Kristinuskon tulo Suomeen

 

Vuonna 1054 kristikunta jakautui idän ortodoksiseen ja lännen roomalaiskatoliseen kirkkoon. Jakautumisen takia alkoi kummankin kirkon välillä kilpailu oman vaikutusalueen laajentamisesta. Vaikka aatteet olivat jalot, olivat ristiretket pääasiassa sota- ja ryöstöretkiä uskonnon nimissä. Myös Itämeren kansat, monien muiden tavoin, joutuivat kummankin kirkon kilpailun kohteeksi. Näin ollen itämeren alueella asuvat saivat käännytystä sekä idästä eli Venäjältä, että lännestä, jossa käännytystä johdettiin Ruotsista.

Kristinuskolla Suomessa on jo pitkät perinteet, sillä ensimmäisiä vaikutteita alkoi levitä jo noin tuhat vuotta sitten. Ensimmäiset tarinat Jeesus Kristuksesta levisivät kauppiaiden mukana suomalaisten kuultavaksi. Kristinusko oli jo tällöin levinnyt Ruotsin ja Venäjän alueilla, joten Suomeen levisi vaikutteita molemmista suunnista.

Ennen kristinuskon tuloa suomalaiset uskoivat moniin pakanallisiin jumaliin ja haltioihin. Oli Tapiota, Ahtia ja jopa riihitonttuja. Eri alueilla jumalat olivat erilaisia, joten täysin yhtenäisestä suomalaisesta uskonnosta ei voida puhua. Luonto oli luonnollisesti tärkeä osa suomalaisia uskomuksia.

Muinaiset pakanalliset suomalaiset uskoivat myös elämän jatkuvan kuoleman jälkeen, joten hautoihin laitettiin erilaisia esineitä ja säännöllisesti vietiin myös ruokaa vainajille. Tämän vuoksi voimme arkeologisesti ajoittaa kristinuskon saapumisen Suomeen, sillä hautojen esineistö muuttui.

1000- luvun alkaessa hautoihin alkoi ilmestymään kristinuskosta kertovia esineitä, esimerkiksi ristejä.



Kristinuskon juurtuminen oli pitkä prosessi


Kristinusko eli pitkään perinteisen suomalaisen uskonnon kanssa. Jeesusta pidettiin alussa vain yhtenä jumalana muiden joukossa. Moniin jumaliin oli totuttu, joten ajatus vain yhdestä jumalasta ei sopinut suomalaisen ajatusmaailmaan.

Euroopassa oli jo totuttu, että pakanauskontoja ei pystytty kokonaan kitkemään pois. Erilaiset uskonnolliset perinteet vähitellen sulautuivat osaksi kristinuskoa. Vasta 1600-luvulla luterilainen ortodoksisuus erotti osan vanhoista uskomuksista kristinuskosta, mutta kansanuskon aineksia on kuitenkin jäänyt meidän päiviimme saakka.

Suomalaiset ottivat kristinuskon vastaan hyvin rauhanomaisesti pitkän ajan kuluessa toisin kuin Baltian maiden asukkaat. Baltiassa käytiin paljon sotia saksalaisten yrittäessä juurruttaa kristinuskoa miekkojen avulla ja paikallisten taistellessa vastaan. Mitkään suomalaisten varhaisvaiheista kertovat dokumentit eivät todista kristillistämisen erityisestä vaikeudesta maassamme.



Ensimmäinen ristiretki


Ensimmäinen ristiretki Suomeen toteutettiin vuonna 1155. Toteuttajana oli itse Ruotsin silloinen kuningas ja hänen mukanaan Suomen piispaksi nimitetty englantilaissyntyinen piispa Henrik. Koska suomalaisilla oli ollut kanssakäymistä kristittyjen kanssa jo aiemmin, ei suurempia taisteluita käyty heidän kanssaan nytkään.

Kun kuningas palasi Ruotsiin, jäi Piispa Henrik Suomeen täyttämään tehtäväänsä järjestelemällä Suomen kirkollisia oloja. Hänen työnsä päättyi kuitenkin ennen aikojaan.

Legendan mukaan Lalli-niminen talonpoika surmasi piispa Henrikin kirveellään Köyliön järven jäällä ja palasi myöhemmin kotiinsa piispan hiippa päässään. Kun hän yritti riisua sitä, irtosivat hiukset sekä päänahka sen mukana. Loppuikänsä Lalli eli hiirten vainoamana ja hukkui lopulta järveen. Tarinan alussa kerrotaan piispan pyytäneen ruokatarpeita Lallin kartanosta. Lallin emäntä Kerttu ei liiemmin pitänyt matkamiehistä. Piispa Henrik seurueineen sai tarvitsemansa tarvikkeet maksamalla niistä asianmukaisesti. Lallin tultua kotiin Kerttu kertoi matkamiesten ottaneen tarvitsemansa ruokatarpeet ilmaiseksi. Kuulemastaan suuttuneena Lalli lähti piispan perään ja siis lopulta surmaamaan piispan.



Toinen ristiretki


Toinen ristiretki tehtiin Hämeeseen ruotsalaisten toimesta noin vuonna 1238-39 tai 1248-49 ja sitä luultavasti johti ruotsalainen mahtimies Birger-jaarli, joka tuli sotajoukkoineen Suomeen 1200-luvun puolivälissä ja eteni Hämeeseen asti. Hän taltutti kapinoivat hämäläiset ja aloitti puolustuslinnan rakentamisen Hämeeseen. Ristiretken seurauksena läntinen Suomi liitettiin lopullisesti Ruotsin valtakuntaan.



Kolmas ristiretki


Kolmas ristiretki Suomeen vuonna 1293 suuntautui Karjalaan. Marski Torkkeli Knuutinpojan johdolla ruotsalaiset valtasivat alueen ja perustivat sitä suojatakseen Viipurin linnan.



Ristiretkien jälkeen


Karjalan ristiretken jälkeen sotatila Ruotsin ja Novgorodin välillä jatkui, novgorodilaiset hyökkäsivät Turkuun vuonna 1318 ja polttivat sen maan tasalle. Jatkuvat hävitysretket alkoivat kuitenkin käydä molempien voimille, ja vuonna 1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauhansopimus. Pähkinäsaaren rauhaan päättyi Suomen ristiretkikausi. Novgorod tunnusti Ruotsin valta-aseman Länsi-Karjalassa, mutta Novgorodille jäivät Laatokan ympärillä olevat alueet. Rauhassa sovitun rajan itäpuolelle jäi ortodoksinen ja länsipuolelle katolinen usko. Suomen ristiretkien aika päättyi Pähkinäsaaren rauhaan.

Suomelle ristiretket merkitsivät lopullista sitoutumista läntiseen kirkkoon ja sen sivistykseen. Suomen hallinnolliseksi keskukseksi tuli Turku ja sen tuomiokirkosta tuli maan kansallispyhäkkö. Ristiretkien seurauksena Ruotsi liitti Suomen yhteyteensä ja samalla osaksi läntistä eli katolista kirkkoa.



Kristinuskon saapumisen seurauksia


  • Suomi tuli osaksi läntistä eikä itäistä kulttuuripiiriä
  • Kristillinen kalenteri muutti suomalaisten arkipäivää ja toi mukanaan yleisiä kristillisiä juhlapäiviä kuten joulun ja pääsiäisen tärkeäksi osaksi suomalaisten elämää. Sunnuntaista tuli virallinen lepopäivä.
  • Suomalaisten etunimissä alkoi esiintyä selvää muutosta. Esim. nimet Kaukovalta, Saarijoutsi tai Toivikki väistyivät käytöstä. Tilalle vakiintui vierasmaalaisista pyhimysnimistä tehdyt suomalaiset muunnelmat kuten Antti (Andreas) ja Paavo (Paavali).
  • Kristinuskon mukana Suomeen tuli paljon tietoa muista kulttuureista.
    • Esimerkiksi eläimet, kuten leijona ja kirahvi, kasvit, kuten ruusu ja palmu, mausteet, kuten pippuri ja inkivääri, olivat aiemmin olleet suomalaisille vieraita.
  • Luku- ja kirjoitustaito tuli kristinuskon myötä Suomeen
  • Paljon uusia sanoja suomenkieleen
  • Kirkkoja alettiin rakentaa Suomeen

 


Teksti: Mika H.
Nettisivun teko: Timo Muola

 

TAKAISIN USKONTO SUOMESSA -SIVULLE

TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TAKAISIN USKONTO SUOMESSA -SIVULLE

TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE