|
Synty
Suomalaisten herätysliikkeiden juuret ovat Saksassa
syntyneessä pietismissä. Oppineet ja tunne-elämältään
epävakaat äärimmäisyysmiehet olivat pietismin maahantuojia jo 1700-luvulla.
Suomalaiset 1800-luvulla syntyneet herätysliikkeet ovat rukoilevaisuus, herännäisyys,
evankelisuus, lestadiolaisuus.
Herännäisyys
Herännäisyyden synty ajoittuu 1800-luvun alkupuolelle,
jolloin sillä oli kosketuksia saksalaisen pietismin ja varhaisemman herännäisyyden
kanssa. Samoihin aikoihin maassamme syntyi toisistaan riippumatta sekä Savossa että
Pohjanmaalla herätys.
Paavo Ruotsalainen
Savon herättäjä
Savossa herännäisyyden johtajana toimi talonpoika
Paavo Ruotsalainen ja Pohjanmaalla pastorit Joonas Lagus
ja Niilo Kustaa Malmberg. Liikkeet yhtyivät laajaksi
herätysliikkeeksi, herännäisyydeksi.
Herännäisyyden korostukset
Kotien kristillisyyttä on liikkeen piirissä korostettu
uskonelämän ja hartaudenharjoituksen keskeisimpänä paikkana. Julistuksen keskeisenä
sisältönä on pidetty Jumalan armon ikävöimistä ja odottamista.
Toisiakaan ei tuomita, kun omassa tilassa nähdään
parantamisen tarvetta. Heränneet korostavat julistuksessaan myös luterilaisen perinteen
mukaista jumalattoman vanhurskauttamista. Olennaisia eivät ole opilliset kysymykset, vaan
painotetummin esillä on sielunhoidollinen "ystävän hoitaminen"
Kansanherätysten yhteiskunnalliset
vaikutukset
Yksilöllisyyden korostus oli yhteistä valistukselle ja
pietistisille herätysliikkeille. Yksilöllisyyden ja opillisen suvaitsevaisuuden vaatimus
murensi vähitellen sisältäpäin puhdasoppista yhtenäiskulttuuria myös Suomessa.
Vallitsevaa elämänmenoa ja jähmettynyttä
kirkollisuutta vastaan herätysliikkeet esittivät protestin. Protestin ympärille
muodostui tosiuskovaisten ryhmä. Yhteisö jakaantui "heränneisiin" ja
"suruttomiin".
Kun maallikot alkoivat saarnata sanaa, joka ennen oli
kuulunut vain papeille, hämärtyivät säätyrajat.
Herätysliikkeet vaikuttivat levitessään ja
vakiintuessaan vallitsevaan kulttuuriin sitä muovaten. Merkittäviä kansannaisia ja
-miehiä nostivat esille herätykset, joissa aito uskonnollisuus yhtyi syvälliseen
ihmistuntemukseen ja terapeuttiseen taitoon.
Herätys ilmeni ihmisten muuttuneissa elämäntavoissa:
rikollisuus ja juopottelu vähenivät ja vastuuntunto lisääntyi. Herätyskristillisuus
edisti kansan lukuharrastusta ja henkistä virikkeellisyyttä.
Kansanherätykset ja kulttuuri
Heränneet suhtautuivat epäluuloisesti ja torjuvasti
moniin esteettisen kulttuurin ilmentymiin esim. kirjallisuudessa, teatterissa,
kuvataiteessa ja musiikissa.
Herätysliikkeet valloittivat kirkon sisältäpäin.
Papistosta yhä suurempi osa tuli heränneiden jälkeläisistä. Papiston
yhteiskunnallisen taustan muutoksesta seurasi mm. että kirkon ja muun kulttuurielämän
välille muodostui kasvavaa jännitystä. Heränneet papit kritisoivat kulttuurielämän
pinnallisuutta, kun taas muun kulttuurielämän edustajat moittivat heränneitä
ahdasmielisiksi ja takapajuisiksi. Heränneiden keskuudessa syntyi osin myös
korkeatasoista kirjallisuutta ja virsirunoutta.
Kansanherätykset ja kirkko
Herätysliikkeet lisäsivät uskonnollista
toimeliaisuutta ja kirkolliseen käytäntöön vakiintui uusia hartauselämän muotoja,
kuten seurat ja nuorten hengellisestä kasvusta huolehtiminen.
Monien pappien liittymisen johdosta herätysliikkeet
pysyivät kirkon piirissä. Tästä syystä Suomen uskonnollinen kenttä on säilynyt
nykypäiviin asti poikkeuksellisen yhtenäisenä. Herätysliikkeiden ansioista kirkko
säilyi kansan kirkkona. Tämä taas vaikutti mm. siihen, ettei Suomessa koskaan syntynyt
voittamatonta vastakohta-asetelmaa kirkon ja työväenliiton välille, sillä sen
valtaenemmistö on aina kuulunut kirkkoon.
Seurat
Hartauskokoukset eli seurat ovat herätysliikkeiden
toiminnan tärkein tuntomerkki.
Muut herätysliikkeet (kuin herännäisyys):
- Evankelisuus korostaa Lutherin merkitystä ja
tunnustuskirjoja.
- Lestadiolaisuus korostaa, että vain uskovien
seurakunnassa (heidän liikkeessään) voi pelastua.
- Rukoilevaisuus pitää yllä vanhoja perinteitä.
- Uuspietismi (1900-luvulla syntynyt herätysliike) on
erilaisten yhdistysten toiminnasta muodostuva evankelioimisliike.
KANSANHERÄTYS -KYSYMYKSET
- Ketkä olivat herännäisyyden perustajia?
- Mitkä heidän ammattinsa olivat?
- Mitä herännäisyys korostaa?
- Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia
kansanherätyksillä oli?
- Miten herätysliikkeet ovat vaikuttaneet Suomen
kirkkoon?
- Mitkä ovat Suomen 1800-luvulla syntyneitä
herätysliikkeitä?
|
USKONTO SUOMESSA -SIVULLE
RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE |