Raamatun luomiskertomuksen suhde tieteeseenRaamatun luomisusko ja tieteellisen maailmankatsomuksen välillä ei tarvitse olla ristiriitaa. Kummallakin on omat, toisiaan täydentävät tehtävänsä. Tieteellinen luonnontutkimus onkin syntynyt ja kehittynyt nimenomaan maagisesta ajattelusta vapautuneen kristillisen uskon piirissä. Kun Raamatun luomisusko on tehnyt kaikki luonnon jumaluudet, henget ja voimat tarpeettomiksi ja ainoaksi selitysperusteeksi on jäänyt Jumalan hyvä tahto ja kaikkivalta, on tutkimus voinut edetä rajoituksitta. Nykykäsitys maailmankaikkeuden synnystä on se, että se syntyi noin 20 miljardia vuotta sitten. Tällöin avaruudessa kellunut mittaamaton materiamuodostelma räjähti. Sen sirpaleista syntyivät planeetat, auringot, galaksit ja kaikki muu, jotka kiitävät tasaista vauhtia joka suuntaan. Kosmologia ja tähtitiede tutkivat miten maailmankaikkeus on syntynyt, ja siten pyrkii tyydyttämään ihmisjärjen vaatimuksia. Uskonnollinen tulkinta taas tyydyttää ihmisen tarvetta ymmärtää olemisen salaisuus, sen perimmäinen tarkoitus ja mieli. Vaikka uskonnon ja tieteen reviirit poikkeavatkin toisistaan ei niitä tule pitää erillään. Uskonto ja tiede voidaan yhdistää sillä ajatuksella, että Jumala oli alkuräjähdyksen alullepanija, kuten myös kreationismi olettaa. Maailmankaikkeuden syntyhän ei voi olla pelkkää sattumaa. Todennäköisyys nykyisenlaisen avaruuden muodostumiseen on hyvin pieni. Sillä jos maailmankaikkeuden massa olisi ollut suurempi kuin nykyinen, universumi olisi jo miljardeja vuosia sitten painunut kasaan. Jos taas massa olisi ollut pienempi, aine olisi sinkoutunut avaruuteen niin nopeasti, ettei tähtiä olisi koskaan muodostunut. Kaikessa näkyy olevan takana selvä suunnitelmallisuus, joka on vaikea selittää ilman Jumalaa. Darwinismin perusajatus on yksinkertainen ja selkeä. Elämä maapallolla on kehittynyt alkeellisista kantalajeista monimutkaisempia lajeja kohti. Kehitystä on ohjannut luonnonvalinta, joka pyrkii yhä kestävämpiin ja voimakkaampiin yksilöihin. Lajit kehittyvät ja muuttuvat, eikä tämän muutoksen tarvitse perustua lajin ulkopuoliseen selitykseen. Tästä syntyi kristillisissä kirkoissa vakava aatteellinen kriisi. Jääkö Jumalan luomistyölle enää mitään tehtävää, jos evoluutio selittää kaiken....
Darwinin teoria ei ole aukoton, mutta se on nykyisistä teorioista luotettavin ja uskottavin. Tämänhetkisen tiedon mukaan se selittää parhaiten elämän synnyn ja kehityksen maapallolla. Darwinismin ajatus ei välttämättä ole ristiriiidassa Raamatun luomiskertomuksen kanssa. Raamatussa asioiden luomisjärjestys vastaa yllättävän tarkasti nykybiologiaa. Sillä myös Raamatun (1.Moos.1-2) mukaan luominen maapallolla alkoi kaikkein pienimmistä eliöistä ja kaikki sai alkunsa vedestä, kuten myös nykytiede olettaa. Kreationismi on tieteellisesti perusteltu luomisusko, joka vastustaa mm. Darwinin kehitysoppia. Se vetoaa moderniin fysiikkaan, jossa suhteellisuus- ja kvanttiteorioiden vaikutus on aihettanut luopumusta mekaanisesta maailmankuvasta. Mikromaailman tapahtumiin liittyy aina "käsittämätön tekijä", jota ei voida ennakoida luonnonlakien perusteella. Kreationistit ovat tehneet pitkälle menevän johtopäätöksen: Luoja puuttuu jatkuvasti aineelliseen tapahtumiseen tekemällä juuri ne valinnat, jotka kvanttiteoriassa jäävät aukoiksi. Tekijät: Pauli, Marika, Janne
TAKAISIN DOGMATIIKKA ELI USKONOPPI -SIVULLE
|