Germaanien kääntyminen kristinuskoon |
Keskiaika kuuluu kirkon suuriin lähetyskausiin. Kun vanha kirkko oli keskittynyt antiikin kulttuurikansojen voittamiseen, kääntyi keskiajan kirkko barbaarien, germaanien ja slaavien puoleen.
Hunnisotilaat herättivät kauhua koko Euroopassa. Kansainvaellukset alkoivat, kun mongolialaiset hunnit vyöryivät idästä Eurooppaan. Euroopan kansat lähtivät pakoon. Länsigootit pääsivät Itä-Rooman keisarin Valensin luvalla Rooman alueelle. Syynä oli se, että he olivat areiolaisia kristittyjä, kuten keisari Valens.
Gootit lupasivat pysyä alallaan ja puolustaa valtakuntaa hunneja vastaan. Kaksisataatuhatta goottia pelastui. Petolliset roomalaiset virkamiehet pitivät kuitenkin itsellään rahat, jotka keisari oli tarkoittanut goottiveljiensä ylläpitoon. Vihdoin gootit menettivät malttinsa ja alkoivat ryöstää ja tuhota. Gootit voittivat Itä-Rooman armeijan 378, jolloin myös Valens sai surmansa. Vasta voimakas keisari Theodosius Suuri pakotti gootit aloilleen. Vuonna 401 gootit lähtivät uudelleen päällikkönsä Alarikin johdolla, tällä kertaa Italiaan hävittäen Po-joen laaksoa. Länsi-Rooman sotapäällikön Stilikon oli kutsuttava rajalegioonat Reinin varsilta Italiaan. Gootit saatiin työnnettyä takaisin, mutta nyt olivat Rooman rajat suojattomia. Sadoin tuhansin tunkeutuivat germaanit Galliaan (nykyinen Ranska), Hispaniaan (nykyinen Espanja) ja Italiaan. Kansainvaelluksissa Italiaan ja Ranskaan tulvivat germaanilaumat joutuivat tekemisiin kehittyneen kulttuurin ja kristinuskon kanssa. Frankkikuningas Klodovigin kääntymys ja kaste joulupäivänä 496 oli tyypillinen ja suuntaa antava. Hänen puolisonsa oli kristitty prinsessa, mutta tämän kehotukset ja rukoukset eivät vielä riittäneet. Vasta joutuessaan eräässä taistelussa tappiolle Klodovig rukoili hädissään vaimonsa Jumalaa ja sai voiton. Koska Valkea Kristus oli osoittautunut vanhoja jumalia mahtavammaksi, häntä kannatti palvella. Ja niin kuningas polvistui kasteelle Reimsin piispan eteen, joka sanoi: ”Kumarra pääsi. Polta se, mitä olet ennen palvellut, palvele sitä, mitä olet ennen polttanut!” Samalla kertaa kastettiin koko kuninkaan sotajoukko. Vaikka tapaus kirjataan kristinuskon voitoksi, on selvää, ettei kyseessä ollut edes uuden uskon oikea ymmärtäminen, omaksumisesta puhumattakaan. Kääntymyksen syyt olivat poliittisia, ja niin olivat seurauksetkin: sotiessaan pakanallisia naapuriheimoja vastaan Klodovig taisteli nyt oikean uskon puolesta. Miekka ja risti toimivat yhdessä. Germaanit omaksuivat kristinuskon vapaaehtoisesti. Kääntyminen uuteen uskontoon kävi myös nopeasti. Syitä kristinuskon nopeaan etenemiseen oli kolme:
Latinalainen risti, Kristinusko antoi germaanien yhteisölle historiallisen ulottuvuuden, jolla kuolleet jäsenet liitettiin heimon elämään ja uskoon. Kyse ei ollut yksilön uskosta, vaan usko oli kollektiivista, yhteisöllistä. Usko oli poliittisen ja sosiaalisen elämän osa. Heimopäällikön kääntyminen kristityksi oli usein valtapolitiikkaa. Uusi uskonto kiinteytti heimoja ja antoi kaikkia yhdistävät periaatteet. Samalla germaanien vanhat tavat ja perinteet vaikuttivat eurooppalaiseen kristinuskon muotoon. Kun heimo kääntyi kristityksi, jäivät monet pakanalliset tavat elämään rinnan uuden uskonnon kanssa. Germaanien hyveistä totuudenrakkaus, oikeamielisyys, uskollisuus ja avioliiton kunnioitus yhdistettiin kristinuskon piirteisiin. On sanottu, että kristinusko omaksui myös kielteisiä piirteitä germaaneilta: Jeesuksen julistamaan rakkauden sanomaan vaikuttivat varhaisen Euroopan kovat arvot, kuten taistelunhalu, armottomuus, halu alistaa ja valloittaa niin toinen ihminen kuin koko luomakunta.
Teksti: Lassi N., Jarmo K., Jaakko L., |
