(c) Timo Muola


Katolinen kirkko 1800- ja 1900-luvuilla


Valitse  hiiren nuolella napsauttamalla oikeina pitämiesi väitteiden alussa olevaa ruutua.
Lopuksi napsauta alhaalla olevaa harmaata "Tarkista vastaukset" -painiketta.
Jos et saa kaikkia yhdeksää vastausta oikein, yritä uudestaan, kunnes onnistut.

 

Mikä / Mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa?

 

Ranskan vallankumouksen 1789 jälkeisessä tilanteessa katolinen kirkko pyrki vastustamaan uudistuksia ja taisteli liberalismia vastaan.


Ranskan vallankumouksen 1789 jälkeisessä tilanteessa katolinen kirkko ymmärsi uudistamisen tarpeen ja pyrki muutoksiin.


1864 paavi hylkäsi vanhat ajatukset siitä, että mm. sosialismi, kommunismi, ateismi, uskonnonvapaus, raamattuseurat, katulamput ja rokotus olivat väärin.


1864 paavi tuomitsi 80 ”nykyajan erehdystä”, jotka olivat mm. sosialismi, kommunismi, ateismi, uskonnonvapaus, raamattuseurat, katulamput ja rokotus.

 

Vatikaanin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa 1869 - 1870 päätettiin, että


paavi on erehtymätön, kun hän puhuu uskon ja elämän kysymyksistä.


paavi voi erehtyä, joten tarvitaan paavin ja piispojen yhteistyötä.

 

Vatikaanin toinen kirkolliskokous 1962 - 1965


toi katolisen kirkon voimakkaasti oman aikaamme. Sen päätöksiä olivat seuraavat. Messu toimitettiin kansankielellä. Kirkon johdossa ovat paavin lisäksi piispat. Protestantit ja muiden kirkkojen kristityt eivät ole harhaoppisia, vaan ”erossa olevia veljiä”.


vahvisti kriittisen keskustelun jälkeen aiemmin tehdyt päätökset. Niitä olivat: messu toimitettiin edelleen latinaksi, kirkon johdossa oli yksinomaan paavi ja muita kristittyjä pidettiin harhaoppisina.


Latinalaisessa Amerikassa vuodesta 1968 vaikuttanut vapautuksen teologia korostaa, että kirkko ei saa tyytyä yksin hengelliseen julistukseen kansan kärsiessä. Kirkon on rohkeasti puhuttava sorron syistä ja oltava kansan tukena sen kamppaillessa paremman tulevaisuuden puolesta.



TAKAISIN KIRKKOHISTORIA -SIVULLE

TAKAISIN PÄÄSIVULLE