Juutalaisuus on yksi vanhimmista edelleen harjoitetuista uskonnoista,
sen katsotaan saaneen alkunsa jo Aabrahamista n. 2000-1800 eKr.
Juutalaisuudella ei ole perustajaa, vaikka Mooses on kylläkin hyvin
keskeinen hahmo sen kehityksessä. Se on etninen eli kansanuskonto.
Juutalaisuus on ehdottoman monoteistinen, juutalaiset uskovat yhteen,
taivaan ja maan luoneeseen Jumalaan. Ihminen on heidän mukaansa Jumalan
luoma omaksi kuvakseen, mutta siitä huolimatta vain maan tomua. Ihmisen
täytyy noudattaa lakia ja seurata Jumalan johdatusta, viimeisellä tuomiolla
näin toimineet palkitaan ja pahoja sitä vastoin rangaistaan.
Kristinuskossa ja islamissa on hyvin paljon samoja piirteitä, kuin juutalaisuudessa.
Tämä selittyy sillä, että ne ovat kehittyneet juutalaisuuden pohjalta.
Myös vapaamuurarius on saanut vaikutteita juutalaisuudesta.
Toora, Profeetat ja Kirjoitukset (= kristittyjen Vanha Testamentti) ja
Talmud, joka sisältää Tooran eli lain selitystä, ovat juutalaisuuden
pyhiä kirjoja. Juutalaisia on yhteensä n. 15-20 miljoonaa, merkittävä
osa heistä asuu Israelissa ja Yhdysvalloissa. Suomessa juutalaisia on n. 1500.
Juutalainen juhla Itkumuurilla
Juutalaisia poikia Itkumuurilla
JUUTALAISTEN TÄRKEIMPIÄ JUHLIA
Pesah, pääsiäinen
Juutalaisille pääsiäinen on ehdottomasti yksi vuoden tärkeimmistä juhlista.
Pääsiäisenä he juhlivat omaa vapauttaan, Israelin kansan lähtöä Egyptin orjuudesta.
Tärkeä osa pääsiäistä on juutalainen seremonia, jeder- ateria.
Silloin perhe kokoontuu yhteen nauttimaan ateriaa, jota ennen käydään rituaali:
luetaan Haggada- kirjasta kohtia siitä, kuinka Jumala vapautti Israelin Egyptin orjuudesta.
Samalla lauletaan psalmeja ja muita lauluja säestykseksi kertomukselle.
Rituaali halutaan suunnata erikoisesti herättämään lapsissa uteliaisuutta.
Myös aterialla nautittavien ruokien on tarkoitus viedä ajatukset orjuuden aikoihin.
Happamaton leipä (matja) muistuttaa Egyptissä ennen lähtöä leivotusta leivästä,
ja katkerat yrtit (maror) taas kuvaavat orjuusaikaa kitkeryydellään.
Pääsiäisjuhlan toisena päivänä aloitetaan ’omerin laskeminen. Se muistuttaa
ohranleikkuusta ja kestää seitsemän viikkoa. Omer oli temppeliin viety viljauhri,
jolla kiitettiin uudesta sadosta.
Pääsiäisen jälkeisiä juhlia ovat Holokaustin muistopäivä,
kaatuneiden muistopäivä ja Israelin itsenäisyyspäivä.
Shavu’ot, viikkojuhla
Tämä juhla, viikkojuhla, on saanut nimensä seitsemästä pääsiäisen jälkeisestä viikosta.
Sitä vietetään vehnänleikkuun ja ensimmäisten hedelmien korjuun aikaan.
Kaksipäiväistä juhlaa vietetään Jumalan ja Israelin solmiman liiton kunniaksi.
Jumala solmi liiton Israelin kanssa ja antoi heille Tooran. Juhlassa kiitetään
Toorasta ja luetaan Ruutin kirjaa. Ruut kääntyi juutalaisuuteen, miehensä uskoon,
vaikka oli itse moabilainen. Hänestä tuli uskollisuuden symboli.
Jamim nora`im ja Jom Kippur
(”pelon päivät”, ”erittäin pyhät päivät”)
Kymmenpäiväinen kausi, jona juutalaisten perinteisten käsitysten mukaan
ratkaistaan ihmisen kohtalo tulevana vuonna. Jumala kirjoittaa ihmisen nimen joko
”elämän kirjaa” tai ”kuoleman kirjaan”, nähtyään ensin, onko ihminen hyvä vai paha.
On olemassa myös kolmas kirja heitä varten, joille Jumala haluaa antaa mahdollisuuden
parannuksen tekoon. Sovituspäivänä (jom kippur), johon kausi loppuu, kirjat pannaan pois
ja asia on loppuun käsitelty. Pääsääntö on hyvin samankaltainen kuin kristityillä,
parannuksen tehnyt saa syntinsä anteeksi. Juhla on myös hyvin vakava juutalaisille,
ja siitä kertoo uudenvuodentervehdys: ”Kunpa sinut kirjoitettaisiin hyvään uuteen vuoteen!”.
Sukkot, lehtimajanjuhla
Sukkot on viikon pituinen ilojuhla vastapainoksi vakaville päiville.
Lehtimajanjuhlaksi juhlaa kutsutaan siksi, että se muistuttaa juutalaisia myös
niistä majoista, joissa israelilaiset asuivat 40-vuotisen erämaavaelluksen aikana.
Nykyäänkin juutalaiset rakentavat juhlan kunniaksi pihoilleen lehtimajoja,
joissa oleskelevat ja jopa nukkuvat. Toorassa juhla tunnetaan myös nimellä ”korjuujuhla”,
koska Israelissa siihen liitettiin hedelmien korjuu. Sukkot on yksi juutalaisten vuoden
keskeisimmistä juhlista.
Hanukka, temppelin
uudelleenvihkimisen juhla
Marras-tammikuussa vietettävä kahdeksanpäiväinen juhla, sijoittuu
kristittyjen joulun tavoin vuoden pimeimpään aikaan.
Juhlan perustana on vanha legenda häpäistyn Jerusalemin temppelin
puhdistamisen aikana tapahtunut öljyihme: pieni määrä puhdasta
lamppuöljyä riitti ihmeellisesti kahdeksan päivää.
Se kertoo myös siitä, kuinka juutalaiset muinoin pääsivät vapauteen
Egyptistä ja saivat perustaa oman valtionsa Palestiinaan.
Juhlan ensimmäisenä päivänä kodeissa sytytetään kaksi kynttilää,
ja joka ilta yksi enemmän. Yhteensä kynttilöitä poltetaan hanukan
aikana 44. Hanukka on kasvanut keskitalven juhlasta kansalliseksi
vapautuspäiväksi pääsiäisen rinnalle.
Ympärileikkaus,
berit mila, ”ympärileikkauksen liitto”
Ympärileikkaus on toimitus, jossa kahdeksan päivän ikäiseltä pojalta
poistetaan osa esinahasta. Tämä perustuu Raamatunkohtaan, jossa sanotaan,
että Ympärileikkaus on merkki Jumalan ja Abrahamin liitosta.
Leikkauksen toimittaa nykyään usein lääkäri ja sen yhteydessä noudatetaan
tooran määräyksiä ja luetaan traditionaalisia rukouksia.
Ympärileikkaus on jäänyt pois käytöstä monilta kansoilta.
Bar mitsva / bat mitsva
13 vuotta täytettyään juutalainen poika tulee uskonnollisesti täysi-ikäiseksi ,
hän on siitä eteenpäin ns. velvollinen elämään juutalaisena.
Hän saa nimityksen bar mitsva (”käskyn poika”). Synagogassa pidetään juhla,
jossa poika lukee kappaleen toorasta ja muista pyhistä profeettojen teksteistä.
Tytöillä vastaava juhla on bat mitsva, tytön täytettyä 12 vuotta.
Suomessa tytöt lukevat tuossa juhlassaan Maimonideen kolmetoista uskonlausetta.
Eri maissa näissä juhlissa on hieman erilaiset käytännöt.
Teksti: Helena
Lähteet: Turun yliopisto - Uskontotiede - [http://www.hum.utu.fi/uskontotiede/juutalaisuus/juutalaisuus9_1.htm]
Kuvat: Helena
Nettisivun teko: Timo Muola
TAKAISIN MAAILMANUSKONNOT -SIVULLE
TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE
TAKAISIN MAAILMANUSKONNOT -SIVULLE
TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE