UE 4 -opinto-
jakson
tiivistetyt asiat
uusi ops. 2019

          Mikael Agricola. Albert Edelfeltin piirros. Kuva: Wikipedia           Konfirmaatio. Kuva: Wikipedia


Opetussuunnitelma
Suomalaisten muinaisusko
Uskontolainsäädäntö, usk.vap. sekä yhdenvert.
Uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessa
      Uskontokritiikki
      Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa
Uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoina:
        Kristinuskon tulo Suomeen
        Katolinen keskiaika
        1500-luku - Uskonpuhdistus Suomessa
        1600-luku - Puhdasoppisuuden aika
        1700-luku - Hyödyn ajan kristillisyys
        1800-luku - Herätysliikkeiden vuosisata
        1900-luku - Itsenäisyyden ajan kirkko
        2000-luku - Moniarvoistuva Suomi
Suomen ev.lut. kirkko nykyään
Muut kristilliset kirkkokunnat Suomessa
Uskontodialogia ja ekumenia
Suomen uskontotilanne
Kuuluisat uskonnolliset rakennukset Suomessa
Muut maailmanuskonnot Suomessa
        Krishna-liike - Hare Krishna
Uskonnollisia liikkeitä Suomessa:
        Mormonikirkko (MAP-kirkko)
        Jehovan todistajat

Koealue - , uusi ops 2016


Ylioppilaskokeen uskonnon kysymykset




Opetussuunnitelma UE 4 - Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa


Keskeiset sisällöt

• Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio

• uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa lainsäädännössä, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset

• uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa, uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina sekä uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa huomioiden uskonnon rooli etnisten ja kielellisten vähemmistöjen elämässä Suomessa

• muinaissuomalaiset uskontoperinteet ja niiden merkitys suomalaisessa kulttuuriperinnössä sekä kristinusko yhteiskunnan ja kulttuurin muokkaajana Suomessa eri aikoina

• uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri nykypäivän Suomessa

• uskontojen ja katsomusten välinen dialogi nykypäivän Suomessa

Osana moduulia voidaan toteuttaa vapaaehtoistyöhön liittyvä projekti tai perehtyä jonkin uskonnollisen yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan

LÄHDE:
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (pdf)


 


SUOMALAISTEN MUINAISUSKO
Oppikirja kurssit 1-6 sivut



• koko pohjoisella havumetsävyöhykkeellä yhteinen vanha uskonto: Suomi – Siperia – Japani – Pohjois - Amerikka.
Vertaa: Japanin shintolaisuus (s. 218-221) on nykypäivään asti säilynyt pala ikivanhaa muinaisuskoa!


• kalliomaalaukset ovat kivikautisten shamaanien tekemiä kertomuksia transsi- ja muodonmuutos-kokemuksistaan
(FT Antti Lahelman väitöskirja 2008).

Kalliopiirros on Kirkkonummen Juusjärveltä noin vuodelta 4000 eKr. Kuva: Timo Muola
Huomaa kädet ylhäällä palvonta-asennossa ja
polvet koukussa ikään kuin tanssiin liittyen.
Kalliopiirros on Kirkkonummen Juusjärveltä
noin vuodelta 4000 eKr.



• karhukultti
  • karhu oli pyhä metsän valtias

  • karhu oli pyhä
    kiertoilmaukset (Kontio, Otso, Mesikämmen…)

  • karhun kaadon jälkeen karhunpeijaiset karhun kallo edusti karhua

  • peijaisten jälkeen kallo palautettiin metsään pyhään karsikkomäntyyn

    karhu  Googlen kuvahaku

    bear  Googlen kuvahaku



• shamaanit eli noidat eli tietäjät
  • suomalaiset olivat kuuluisia noituudestaan

  • apuvälineet: noitarumpu, kärpässienihuume, taikakaluina esim. karhun käpälät, hampaat tai luut

  • shamaani / noita ”lankesi loveen” eli meni transsiin ja hänen henkensä matkusti henkien maailmaan saadakseen apua ja tietoa esim. parantamiseen


• haltijat, tontut ja maahiset
  • Itä-Suomessa metsänhaltijoita

  • Länsi-Suomessa haltijat liittyivät pihapiirin elämään:
    tekivät työtä, kartuttivat varallisuutta ja pitivät yllä järjestystä;
    esim. para-haltijalta pyydettiin omaisuuden kasvamista
    (para vei yöllä aittaan saman määrän viljaa, kuin mitä isäntä käytti päivällä, jos isäntä oli hyvissä väleissä paran kanssa, vrt. paranpaska = valkoinen läjä metsässä, se oli oikeasti eräs sieni)
    (näkki järvessä tai kaivossa)
    (riihitonttu auttoi viljan kuivatuksessa: laittoi klapeja pesään rengin/isännän nukahdettua tai herätti ihmisen tulipalon uhatessa)

  • jokaisella ihmisellä oli oma haltija, kaksoisolento, joka joskus näyttäytyi neuvoen. Ilmestyi ”etiäisenä” muille

  • tontut liittyivät pihapiiriin: koti-, riihi-, sauna-, navettatonttu…

  • kotitontulle annettiin puuroannos (uutispuuro = ensimmäinen puuroannos) rappusille tai talon alle, saunatontulle tehtiin oma vihta ja heitettiin löyly ihmisten lähtiessä pois saunasta

  • maahiset asuivat maan alla tai kiven koloissa


• Jumalat
  • pääjumalana ilmojen haltija Ukko ukkonen ja ukonilma = Ukko ampui tulisia vasamoitaan eli salamoita (vasama = tylppäkärkinen nuoli).
    Keväällä pellolla uhrattiin ”Ukon vakka” viljasadon (=hedelmällisyyden) varmistamiseksi.
    Luultavasti juotiin olutta, kaadettiin pellolle olutta ja lopulta oli ehkä vapaata seksiä (?).
    Agricolan lyhyt luonnehdinta Ukon vakan -juhlasta: "paljon häpiää tehtiin".
    Mitä se tarkoittaa?

  • joka jumalalla oli oma hallinta-alueensa:
    Ahti – veden jumala
    Tapio – metsän jumala
    Rongoteus – ruis
    Pellonpekko – ohra
    Turisas – sota


• vainajakultti
  • vainajan sielu jatkoi elämää kalmistossa
    hautaan tarve-esineitä
    Itä-Suomessa rakennettiin hirsitupanen haudalle. Tupasessa oli ikkuna, josta kuollut saattoi seurata kylän elämää.

  • Vainajasta ei saanut puhua pahaa eikä leski saanut mennä liian aikaisin naimisiin
    kuolleiden vaikutusta tai kostoa pelättiin
    (karsikkomänty kalmiston ja kylän välille)


• pyhät lehdot
  • pyhät lehdot olivat keskeisiä kulttipaikkoja;
    Pälkäneellä Onkkaalassa ns. vanha hautausmaa eli Kostian Ristiänmäki

  • uhrattiin eläimiä, esim. lampaita

  • puisia jumalankuvia

  • pyhä uhriaitaus oli kielletty paikka (tabu), jonne uhrit heitettiin


• muut pyhät paikat
  • uhrikivet eli kuppikivet, Pälkäneellä Laitikkalassa, Äimälässä, Harhalassa, Pinteleen takana…

  • pyhät puut olivat usein suurikokoisia ja erikoisia mäntyjä. Peijaisten jälkeen karhun kallo vietiin metsään kallomäntyyn.

  • kotipihan pihlaja oli pyhä

  • kosteikot ja suot:
    vrt. Suo-mi
    Kalevala: ”poika suolle vietäköhön” (mitä tarkoittaa?)
    vrt. Tanskan suoruumiit
    Olivatko suot uhripaikkoja?
    Teloituspaikkoja?
    Vammaisten lasten tappamispaikkoja?

    suoruumis  Googlen kuvahaku

    bog body  Googlen kuvahaku



• Juhlat
  • liittyvät vuodenkiertoon ja viljelyyn

  • tärkein juhla oli kekri eli sadonkorjuun juhla marraskuun alussa,
    vrt. Halloween-juhlan kurpitsakoristeet
    kekri = kiitosjuhla sadosta

  • Ukon vakan juhla touko-kesäkuussa, pyydettiin hyvää satoa, juotiin olutta, seksuaaliriittejä (?)
    (Mikael Agricolan Psalttarin esipuhe: ”paljon häpiää tehtiin”)

  • juhannus = Ukon juhla

  • vakkajuhlat = pyhässä lehdossa uhrattiin vakallinen ruokaa


• Muinaisuskon kehittyminen
  • kivikaudella metsästäjä-keräilijäkulttuurissa oli shamanistinen uskonto, jossa vainajakultti oli keskeistä

  • maanviljelys toi uudet jumalat eli säähän ja hedelmällisyyteen liittyvät jumalat

  • miehinen pää- ja ukkosenjumala Ukko on tullut Baltiasta.
    Ukon hahmoon on selvästi vaikuttanut germaaninen ja skandinaavinen Doner/Thor -ukkosenjumala
    (vertaa saksan kielellä ukonilma on ”Donnerwetter” eli Donerin ilma).
    Torstai oli Thorin päivä thorsdag

  • balttilainen Perkunas-jumala Perkele.
    Vanhoissa kartoissa Suomen rannikolla on paljon ”Perkelshaar” eli Perkeleen saaria.
    Olivatko ne oikeasti Perkunaksen palvonnan keskuksia?
    Vai oliko suomalainen vain vastannut kartanpiirtäjän uteluihin: ”Se on joku perkeleen saari”?

  • haltijausko on syntynyt vakituisten asuntojen tullessa myöhemmin haltijat kutistuivat tontuiksi





Uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa lainsäädännössä,
uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset.

USKONNOT JA LAKI, USKONNON- JA KATSOMUKSEN VAPAUS SEKÄ YHDENVERTAISUUS JA SYRJINTÄ



• uskonnon- ja katsomuksenvapaus on yksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksen säätämistä oikeuksista ja vapauksista

• Suomessa on uskonnon- ja katsomuksenvapaus

positiivinen uskonnonvapaus
= ihmisen vapaus uskontoon
eli ihminen saa vapaasti harjoittaa uskontoaan ja kuulua uskonnolliseen yhteisöön, kunhan lakia ja hyviä tapoja ei rikota

negatiivinen uskonnonvapaus
= ihmisen vapaus uskonnosta
eli ketään ei saa pakottaa uskonnollisen ryhmän jäseneksi, eikä ottamaan osaa uskonnon harjoitukseen


Suomen uskonnonvapauslaki


• Suomessa on uskonnon- ja katsomuksenvapaus

• 12-vuotiaan ei ole pakko vaihtaa uskontokuntaa, jos hänen vanhempansa vaihtavat

• 15-vuotias saa vaihtaa uskontokuntaa vanhempiensa kirjallisella luvalla

• 18-vuotias on uskonnollisesti täysi-ikäinen, eli saa vaihtaa, erota ja liittyä uskontokuntaan omalla päätöksellään

• Suomessa 20 täysi-ikäistä ihmistä voi perustaa uuden uskontokunnan

• nykyään Suomessa voi jo kuulua yhtä aikaa moneen uskontokuntaan (jos uskontokunnat sen hyväksyvät)


• Suomessa on laissa säädetty uskonrauha
Siksi Suomessa mm. ei saa mielenosoituksissa polttaa uskontojen pyhiä kirjoja, kuten Raamattua, Koraania, Tooraa...





USKONNOTTOMUUS, USKONTOKRITIIKKI JA USKONNOTON TAPAKULTTUURI SUOMESSA



• uskonnottomuus on lisääntynyt Suomessa


USKONTOKRITIIKKI

• jako:
  1. Yleinen uskontokritiikki kiinnittää huomion jumala-uskon ongelmiin yleisesti

    • jumalaa ei näy – miksi uskoa olemattomaan?

    • usko jumalaan ja tuonpuoleiseen siirtää huomion pois oikean elämän ongelmista


  2. Juuri tiettyjen uskontojen piirteiden kritiikki:

    • hindulainen kastilaitos – ihmisten eriarvoisuus

    • islamin alttius ääriajattelulle

    • juutalaisuudessa ja islamissa oleva poikien ympärileikkaus

    • Itä-Afrikassa tyttöjen ympärileikkaus (ei liity tiettyyn uskontoon)

    • kristinuskon roomalais-katolisessa kirkossa pappien pedofiliaskandaali ja sen peittelyt

    • kristinuskon roomalais-katolisessa kirkossa pappien selibaattivaatimus
      luonnollinen seksuaalisuus vääristyy ja voi kohdistua lapsiin


  3. • uskontokritiikin tärkeimpiä edustajia:





    USKONNOTON TAPAKULTTUURI SUOMESSA

    • Prometheus-leiri on uskonnoton aikuistumisleiri, eli ikään kuin uskonnottomien ”rippikoululeiri”

    • pohdintaa yhteiskunnallisista ja eettisistä asioista

    • tutustumista eri maailmankatsomuksiin ja uskontoihin

    • uskontokritiikki


    • uskonnottomat juhlat:

    • pikkuvauvan nimiäiset korvaa kastejuhlan

    • Prometheus-leirin päätösjuhla

    • uskonnottomat häät, esim. uskonnoton puhuja

    • uskonnottomat hautajaiset, esim. uskonnoton puhuja


    • uskonnottomat voidaan nykyään haudata ev.lut. kirkon hautausmaille.
    Uskonnottomien ja muunuskoisten (muslimien, hindujen ym.) hautapaikat ovat yleensä omalla alueellaan.







    USKONNOT YHTEISKUNNAN MUOKKAAJINA SUOMESSA ERI AIKOINA
    s. 276-285


    Kristinuskon tulo Suomeen
    s. 276-277


    • kristinusko tuli Suomeen jo paljon ennen ristiretkiä

    • ensimmäiset vaikutteet tulivat kauppiaiden ja kauppamatkustajien kautta
    Oli tyypillistä, että ulkomaiset kristityt kauppiaat halusivat tehdä kauppaa vain toisten kristittyjen kanssa. Tämä toi suomalaisille kauppiaille painetta kääntyä kristinuskoon.


    • Euroopan uskontoa (”Valkea Kristus”) pidettiin vahvempana kuin omaa Ukkoa, koska Eurooppa oli kulttuurisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvempi
    ristien ja ristisolkien löytyminen arkeologisissa kaivauksissa jo 800 – 1100-luvun alun kerrostumista sekä hautaustavan muutos: pakanallisesta polttohautauksesta siirryttiin kristilliseen ruumishautaukseen vainajan jalat itää kohden

    • Kristuksen palvonta eli yhdessä muinaisuskon kanssa

    • ensimmäiset kristilliset vaikutteet tulivat nyky-Suomen alueelle idästä:
    sanat pappi, pakana, kummi, Raamattu ovat kreikan ja venäjän kielen johdannaisia
    (esim. viron kielessä ”raamatu” tarkoittaa ylipäänsä kirjaa; läntisissä kielissä the Bible, bibel…)


    • järjestäytynyt läntinen roomalaiskatolinen kirkko tuli Suomeen ristiretkien avulla:



    • suomalaisten kääntyminen kristinuskoon oli pitkä prosessi:

    • kansan mielessä vanhan uskonnon haltijat ja katolisen kirkon suojeluspyhimykset usein sekoittuivat tai samaistuivat:
      ’Anna Ahti ahvenia, Pekka pieniä kaloja!’
      tai
      ’Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja!’
      Antti = Andreas eli kalastaja-apostoli
      Pekka = Pietari eli kalastaja-apostoli


    • tapahtui myös paluuta pakanuuteen
      esim. Hämeessä 1230–luvulla:

      1. saksalaisen Kalparitariston murskatappio pakanallisille liettualaisille v. 1236

      2. Hämeessä paluu pakanuuteen ja veronmaksu lopetettiin

      3. toinen ristiretki kukisti hämäläisten kapinan 1240–luvulla




    Katolinen keskiaika Suomessa
    s. 277-278

    • aluksi Suomeen rakennettiin puukirkkoja, mutta ne ovat hävinneet sotatoimissa ja tulipaloissa.
    Sitten alkoi kivikirkkojen rakentaminen:



    • keskiajan kivikirkot Suomessa     läntisen kristinuskon vaikutus



    • Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen katedraali eli suuri kirkko:

            Turun tuomiokirkko. Kuva: Wikipedia


    • luostarit Suomessa keskiajalla:

    • dominikaanit eli saarnaajamunkit
      Turku ja Viipuri

    • fransiskaanit eli köyhien ja sairaiden auttajat
      Rauma, Viipuri ja Kökarin saari

    • birgittalainen kaksoisluostari: kirjoja ja taidekäsitöitä (kirkkotekstiilejä)
      Naantali



    Kristinusko yhteiskunnan muokkaajana keskiajalla


    • uusia vaikutteita ja taitoja

      Esimerkiksi:

    • rakennustaito (kivikirkkojen rakentaminen)

    • yrtit ja kasvit parantamisessa

    • Suomen ensimmäinen vesisaha oli Halikossa Naantalin birgittalaisluostarin maatilalla

    • luostarit ja papisto olivat sivistyksen, kulttuurin ja uusien tietojen tuojia:

    • luku- ja kirjoitustaito

    • luostareissa kirjojen kirjoittaminen ja kopiointi


    • yhteydet Eurooppaan:

    • pyhiinvaellukset Ruotsiin, Saksaan, Roomaan ja Espanjaan

    • katolisen papiston yhteydet Eurooppaan ja Roomaan





    1500–luku - Uskonpuhdistuksen vuosisata
    s. 278-279



    A. Kuningas tekee reformaation Ruotsissa

    • Kustaa Vaasa ajoi Västeråsin valtiopäivillä läpi oman kirkkopoliittisen ohjelmansa:

    • kuningas kirkon pääksi

    • kirkon "liika omaisuus" valtiolle (Kustaa Vaasa tarvitsi rahaa sotaansa tanskalaisia vastaan), eli kirkon rahat, kirkonkellot, jalometalliset ehtoollisvälineet yms. vietiin

    • opillinen uskonpuhdistus piispojen ja pappien kautta

    • Kustaa Vaasan motiivit sekä poliittisia että taloudellisia

    B. Uskonpuhdistus Suomessa


    MIKAEL AGRICOLA noin 1510-1557
    • kotoisin Pernajasta itäiseltä Uudeltamaalta kaksikieliseltä alueelta

    • paikallinen kirkkoherra lähetti lahjakkaaksi huomaamansa Mikaelin Viipuriin kouluun

    • jatkoi ylempää koulua Turussa ja sitten yliopisto-opinnot Wittenbergissä Saksassa
      (suurten uskonpuhdistajien Lutherin ja Melanchtonin kaupunki)


    • laati suomen kirjakielen, koska uskonpuhdistuksen aatteiden vuoksi halusi tavallisenkin kansan pystyvän lukemaan Raamattua
      käänsi Uuden testamentin suomen kielelle

      Mikael Agricola. Albert Edelfeltin piirros. Kuva: Wikipedia

    • Agricolan teokset ja käännökset:
           ABC-kirja, 1543
           Rukouskirja, 1544
           Uusi testamentti, 1548

    • Agricola oli maltillinen uudistaja:
      messu eli jumalanpalvelus suomenkieliseksi,
      sakramenteiksi vain kaste ja ehtoollinen,
      luostareita ei suljettu heti, mutta uusia munkkeja ja nunnia ei saanut enää ottaa
      luostari lakkasi, kun viimeinenkin munkki tai nunna kuoli tai jätti luostarielämän


    • Agricola = maanviljelijä, latinaa



    Kristinusko yhteiskunnan muokkaajana 1500-luvulla

    • luostareiden häviäminen
      heikensi sivistystä ja kulttuuria

    • suomen kirjakieli (Mikael Agricola) pitkällä tähtäimellä suomalaisen sivistyksen voimakas nousu






    1600–luku - Puhdasoppisuuden aika
    s. 279-280



    • 1600-luku oli Ruotsi-Suomen suurvaltakautta ja jatkuvien sotien aikaa

    • luterilainen kirkko oli kuninkaan johtama valtionkirkko ja siten tärkeä:

    1. Kansan yhtenäisyyden varmistaja
      ei katolilaisten ja protestanttien välisiä uskonsotia
      (kuten Keski-Euroopassa: Saksassa 30-vuotinen sota ja Ranskassa hugenottisodat)

    2. Kansan opettaja ja kasvattaja – koko kansa opetettiin lukemaan

    • Isaac Rothovius oli kuuluisa 1600-luvun Turun piispa. Hän lisäsi valvontaa ja kirkkokuria.

    • toinen kuuluisa 1600-luvun Turun piispa oli Johannes (Juhana) Gezelius vanhempi, joka korosti lukemaan oppimisen tärkeyttä.
    Hän mm. kirjoitti tätä varten oppikirjan "Yxi Paras Lasten Tavara".

    • 1600-luku oli suvaitsemattomuuden ja kollektivismin aikaa,
    (kollektivismi = kollektiivin eli yhteisön etujen korostus)
    mm. noitavainot ja idän ortodoksien pakkokäännytys



    Kristinusko yhteiskunnan muokkaajana 1600-luvulla

    • hyvä asia oli se, että koko kansa opetettiin lukemaan

    • noitavainot huonona asiana
      (usko noituuteen liittyy muuhunkin uskonnollisuuteen kuin vain kristillisyyteen, esim. luonnonuskontoihin)





    1700-luku – Hyödyn ajan kristillisyys
    s.



    • Suomeen tuli valistus, joka korosti suvaitsevaisuutta ja hyötyä


    • hyöty = luonnontieteiden osaaminen ja tiedon jako kansalle jopa saarnastuolista
    (mm. ’Kristuksen ja kanan vertailu’)

    • taloustiede: Kokkolan kirkkoherra Andreas "Antti" Chydenius, taloudellisen liberalismin isä

    • lääketiede

    • tekniikka:
      tuuli- ja vesimyllyt

    • maataloustiede:
      perunoiden kasvatus ja käyttö, pellon raivaus

    • liikenneyhteydet:
      koskien raivaus

    • esim. Pielisjärven (nykyisen Lieksan) kuuluisat kirkkoherrat, isä ja poika, "Korpi-Jaakko" ja "Koski-Jaakko"


    • Ruotsin kuningas Kustaa III oli valistushenkinen.
    Ensin hän ei antanut lupaa Hämeenlinnan kirkon rakentamiseen, koska uskoi, että uskonto on kohta häviämässä (!).
    Kun se kuitenkin piti rakentaa, hän käski tehdä siitä pyöreän, jotta kohta uskonnon hävitessä siitä voitaisiin tehdä teatteri! (Hän rakasti teatteria)


    • pietismi = henkilökohtaisen uskon korostus
    (tuli Suomeen jo 1600-luvun lopulla):

    • radikaalipietismin mukaan ’kirkko on Saatanan huora’

    • kartanopietismi oli maltillista pietismiä

    • kansanherätykset,
      lähtökohtana usein hurmoskokemukset
      esim. paimentyttö Liisa Erkintytär Varsinais-Suomessa, joka pelästyi syntisyyttään lukiessaan paimenessa pietististä kirjaa "Totisen kääntymisen harjoitus"
      (totinen=todellinen)
      rukoilevaisuus

    • kansan omaehtoinen lukemisharrastus (hengellinen kirjallisuus)
           
      kansan sivistystaso nousi

    • valtio taisteli pietismiä vastaan
           
      konventikkeliplakaati 1726 kielsi yksityiset hartauskokoukset
           
      pietistejä käräjille



    Kristinusko yhteiskunnan muokkaajana 1700-luvulla

    • kansan sivistystaso nousi
      (kansan omaehtoinen lukemisharrastus (hengellinen kirjallisuus))

    • luonnontieteellinen tieto tavallisen kansan pariin (pappien saarnoissa)
      esim. maanviljelys, lääketiede, eläintiede...

    • papit monien hankkeiden aloittajina ja puuhamiehinä
      esim. tuuli- ja vesimyllyt, koskien raivaus, uuden peltoalan raivaus...

    • suvaitsevaisuuden lisääntyminen ja erilaisten ymmärtäminen




    1800-luku - Herätysliikkeiden vuosisata
    s.



    • Suomen sodan jälkeen Suomesta tuli autonominen (=itsehallinnollinen) osa Venäjän keisarikuntaa
    Suomen luterilaisen valtionkirkon johtaja oli ortodoksinen Venäjän keisari eli tsaari!


    • pääsääntöisesti tsaarit halusivat pitää Suomen suomalaisena ja arvostivat luterilaisia perinteitä


    • liiasta valtiokirkollisuudesta haluttiin pois ja uusi kirkkolaki 1869 (ns. Schaumannin kirkkolaki) lisäsi kirkon itsehallintoa
    valituista papeista ja maallikoista koostuva kirkolliskokous kirkon johtoon


    • tsaari rakennutti monia ortodoksisia kirkkoja, varsinkin varuskuntapaikkakunnille
    (esim. Uspenskin katedraali Helsinkiin ja Tampereen ortodoksinen kirkko)


    • uudet haasteet:

    • kaupungistuminen

    • liberalismi kritisoi kirkkoa ja sen pakkojäsenyyttä sekä pakollista jumalanpalveluksissa ja ehtoollisella käyntiä,
      liber = vapaa (lat.),
      liberalismi = vapaus-aate

    • sosialismi ja ateismi

    • luterilaisten yksityisten ihmisten vastaus uusiin haasteisiin
      yhdistyskristillisyys: Suomen Lähetysseura, Pyhäkouluyhdistys, Diakonissalaitos,
      NMKY ja NNKY (Nuorten Miesten/Naisten Kristillinen Yhdistys)

      Ensimmäiset juutalaiset Suomen alueelle.
    Ensimmäiset Suomen alueelle tulleet juutalaiset olivat entisiä Venäjän armeijan sotilaita.

    Venäjän lain mukaan armeijasta päässyt mies sai jäädä jäädä asumaan entiselle palveluspaikkakunnalleen.

    Suomen alueella oli paljon varuskuntia, koska tämä oli Venäjän tärkeää rajamaata.

    Suomen suuriruhtinaskunta oli turvallinen maa, jossa ei ollut muualla Venäjällä tyypillisiä pogromi-juutalaisvainoja.

    Ex-sotilaat hakivat sitten juutalaisen puolison entiseltä kotialueeltaan.

    Juutalaiset olivat alkuvaiheessa tyypillisesti käytettyjen vaatteiden kauppiaita. Helsingin Narinkkatori oli silloin täynnä pieniä kojuja, joissa myytiin käytettyjä vaatteita. Myöhemmin monet juutalaiset perustivat uusien vaatteiden kauppoja, esim. kuuluisa Pukeva.

    Juutalaiset ovat hyvin sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan.

    Kansanedustaja Ben Zyskowiczin esi-isä oli juuri tällainen ex-sotilas.
      Samoin ensimmäiset muslimit tulivat 1800-luvulla Suomen alueelle.
    He olivat tataareja.
    Myös he olivat entisiä sotilaita.
    Tataarit ovat hyvin sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan.

    Atik Ismail, entinen jalkapalloilija on Suomen tunnetuin tataari.




    Kristinusko yhteiskunnan muokkaajana 1800-luvulla




    • herätysliikkeet:
    • rukoilevaisuus,
      mm. pappi Henrik Renquist, ’Kukkos-pappi’

    • herännäisyys,
      talonpoika Paavo Ruotsalainen

    • evankelisuus,
      pappi Fredrik Gabriel Hedberg

    • lestadiolaisuus,
      pappi Lars Levi Laestadius


    • alun hurmoksellisuuden jälkeen vakiintuminen ja organisoituminen kirkon sisäisiksi uudistus- ja perinneliikkeiksi


    Herätysliikkeiden kulttuurimerkitys


    • kansansivistyksen kohoaminen
    kansan omaehtoinen lukuharrastus:
    virsi-, laulu- ja hartauskirjat

    • maallikkoaktiivisuus kansalaisaktiivisuus

    • Lutherin yleisen pappeuden periaate toteutui

    • naisten aktiivisuuden nousu

    • säätyerojen lieveneminen


    • moraalin kohentuminen, raittiuden nousu:

    • rukoilevaisuus
      rukoilevaisjohtaja pastori Henrik Renqvist: ’Wiinan kauhistus’, 1835

    • myös evankelisuus ja varsinkin lestadiolaisuus jyrkästi viinaa vastaan

    • herännäisyys (johtajana talonpoika Paavo Ruotsalainen) hyväksyi alkoholin kohtuukäytön

    • lähetysharrastus syntyi ("pakanalähetys")




    1900-luku - Itsenäisyyden aika
    s.


    1900-luvun alku oli kuohuvaa aikaa. Suomalaiset pyrkivät itsenäisyyteen – mutta millaiseen?
    Vasemmisto halusi sosialistisen, yhteisomistukseen perustuvan Suomen.
    Oikeisto halusi kapitalismin eli vapaan markkinatalouden jatkuvan.
    Raja punaisten ja valkoisten välillä alkoi hahmottua.

    Vasemmisto arvosteli kirkkoa ja sen asemaa. Forssan kokouksessaan 1903 Suomen Työväenpuolue vaati kirkkoa erotettavaksi valtiosta ja uskonnonopetusta pois koulusta.



Sosialistinen mielenosoitus: 'Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää'

Sosialistinen mielenosoitus.

”Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää,
niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään.”
on sosialistisen työväenlaulun ”Kansainvälisen” kertosäe.

Kansainvälinen-työväenlaulun sanat


• Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.1917

• sisällissota keväällä 1918:
PUNAISET VALKOISET

PUNAISET:
tehdastyöväestö, maaseudun tilattomat

VALKOISET:
talonpojat, porvarit, sivistyneistö (esim. papisto), kirkko, suurin osa torppareista



SUOMEN SISÄLLISSOTA


• Suomen sisällissota käytiin punakaartien ja suojeluskuntien välillä keväällä 1918.
Sota tunnetaan myös nimillä
kansalaissota,
vapaussota,
veljessota,
(puna)kapina,
vallankumous ja
luokkasota.

• valkoisella puolella olivat talonpojat, sivistyneistö ja kirkko.
Punaisella puolella oli työväestö ja maaseudun vähävaraiset.

Vapaussota<li>kansalaissota valkoiset vastaan punaiset. Kiivaita taisteluja Kalevankankaan hautausmaalla.

Vapaussota-kansalaissota valkoiset vastaan punaiset.

Kiivaita taisteluja Kalevankankaan hautausmaalla Itä-Tampereella,
kun valkoiset hyökkäsivät pyrkiessään valtaamaan Tampereen.


PUNIKKI = VALKOISTEN KÄYTTÄMÄ HAUKKUMANIMI PUNAISISTA.
KUULARUISKU = KONEKIVÄÄRI.
LAHTARI = PUNAISTEN KÄYTTÄMÄ HAUKKUMANIMI VALKOISISTA;
LAHTARI TARKOITTAA TEURASTAJAA.


• sota päättyi valkoisten voittoon ja punaisten häviöön.


• kirkko oli valkoisten puolella monestakin syystä:
  1. Punaisten sosialismi oli ateistista ja kirkonvastaista.

  2. Kirkko halusi tukea laillista esivaltaa eikä hyväksynyt kapinaa (luterilainen esivalta-ajattelu).

  3. Kirkko oli suuri maanomistaja, ja siten maaseudun pappiloilla oli omat renkinsä, piikansa ja torpparinsa.
    Ainakin maaseudun kirkkoherrat samastuivat siten usein maanomistajiin ja jopa kartanonherroihin.

• punaisessa terrorissa surmattiin myös kirkon papistoa osin aatteellisistakin syistä, mutta erityisesti maaseudulla papisto edusti yhteiskunnan perinteistä valtajärjestelmää.
Mm. Tampereelta tappiota paenneet katkeroituneet punaiset sitoivat Kylmäkosken kirkkoherran kiinni pappilassaan ja sytyttivät pappilan tuleen. Kirkkoherra kuitenkin pelastui päästyään irti köysistä.


• koska ns. punainen terrori kohdistui myös pappeihin
kirkko liian hiljaa valkoisen ’laillisen’ terrorin edessä
osittain punaisen työväestön vihaa kirkkoa kohtaan


• sisällissota ja sen jälkeinen valkoinen terrori raskautti työväestön suhdetta kirkkoon pitkäksi aikaa.
On sanottu, että vasta talvi- ja jatkosodan sotilaspapit löysivät yhteyden entisten punaisten kotien lapsiin.


• uskonnonvapauslaki säädettiin 1922 ja astui voimaan 1.1.1923

mahdollisuus vihdoinkin erota kirkosta ja jäädä uskonnottomaksi, mutta vuonna 1923 vain 23 000 erosi kirkosta (0,74 %) !

pakollinen valtionkirkko oli muuttunut kansankirkoksi, jossa haluttiin olla


• miksi niin harvat erosivat kirkosta?
  • harvat työväenluokan ihmiset olivat tiukkoja kirkonvastaisia ateisteja.
    Pikemminkin monet olivat kristittyjä.
    Tästä kertoo sekin, että punaiset eivät tuhonneet tai polttaneet alueeltaan kirkkoja.

  • vuonna 1923 harva enää halusi kirkosta eroamisellaan korostaa omaa ideologiaansa. Pelättiin ehkä myös valkoisten kostoa.

  • suurin osa papeista oli peräisin tavallisista suomalaisista työtätekevistä perheistä, ei mistään yläluokasta. He olivat rakentaneet työväen ihmisiin hyviä tai ainakin tyydyttäviä suhteita.


• 1920- ja 1930-luvuilla monia pappeja ja kirkon aktiivijäseniä (mm. heränneitä) oli mukana oikeistolaisissa ja äärioikeistolaisissa liikkeissä:
  • Lapuan liike – talonpoikainen luonne, heränneitä

  • IKL = Isänmaallinen Kansanliike

  • AKS = Akateeminen Karjala-seura (molemmissa mukana myös pappeja)

• Mäntsälän kapina 1932
= Lapuan liikkeen vallankaappausyritys
kirkko otti etäisyyttä äärioikeistoon


• Talvi- ja Jatkosota 1939 – 1945 sekä Lapin sota:
  • punainen valkoinen –ristiriita tasoittui selvästi
    (myös vasemmisto tuki taistelua Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan)

  • sotilaspapit toivat taas kirkon koko kansan luo

  • kirkon asema korostui kriisiaikana ja kuoleman läheisyydessä

Korsuhartaus. Sotilaspapit toivat taas kirkon koko kansan luo. Kuva: Timo Muola

Korsuhartaus.
Sotilaspapit toivat taas kirkon koko kansan luo.


• sotien jälkeen asevelipapit halusivat säilyttää hyvän suhteen kansaan:
  • kansankirkollinen teologia
    pietismi, uuspietismi

  • uusien työmuotojen kehittäminen,
    mm. perheneuvonta

• asevelipapeista näkyvimmäksi nousi Erkki Niinivaara
(pääteos ’Maallinen ja hengellinen’, 1952):
  • kirkon tulee avautua ahtaasta hengellisestä julistuksesta

  • kirkon tulee olla koko kansan kirkko, ei vain ’uskovien’

• jyrkkään vastarintaan nousi kirkon herätyskristillinen siipi, johtohahmoina prof. Osmo Tiililä ja uuspietistinen herätysjulistaja Urho Muroma.


• 1960-luvulla nuorten vasemmistoradikaalien hyökkäys kirkkoa vastaan.
Yksi kritisoijista oli pastori (!) Terho Pursiainen (teos ’Uusin testamentti’, 1969), myöhemmin vasemmiston kansanedustaja.
Kritiikki upean Temppeliaukion kirkon (Helsinki) rakentamista vastaan (Biafran nälänhätä).


• seurakuntien nuorisotyön kehittyminen:
  • erittäin suosittu rippikoulu, erityisesti rippikoululeirit.
    Myös muita uusia tapoja: urheilu-, laskettelu-, ratsastus-, retki- ym. rippikoulut.

  • laaja isoskoulutus

  • gospel-musiikki.
    Monen pop- ja rock-tähden ura on alkanut gospel-bändeistä.

  • nuorten leirit, nuortenillat ym.

• myös seurakuntien lapsityö on laajaa


• naispappeus toteutui 1988, Suomessa myös naispiispuus.
Vastustavassa rintamassa kirkon konservatiiveja ja herätysliikkeitä. Monissa herätysliikkeissä sisäisiä valtataisteluita naispappeuden hyväksyvien ja ’perinteisen virkakäsityksen’ kannattajien välillä, erityisesti evankelisuudessa (SLEY)


• myös suhtautuminen moderniin raamatuntutkimukseen on nostattanut kiihkeitä keskusteluja 1970-luvulta tähän päivään. Perinteisesti ajattelevien hampaissa ovat olleet mm. UT:n eksegetikan prof. Heikki Räisänen ja piispa Wille Riekkinen.



• kirkon itsehallinto on yhä lisääntynyt.
Uudistus vuonna 1993, joka jakoi kirkkolain:
  • KIRKKOLAKI, eduskunta säätää

  • KIRKKOJÄRJESTYS, kirkolliskokous säätää

  • tasavallan presidentti ei enää nimitä piispoja

  • nykyään hiippakunnassa äänestys uudesta piispasta
    (papit+valitut maallikot eniten ääniä saanut piispaksi)

  Uusia maahanmuuttajamuslimeja Suomeen.
1990-luvun alussa somalipakolaisia.
2000-luvulla turvapaikanhakijoita Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueilta.


• uskonnottomalla puolella on rakennettu kirkollisten toimitusten uskonnottomat vastineet:
  • pikkuvauvan nimiäiset korvaa kastejuhlan

  • Prometheus-leirin päätösjuhla

  • uskonnottomat häät, esim. uskonnoton puhuja

  • uskonnottomat hautajaiset, esim. uskonnoton puhuja




Kristinusko yhteiskunnan muokkaajana 1900-luvulla

  • myös kirkko oli rakentamassa entisten punaisten ja valkoisten uusia yhteyksiä

  • kirkolla laajaa avustustoimintaa kotimaassa ja ulkomailla ja tätä yleisesti arvostetaan

  • kirkolliset toimitukset arvostettuja





2000-luku - Moniarvoistuva Suomi
s.


• maallistuminen on jatkunut. Sunnuntaista on monelle tullut shoppailupäivä.

• eroakirkosta.fi-sivusto avattiin vuonna 2003.
Palvelu on ollut suosittu ja sen kautta on eronnut kirkosta 27.4.2023 mennessä 848 849 henkilöä.

• kirkkoon kuuluvien määrä laskee. Vuonna 2023 ev.lut. kirkkoon kuuluu noin 65 % suomalaisista.


• suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on aiheuttanut erimielisyyttä kirkossa:

  • voiko seurakunnan työntekijä olla avoimesti homo?

  • voiko pappi olla avoimesti homo?

  • voiko pappi vihkiä ihmisiä homoseksuaaliseen avioliittoon?

• uskontojen sekoittuminen on lisääntynyt Suomessa

• enkeliusko on uusi laaja ilmiö




SUOMEN EV.LUT. KIRKKO NYKYÄÄN



• evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee hiljakseen,
nyt n. 65 % kuuluu ev.lut. kirkkoon.
Varsinkin lapsettomat nuoret aikuiset (kirkon toiminnan heikko kohta) eroavat kirkosta


• Suomen ev.lut. kirkossa on ’seinät leveällä ja katto korkealla’ eli kirkossa on hyvin eri tavalla ajattelevia.
Toisaalta se on kirkon voima, toisaalta tuottaa ongelmia:
  • ristiriidat kirkon työntekijöiden välillä
    huono työssä viihtyminen (nykyään parantunut – työn itsenäisyys!)

  • selkeä kirkon ääni on hukassa (vrt. paavi ja katolinen kirkko)

  • kirkon uudistajat
    konservatiivit
    (esim. homoliitot)

• suomalaiset pääsääntöisesti arvostavat kirkon sanomaa ja toimintaa.
Kirkosta eroamisen syynä usein raha (kirkollisvero noin 1,5 %)
tai maailmankatsomukselliset syyt eli ihminen ei usko Jumalaan eikä arvosta kirkon toimintaa.


• nykyään ev.lut.kirkon hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita, eli sinne voidaan haudata muitakin kuin kirkon jäseniä


• ev.lut. kirkon vahvuuksia ovat:
  • tehokas lapsityö

  • huippusuosittu rippikoulu
    – enemmän osanottajia kuin kuuluu kirkkoon!

  • suosittu isoskoulutus

  • hyvä, tehokas auttamistyö,
    mm. diakoniatyö, Kirkon Ulkomaanapu, Yhteisvastuukeräys …

  • suositut kirkolliset toimitukset (kaste, häät, hautaus)

  • joulun aika on kirkon tapahtumiin osallistumisen huippukautta (Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet, jouluhartaudet...)




MUUT KRISTILLISET KIRKKOKUNNAT SUOMESSA
s. 292-295


Ortodoksinen kirkko Suomessa
s. 293

• pääkannatusalueet Itä-Suomessa

• alun perin Venäjältä

• ortodoksinen kirkko on itäinen kristinuskon päähaara

• kansankirkko Suomessa ev.lut. kirkon ohella.
Eli tekee monenlaista yhteistyötä valtion kanssa.

• erityispiirteitä:
  • Jumalanäidin (Marian) ja muiden pyhien kunnioitus

  • ikonit ≈ ikkuna taivaaseen.
    Esim. Jumalanäiti Maria ja Jeesus-lapsi -ikoni.

  • ikoniseinä erottaa alttarin

  • tuohuskynttilä (mehiläisvahasta).
    Tuohuskynttilän liekki kuvaa ylös nousevaa rukousta.


  • kirkkojen torneissa liekin muoto
    (niin sanottu ”sipulikupoli”)

  • kirkossa seistään. Tuoleja ja penkkejä vain vanhoille ja sairaille.

  • ei urkuja – vain ihmisen laulu, kuoro tärkeä.

  • seitsemän sakramenttia

  • papit ja piispat miehiä.
    Pappi saa olla naimisissa, piispa ei.

  • pääsiäisen keskeisyys

  • ristisaatot ja vedenpyhitykset

  • kripari 15-vuotiaille (kristinoppikoulu)


• Suomessa kaksi luostaria:
  • Uuden Valamon munkkiluostari Heinävedellä Savossa ottaa vastaan turisteja ja kurssilaisia

  • Lintulan nunnaluostarissa keskitytään luostarielämään




Katolinen kirkko Suomessa
s. 292-293


• katolinen kirkko on maailman suurin kristillinen kirkkokunta.
Katolinen kirkko on läntisen kristinuskon päähaara.

• virallinen nimi on roomalaiskatolinen kirkko

• tuli Suomeen keskiajalla ristiretkien yhteydessä

• Suomen ensimmäinen katolinen piispa Henrik kuoli marttyyrikuoleman
Katso tarkemmin:
Piispa Henrik ja Lalli
pyhä Henrik on Suomen suojeluspyhimys ja esirukoilija

• Rooman paavi johdossa

• erityispiirteitä:
  • Neitsyt Marian ja muiden pyhimysten kunnioitus

  • nunna- ja munkkijärjestöjen suuri merkitys mm. opetuksessa

  • seitsemän sakramenttia

  • papit ja piispat miehiä.
    Heidän tulee olla naimattomia.
    Suomessa paljon puolalaisia Jeesuksen Pyhän Sydämen veljeskunnan pappeja.

  • pyhäinjäännökset keskeisiä, (esim. pyhimysten luiden tai vaatteiden kappaleita)

• Suomessa katolinen kirkko on pieni:
  • Tampereella lähin kirkkorakennus

  • Helsingissä pääkirkko

  • monet maahanmuuttajat ovat katolisia kristittyjä




Vapaiden suuntien yhteiset piirteet
s. 293-295


• vapaisiin suuntiin luetaan:
        - Vapaakirkko
        - helluntaiherätys
        - Helluntaikirkko
        - Pelastusarmeija
        - Metodistikirkko
        - Adventtikirkko
        - Baptistikirkko

• nimi "vapaat suunnat" tulee siitä, että ne haluavat olla vapaat valtiosta, eivät hyväksy kansankirkollisuutta.

• henkilökohtainen usko – uskoontulo

• seurakunta koostuu vain uskovista

• seurakuntaan liitytään uskovien upotuskasteella (ei lapsikastetta)

• aktiivinen evankeliointi = evankeliumin kertominen muille





Helluntaiherätys / Helluntaikirkko Suomessa
s. 294


• Pyhän Hengen vaikutus keskeistä:
  • kielilläpuhuminen (hurmoskieltä)

  • rukoillaan sairaiden puolesta

• armolahjat (=karismat) ovat tärkeitä, mm. kielilläpuhuminen.

• seurakuntaa johtaa vanhimmisto, jossa voi olla sekä miehiä että naisia.

• Suomessa suuri osa, mutta eivät kaikki helluntaiseurakunnat, ovat yhdistyneet Helluntaikirkoksi

• helluntaipäivänä Pyhä Henki vuodatettiin Jeesuksen opetuslapsiin
kielilläpuhuminen.
Tästä tulee liikkeen nimi.

• syntyi 1900-luvun alussa San Franciscossa, USA:ssa.

• maailman nopeimmin leviävä uskonnollinen liike.

• erittäin aktiivinen lähetystyö ja sosiaalinen auttamistyö.





Pelastusarmeija Suomessa
s. 294


• tunnettu sosiaalisesta auttamistyöstään

• vakituiset hengellisen työn tekijät ovat upseereita,
vapaaehtoiset työntekijät sotilaita

• työ alkoholistien parissa, mm. yömajat

• joulupatakeräys kerää tukea köyhille perheille

• kirpputorit

• SSS-ohjelma = "soup, soap, salvation" eli soppaa, saippuaa, sielunhoitoa (tai sielun pelastusta)




Uskontodialogia ja ekumenia



• uskontodialogia = uskontojen väliset keskustelut

• uskontodialogissa pyritään toisella tavalla uskovien ymmärtämiseen ja pyritään hälventämään vääriä ennakkoluuloja.
Esim.
eri uskontojen välisissä keskusteluissa on ymmärretty, että kultaisen säännön etiikka¹
on kaikkien uskontojen yhteinen perustavaa laatua oleva eettinen ohje

¹ "Älä tee muille, mitä et tahdo itsellesi tehtävän"


• ekumenia = kirkkojen väliset yhteyspyrkimykset

• ekumeniassa pyritään toisten kristittyjen ymmärtämiseen, pyritään hälventämään vääriä ennakkoluuloja ja joskus jopa täyteen yhteyteen.
Esimerkki 1
Niin sanotussa Porvoon sopimuksessa Suomen luterilainen kirkko ja anglikaaninen kirkko hyväksyivät täyden kirkollisen yhteyden.
Kirkot kuitenkin jatkavat erillisinä kirkkoina, eli ei syntynyt mitään suurta luterilais-anglikaanista kirkkoa.

Esimerkki 2
USA:ssa kolme erillistä luterilaista kirkkoa yhdistyivät yhdeksi:
LCA, ALC ja AELC ELCA


• ekumenia ei pyri siihen, että kaikki kirkot yhtyisivät valtavaksi megakirkoksi

• kristittyjen yhteyden rukousviikko on tammikuun lopussa. Tällöin ekumenia tulee näkyviin käytännössä ja hyvin konkreettisesti.
Eri kirkkojen kristityt viettävät silloin yhteistä päivää kulkien eri kirkkokuntien kirkosta toiseen ja jokaisessa pidetään rukoushetki kristittyjen yhteyden puolesta.



Suomen uskontotilanne



• Suomen ylivoimaisesti suurin uskonnollinen yhteisö on
Suomen evankelis-luterilainen kirkko (=ev.lut. kirkko). Siihen kuuluu noin 65 % suomalaisista.
Sillä on hyvin laajaa ja monipuolista työtä eri-ikäisten suomalaisten parissa.
Se on ns. kansankirkko, eli se tekee yhteistyötä valtion kanssa.


• Suomen toiseksi suurin uskonnollinen yhteisö on ortodoksinen kirkko (=ort. kirkko), jonka valta-alueet ovat Itä-Suomessa.
Myös ortodoksinen kirkko on ns. kansankirkko, eli se tekee yhteistyötä valtion kanssa.


• Suomen kolmanneksi suurin uskonnollinen yhteisö on helluntaiherätys. Siinä pyrkimyksenä on, että seurakuntiin kuuluvat vain uskossa olevat ihmiset.


• Suomessa on uskonnonvapaus




Kuuluisat uskonnolliset rakennukset Suomessa


• TURUN TUOMIOKIRKKO
on Suomen ainoa keskiaikainen katedraali eli suuri kirkko.
Sen nykyinen ilmiasu on todella pitkän kehityksen ja lisärakentamisen tulos.

       
Turun tuomiokirkko. Kuva: Wikipedia


        Turun tuomiokirkko. Kuva: Timo Muola

Googlen kuvahaku:
Turun tuomiokirkko





• TEMPPELIAUKION KIRKKO (Helsinki) on maailmankuulu arkkitehtuuristaan. Se on kaivettu kallion sisään.
Temppeliaukion kirkko on tyyliltään ekspressionistinen, esim. kirkkosalin seinäkallion linja ei ole ylhäältä katsoen ympyrä, vaan se on vapaa viiva.
Ekspressionismi on täysi vastakohta järkeä korostavalle funktionaaliselle tyylille (esim. betoniarkkitehtuuri).
Temppeliaukion kirkko on rakennettu (myös) herättämään tunteita.
Sen arkkitehdit olivat Timo ja Tuomo Suomalainen ja se rakennettiin 1960-luvun lopussa.
Kritiikki upean Temppeliaukion kirkon rakentamista vastaan: Biafra-tekstien maalaus (Biafran nälänhätä).
        Temppeliaukion kirkko. Kuva: Wikipedia

Googlen kuvahaku:
Temppeliaukion kirkko





• HELSINGIN TUOMIOKIRKKO
rakennettiin Venäjän vallan aikana 1800-luvulla osaksi Helsingin uutta uusklassista ydinkeskustaa.
Venäjä rakensi Helsingistä uutta pääkaupunkia Suomelle. Entinen pääkaupunki Turku oli liian lähellä Ruotsia.
        Helsingin tuomiokirkko. Kuva: Wikipedia

Googlen kuvahaku:
Helsingin tuomiokirkko





• TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO
on tyyliltään kansallisromanttinen.

        Tampereen tuomiokirkko. Kuva: Wikipedia

Googlen kuvahaku:
Tampereen tuomiokirkko


Tampereen tuomiokirkko sisältä. Kuva: Wikipedia





• USPENSKIN KATEDRAALI
on ortodoksinen kirkko. Se rakennettiin Venäjän vallan aikana 1800-luvulla, kun Suomen johtaja oli ortodoksinen Venäjän tsaari.
Suomessa oli silloin paljon venäläistä sotaväkeä ja venäläisiä virkamiehiä. Heille rakennettiin Suomeen monta ortodoksista kirkkoa. Uspenskin katedraali on näistä suurin, kallein ja upeimmin rakennettu.

        Uspenskin katedraali. Kuva: Wikipedia

        Uspenskin katedraalin ikonostaasi. Kuva: Wikipedia

Googlen kuvahaku:
Uspenskin katedraali








Muut maailman-uskonnot Suomessa



  JUUTALAISUUS SUOMESSA
Ensimmäiset Suomen alueelle tulleet juutalaiset olivat entisiä Venäjän armeijan sotilaita. (
Tästä tarkemmin)

Suomessa on kaksi juutalaista synagogaa: Helsingissä ja Turussa.

Synagoogan portti ja Daavidin tähdet. Synagooga on Helsingissä Malminkadulla. Kuva: Timo Muola

Synagoogan portti ja Daavidin tähdet.
Synagooga on Helsingissä Malminkadulla.


Juutalaisten määrä Suomessa on pieni.
Juutalaiset ovat hyvin sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ikävä kyllä juutalaiset ovat kohdanneet myös Suomessa uskonnollista ahdistelua, lähinnä uusnatsien ja äärimuslimien taholta.
Käytännössä juutalaismies ei yleensä kulje julkisilla paikoilla uskontonsa tunnus kipa-päähine päässään.

Kansanedustaja Ben Zyskowicz on Suomen tunnetuin juutalainen. Nuorelle sukupolvelle tunnettu on myös rap-muusikko Uniikki eli Dan Tolppanen.



  ISLAM SUOMESSA
Ensimmäiset Suomen alueelle tulleet muslimit olivat tataareja, jotka olivat entisiä Venäjän armeijan sotilaita.
Tataarimuslimit ovat hyvin sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kuuluisin heistä on entinen jalkapalloilija Atik Ismael.

Tataarien moskeija on Helsingissä Fredrikinkadun ja Uudenmaankadun nurkassa. Kuva: Timo Muola

Tataarien moskeija on Helsingissä
Fredrikinkadun ja Uudenmaankadun nurkassa.


Uusia maahanmuuttajamuslimeja on saapunut Suomeen 1990-luvun alusta lähtien. Aluksi somalipakolaisia ja 2000-luvulla turvapaikanhakijoita Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueilta.

Turvapaikanhakijataustaisten muslimien kotiutuminen Suomeen ei ole aina ollut kivutonta. Heidän työllistymisensä on ollut heikompaa kuin kantaväestön, erityisesti naisten. Kotoutumista heikentää myös puuttuva kielitaito, koska he usein asuvat samoilla alueilla (esim. Itä-Helsingissä), jolloin tuttujen ja kavereiden kanssa puhutaan arabiaa, somaliaa jne. Ja tv:stä katsotaan omankielistä ohjelmaa satelliittikanavilta.

Jotkut kantasuomalaiset ovat kääntyneet islamiin. Osa mentyään naimisiin muslimimiehen kanssa ja osa muilla syillä.

Varsinaista alunperin moskeijaksi tehtyä moskeijaa ei Suomessa ole.
Eri islamin suuntauksilla on omia moskeijoitaan kerrostalohuoneistoissa, omakotitaloissa tai entisissä liiketiloissa.



Buddhalaisuuden tunnus on kahdeksanpuolainen pyörä. Kuva: Timo Muola       BUDDHALAISUUS SUOMESSA
Suomessa on sekä maahanmuuttajataustaisia, yleensä Thaimaasta tai Vietnamista tulleita buddhalaisia, että suomalaisia buddhalaisuuteen kääntyneitä.
Buddhalainen meditaatio on löytänyt Suomesta jonkun verran kannattajia.
Varsinaista alunperin buddhalaiseksi temppeliksi tehtyä rakennusta ei Suomessa ole.



  HINDULAISUUS SUOMESSA
Suomessa on sekä maahanmuuttajataustaisia, yleensä Intiasta tulleita hinduja, että suomalaisia hindulaisuuteen kääntyneitä.
Tunnetuin ja näkyvin näistä hindulaisuutta aktiivisesti levittävistä liikkeistä on Krishna-liike (Hare Krishna).
Varsinaista alunperin hindutemppeliksi tehtyä rakennusta ei Suomessa ole.



Krishna-liike   eli
Hare Krishna
   
s. 297


• alunperin Intiasta,
osa hindulaisuutta    

• liike tullut länsimaihin 1960-luvulla

• munkit pukeutuvat oransseihin puuvillakaapuihin
Oranssi on tulen väri.
Krishna-liikkeessä pyritään siihen, että oma ruumis ja sen halut kuoleentuisivat / palaisivat pois ja ihminen voisi olla puhdas henkiseen elämään keskittyvä Krishnan palvoja (eli bhakta).

• Krishna-mantraa toistetaan päivittäin satoja tai tuhansia kertoja
Krishna-mantra:
"Hare Krishna, Hare Krishna, Krishna Krishna, Hare Hare, Hare Rama, Hare Rama, Rama Rama, Hare Hare"

Krishnan palvoja toistaa mantraa 1728 kertaa päivässä (oikean määrän hän tietää japan eli pyhän puuhelminauhan avulla).
Japassa eli pyhässä puuhelminauhassa on 108 helmeä.
Krishnan palvoja käy sen läpi päivittäin 16 kertaa toistaen jokaisen puuhelmen kohdalla Krishna-mantran.

• kaduilla kuljetaan kulkueina ja lauletaan

• myydään liikkeen kirjoja


EETTISET KOROSTUKSET:
  • vain kasvisruokaa,
    ei syödä lihaa, kalaa eikä munia

  • ei päihteitä.
    Eli ei huumeita, alkoholia, kahvia, teetä eikä tupakkaa.

  • seksiä vain avioliitossa ja silloinkin vain lasten saamiseksi (ei huviksi)

  • ei uhkapeliä
    esim. lotto on kielletty
• luostareiden yhteydessä on kasvisravintoloita

• lehmä on pyhä

• Suomessa (kesällä 2019) Helsingissä Malmilla on Krishna-temppeli punaisessa omakotitalossa.
Siellä asuu viisi munkkia.





Uskonnollisia liikkeitä Suomessa
s. 298-299



Mormonikirkko eli
MAP-kirkko =
Myöhempien
Aikojen
Pyhien
Jeesuksen Kristuksen Kirkko
s. 298-299


• liikkeen synnyn taustalla Joseph Smithin saamat enkeli-ilmestykset 1830 USA:ssa

• siirtyminen länteen - kotipaikaksi tuli Salt Lake City, Utah, USA

• jäseniä Suomessa noin 5000, koko maailmassa noin 15 milj.

• Raamatun ohella pyhinä kirjoina Smithin saamat ilmoitukset:
        - Mormonin kirja
        - Oppi ja Liitot
        - Kallisarvoinen helmi

• opillisia erityispiirteitä:
  • kolminaisuusoppi kielletään
    (kolme erillistä jumalaa)

  • taivaassa eri kirkkausasteita, joista korkeimpaan pyritään pyrkimys kehittymiseen

  • kaste kuolleitten puolesta sukututkimusta tehdään ahkerasti

  • USA (Utah) luvattuna maana

  • kahvi, tee sekä alkoholi ja tupakka ovat kiellettyjä
    (cola-juomat?)

• 19-vuotiailla miehillä kaksivuotinen lähetystyö, yleensä ulkomailla.
Naiset voivat lähteä lähetystyöhön 21-vuotiaina.

• mormonien kirkkorakennuksen tunnus on piikki ylöspäin, ei ristiä

• mormonitemppelin tunnus on katolla tornin huipulla oleva patsas, jossa enkeli puhaltaa torveen.
Suomen ainoa mormonitemppeli on Espoossa.

• julkaisu: Liahona




Jehovan todistajat
s. 298


• syntyi USA:ssa 1870-luvulla

• jäseniä Suomessa noin 20 000

• opillisia korostuksia:
  • oma Raamatun "Uuden maailman käännös"

  • kolminaisuusoppi ja Jeesuksen jumaluus kielletään ei lueta kristillisiin kirkkoihin

  • uskovien upotuskaste

  • tavoitteena iankaikkisuus paratiisimaassa, jota johtaa 144 000 taivaaseen pääsevää


EETTISET KOROSTUKSET
ja suhtautuminen yhteiskuntaan:
  • kieltäytyminen varusmiespalveluksesta

  • isänmaallisuutta ei korosteta (ei kunnioiteta lippua seisten)

  • vaaleissa ei äänestetä

  • ei verensiirtoja eikä veriruokia

  • ei tupakkaa; alkoholin kohtuukäyttö

  • ei vietetä joulua eikä syntymäpäiviä

• tehokas koulutus ja ovityö eli ovelta-ovelle -työ

• valtakunnansalit rakennetaan yhden viikonlopun aikana!
Tämä edellyttää tietysti suurta määrää ammattimiehiä ja talkoolaisia (molemmat tietysti Jehovan todistajia), hyviä ennakkovalmisteluja ja tarkkaa suunnittelua.
Sunnuntai-iltana on jo ensimmäinen kokous!

• julkaisuja: Herätkää, Vartiotorni




KOEALUE   (alustava)

- s. 251-299 + monisteet

Tekstin runkona on oppikirjan valkopohjainen ns. leipäteksti.
Sitä tukevat sinipohjaisten laatikoiden tekstit.

Huomaa, että osa käsitellyistä asioista on sinipohjaisten laatikoiden teksteissä.

Ja tietysti tämän nettisivumme asiat

Ylioppilaskokeen ev.lut. uskonnon kysymykset