(c) Timo Muola


Herätysliikkeiden korostukset


Valitse  hiiren nuolella napsauttamalla oikeina pitämiesi väitteiden alussa olevaa ruutua.
Lopuksi napsauta alhaalla olevaa harmaata "Tarkista vastaukset" -painiketta.
Jos et saa kaikkia yhdeksää vastausta oikein, yritä uudestaan, kunnes onnistut.

 

Mikä / Mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa?

 

Rukoilevaisuus korostaa, kuten nimikin sanoo, rukousta, erityisesti polvirukousta. Rukoilevaiset sanovatkin "Sen on uskovaiset havain, että rukous on taivaan avain". Rukoilevaisuudessa korostetaan, että ehkäisyä ei saa käyttää. Tämä on johtanut suureen lapsilukuun.


Rukoilevaisuus korostaa, kuten nimikin sanoo, rukousta, erityisesti polvirukousta. Rukoilevaiset sanovatkin "Sen on uskovaiset havain, että rukous on taivaan avain". Parannuksen teko, usko ja uusi elämä ovat asioita, joita kovasti korostetaan. Elämäntavoissa korostuu yksinkertaisuus. Varsinkin aiemmin rukoilevaiset kodit tunnisti siitä, että niissä ei ollut verhoja. Verhoja pidettiin turhana ylellisyytenä.

Eräs herätysliike korostaa, että  ihmisen tulee tyytyä olemaan syntisenä ja kelvottomana Jumalan edessä. Ihmisen ei tule yrittää itse uskoa, iloita ja riemuita pelastuksesta. Tällainen johtaisi vain teeskentelyyn ja tekopyhyyteen, jolloin ihminen yrittää näyttää muille olevansa parempi kuin onkaan. Ihmisen tulee rauhassa odottaa ja ikävöidä Jumalan armoa. Tätä kutsutaan "alatien kristillisyydeksi". Tämän herätysliikkeen onkin sanottu hyvin sopivan suomalaiseen melankoliseen luonteeseen.Tämän herätysliikkeen keskeinen johtohahmo 1800-luvulla oli talonpoika Paavo Ruotsalainen.

Tämä herätysliike on herännäisyys.

Tämä herätysliike on evankelisuus.

Eräs herätysliike korostaa, että  ihminen saa iloita ja rohkeasti uskoa pelastumiseensa. Lapsikastetta korostetaan: Jumala on jo pienenä ottanut ihmisen omakseen. Kasteen ja Kristuksen sovituskuoleman perusteella ihminen on uskoessaan jo pelastettu ja tästä saa rohkeasti iloita. Vaikka ihminen ei tuntisikaan Jumalan rakkautta, saa kuitenkin olla varma sen olemassaolosta. Tämän herätysliikkeen perustaja 1800-luvulla oli pappi Fredrik Gabriel Hedberg.

Tämä herätysliike on herännäisyys.

Tämä herätysliike on evankelisuus.


Lestadiolaisuuden korostuksia ovat elämäntapojen muutos (vain täysraittius hyväksytään), henkilökohtaisen sielunhoidon korostus, kiinteä yhteenkuuluvuuden tunne ja synninpäästö. Sekä vanhoillislestadiolaisuudessa että esikoislestadiolaisuudessa on ollut jopa selkeästi ajatus, että Jumala pelastaa vain heidän omaan liikkeeseensä kuuluvat. Synninpäästön sanoina käytetään "Kaikki synnit anteeksi Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä". Nämä sanat lestadiolaisperheiden lapset oppivat jo pienestä pitäen, koska yleensä iltarukoukseen liittyy päivän pahojen tekojen ja sanojen ja syntien anteeksijulistaminen.


Vanhoillislestadiolaisuus katsoo, että ehkäisyä ei saa käyttää. Tämä on johtanut suureen lapsilukuun.


Esikoislestadiolaisuuden mukaan herätysliikkeen johtohahmoja ovat Jällivaaran alueen vanhimmat saarnamiehet Ruotsin Lapista. Heitä kutsutaan nimellä "Lapin vanhimmat".



TAKAISIN USKONTO SUOMELLE -SIVULLE

TAKAISIN PÄÄSIVULLE