Monikasvoinen
Jeesus
Hippi-Jeesus
Hipit olivat huoletonta "kukkaiskansaa". Myös Jeesus korosti, että ei tarvitse
huolehtia - Taivaallinen Isä pitää huolen:
"Sen tähden minä sanon teille:
älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte
tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte.
Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?
Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä
kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.
Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut!
Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?
Mitä te vaatetuksesta huolehditte!
Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää.
Minä sanon teille: edes [kuningas] Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin
mikä tahansa niistä.
Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin,
niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!
Älkää siis murehtiko: 'Mitä me nyt syömme?' tai 'Mitä me juomme?' tai
'Mistä me saamme vaatteet?'
Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä,
että te tarvitsette kaikkea tätä.
Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan,
niin teille annetaan kaikki tämäkin.
Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen.
Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet."
(Matt 6:25-34)
Lasten auttaja
Monet ajattelevat ja sanovat: "Tämä on tärkeä asia, eikä mikään lasten asia.
Menkääpä lapset pois". Katsokaapa, miten Jeesus suhtautui lapsiin:
"Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin.
Opetuslapset moittivat tuojia,
mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille:
`Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä.
Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.
Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.´
Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä."
(Mark. 10:13-16)
Raivostunut
Jeesuksen suuttumisista ei kauhean paljon kerrota Uudessa testamentissa.
Eräs asia sai hänet raivostumaan:
"Jeesus meni temppeliin ja ajoi kaikki myyjät ja ostajat sieltä ulos.
Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat
ja sanoi heille:
´On kirjoitettu:
'Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.'
Mutta te teette siitä rosvojen luolan.´"
(Matt. 21:12-13)
Armahtaja
Tilanne oli irvokas. Nainen tuotiin Jeesuksen eteen avionrikkojana.
"Hänet tavattiin itse teossa" sanoivat tuojat. Mutta yksinkö hän aviota rikkoi?
Missä oli mies, avionrikkojakumppani?
Jeesus asetettiin hankalaan tilanteeseen. Toisaalta Jeesus oli puhunut, että Vanhan
testamentin laki on yhä pätevä
(Vanhan testamentin laki määräsi
aviorikoksesta kuolemanrangaistuksen kivittämällä) .
Toisaalta Jeesus oli tullut kuuluisaksi rakkaudellisesta
ja armahtavasta suhtautumisestaan.
Miten Jeesus ratkaisee ongelman? Katsokaapa:
"Kesken kaiken toivat lainopettajat ja fariseukset paikalle naisen,
joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta.
He asettivat hänet Jeesuksen eteen ja sanoivat:
"Opettaja, tämä nainen on avionrikkoja, hänet tavattiin itse teossa.
Mooses on laissa antanut meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä.
Mitä sinä sanot?"
He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle
ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä.
Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan.
Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi:
"Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven."
Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan.
Jeesuksen sanat kuultuaan he lähtivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmat ensimmäisinä.
Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen.
Jeesus kohotti päänsä ja kysyi:
"Nainen, missä ne kaikki ovat? Eikö kukaan tuominnut sinua?"
"Ei, herra", nainen vastasi.
Jeesus sanoi: "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä."
(Joh. 8:3-11)
Tässä on Uuden testamentin ainoa kohta, jossa Jeesuksen kerrotaan itse
kirjoittaneen. Ja silloinkin hän kirjoitti hiekkaan, eli ei jäänyt dokumenttia
jälkipolville.
Mitä Jeesus kirjoitti hiekkaan? Sitä emme tiedä varmasti, mutta on tuotu esille
sellainen vaihtoehto, että Jeesus olisi kirjoittanut paikallaolevien
kivittäjäintoilijoiden omia syntejä
("Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä,
heittäköön ensimmäisen kiven").
Heidän omatuntonsa olisi alkanut kolkuttaa ja
he olisivat lähteneet häpeissään pois.
Epätoivoinen
Jeesus todella kärsi ristillä. Tilanne ei ollut se, että hän olisi ollut siinä ylhäinen Jumalan
Poika ja vain näennäisesti ihminen, jolloin kärsimyskin olisi ollut näennäistä.
Ei, hän todella kärsi. Jeesus tunsi jopa niin, että Jumala oli hänet hylännyt - hän oli aivan yksin:
"Keskipäivällä, kuudennen tunnin aikaan, tuli pimeys koko maan ylle,
ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka.
Yhdeksännellä tunnilla Jeesus huusi kovalla äänellä:
"Elohi, Elohi, lema sabaktani?"
Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? ".
(Mark. 15:33-34)
Sorrettujen hyväksyjä
Samarialaiset olivat sekakansaa, jota juutalaiset yleensä halveksivat.
Jeesus keskusteli samarialaisen kanssa, ja vielä samarialaisen naisen kanssa
(naisten asema ei ollut tuolloin yhtä hyvä kuin nykyään):
"Eräs samarialainen nainen tuli noutamaan vettä,
ja Jeesus sanoi hänelle:
"Anna minun juoda astiastasi." ...
Samarialaisnainen sanoi: "Sinähän olet juutalainen, kuinka sinä pyydät
juotavaa samarialaiselta naiselta?"
Juutalaiset eivät näet ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa."
(Joh. 4:7-9)
Seuraavassa raamatunkohdassa Jeesus kohtaa naisen, joka oli tekstin antaman
vihjeen (" ... vietti syntistä
elämää") mukaan luultavasti ilotyttö, prostituoitu:
"Eräs fariseus kutsui Jeesuksen kotiinsa aterialle, ja hän meni sinne ja
asettui ruokapöytään.
Kaupungissa asui nainen, joka vietti syntistä elämää.
Kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen luona,
hän tuli sinne mukanaan alabasteripullo, jossa oli tuoksuöljyä.
Hän asettui Jeesuksen taakse tämän jalkojen luo ja itki.
Kun Jeesuksen jalat kastuivat hänen kyynelistään, hän kuivasi ne hiuksillaan,
suuteli niitä ja voiteli ne tuoksuöljyllä.
[Jeesus sanoi] ´... Hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon.
Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.´
Ja hän sanoi naiselle: ´Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi.´"
(Luuk. 7: n. 36-48)
Jeesuksen aikana jalkoja pidettiin ihmisen saastaisena osana.
Se, että nainen pesi Jeesuksen jalat, oli suuri nöyryyden osoitus.
Parantaja
Parantaminen oli opettamisen ja syntien anteeksi antamisen ohella Jeesuksen tärkeimpiä
tehtäviä. Ihmisten parantaminen ei ollut Jeesukselle mikään show-temppu. Uuden testamentin kuvaukset
Jeesuksen tekemistä parantamisista ovat hyvin karuja.
Parantamista tai siihen käytettyjä välineitä ei
kuvata ylenpalttisesti maalaillen. Parantuminen ja siihen johtava Jeesuksen sana todetaan yleensä hyvin
yksinkertaisesti.
Hyvä esimerkki tästä on seuraava kertomus 12-vuotiaan tytön parantamisesta:
"Silloin Jeesuksen eteen tuli Jairos, synagogan esimies.
Hän heittäytyi Jeesuksen jalkoihin ja pyysi häntä tulemaan kotiinsa.
Hänen ainoa lapsensa, noin kaksitoistavuotias tytär, oli kuolemaisillaan.
...
Hänen vielä puhuessaan tuotiin synagogan esimiehelle kotoa sana:
"Tyttäresi on kuollut. Älä enää vaivaa opettajaa."
Mutta kun Jeesus kuuli tämän, hän sanoi esimiehelle:
"Älä pelkää. Usko, niin hän pelastuu."
Perille saavuttuaan hän ei antanut kenenkään muun tulla mukanaan sisään kuin Pietarin,
Johanneksen ja Jaakobin sekä tytön isän ja äidin.
Kaikki itkivät ja valittivat tytön kuolemaa, mutta Jeesus sanoi:
"Älkää itkekö! Ei hän ole kuollut, hän nukkuu."
He nauroivat hänelle, koska tiesivät, että tyttö oli kuollut.
Mutta Jeesus otti tyttöä kädestä ja sanoi kuuluvalla äänellä:
"Tyttö, nouse!"
Silloin henki palasi tyttöön. Hän nousi heti jalkeille, ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää.
Tytön vanhemmat olivat hämmästyksestä suunniltaan.
Jeesus kielsi heitä kertomasta kenellekään, mitä oli tapahtunut."
(Luuk. 8:41-42, 49-56)
Nöyrä
Jeesuksen aikana jalkoja pidettiin ihmisen saastaisena osana. Se, että Jeesus
pesi opetuslastensa jalat, oli todella suuri nöyryyden osoitus.
Jeesuksen teko ei ollut nöyristelyä, vaan oman arvonsa tuntevan ihmisen
tekemä nöyrä teko lähimmäisten hyväksi.
"Pääsiäisjuhla oli jo tulossa...
He olivat kokoontuneet aterialle...
[Jeesus] nousi aterialta, riisui viittansa ja kietoi vyötäisilleen pellavaliinan.
Sitten hän kaatoi vettä pesuastiaan, rupesi pesemään opetuslasten jalkoja ja kuivasi
ne vyötäisillään olevalla liinalla...
Pestyään heidän jalkansa Jeesus puki viitan ylleen ja asettui taas aterialle.
Hän sanoi heille:
... Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne,
olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat.
Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille.
Totisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi eikä lähettiläs
lähettäjäänsä suurempi."
(Joh. 13: n. 1-17)
Adventtikirkossa noudatetaan yhä konkreettisesti tätä jalkojen pesun tapaa pääsiäisen
aikaan. Ev.lut. kirkossa tällainen seremoniallinen nöyryyden osoitus on esim. se, että
kun messukulkue saapuu kirkkoon, on "arvokkain" (esim. piispa)
viimeisenä.
Humoristi
Joissain Jeesuksen puheissa välähtää huumori. On sanottu, että parhaimmillaan
huumori ja "aamori" ( amor = rakkaus ) ovat lähellä toisiaan.
Näin on varmasti myös Jeesuksen huumorin tapauksessa. Katsokaapa:
"[Jeesus sanoi]: "Lapseni, Jumalan valtakuntaan on todella vaikea päästä.
Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
Opetuslapset olivat yhä enemmän ihmeissään ja kyselivät toisiltaan:
"Kuka sitten voi pelastua?"
Jeesus katsoi heihin ja sanoi:
"Ihmiselle se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle. Jumalalle on
kaikki mahdollista."
(Mark. 10:24-27)
Kameli tunkemassa itseään neulansilmän läpi!? Ajatus nostaa heti suupieliä
ylöspäin.
Tälle raamatunkohdalle on yritetty löytää myös muita tulkintoja. Jotkut ovat olleet
sitä mieltä, että Jerusalemissa olisi ollut portti nimeltään "Neulansilmä",
josta kuljettaessa kamelien tuli polvistua mahtuakseen siitä läpi.
Joidenkin mielestä kysymys voi olla kirjoitusvirheestä:
"kamelos" (kameli) olisi korvattava sanalla "kamilos" (köysi).
Kyseinen raamatunkohta on kuitenkin tulkittava kirjaimellisesti.
Tämän huomaa jo siitä, että opetuslapset hätkähtävät niin paljon kuulleessaan
nämä Jeesuksen sanat.
Seuraava Jeesuksen opetus on mainio esimerkki erittäin humoristisesta liioittelusta:
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.
Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan,
ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan.
Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi?
Kuinka voit sanoa veljellesi:
'Annapa kun otan roskan silmästäsi', kun omassa silmässäsi on hirsi?
Sinä tekopyhä!
Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan
veljesi silmästä."
(Matt. 7:1-5)
( "... omassa silmässäsi on
hirsi" ) ! Todella hauska yksityiskohta. Hirsi törröttämässä
ihmisen silmästä!
Lähi-Idässä arvostettiin suuresti sitä, että puhujat käyttivät eläviä ja humoristisiakin
esimerkkejä ja vertauksia elävöittämään puheitaan.
|