UE 5 -kurssin
tiivistetyt asiat

          Mikael Agricola. Albert Edelfeltin piirros. Kuva: Wikipedia           Konfirmaatio. Kuva: Wikipedia

 


SUOMALAISTEN MUINAISUSKO
Oppikirja kurssit 1-6 sivut



• koko pohjoisella havumetsävyöhykkeellä yhteinen vanha uskonto: Suomi – Siperia – Japani – Pohjois - Amerikka.
Vertaa: Japanin shintolaisuus (s. 218-221) on nykypäivään asti säilynyt pala vanhaa muinaisuskoa!


• kalliomaalaukset ovat kivikautisten shamaanien tekemiä kertomuksia transsi- ja muodonmuutos-kokemuksistaan
(FT Antti Lahelman väitöskirja 2008).

Kalliopiirros on Kirkkonummen Juusjärveltä noin vuodelta 4000 eKr. Kuva: Timo Muola
Huomaa kädet ylhäällä palvonta-asennossa ja
polvet koukussa ikään kuin tanssiin liittyen.
Kalliopiirros on Kirkkonummen Juusjärveltä
noin vuodelta 4000 eKr.



• karhukultti
  • karhu oli pyhä metsän valtias

  • karhu oli pyhä
    kiertoilmaukset (Kontio, Otso, Mesikämmen…)

  • karhun kaadon jälkeen karhunpeijaiset karhun kallo edusti karhua

  • peijaisten jälkeen kallo palautettiin metsään pyhään karsikkomäntyyn

    karhu  Googlen kuvahaku

    bear  Googlen kuvahaku



• shamaanit eli noidat eli tietäjät
  • suomalaiset olivat kuuluisia noituudestaan

  • apuvälineet: noitarumpu, kärpässienihuume, taikakaluina esim. karhun käpälät, hampaat tai luut

  • shamaani / noita ”lankesi loveen” eli meni transsiin ja hänen henkensä matkusti henkien maailmaan saadakseen apua ja tietoa esim. parantamiseen


• haltijat, tontut ja maahiset
  • Itä-Suomessa metsänhaltijoita

  • Länsi-Suomessa haltijat liittyivät pihapiirin elämään:
    tekivät työtä, kartuttivat varallisuutta ja pitivät yllä järjestystä;
    esim. para-haltijalta pyydettiin omaisuuden kasvamista
    (para vei yöllä aittaan saman määrän viljaa, kuin mitä isäntä käytti päivällä, jos isäntä oli hyvissä väleissä paran kanssa, vrt. paranpaska = valkoinen läjä metsässä, se oli oikeasti eräs sieni)
    (näkki järvessä tai kaivossa)
    (riihitonttu auttoi viljan kuivatuksessa: laittoi klapeja pesään rengin/isännän nukahdettua tai herätti ihmisen tulipalon uhatessa)

  • jokaisella ihmisellä oli oma haltija, kaksoisolento, joka joskus näyttäytyi neuvoen. Ilmestyi ”etiäisenä” muille

  • tontut liittyivät pihapiiriin: koti-, riihi-, sauna-, navettatonttu…

  • kotitontulle annettiin puuroannos (uutispuuro = ensimmäinen puuroannos) rappusille tai talon alle, saunatontulle tehtiin oma vihta ja heitettiin löyly ihmisten lähtiessä pois saunasta

  • maahiset asuivat maan alla tai kiven koloissa


• Jumalat
  • pääjumalana ilmojen haltija Ukko ukkonen ja ukonilma = Ukko ampui tulisia vasamoitaan eli salamoita (vasama = tylppäkärkinen nuoli).
    Keväällä pellolla uhrattiin ”Ukon vakka” viljasadon (=hedelmällisyyden) varmistamiseksi.
    Luultavasti juotiin olutta, kaadettiin pellolle olutta ja lopulta oli ehkä vapaata seksiä (?).
    Agricolan lyhyt luonnehdinta Ukon vakan -juhlasta: "paljon häpiää tehtiin".
    Mitä se tarkoittaa?

  • joka jumalalla oli oma hallinta-alueensa:
    Ahti – veden jumala
    Tapio – metsän jumala
    Rongoteus – ruis
    Pellonpekko – ohra
    Turisas – sota


• vainajakultti
  • vainajan sielu jatkoi elämää kalmistossa
    hautaan tarve-esineitä
    Itä-Suomessa rakennettiin hirsitupanen haudalle. Tupasessa oli ikkuna, josta kuollut saattoi seurata kylän elämää.

  • Vainajasta ei saanut puhua pahaa eikä leski saanut mennä liian aikaisin naimisiin
    kuolleiden vaikutusta tai kostoa pelättiin
    (karsikkomänty kalmiston ja kylän välille)


• pyhät lehdot
  • pyhät lehdot olivat keskeisiä kulttipaikkoja;
    Pälkäneellä Onkkaalassa ns. vanha hautausmaa eli Kostian Ristiänmäki

  • uhrattiin eläimiä, esim. lampaita

  • puisia jumalankuvia

  • pyhä uhriaitaus oli kielletty paikka (tabu), jonne uhrit heitettiin


• muut pyhät paikat
  • uhrikivet eli kuppikivet, Pälkäneellä Laitikkalassa, Äimälässä, Harhalassa, Pinteleen takana…

  • pyhät puut olivat usein suurikokoisia ja erikoisia mäntyjä. Peijaisten jälkeen karhun kallo vietiin metsään kallomäntyyn.

  • kotipihan pihlaja oli pyhä

  • kosteikot ja suot:
    vrt. Suo-mi
    Kalevala: ”poika suolle vietäköhön” (mitä tarkoittaa?)
    vrt. Tanskan suoruumiit
    Olivatko suot uhripaikkoja?
    Teloituspaikkoja?
    Vammaisten lasten tappamispaikkoja?

    suoruumis  Googlen kuvahaku

    bog body  Googlen kuvahaku



• Juhlat
  • liittyvät vuodenkiertoon ja viljelyyn

  • tärkein juhla oli kekri eli sadonkorjuun juhla marraskuun alussa,
    vrt. Halloween-juhlan kurpitsakoristeet
    kekri = kiitosjuhla sadosta

  • Ukon vakan juhla touko-kesäkuussa, pyydettiin hyvää satoa, juotiin olutta, seksuaaliriittejä (?)
    (Mikael Agricolan Psalttarin esipuhe: ”paljon häpiää tehtiin”)

  • juhannus = Ukon juhla

  • vakkajuhlat = pyhässä lehdossa uhrattiin vakallinen ruokaa


• Muinaisuskon kehittyminen
  • kivikaudella metsästäjä-keräilijäkulttuurissa oli shamanistinen uskonto, jossa vainajakultti oli keskeistä

  • maanviljelys toi uudet jumalat eli säähän ja hedelmällisyyteen liittyvät jumalat

  • miehinen pää- ja ukkosenjumala Ukko on tullut Baltiasta.
    Ukon hahmoon on selvästi vaikuttanut germaaninen ja skandinaavinen Doner/Thor -ukkosenjumala
    (vertaa saksan kielellä ukonilma on ”Donnerwetter” eli Donerin ilma).
    Torstai oli Thorin päivä thorsdag

  • balttilainen Perkunas-jumala Perkele.
    Vanhoissa kartoissa Suomen rannikolla on paljon ”Perkelshaar” eli Perkeleen saaria.
    Olivatko ne oikeasti Perkunaksen palvonnan keskuksia?
    Vai oliko suomalainen vain vastannut kartanpiirtäjän uteluihin: ”Se on joku perkeleen saari”.

  • haltijausko on syntynyt vakituisten asuntojen tullessa myöhemmin haltijat kutistuivat tontuiksi



KRISTINUSKON TULO SUOMEEN


• kristinusko tuli Suomeen jo paljon ennen ristiretkiä

• ensimmäiset vaikutteet tulivat kauppiaiden ja kauppamatkustajien kautta
Oli tyypillistä, että ulkomaiset kristityt kauppiaat halusivat tehdä kaupaa vain toisten kristittyjen kanssa. Tämä toi suomalaisille kauppiaille painetta kääntyä kristinuskoon.


• Euroopan uskontoa (”Valkea Kristus”) pidettiin vahvempana kuin omaa Ukkoa, koska Eurooppa oli kulttuurisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvempi
ristien ja ristisolkien löytyminen arkeologisissa kaivauksissa jo 800 – 1100-luvun alun kerrostumista sekä hautaustavan muutos: pakanallisesta polttohautauksesta siirryttiin kristilliseen ruumishautaukseen vainajan jalat itää kohden

• Kristuksen palvonta eli yhdessä muinaisuskon kanssa

• ensimmäiset vaikutteet tulivat idästä:
sanat pappi, pakana, kummi, Raamattu ovat kreikan ja venäjän kielen johdannaisia
(esim. viron kielessä ”raamatu” tarkoittaa ylipäänsä kirjaa; läntisissä kielissä the Bible, bibel…)


• järjestäytynyt läntinen roomalaiskatolinen kirkko tuli Suomeen ristiretkien avulla:
  • vuonna 1054 idän ja lännen kirkon ero kilpailu viimeisistä pakanallisista alueista Euroopassa

  • ristiretket = miekkalähetys

  • jo ennen ristiretkiä tekivät munkit lähetystyötä Suomessa

  • ristiretket kaikkiin Pohjoismaihin kaikkien lipuissa on risti

  • ensimmäinen ristiretki Suomeen noin vuonna 1150, kuningas Eerik ja piispa Henrik (englantilaissyntyinen), Varsinais-Suomeen

  • Lalli, joka tappoi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä, oli luultavasti kristitty
    (Lalli Laurentius-pyhimys Lauri).
    Keskiaikaisessa legendassa syypääksi Lallin hirmutekoon osoitetaan hänen vaimonsa Kerttu. Hän valehteli miehelleen, että piispa ja hänen seurueensa eivät maksaneet ylläpidosta. Legendan mukaan piispa Henrik maksoi kaiken.

  • toinen ristiretki Hämeeseen Birger-jaarlin johdolla Hämeeseen linna eli Hämeenlinna 1240-luvulla

  • kolmas ristiretki Karjalaan Viipurin linna 1290-luvulla

• aluksi Suomeen rakennettiin puukirkkoja, mutta ne ovat hävinneet sotatoimissa ja tulipaloissa.
Sitten alkoi kivikirkkojen rakentaminen:
  • aluksi tehtiin puukirkkoon kivisakasti

  • seinät harmaakivestä, päätykolmio tiilestä ja katto puusta, katon uloin kerros kiehuvaan tervaan upotetusta haapa-paanusta

    keskiaikainen kivikirkko  Googlen kuvahaku

• suomalaisten kääntyminen kristinuskoon oli pitkä prosessi:
  • kansan mielessä vanhan uskonnon haltijat ja katolisen kirkon suojeluspyhimykset usein sekoittuivat tai samaistuivat:
    ’Anna Ahti ahvenia, Pekka pieniä kaloja!’
    tai
    ’Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja!’
    Antti = Andreas eli kalastaja-apostoli
    Pekka = Pietari eli kalastaja-apostoli


  • tapahtui myös paluuta pakanuuteen
    esim. Hämeessä 1230–luvulla:

    1. saksalaisen Kalparitariston murskatappio pakanallisille liettualaisille v. 1236

    2. Hämeessä paluu pakanuuteen ja veronmaksu lopetettiin

    3. toinen ristiretki kukisti hämäläisten kapinan 1240–luvulla



• keskiajan kivikirkot Suomessa     läntisen kristinuskon vaikutus




• Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen katedraali eli suuri kirkko:

Turun tuomiokirkko. Kuva: Wikipedia




1500–luku - Uskonpuhdistuksen vuosisata s. 433 – 435



A. Kuningas tekee reformaation Ruotsissa

• Kustaa Vaasa ajoi Västeråsin valtiopäivillä läpi oman kirkkopoliittisen ohjelmansa:
  • kuningas kirkon pääksi

  • kirkon "liika omaisuus" valtiolle (Kustaa Vaasa tarvitsi rahaa sotaansa tanskalaisia vastaan), eli kirkon rahat, kirkonkellot, jalometalliset ehtoollisvälineet yms. vietiin

  • opillinen uskonpuhdistus piispojen ja pappien kautta

  • Kustaa Vaasan motiivit poliittisia ja taloudellisia

B. Uskonpuhdistus Suomessa


MIKAEL AGRICOLA noin 1510-1557
  • kotoisin Pernajasta itäiseltä Uudeltamaalta kaksikieliseltä alueelta

  • paikallinen kirkkoherra lähetti lahjakkaaksi huomaamansa Mikaelin Viipuriin kouluun

  • yliopisto-opinnot Wittenbergissä Saksassa
    (suurten uskonpuhdistajien Lutherin ja Melanchtonin kaupunki)

  • laati suomen kirjakielen, koska uskonpuhdistuksen aatteiden vuoksi halusi tavallisenkin kansan pystyvän lukemaan Raamattua
    käänsi Uuden testamentin suomen kielelle

    Mikael Agricola. Albert Edelfeltin piirros. Kuva: Wikipedia

  • Agricolan teokset ja käännökset:
    ABC-kirja, 1543
    Rukouskirja, 1544
    Uusi testamentti, 1548

  • Agricola oli maltillinen uudistaja:
    messu eli jumalanpalvelus suomenkieliseksi,
    sakramenteiksi vain kaste ja ehtoollinen,
    luostareita ei suljettu heti, mutta uusia munkkeja ja nunnia ei saanut enää ottaa luostari lakkasi, kun viimeinenkin munkki tai nunna kuoli tai jätti luostarielämän

  • Agricola = maanviljelijä, latinaa




1600–luku - Puhdasoppisuuden aika s. 433 – 435



• 1600-luku oli Ruotsi-Suomen suurvaltakautta ja jatkuvien sotien aikaa

• luterilainen kirkko oli kuninkaan johtama valtionkirkko ja siten tärkeä:
  1. Kansan yhtenäisyyden varmistaja
    ei katolilaisten ja protestanttien välisiä uskonsotia (kuten Keski-Euroopassa: Saksassa 30-vuotinen sota ja Ranskassa hugenottisodat)

  2. Kansan opettaja ja kasvattaja – mm. lukutaito

• Isaac Rothovius oli kuuluisa 1600-luvun Turun piispa. Hän lisäsi valvontaa ja kirkkokuria.

• toinen kuuluisa 1600-luvun Turun piispa oli Johannes (Juhana) Gezelius vanhempi, joka korosti lukemaan oppimisen tärkeyttä.
Hän mm. kirjoitti tätä varten oppikirjan "Yxi Paras Lasten Tavara".

• 1600-luku oli suvaitsemattomuuden ja kollektivismin aikaa,
(kollektivismi = kollektiivin eli yhteisön etujen korostus)
mm. noitavainot ja idän ortodoksien pakkokäännytys



1700-luku – Hyödyn ajan kristillisyys s. 436 – 437



• Suomeen tuli valistus, joka korosti suvaitsevaisuutta ja hyötyä


• hyöty = luonnontieteiden osaaminen ja tiedon jako kansalle jopa saarnastuolista
(mm. ’Kristuksen ja kanan vertailu’)
  • taloustiede: Kokkolan kirkkoherra Andreas Chydenius, taloudellisen liberalismin isä

  • lääketiede

  • tekniikka:
    tuuli- ja vesimyllyt

  • maataloustiede:
    perunoiden kasvatus ja käyttö, pellon raivaus

  • liikenneyhteydet:
    koskien raivaus

  • esim. Pielisjärven (nykyisen Lieksan) kuuluisat kirkkoherrat, isä ja poika, "Korpi-Jaakko" ja "Koski-Jaakko"


• Ruotsin kuningas Kustaa III oli valistushenkinen.
Ensin hän ei antanut lupaa Hämeenlinnan kirkon rakentamiseen, koska uskoi, että uskonto on kohta häviämässä (!).
Kun se kuitenkin piti rakentaa, hän käski tehdä siitä pyöreän, jotta kohta uskonnon hävitessä siitä voitaisiin tehdä teatteri! (Hän rakasti teatteria)


• pietismi = henkilökohtaisen uskon korostus tuli Suomeen jo 1600-luvulla:
  • radikaalipietismin mukaan ’kirkko on Saatanan huora’ s. 434-437

  • kartanopietismi oli maltillista pietismiä s.437

  • kansanherätykset,
    lähtökohtana usein hurmoskokemukset
    esim. paimentyttö Liisa Erkintytär Varsinais-Suomessa, joka pelästyi syntisyyttään lukiessaan paimenessa pietististä kirjaa "Totisen kääntymisen harjoitus"
    (totinen=todellinen)
    rukoilevaisuus

  • valtio taisteli pietismiä vastaan
    konventikkeliplakaati 1726 kielsi yksityiset hartauskokoukset
    pietistejä käräjille


1800-luku - Herätysliikkeiden vuosisata s. 438–441



• Suomen sodan jälkeen Suomesta tuli autonominen (=itsehallinnollinen) osa Venäjän keisarikuntaa
Suomen luterilaisen valtionkirkon johtaja oli ortodoksinen Venäjän keisari eli tsaari!


• pääsääntöisesti tsaarit halusivat pitää Suomen suomalaisena ja arvostivat luterilaisia perinteitä


• liiasta valtiokirkollisuudesta haluttiin pois ja uusi kirkkolaki 1869 (ns. Schaumannin kirkkolaki) lisäsi kirkon itsehallintoa
valituista papeista ja maallikoista koostuva kirkolliskokous kirkon johtoon


• tsaari rakennutti monia ortodoksisia kirkkoja, varsinkin varuskuntapaikkakunnille
(esim. Uspenskin katedraali Helsinkiin ja Tampereen ortodoksinen kirkko)


• uudet haasteet:
  • kaupungistuminen

  • liberalismi kritisoi kirkkoa ja sen pakkojäsenyyttä sekä pakollista ehtoollisella käyntiä,
    liber = vapaa (lat.),
    liberalismi = vapaus-aate

  • sosialismi ja ateismi

  • yhdistyskristillisyys: Suomen Lähetysseura, Pyhäkouluyhdistys, Diakonissalaitos, NMKY ja NNKY (Nuorten Miesten/Naisten Kristillinen Yhdistys)


• herätysliikkeet:
  • rukoilevaisuus,
    mm. Henrik Renquist, ’Kukkos-pappi’

  • herännäisyys,
    Paavo Ruotsalainen

  • evankelisuus,
    Fredrik Gabriel Hedberg

  • lestadiolaisuus,
    Lars Levi Laestadius


  • alun hurmoksellisuuden jälkeen vakiintuminen ja organisoituminen kirkon sisäisiksi uudistus- ja perinneliikkeiksi


Herätysliikkeiden kulttuurimerkitys



• kansansivistyksen kohoaminen
kansan omaehtoinen lukuharrastus:
virsi-, laulu- ja hartauskirjat

• maallikkoaktiivisuus kansalaisaktiivisuus

• Lutherin yleisen pappeuden periaate toteutui

• naisten aktiivisuuden nousu

• säätyerojen lieveneminen


• moraalin kohentuminen, raittiuden nousu:
  • rukoilevaisjohtaja pastori Henrik Renqvist: ’Wiinan kauhistus’, 1835

  • myös evankelisuus ja varsinkin lestadiolaisuus jyrkästi viinaa vastaan

  • herännäisyys (johtajana talonpoika Paavo Ruotsalainen) hyväksyi alkoholin kohtuukäytön

• lähetysharrastus syntyi (’pakanalähetys’)




1900-luku - Itsenäisyyden aika s. 446 – 449


1900-luvun alku oli kuohuvaa aikaa. Suomalaiset pyrkivät itsenäisyyteen – mutta millaiseen?
Vasemmisto halusi sosialistisen, yhteisomistukseen perustuvan Suomen.
Oikeisto halusi kapitalismin eli vapaan markkinatalouden jatkuvan.
Raja punaisten ja valkoisten välillä alkoi hahmottua.

Vasemmisto arvosteli kirkkoa ja sen asemaa. Forssan kokouksessaan 1903 Suomen Työväenpuolue vaati kirkkoa erotettavaksi valtiosta ja uskonnonopetusta pois koulusta.



Sosialistinen mielenosoitus: 'Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää'

Sosialistinen mielenosoitus.

”Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää,
niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään.”
on sosialistisen työväenlaulun ”Kansainvälisen” kertosäe.

Kansainvälinen-työväenlaulun sanat


• Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.1917

• sisällissota keväällä 1918:
PUNAISET VALKOISET

PUNAISET:
tehdastyöväestö, maaseudun tilattomat

VALKOISET:
talonpojat, porvarit, sivistyneistö (esim. papisto), kirkko, suurin osa torppareista



SUOMEN SISÄLLISSOTA


• Suomen sisällissota käytiin punakaartien ja suojeluskuntien välillä keväällä 1918.
Sota tunnetaan myös nimillä
kansalaissota,
vapaussota,
veljessota,
(puna)kapina,
vallankumous ja
luokkasota.

• valkoisella puolella olivat talonpojat, sivistyneistö ja kirkko.
Punaisella puolella oli työväestö ja maaseudun vähävaraiset.

Vapaussota<li>kansalaissota valkoiset vastaan punaiset. Kiivaita taisteluja Kalevankankaan hautausmaalla.

Vapaussota-kansalaissota valkoiset vastaan punaiset.

Kiivaita taisteluja Kalevankankaan hautausmaalla Itä-Tampereella,
kun valkoiset hyökkäsivät pyrkiessään valtaamaan Tampereen.


PUNIKKI = VALKOISTEN KÄYTTÄMÄ HAUKKUMANIMI PUNAISISTA.
KUULARUISKU = KONEKIVÄÄRI.
LAHTARI = PUNAISTEN KÄYTTÄMÄ HAUKKUMANIMI VALKOISISTA;
LAHTARI TARKOITTAA TEURASTAJAA.


• sota päättyi valkoisten voittoon ja punaisten häviöön.


• kirkko oli valkoisten puolella monestakin syystä:
  1. Punaisten sosialismi oli ateistista ja kirkonvastaista.

  2. Kirkko halusi tukea laillista esivaltaa eikä hyväksynyt kapinaa (luterilainen esivalta-ajattelu).

  3. Kirkko oli suuri maanomistaja, ja siten maaseudun pappiloilla oli omat renkinsä, piikansa ja torpparinsa.
    Ainakin maaseudun kirkkoherrat samastuivat siten usein maanomistajiin ja jopa kartanonherroihin.

• punaisessa terrorissa surmattiin myös kirkon papistoa osin aatteellisistakin syistä, mutta erityisesti maaseudulla papisto edusti yhteiskunnan perinteistä valtajärjestelmää.
Mm. Tampereelta tappiota paenneet katkeroituneet punaiset sitoivat Kylmäkoskella kirkkoherran kiinni pappilassaan ja sytyttivät pappilan tuleen. Kirkkoherra kuitenkin pelastui päästyään irti köysistä.


• sisällissota ja sen jälkeinen valkoinen terrori katkeroitti työväestön suhdetta kirkkoon pitkäksi aikaa.
On sanottu, että vasta talvi- ja jatkosodan sotilaspapit löysivät yhteyden entisten punaisten kotien lapsiin.


• ns. punainen terrori kohdistui myös pappeihin
kirkko liian hiljaa valkoisen ’laillisen’ terrorin edessä
punaisen työväestön katkera viha kirkkoa kohtaan



• uskonnonvapauslaki säädettiin 1922 ja astui voimaan 1.1.1923.

mahdollisuus vihdoinkin erota kirkosta ja jäädä uskonnottomaksi, mutta vuonna 1923 vain 23 000 erosi kirkosta (0,74 %) !

pakollinen valtionkirkko oli muuttunut kansankirkoksi, jossa haluttiin olla


• 1920- ja 1930-luvuilla monia pappeja ja kirkon aktiivijäseniä (mm. heränneitä) oli mukana oikeistolaisissa ja äärioikeistolaisissa liikkeissä:
  • Lapuan liike – talonpoikainen luonne, heränneitä

  • IKL = Isänmaallinen Kansanliike

  • AKS = Akateeminen Karjala-seura (molemmissa mukana myös pappeja)

• Mäntsälän kapina 1932
= Lapuan liikkeen vallankaappausyritys
kirkko otti etäisyyttä äärioikeistoon


• Talvi- ja Jatkosota 1939 – 1945 sekä Lapin sota:
  • punainen valkoinen –ristiriita tasoittui selvästi
    (myös vasemmisto tuki taistelua Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan)

  • sotilaspapit toivat taas kirkon koko kansan luo

  • kirkon asema korostui kriisiaikana ja kuoleman läheisyydessä


• sotien jälkeen asevelipapit halusivat säilyttää hyvän suhteen kansaan:
  • kansankirkollinen teologia
    pietismi, uuspietismi

  • uusien työmuotojen kehittäminen,
    mm. perheneuvonta

• asevelipapeista näkyvimmäksi nousi Erkki Niinivaara
(pääteos ’Maallinen ja hengellinen’, 1952):
  • kirkon tulee avautua ahtaasta hengellisestä julistuksesta

  • kirkon tulee olla koko kansan kirkko, ei vain ’uskovien’

• jyrkkään vastarintaan nousi kirkon herätyskristillinen siipi, johtohahmoina prof. Osmo Tiililä ja uuspietistinen herätysjulistaja Urho Muroma.


• 1960-luvulla nuorten vasemmistoradikaalien hyökkäys kirkkoa vastaan.
Yksi kritisoijista oli pastori (!) Terho Pursiainen (teos ’Uusin testamentti’, 1969), myöhemmin vasemmiston kansanedustaja.
Kritiikki upean Temppeliaukion kirkon (Helsinki) rakentamista vastaan (Biafran nälänhätä).


• naispappeus toteutui 1988, Suomessa myös naispiispuus.
Vastustavassa rintamassa kirkon konservatiiveja ja herätysliikkeitä. Monissa herätysliikkeissä sisäisiä valtataisteluita naispappeuden hyväksyvien ja ’perinteisen virkakäsityksen’ kannattajien välillä, erityisesti evankelisuudessa (SLEY)


• myös suhtautuminen moderniin raamatuntutkimukseen on nostattanut kiihkeitä keskusteluja 1970-luvulta tähän päivään. Perinteisesti ajattelevien hampaissa ovat olleet mm. UT:n eksegetikan prof. Heikki Räisänen ja piispa Wille Riekkinen.



• kirkon itsehallinto on yhä lisääntynyt.
Uudistus vuonna 1993, joka jakoi kirkkolain:
  • KIRKKOLAKI, eduskunta säätää

  • KIRKKOJÄRJESTYS, kirkolliskokous säätää

  • tasavallan presidentti ei enää nimitä piispoja

  • nykyään hiippakunnassa äänestys
    (papit+valitut maallikot eniten ääniä saanut piispaksi)



SUOMEN EV.LUT. KIRKKO NYKYÄÄN



• evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee hiljakseen,
nyt n. 72 % kuuluu ev.lut. kirkkoon, varsinkin lapsettomat nuoret aikuiset (kirkon toiminnan heikko kohta) eroavat kirkosta


• Suomen ev.lut. kirkossa on ’seinät leveällä ja katto korkealla’ eli kirkossa on hyvin eri tavalla ajattelevia.
Toisaalta se on kirkon voima, toisaalta tuottaa ongelmia:
  • ristiriidat kirkon työntekijöiden välillä
    huono työssä viihtyminen (nykyään parantunut – työn itsenäisyys!)

  • selkeä kirkon ääni on hukassa (vrt. paavi ja katolinen kirkko)

  • kirkon uudistajat
    konservatiivit
    (esim. homoliitot)

• suomalaiset pääsääntöisesti arvostavat kirkon sanomaa ja toimintaa.
Kirkosta eroamisen syynä usein raha (kirkollisvero noin 1,5 %).


• nykyään ev.lut.kirkon hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita, eli sinne voidaan haudata muitakin kuin kirkon jäseniä


• ev.lut. kirkon vahvuuksia ovat:
  • tehokas lapsityö

  • huippusuosittu rippikoulu
    – enemmän osanottajia kuin kuuluu kirkkoon!

  • suosittu isoskoulutus

  • hyvä, tehokas auttamistyö,
    mm. diakoniatyö, Kirkon Ulkomaanapu, Yhteisvastuukeräys …

  • suositut kirkolliset toimitukset (kaste, häät, hautaus)

  • joulun aika on kirkon tapahtumiin osallistumisen huippukautta (Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet, jouluhartaudet...)





Suomen uskontotilanne




• Suomen ylivoimaisesti suurin uskonnollinen yhteisö on Suomen evankelis-luterilainen kirkko (=ev.lut. kirkko). Siihen kuuluu noin 72 % suomalaisista. Sillä on hyvin laajaa ja monipuolista työtä eri-ikäisten suomalaisten parissa.
Se on ns. kansankirkko, eli se tekee yhteistyötä valtion kanssa.


• Suomen toiseksi suurin uskonnollinen yhteisö on ortodoksinen kirkko (=ort. kirkko), jonka valta-alueet ovat Itä-Suomessa.
Myös ortodoksinen kirkko on ns. kansankirkko, eli se tekee yhteistyötä valtion kanssa.


• Suomen kolmanneksi suurin uskonnollinen yhteisö on helluntaiherätys. Siinä pyrkimyksenä on, että seurakuntiin kuuluvat vain uskossa olevat ihmiset.


• Suomessa on uskonnonvapaus



KOEALUE   (alustava)

- s. 422-441,  suomalaisten muinaisuskosta 1800-luvulle

- s. 445 (kartta) - 459,  1900- ja 2000-luvut

- s. 472 - 473,  ortodoksinen ja katolinen kirkko Suomessa

- s. 491 - 492,  juutalaisuus ja islam Suomessa

+ monisteet

Tekstin runkona on oppikirjan valkopohjainen ns. leipäteksti.
Sitä tukevat ruskeapohjaisten laatikoiden tekstit.

Huomaa, että osa käsitellyistä asioista on ruskeapohjaisten laatikoiden teksteissä.

Ja tietysti tämän nettisivumme asiat