Jesuiittaveljestö

 

Jesuiittaveljestö, Societas Jesu, syntyi aikansa kirkollisista tarpeista. Veljeskunta kehittyi Pariisissa opiskelevien nuorten miesten ryhmästä, jonka johtajana toimi Ignatius Loyola (1491-1556). Loyola oli aikonut upseeriksi, mutta haavoituttuaan taistelussa ranskalaisia vastaan hän oli antautunut kokonaan kirkon palvelukseen.

Paavi Paavali III antoi vahvistuksen järjestölle, josta tuli paavin vallan vahva tuki vastauskonpuhdistuksen toteuttamisessa. Tavanomaisten munkkilupausten¹ lisäksi veljet sitoutuivat intohimoisesti toimimaan sielujen pelastamiseksi harhoilta. Veljestön johtoon valittiin kenraali, jolla oli elinikäinen toimeenpanovalta. Ensimmäinen kenraali oli luonnollisesti Loyola itse. Hän toimi Roomassa paavin läheisyydessä.

¹Tavanomaiset kolme munkkilupausta ovat köyhyys, naimattomuus ja kuuliaisuus

Jesuiittojen koulutukseen kuului kahden vuoden noviisiaika. Munkkilupauksen jälkeen opiskeltiin humanistisia aineita, filosofiaa ja teologiaa kymmenen vuotta. Hengelliset harjoitukset oli vuosittain toistuva neliviikkoinen jakso, jonka aikana oma tahto pyrittiin alistamaan kirkon ja esimiesten palvelukseen.

Kristuksen seuraamisen esimerkki, joka katolisessa kirkossa periytyi jo keskiajalta, viritti voimakkaasti toimimaan maailmassa Jumalan kunniaksi. Tärkeimmät toiminta-alueet opittiin kasvatusohjelmissa, jotka rakentuivat humanistisille periaatteille. Veljestö toimi kaikissa merkittävimmissä yliopistoissa ja perusti omia koulutuskeskuksia.

Pyrkiessään uskonnolliseen yhtenäisyyteen kotimaassaan jesuiitat olivat katolisille ruhtinaille korvaamattomia. He tekivät myös lähetystyötä Intiassa, Kiinassa ja Japanissa. Etelä-Amerikkaan nykyisten Paraguan ja Argentiinan rajalle jesuiitat perustivat jesuiittavaltion, eräänlaisen esikommunistisen yhteisön. Jesuiittojen ansiosta vallattiin mm. Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Puolassa ja Baltian maissa takaisin alueita, joita katolinen kirkko oli jo menettänyt uskonpuhdistukselle.

Euroopan valtiolliset rajat 1996

Euroopan valtiolliset rajat 1996.

Veljestön toiminnan päämäärä oli katolisen kirkon palveleminen mihin hintaan hyvänsä. Järjestö ajautui vaikeuksiin jo 1600-luvun puolivälissä. Valistuksen ajan henki asetti jesuiittojen moraalin kyseenalaiseksi. 1700-luvun puolivälin jälkeen jesuiittojen järjestö lakkautettiin väliaikaisesti tilanteen rauhoittamiseksi.

 

Jesuiittaveljestö nykyisessä katolisessa kirkossa

Vatikaanissa tiedotustehtävissä toimiva suomalainen Benedicta Idefelt pyrkii poistamaan maanmiestensä jesuiittoja kohtaan tuntemia ennakkoluuloja. Heidän toimistonsa sijaitsi jesuiittojen pääluostarissa, vaikka organisaatiomme tukeekin 50 Roomassa olevaa eri pääluostaria. Organisaation perustaja on isä Bamber, joka myös oli jesuiitta. Luostarissa Pietarin aukion vierellä toimivat jesuiittojen eri alojen keskustoimistot kuten kasvatusopillinen, sosiologinen, teologinen ja tiedotustoimisto sekä monet muut. Näiden johdossa oli aina kyseessä olevan alan asiantuntija, hyvin usein jesuiitta, jolla on kaksikin tohtorinarvoa.

Jesuiittojen järjestö käsittää kolmisenkymmentätuhatta jäsentä maailman eri kansoista, suurin osa pappeja, pieni osa veljiä. He opiskelevat 12 vuotta teologiaa ja filosofiaa ja harjoittavat ankaraa, mutta järkevää itsekuria. Maallikkoveljien pakollinen opiskeluaika on lyhyempi, mutta kasvatusmenetelmä on kaikille sama. Papiksi vihkimisen jälkeen useimmat vielä väittelevät jonkun erikoisalan tohtoriksi, koska jesuiitoilla on koulujen lisäksi lukuisia yliopistoja eri puolilla maailmaa. Heitä tapaa tänään lähes kaikissa ammateissa.

Vahvoista persoonallisuuksista johtuen jotkut jesuiitat ovat toiminnassaan joutuneet ristiriitaan hallituksen kanssa. Näin on usein sattunut latinalaisessa Amerikassa, jossa monet jesuiitat ovat asettuneet köyhän kansan puolelle ja jopa menettäneet henkensä sen takia. Inkvisitiosta he ovat yhtä kaukana kuin nykyajan suomalaiset 1600-luvulla Suomessakin harjoitetusta noitavainosta.


 


Kysymykset

  1. Kuka johtaa jesuiittaveljestöä?
  2. Mihin työhön jesuiitat ovat keskittyneet jo neljännen munkkilupauksensa perusteella?
  3. Miten pitkään jesuiitat valmistautuivat ja opiskelivat tehtäväänsä varten?
  4. Mitä ovat jesuiittojen "Hengelliset harjoitukset"?
  5. Missä työssä ja missä laitoksissa toimi paljon jesuiittoja?
  6. Miten jesuiitat toimivat Etelä-Amerikassa ja Aasiassa?
  7. Miten jesuiitat onnistuivat vastauskonpuhdistuksen toteuttamisessa?
  8. Kuinka paljon jesuiittojen järjestössä on jäseniä?
  9. Pohdi, mitä asioita jesuiitat arvostavat?
  10. Mitkä ovat mielestäsi jesuiittaveljestön hyviä puolia?
  11. Mitkä ovat mielestäsi jesuiittaveljestön huonoja puolia?

Tekijät: Jaakko, Janne ja Jani

TAKAISIN KIRKKOHISTORIA -SIVULLE

TAKAISIN PÄÄSIVULLE