KATOLINEN KIRKKOVUOSI

LUTERILAINEN KIRKKOVUOSI

ORTODOKSINEN KIRKKOVUOSI

-liturginen väri violetti

-Adventtiaikana valmistaudutaan viettämään joulun juhlapyhiä, jolloin muistellaan Jumalan Pojan ensimmäistä tulemista ihmisten luokse. Toisaalta tämän ajan viettoon liittyy myös Kristuksen toisen tulemisen odotus.

1.-4. Adventin ajan sunnuntait

Autuaan neitsyt Marian perisynnitön sikiäminen,  8.12.

-Paavi Pius IX julisti tämän dogmin 8.12.1854, mutta juhlaa on idässä ja monin paikoin lännessä vietetty jo 700-luvulta lähtien. -Pyydämme Marian apua päästäksemme synneistämme ja pyhittyäksemme hänen esikuvansa mukaan.

JOULUJAKSO

Adventtiaika

1. Adventtisunnuntai

2., 3., 4. Adventtisunnuntai

- adventtikynttilät kuvaavat Jeesusta maailman valona

Joulupaasto

Joulupaasto 15.11.-24.12. on hengellinen valmistautumisaika Kristuksen syntymäjuhlan kohtaamiseen.

-liturginen väri valkoinen

-Pääsiäissalaisuuden vieton jälkeen kirkko pitää arvokkaimpana Herran syntymän ja hänen ensimmäisten ilmestymistensä viettoa jouluaikana

Herran syntymä - joulu 25.12.

P. Stefanos, ensimmäinen marttyyri,  26.12.

-P. Stefanos kuoli rukoillen teloittajiensa puolesta. Tämän marttyyrin kuolemassa nähdään yhteys Kristukseen, joka antoi jopa henkensä täydellisenä lahjana.

Betlehemin viattomat lapset, marttyyrit,  28.12.

-Kirkko viettää Betlehemin lähistöllä kuolleiden lasten muistoa, jotka Herodes surmautti etsiessään Jeesusta.

Pyhä perhe: Jeesus, Maria ja Joosef, 30.12. (tai joulun jälkeinen sunnuntai)

Pyhän Jumalansynnyttäjän Marian juhlapyhä,  1.1.

-Jeesus tuli maailmaan Marian uskon kautta, kun Maria sai kuulla jumalallisen ilmoituksen ja hänestä tuli täydellisesti Herran palvelijatar. Myös me, Marian kanssa, haluamme säilyttää sydämissämme Jeesuksen elämän tapahtumat.

-Tämän jouluoktaavin viimeisen päivän juhlan yhteydessä muistetaan sitä päivää, jolloin Vapahtaja sai nimen Jeesus.

1. Joulupäivä

- liturginen väri valkoinen

2. Joulupäivä eli Tapaninpäivä

- liturginen väri punainen

Viattomien lasten päivä 28.12.

- kuningas Herodeksen vainoissa surmattujen lasten muistopäivä

Uudenvuodenpäivä

- päivän aihe Jeesus-nimi

- Kirkon opetuksessa juhlaa kutsutaan "kaikkien juhlien äidiksi".
    Matteus 2:1 - 12.

Jumalansynnyttäjän juhla 26.12.
   Matteus 2:1

Nikomedian 20 000 marttyyria 28.12.
- Viattomien lasten päivä,
     Markus 11:27-33

Herran ympärileikkaus 1.1.

- Pyhän Basileios Suuren muistopäivä. Vanhan testamentin mukainen ympärileikkaus ja nimenanto suoritettiin kahdeksantena päivänä syntymän jälkeen.
   Luukas 2:20-21, 40-52.

(tai 2.1. ja  8 .1. välisenä sunnuntaina)

Loppiainen

- itämaan tietäjien vuoksi päivä on nykyisin omistettu lähetystyölle

Herran kaste, (loppiaisen jälkeinen sunnuntai)

Kirkkovuoden aika

• liturginen väri vihreä
• Kirkkovuoden ajalla (33 tai 34 viikkoa vuodessa) ei ole omaa erityistä korostusta, vaan silloin vietetään Kristuksen salaisuutta koko sen täyteydessään, varsinkin sunnuntaisin.

Kirkkovuoden sunnuntait 1...n

Herran temppeliintuominen - kynttilänpäivä,  2.2.

-Juhlaa vietettiin ensin idän kirkossa "kohtaamisena". 500-luvulla se huomioitiin lännessä: Roomassa se oli katumusluonteinen ja Galliassa (Ranskassa) sitä vietettiin juhlallisilla kynttilän siunauksilla ja kulkueilla, mikä yleisesti tunnetaan "kynttilämessuna". Herran temppeliintuominen jatkaa joulun viettoa, ja Marian uhrilahjan ja Simeonin ennustuksen johdosta tapahtumat suuntaavat ajatukset kohti pääsiäistä.

Marianpäivä

Herran temppeliintuominen 2.2.

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys 25.3.

- Juhlan pyhä muisto on arkkienkeli Gabrielin ilmestyminen Neitsyt Marialle ja ilmoitus siitä, että hänet on valittu kantamaan ja synnyttämään Jumalan Pojan. Juhla on vanhin Neitsyt Marian muistolle omistettu juhla, tunnettu jo 400-luvulla.
   Luukas 1:24 - 38.

Paastonaika

-liturginen väri violetti

-Paastonajan tarkoituksena on valmistaa pääsiäisen viettoon. Paastonajan liturgia valmistaa, toisaalta katekumeeneja johdattamalla heitä kristillisen initiaation eri asteiden kautta ja toisaalta uskovia kasteen muistamisen ja katumuksenteon kautta, virittäytymään pääsiäisen salaisuuden viettoon.

Tuhkakeskiviikko

-Tuhkakeskiviikko on paasto- ja abstinenssipäivä, ja silloin kirkoissa jaetaan katuville tuhkaristit.

Paaston 1., 2. jne sunnuntait

Herran syntymän ilmoittaminen  25.3.

-Tämä juhlan aihe on siitä hetkestä, kun enkeli Gabriel kertoi Marialle, että tästä tulee Jumalan lapsen äiti. Maria, myös Jumalan tytär, antoi vastauksen "fiat" (tapahtukoon), jolloin hän alkoi odottaa Vapahtajaa Pyhän Hengen voimasta.

Paastonaika

1. Ortodoksisuuden sunnuntai
2. Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai
3. Ristinkumartamisen sunnuntai
4. Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai
5. Pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai

-Tämän viikon päämääränä on muistella Kristuksen kärsimistä alkaen hänen messiaanisesta tulostaan Jerusalemiin.

Herran kärsimisen palmusunnuntai,

liturginen väri punainen

Kiirastorstai

liturginen väri valkoinen

Pitkäperjantai

liturginen väri punainen, paasto- ja abstinenssipäivä

Pyhä lauantai

Tänä lauantaipäivänä ei vietetä messua, vaan kirkko odottaa Herran haudalla mietiskellen hänen kärsimistään ja kuolemaansa. Alttari on paljaana. Pyhän pääsiäisyön vigilian jälkeen, jota on vietetty ylösnousemuksen odotuksessa, alkaa pääsiäisen vietto. Sitä vietetään ilon ja riemun tulviessa tulevat 50 päivää.

Pääsiäissunnuntai

Pääsiäismaanantai

Pääsiäisaika

-liturginen väri valkoinen

Pääsiäisen 1.-7. sunnuntait

- ihmiset levittivät palmun lehviä Jeesuksen ratsun eteen

Hiljainen viikko

- kärsimyshistoria on jaettu kuuteen ahtiin eli lukuun

Kiirastorstai

- Jeesus palveli opetuslapsia ehtoollispöydässä

Pitkäperjantai

Pääsiäisaika

Pääsiäinen

- ihmiset ovat päässeet synnin ja kuoleman orjuudesta

1. pääsiäispäivä

- liturginen väri valkoinen eli ilon kiitoksen ja puhtauden väri

2. pääsiäispäivä

- Jeesus ilmestyy läheisilleen

Suuri viikko

Suuri maanantai
- Jeesus puhuu kärsimyksistään ja kuolemastaan

Suuri tiistai
- Kristuksen toisen tulemisen odotus

Suuri keskiviikko
- syntinen nainen voitelee Jeesuksen jalat, Juudas Iskariot kavaltaa opettajansa ja suuri neuvosto päättää surmata Jeesuksen

Suuri torstai
- Herran Ehtoollisen asettaminen

Suuri perjantai
- Vapahtajan pelastavainen kärsimys, Hänen ristiinnaulitsemisensa, kuolemansa, ristiltäotto ja hautaaminen

Suuri lauantai
- Kristus laskeutuu Tuonelaan ja vapauttaa siellä olevat

Herran Pääsiäinen
- Kristuksen ylösnouseminen

Pääsiäistä seuraa kirkas eli pääsiäisviikko. Pääsiäiskautta kestää neljäkymmentä päivää eli kuusi ja puoli viikkoa pääsiäisestä Kristuksen taivaaseenastumisen juhlaan asti. Kaikki jumalanpalvelukset alkavat tällöin pääsiäistroparilla: "Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, ja haudoissa oleville elämän antoi".

(kuudennen pääsiäisajan sunnuntain jälkeinen torstai, tai seitsemäs pääsiäisajan sunnuntai)

Helluntaisunnuntai

-Pyhän Hengen vuodattaminen

Kirkkovuoden aika

-liturginen väri vihreä

Kirkkovuoden sunnuntait

-Sunnuntait jatkuvat kuten ennen paaston alkua.

Pyhä Kolminaisuus  (helluntain jälkeinen sunnuntai)

Kristuksen pyhän ruumiin ja veren juhla (pyhän Kolminaisuuden jälkeinen sunnuntai)

- Kristuksen taivaaseenastumisen päivä

Helluntai

- liturginen väri punainen, joka on Pyhän Hengen, tulen ja marttyyrien väri

Herran taivaaseenastumisen juhla (helatorstai)

Tätä vietetään 40 päivää pääsiäisestä. Juhlan aattopäivä on pääsiäisen juhlakauden päätös.

Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen juhla (helluntai)

Pyhän Kolminaisuuden juhlaa vietetään historiallisen vanhan perinteen mukaan 50 päivänä pääsiäisestä. Juhlan ominaispiirre on, että silloin toimitetaan erityinen ehtoopalvelus polvistumisrukouksineen. Helluntain jälkeisenä Pyhän Hengen päivänä päättyy pääsiäisestä alkanut 50 päivän juhlajakso, kukkaistriodion.

Kesäkuulle usein asettuu helluntain jälkeisestä sunnuntaista alkava niinkutsuttu apostolien paasto, joka kestää 29.6. saakka.

-Johannes syntyi 6 kk ennen Jeesusta ja oli Sakariaan ja Elisabetin, Marian serkun, lapsi. Hän oli viimeinen suurista profeetoista. Vapahtajan edelläkävijänä hänen tehtävänsä oli valmistaa juutalaiset Kristuksen tulemiseen.Jeesuksen pyhä sydän  (3. helluntain jälkeinen perjantai)

- liturginen väri valkoinen

Johannes Kastajan syntymäjuhla pysyvästi 24.6.

Herran kirkastuminen  6.8.

-Kirkastuminen ennustaa Herran kunniaa Jumalana, ja hänen taivaaseen astumistaan. Se ennakoi taivaan kunniaa, missä me saamme nähdä Jumalan kasvoista kasvoihin. Armon välityksellä me jo jaamme jumalallisen lupauksen ikuisesta elämästä.

...

Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen 6.8.

Neitsyt Marian kuolonuneennukkumisen muistopäivä (Uspenie) 15.8.

- Päättää kaksiviikkoisen paaston. Tämä on esimerkiksi Helsingin Uspenskin katedraalin praasniekkapäivä. Praasniekka tarkoittaa kirkon vuosittaista nimipäiväjuhlaa.

Pyhän ristin ylentäminen 14.9.

-Pyhän ristin yleinen kunnioittaminen alkoi jo 300-luvulla. Nykyään kirkko muistelee Kristuksen todellisen ristin pelastumista keisari Herakuleen voitettua persialaiset. Äitimme, kirkko, kunnioittaa laulaen pyhän ristin kunniaa, pelastuksemme välinettä. Seuratakseen Kristusta kristityn on otettava ristinsä ja oltava kuuliainen Kristukselle, joka oli kuuliainen kuolemaansa asti, jopa ristin kuo lemaan. Me samastumme Kristukseen, joka kuoli ristillä. Meistä tulee kanssalunastajia jakaessamme Kristuksen ristin.

Kirkkovuoden alku

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä 8.9.

Kunniallisen ja eläväksitekevän ristin ylentäminen 14.9.

- Juhlaa vietetään Herran ristin neljännellä vuosisadalla tapahtuneen löytämisen ja seitsemännellä vuosisadalla tapahtuneen persialaisilta palauttamisen muistoksi.
   Johannes 19:6 - 11, 13 - 20, 25 - 28,
      30 - 35.

-Mikael (Joka on Jumalan kaltainen) oli arkkienkeli, joka taisteli Saatanaa ja hänen kaikkia pahoja enkeleitään vastaan puolustaen kaikkia Jumalan ystäviä. Hän on koko ihmiskunnan suojelija ja muistuttaa meitä pahan todellisesta olemassa olosta ja paholaisen toiminnasta. Suojellakseen meitä paholaisen ansoilta on hyvä turvautua pyhään Mikaeliin.

- Gabriel (Jumalan voima) ilmoitti Sakariaalle Johannes Kastajan syntymästä ja Marialle Jeesuksen syntymästä. Hänen tervehdyksensä Neitsyelle "Terve, armoitettu" on yksi kaikkein tutuimpia ja useiten lausuttuja rukouksia kristittyjen keskuudessa.

-Rafael (Jumalan lääke) on arkkienkeli, joka piti huolta Tobiaasta hänen matkallaan. Jokaisella ihmisellä ollessaan pyhiinvaellusmatkalla läpi elämänsä on suojelusenkeli, jolla on samanlainen tehtävä kuin Rafaelilla.

- liturginen väri valkoinen

- Juhlan perustana on noin vuonna 900 Konstantinopolin Blahernan kirkossa tapahtunut Neitsyt Marian ilmestys, jossa Jumalansynnyttäjä levitti suojelevan vaatteen kansan ylle. Juhlan vietto levisi Venäjälle 1200-luvulla. Kreikan kirkossa vuodesta 1952 lähtien juhlaa on vietetty 28.10., joka on eräs Kreikan kansallisista juhlapäivista.
   Luukas 10:38 - 42, 11:27 - 28.

(30.10. ja 6.11. välinen lauantai)

-Tätä juhlaa viettäessään kirkko rukoilee kaikkien kiirastulessa puhdistumassa olevien puolesta, jotka odottavat hetkeä, jolloin he voivat liittyä pyhien joukkoon. Messun vietto, joka on uudistettu Golgatan uhri alttarilla, on aina ollut pääasiallinen tapa kirkossa, kun se täyttää suurta laupeuden käskyä kuolleita varten. Voimme lievittää heidän tuskaansa myös rukouksillamme, rukoushuokauksillamme ja katumuksellamme. Ei edes kuoleman jälkeen yhteytemme kanssamatkaajiimme ja veljiimme katkea.

Kaikkien pyhien juhla - pyhäinpäivä 1.11.

-Nykyään vietetään kaikkien tuntemattomien pyhien juhlaa, jotka ovat nyt taivaassa. Kirkko muistuttaa meille, että pyhyys on jokaisen saavutettavissa. Pyhien yhteyden avulla me kukin saamme apua saavuttaaksemme pyhyyden.

Kristus, kaikkeuden kuningas (Kirkkovuoden viimeinen sunnuntai)

Lisäksi kirkkovuoteen sisältyy useita juhlia ja muistopäiviä kuten Marian ja muiden pyhien juhla- ja muistopäivät.

- liturginen väri punainen

Tuomiosunnuntai

Karjalan pyhittäjäisien ja valistajien yhteinen juhla - pyhäin-päivä

- 31.10. ja 6.11. välinen lauantai

...

- Jumalalla antamansa lupauksen mukaan Joakim ja Anna toivat kolmevuotiaan Marian Jerusalemin temppeliin opetettavaksi ja palvelemaan käytännön tehtävissä.
   Luukas 10: 38 - 42, 11:27 - 28.

JOHDANTO KATOLISEEN KIRKKOVUOTEEN

Määrättyinä päivinä vuoden aikana kirkko muistelee Kristuksen pelastustyötä. Vuoden aikana se esittää Kristuksen koko salaisuuden, hänen ihmiseksi tulemisestaan helluntaihin ja hänen tulemiseensa asti. Vanhaa käytäntöä seuraten kirkko toteuttaa kristittyjen kasvatuksen liturgisen vuoden eri aikoina hengellisen ja ruumiillisen kilvoituksen, opetuksen, rukouksen, katumustöiden ja laupeuden harjoittamisen avulla.

Jokaisen viikon ensimmäisenä päivänä, jota sanotaan Herran päiväksi eli sunnuntaiksi, kirkko viettää pääsiäisen salaisuutta apostolien tradition pohjalta, joka saa alkunsa Kristuksen ylösnousemuksen päivästä.

Suurimpien juhlapyhien, pääsiäisen ja joulun, vietto kestää kahdeksan päivää (oktaavi).

Kirkko kunnioitta erityisellä rakkaudella myös autuasta Jumalansynnyttäjää Mariaa ja kehottaa lisäksi uskovia viettämään marttyyrien ja pyhien muistopäivää.

Lähde: Katolinen näkökulma no 2, Liturgia, Helsinki 1995
Laati: Kari Harmoinen

SUOMEN EV.LUT. KIRKON KIRKKOVUODESTA TARKAT TIEDOT

JOHDANTO ORTODOKSISEEN KIRKKOVUOTEEN

Teksti: Korjatun tekstin lähetti arkkipiispa Johanneksen sihteeri ylidiakoni Kimmo Kallinen.

KATOLISEN KIRKON KIRKKOVUODEN NIMET ERI KIELILLÄ

Suomi, Svenska, Latino, English, Deutsch, Italiano, Français

Adventti, Adventus, Advent, Advent, Advent, Avvento, Avent

Autuaan neitsyt Marian perisynnitön sikiäminen, Jungfru Marias utgårelse och fullkomliga renhet, In Conceptione immaculata B. Mariae virginis, Immaculate conception, Hochfest der ohne Erbsynde empfangenen Jungfrau und Gottesmutter Maria, Immacolata concezione, Immaculée Conception 8.12.

Joulunaika, Jultid, Tempus Nativitatis, Christmas season, Weihnachtszeit, Tempo di Natale, Temps de la Nativité

Herran syntymä - joulu, Juldagen, In Nativitate Domini, Christmas, Hochfest der Geburt des Herrn, Weihnachten, Natività del Signore, Nativité du Seigneur 25.12.

P. Stefanos, ensimmäinen marttyyri, Annan dag Jul - S. Stefan, S. Stephani protomartyris, Stephen, first martyr, Hl. Stephanus, erster Märtyrer, S. Stefano, Saint Etienne premier martyr 26.12.

Betlehemin viattomat lapset, marttyyrit, De oskyldiga barnen i Betlehem, martyrer, SS. Innocentium martyrum, Holy innocents, martyrs, Die hl. unschuldigen Kinder, Ss. Innocenti, Saints Innocents 28.12.

Pyhä perhe: Jeesus, Maria ja Joosef, Den heliga familjen, S. Familiae Iesu, Mariae et Ioseph, Holy family, Fest der hl. Familie, Sakra famiglia, Sainte Famille 30.12. (tai joulun jälkeinen sunnuntai)

Pyhän Jumalansynnyttäjän Marian juhlapyhä, Maria - Gods moder, S. dei Genetricis Mariae, Solemnity of Mary, Mother of God, Fest der Gottesmutter Maria, Maria Madre di Dio, Marie Mère de Dieu 1.1.

Herran ilmestyminen - loppiainen, Epifania - Herrens uppenbarelse, In Epiphania Domini, Epiphany, Hochfest der Erscheinung des Herrn, Epiphanie, Epifania del Signore, Epiphanie du Seigneur 6.1. (tai 2.1. JA 8 .1. välisenä sunnuntaina)

Herran kaste, Herrens dop, In Baptismate Domini, Baptism of the Lord, Fest der Taufe des Herrn, Battesimo del Signore, Baptême du Seigneur (loppiaisen jälkeinen sunnuntai)

Kirkkovuoden aika, Tempus per Annum

Herran temppeliintuominen - kynttilänpäivä, Kyndelsmässodagen - Herrens frambärande i templet, In Praesentatione Domini, Presentation of the Lord, Darstellung des Herrn, Presentazione del Signore, Présentation du Seigneur au Temple 2.2.

Paastonaika, Fastetid, Tempus Quadragesimae, Lenten season, Fastenzeit, Tempo di Quaresima, Carême

Tuhkakeskiviikko, Askonsdag, Cinerum, Ash Wednesday, Aschermittwoch, Le Sacre Ceneri, Mercredi des Cendres

Herran syntymän ilmoittaminen, Jungfru Marie bebådelsedag - Herrens bebådelse, In Annuntiatione Domini, Annunciation, Die Verkyndigung des Herrn, Annunciazione del Signore, Annonciation 25.3.

Pyhä viikko, Stilla veckan, Hebdomada Sancta, Holy week, Karwoche, La settimana santa, Semaine Sainte

-Herran kärsimisen palmusunnuntai, Palmsöndagen, Dominica in Palmis de passione Domini, Passion Sunday (Palm Sunday), Palmsonntag, Domenica delle Palme, Dimanche des Rameaux et de la Passion

-Kiirastorstai, Skärtortsdagen, In cena Domini, Holy Thursday, Gryndonnerstag, Giovedi Santo, Jeudi Saint

-Pitkäperjantai, Långfredagen - Herrens lidande och död, In passione Domini, Good Friday, Karfreitag, Venerdi Santo, vendredi Saint

-Pyhä lauantai, Påskafton, Sabbato sancto, Holy Saturday, Karsamstag, Sabato Santo, Samedi Saint

-Pääsiäissunnuntai, Påskdagen - Kristi uppståndelse, Dominica paschae in resurrectione Domini, Easter Sunday, Ostersonntag, Pasqua di Risurrezione, Dimanche de Pâques

-Pääsiäismaanantai, Annandag påsk, Easter Monday, Ostermontag, Lunedi dell'Angelo, Lundi de Pâques

Pääsiäisaika, Påsktid, Tempus Paschale, Easter season, Osterzeit, Tempo di Pasqua, Temps Pascal

Herran taivaaseen astuminen - helatorstai, Kristi himmelsfärds dag, In Ascensione Domini, Ascension, Christi Himmelfahrt, Ascensione del Signore, Ascention du Seigneur (kuudennen pääsiäisajan sunnuntain jälkeinen torstai, tai seitsemäs pääsiäisajan sunnuntai)

Helluntaisunnuntai, Pingstdagen, Dominica Pentecostes, Pentecost, Pfingsten, Pentecoste, Pentecôte

Pyhä Kolminaisuus, Heliga trefaldighets dag, SS. Trinitatis, Trinity Sunday, Dreifaltigkeitssonntag, Ss. Trinità, Sainte Trinité (helluntain jälkeinen sunnuntai)

Kristuksen pyhän ruumiin ja veren juhla, Kristi kropps och blods högtid, SS. Corporis et Sanguinis Christi, The body and blood of Christ, Hochfest des Leibes und Blutes Christi, Corpus Domini, Saint Sacrement (pyhän Kolminaisuuden jälkeinen sunnuntai)

Pyhän Johannes Kastajan syntymä, Johannes döparens födelse, In Nativitate S. Ioannis Baptistae, Birth of John the Baptist, Geburt des hl. Johannes des Täufers, Natività S. Giovanni Battista, Nativité de Saint Jean Baptiste 24.6 .

Jeesuksen pyhä sydän, Jesu hjärtas dag, SS. Cordis Iesu, Sacred heart, Hochfest vom heiligsten Herzen Jesu, S. Cuore di Gesù, Sacré Coeur de Jésus (3. helluntain jälkeinen perjantai)

Herran kirkastuminen, Kristi förklarings dag, In Transfiguratione Domini, Transfiguration, Fest der Verklärung des Herrn, Trasfigurazione del Signore, Transfiguration 6.8.

Pyhän ristin ylentäminen, Det heliga korsets upphöjelse, In Exaltatione S. Crucis, Triumph of the cross, Fest der Kreuzerhöhung, Esaltazione S. Croce, Exaltation de la Sainte Croix 14.9.

Pyhät arkkienkelit Mikael, Gabriel ja Rafael, Michael, S. Mikael, S. Gabriel och S. Rafael, ärkeänglarna, SS. Michaelis, Gabrielis et Raphelis Archangelorum, Gabriel and Raphael, archangels, Fest der hl. Erzengel Michael, Gabriel und Rafael, Ss. Mich. Gabr. Raff. Fête des Archanges Michel, Gabriel et Raphaël 29.9.

Kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivä - vainajien päivä, Commemoratione omnium fidelium defunctorum, Alla själars dag, All souls, Allerseelen, Commemorazione Defunti, (30.10. ja 6.11. välinen lauantai)

Kaikkien pyhien juhla - pyhäinpäivä, Alla helgons dag, Omnium Sanctorum, All saints, Allerheiligen, Tutti i Santi, Toussaint 1.11.

Kristus, kaikkeuden kuningas, Kristus konungens dag, Domini nostri Iesu Christi Universum Regis, Our Lord Jesus Christ, Universal King, Christköningssonntag, Cristo Re, Christ Roi (Kirkkovuoden viimeinen sunnuntai)