Japanin buddhalaisuus -
esimerkkinä Japanin
suurin buddhalaisuskonto Jodo Shinshu (Shinshu)
1. Uskonnon synty
Perustaja: Sakyamuni Buddha (Siddharta Gautama) (Intia noin v. 500 ennen
ajanlaskua)
Keskeiset vaikuttajat: seitsemän patriarkkaa.Seuraavassa heistä kolme:
- Nagarjuna (Intia noin v. 200) helppo tie pelastumiseen on
turvautuminen Amida Buddhaan.
- Shan-tao (Kiina noin v. 650) tärkeintä on turvautua Amida
Buddhaan.
- Honen (Japani noin v. 1200) ainoa tie on turvautua Amida
Buddhaan.
- Patriarkkojen lisäksi Shinran (Japani noin v. 1200), Shinshun
perustaja - Buddha Amidan voima korvaa perinteisen hengellisen harjoituksen.
- tärkeimmät tapahtumat:
- Sakyamunin (Siddharta Gautama) täydellinen valaistuminen
- Honen alkaa itsenäiseksi opettajaksi, ja julistaa nembutsun (Amidan nimen toistaminen)
ainoaksi tieksi pelastumiseen
- Shinran aloittaa opetuksen ja kirjoittaa tärkeimmät tekstinsä
2. Pyhät kirjat:
Kiinan kaanonista valitut kolme puhtaan maan sutra-tekstiä. Ne ovat Suuri sutra, Meditaatiosutra
ja Lyhyt sutra (Amidasutra). Shinranin ja 1500-luvulla eläneen Rennyon kirjoituksia pidetään myös pyhinä.
3. Jumalakäsitys:
Buddhalaisuudessa ei ole jumalaa, joka olisi luoja ja kaikkivaltias.
Shinshussa palvonnan kohde on Amida Buddha. Buddhia on kuitenkin monia maailmankaikkeuden
eri osissa. Buddha-tila määritellään korkeimmaksi tajunnan tilaksi maailmankaikkeudessa, ja
kirjoitusten perusteella Amida on valittu puhtaan maan buddhalaisuskontojen buddhaksi.
Buddhat eivät rankaise ihmisiä, vaan luonnonlakien tavalla ihmiselle automaattisesti
seuraa kärsimystä pahoista teoistaan, ennemmin tai myöhemmin ( karman laki ).
jokaisesta voi joskus tulla buddha ( = valaistunut ).
4. Pelastuminen
- mistä: tästä maailmasta
- mihin: elävään uskoon (shinjin) tässä elämässä, kuoltua Buddha Amidan puhtaaseen maahan.
- miten: Ihminen pelastuu uskon avulla Buddha Amidaan
5. Elämän tarkoitus:
- vapautuminen maailmallisen olemassaolon kahleista.
6. Kuoleman jälkeen:
- syntymä Buddha Amidan puhtaaseen maahan, ja aikanaan sieltä palaaminen toimimaan ihmisten
auttamiseksi
- tai uudelleen syntyminen maailmalliseen olemassaoloon, joka viime kädessä on kärsimystä.
7. Pyhät rituaalit:
- liittymiseremonia uskontokuntaan. li>
- Ho-onko, Shinranin kuolinpäivän muistoseremonia vuosittain tammikuun 16. päivä.
8. Johtajaluokka:
- koko uskontokuntaa koskeva hengellinen tasa-arvo.
- normaali temppelien ylläpito-organisaatio
- Shinshussa ei ole luostarilaitosta, eikä siis munkkeja eikä nunnia
9. Buddhalaisuuden vaikutus Japanin kulttuuriin ja taiteeseen on ollut hyvin
suuri. Suoraan buddhalaisuuteen liittyviä lajeja ovat teeseremonia, ikebana
(japanilainen kukkienasettelu), zen-temppelien erikoinen puutarhataide ja japanilainen
kalligrafia.
Epäsuoraan vaikutusta on tullut kirjallisuuteen. Erityisesti haiku- ja tanka-runouteen
vaikutus on ollut voimakas.
Japanissa on kuitenkin monia suuria buddhalaisuskontoja,
joten kunkin panosta on vaikea osoittaa erikseen.
10. Lasten ja nuorten buddhalaisesta kasvatuksesta mainittakoon pyhäkoulut ja
vapaaehtoistyöllä toimiva nuorisotoiminta.
11. Naisen asema:
- tasa-arvo
Teksti: Tietojen
kokoaja Seppo Palosaari, Japani
Teksti: Seppo Palosaari ja Timo Muola
Nettisivun teko: Timo Muola
TAKAISIN MAAILMANUSKONNOT -SIVULLE
TAKAISIN USKONOPPI -SIVULLE
TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE
|