ketju ja ihminen sammuu pysyvään olemattomuuden tilaan. Nirvanan saavuttamisesta käytännön ohjeet esitti Buddha opeissaan Neljä jaloa totuutta, Pyhä kahdeksankertainen tie ja Kultainen keskitie.

Hymyilevä Buddha

Kultaista keskitietä kulkemalla ihminen voi saada tiedon ja sitten oivalluksia, jotka johtavat valaistukseen. Valaistunut saa mielenrauhan ja saavuttaa nirvanan.

Tie nirvanaan eli Neljä jaloa totuutta ovat:

1. Elämä on kärsimystä.
   Kuolema, sairaus ja vanhuus ovat kärsimystä. Henkinen ja ruumiillinen kipu, jota elämä tuottaa, on kärsimystä. Hetkellinen onnellinen tila on kärsimystä, koska sen loppuminen tuottaa tuskaa. Ihmisen kuvitelma kuolemattomasta sielusta eli pysyvästä minuudesta johtaa vain siihen, että ihminen takertuu elämään ja tuottaa itselleen paljon kärsimystä ja tuskaa.
   
   
2. Ihmisen elämänjano ja haluaminen aiheuttaa kärsimyksen.
   Ihminen pitää kiinni elämästä, rakastaa maailmaa ja aiheuttaa itselleen vain tuskaa. Ihminen haluaa nautintoja, himoitsee henkistä ja fyysistä hyvänolontunnetta ja aiheuttaa itselleen näin kärsimystä.
   
   
3. Kärsimys loppuu, kun elämänjano poistuu.
   Jatkuvaan kärsimykseen ainoa lääke on kärsimyksen aiheuttajan tuhoaminen. Ihmisen on vapautettava itsensä kaikista aineelliseen maailmaan liittyvistä himoista. Hän vapautuu silloin kärsimyksen kahleesta eikä hänen tarvitse enää syntyä maan päälle.
   
   
4. Elämänjano sammuu kuljettaessa pyhää kahdeksankertaista tietä.
   Elämässään ihmisen on noudatettava kahdeksaa perusohjetta. Niiden noudattaminen juuri on kultainen keskitie, moraalisen ja hengellisen itsekurin oikea järjestelmä, joka johtaa valaistumiseen. Näiden kahdeksan ohjeen noudattaminen vapauttaa kärsimyksestä ja elämänjanosta sekä tekee ihmisen valmiiksi astumaan nirvanaan.
   
   

Teksti: Mikko ja Taavi sekä  Timo Muola
Nettisivun teko: Timo Muola

 

TAKAISIN MAAILMANUSKONNOT -SIVULLE

TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TAKAISIN MAAILMANUSKONNOT -SIVULLE

TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE