Kontrolloitu koe eli
kokeellinen tutkimus

Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.

aiheuttaako X asian Y

vaikuttaako X asiaan Y

syysuhteen peruskaava: X Y

esim.
nautitun
alkoholin    reaktioaika
määrä

TAI

sosiaalinen
paine        ihmisen reaktio

Philip Zimbardon Stanfordin vankilakoe - rajoittamattoman vallan vaikutus

Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe - kuinka pitkälle ihminen tottelee jopa tappavia käskyjä?

Solomon Aschin janakoe - sosiaalisen paineen vaikutus

Z = häiriömuuttujat

Ihminen riippuu

eli ihmisen reaktio on aina riippuva muuttuja.

Kenttätutkimus
eli kuvaileva tutkimus

Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.

Huomaa, että joskus myös kokeellinen tutkimus tehdään luonnollisessa tilanteessa, esim. ulkotilassa.
Tällöin on tutkimuksen paikka kuitenkin tarkasti valittu niin, että se on rajattu ja mahdollisimman säädelty.

Esim. tutkimus poliisiauton näkemisen vaikutuksesta autoilijoiden ajamaan nopeuteen.
Tutkimuksen paikka oli valittu niin, että siinä ei ollut risteyksiä tai muita autojen nopeuteen vaikuttavia kohtia.

esim. oppilaiden käyttäytyminen välitunnilla

syy vaikutus -päätelmiä

esim. nettikyselyn tai Facebook-kyselyn tulosta ei voi yleistää koskemaan kaikkien suomalaisten mielipidettä

Korrelatiivinen
tutkimus

Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.

Tapaustutkimus

Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.

1. Yksi ihminen
   
   esim. ihmisen mielenterveyden tutkiminen ja häiriön syyn etsiminen
   
   
2. Muu tapaus
   
   
   • onnettomuus
     
     Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus - maailman pahin ydinvoimaonnettomuus. Suomenkielinen Wikipedia.
     
     Teneriffan lento-onnettomuus - eniten ihmisuhreja vaatinut lento-onnettomuus. Suomenkielinen Wikipedia.
     
     
   • työpaikan huonot ihmissuhteet

esim. terapia, työpaikan ongelmat

TIEDONHANKINTA-
MENETELMÄT

Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.

Havainnointi

Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.

1. Tarkkailusta on tiedotettu
   
   
2. Tarkkailusta ei ole tiedotettu

Haastattelu ja kysely

Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.

1. Strukturoitu = valmiit vastausvaihtoehdot
   
   
2. Vapaamuotoinen = ei ole valmiita vastausvaihtoehtoja, vaan vastataan omin sanoin

• taipumus käyttää keskivaihtoehtoja
  
  
• taipumus käyttää myönteisiä ilmaisuja
  
  
• asioiden kaunistelu
  
  
• (joskus) huijaaminen

Mittaus

Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.

• aivosähkökäyrä eli EEG
  EEG = elektro-enkefalo-grafia
  
  
• ihon sähkövastus eli GSR
  GSR = galvanic skin response
  eli ns. valheenpaljastuskone
  
  
• aivojen magneettimittaus eli MRI
  MRI = magnetic resonance imaging

KAHOOT: KENTTÄTUTKIMUS, TAPAUSTUTKIMUS, HAVAINNOINTI, HAASTATTELUT JA KYSELYT, FYSIOLOGISET MITTAUKSET

Testit

Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.

1) Älykkyys- ja kykytestit

2) Persoonallisuustestit

• pisteytys
  
  
• normiarvot
  esim. näin monta pistettä saaneet ovat näin älykkäitä

Esim. jos alkuperäisessä testissä kysytään: ”Mihin ilmansuuntaan lähdetään, jos mennään Los Angelesista New Yorkiin?” niin Suomessa voidaan kysyä ”Turusta Helsinkiin?”

Esim. mikä tämä on:  
Nykyään lapset eivät enää ymmärrä tuota puhelimeksi.

1) Pysyvyys eli reliabiliteetti = testin tulos pysyy samana eri mittauskertoina

2) Pätevyys eli validiteetti = testi mittaa sitä, mitä sen tuleekin mitata

Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.

Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.

esim. ulos- vai sisäänpäinsuuntautunut eli ekstrovertti vai introvertti, vainoharhaisuus…

• korrelaatio voi olla pienestä otoksesta johtuva sattuma
  
  
• y on x:n syy
  
  
• jokin kolmas asia voi olla sekä x:n että y:n syy,
  esim. jäätelönsyönti ja hukkumiset ovat kumpikin runsaampia kesällä, mutta eivät silti ole toistensa syitä vaan kuumuus on molempien syy
  
  Esimerkki tutkimuksen korrelaatiotulkinnan hankaluudesta:
  
  Eräässä tutkimuksessa vertailtiin vanhusten toimintakykyä.
  Ensimmäisessä ryhmässä olivat vanhukset, joilla oli lemmikkieläin, ja toisen ryhmän (vertailuryhmän) vanhuksilla ei ollut lemmikkiä.
  Tutkimustulos oli selvä: ne vanhukset, joilla oli lemmikki, olivat paljon toimintakykyisempiä.
  
  Nopea tulkinta tähän on tietenkin se, että vanhuksella oleva lemmikkieläin pitää yllä ja parantaa vanhuksen toimintakykyä. Eli jokaiselle vanhukselle tulisi hankkia lemmikki, niin vanhusten toimintakyky on paljon parempi, eikö niin.
  
  Mutta, pieni hetki, meneekö syy-yhteys sittenkään näin suoraan?
  Entä jos syy-yhteys onkin toisinpäin? Vanhus, jolla aikaisemmin oli lemmikki, tulee huonokuntoisemmaksi ja ei pysty enää ulkoiluttamaan koiraansa. Vanhus ei halua koiransa kärsivän sisällä ja niin luopuu koirastaan. Ja niin huonokuntoisella vanhuksella ei ole lemmikkiä. Eli syy-yhteys onkin toisinpäin kuin alunperin nopeasti ajatellen luuli!
  
  Eli korrelaatiosta ei voi tehdä suoria syypäätelmiä!
  

KAHOOT: KORRELAATIO

• samoja koehenkilöitä tutkitaan eri-ikäisinä kaksi tai useampia kertoja
  
  
• selvitetään ihmisten elämässä tapahtuvia muutoksia pitemmällä aikavälillä
  

  esim. puheen kehittyminen symbolifunktion heräämisestä nuoruuteen
  

• voidaan verrata kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri koehenkilöiden kasvuilmapiiri ja elämän muutokset/kokemukset huomioiden
  
  
• koehenkilöiden määrä on tavallisesti rajallinen ja tutkimus kestää useampia vuosia tai vuosikymmeniä
  

  Esimerkki
  pitkittäistutkimuksesta:
  Jyväskylän yliopiston professorin Lea Pulkkisen tutkimus "Lapsesta aikuiseksi", jossa seurattiin yhteensä noin 350 tytön ja pojan elämää 33 vuotta.
  Tutkimus alkoi vuonna 1968 (koehenkilöt 8-vuotiaita) ja kesti vuoteen 2001 asti (koehenkilöt noin 42-vuotiaita).
  Katso tutkimuksen yksi tulos neljästä erilaisesta elämän kehityskulusta täältä.

• samalla kertaa tutkitaan useita samanikäisiä ihmisiä (esim. 10-vuotiaita)
  
  
• saadaan selville, millaisia ovat juuri tietyn ikäiset ihmiset

esim. eettisistä syistä, eli ihmiselle ei saa tehdä niin pahoja asioita.

• ns. susilapset eli villilapset eli lapset, jotka ovat eläneet eläinten, eikä ihmisten kanssa
  

  Oppikirjassamme sivut 25-26.

  
  
• eri perheissä asuvat identtiset kaksoset kaksostutkimus
  

  Esim. kaksi Jimiä.

• identtisillä kaksosilla on sama perimä, eli he ovat geneettisesti katsoen sama ihminen.
  Jos/Kun he ovat erilaisia, kaikki heidän eroavaisuutensa ovat ympäristön aikaansaannosta.
  Ja erillään kasvaneina he ovat kasvaneet eri ympäristöissä.
  
  
• kuuluisa esimerkki ovat amerikkalaiset kaksi Jimiä
  
  
• kaksostutkimus antaa tärkeää tietoa kehityspsykologian keskeiseen "geenit vai kasvatus" –kysymykseen:
  ovatko ihmisten piirteet geenien vai kasvatuksen tulosta (englanniksi ”nature or nurture” eli luonto vai kasvatus)?

KAHOOT: KEHITYSPSYKOLOGINEN TUTKIMUS

fas fetal alcohol syndrome child, Googlen kuvahaku

fas fetal alcohol syndrome teen, Googlen kuvahaku

fas fetal alcohol syndrome adult, Googlen kuvahaku

AD/HD = Attention Deficit and Hyperactivity Disorder

1. Tarkkaavaisuuden häiriöinä

   esim. ei voi keskittyä, jos joku vähänkin puhuu tai liikkuu tai kuuluu jotain ääniä

2. Yliaktiivisuutena
   
   
3. Impulsiivisuutena

Tarkkaavaisuushäiriöistä lasta voidaan auttaa kouluissa antamalla tuoliksi iso jumppapallo. Tällöin lapsi/nuori voi koko ajan istuessaan olla pienessä liikkeessä. Tämä auttaa lasta/nuorta keskittymään.

ADHD:n on tutkittu johtuvan aivojen välittäjäaineiden, kuten dopamiinin ja noradrenaliinin, heikosta toiminnasta.
Kun aivot ovat alivirittyneet, ne yrittävät virittää itse itseään etsimällä stimulaatiota kaikkialta.
Tämä voi näkyä esimerkiksi liikahteluna ja asiasta toiseen pomppimisena.
ADHD-oireinen saattaa haastaa jopa riitaa saadakseen aivot tyytyväisiksi.
ADHD-lääkityksessä käytetään psykostimulantteja, jotka vaikuttavat heikosti toimivien aineiden toimintaan.
Kun lääke kasvattaa esimerkiksi dopamiinin määrää aivoissa, aivojen ei tarvitse ponnistella itseään aktiivisemmiksi.

Tyypillisiä piirteitä:
- keskivaikea kehitysvammaisuus, jolloin Down-aikuisen päättelytaidot vastaavat 7–9-vuotiasta lasta
- estottomuus (esim. Down-nuorukainen pyrki koko ajan halaamaan söpöä nuorta naista)
- ulospäinsuuntautuneisuus
- itsepäisyys

esim. japanilaisten Andon ja Hattorin tutkimus lentomelualueilla jo sikiökaudella eläneiden vauvojen tottumisesta lentomeluun

esim. lapsi on tottunut (habituaatio) erilaisiin ääniin (äidin sydämenlyönnit, jotka myöhemminkin rauhoittavat)

Myös aiemmin esitelty japanilaisten Andon ja Hattorin tutkimus sikiöiden tottumisesta lentomeluun osoittaa oppimisen jo ennen syntymää.

1. Tuntoaisti tärkein:
vauva kokeilee kaikkea suullaan, joka on herkkä kosketukselle

2. Hajuaisti
toimii heti,
oppimistuloksena lapsi erottaa kulttuurinsa suosimat ja vieroksumat hajut

3. Kuuloaisti:
toimii jo sikiövaiheessa;
lapsi reagoi rytmisiin ääniin (äidin sydänääni) ja puheen sävyyn

4. Makuaisti:
vauva erottaa karvaan ja makean ja perusmaut parissa viikossa

5. Näköaisti:
erottaa pimeän, valoisan ja värejä, hahmottaa kokonaisuuksia ja myöhemmin myös osat

Lapsella on aluksi ns. primaareja eli ensisijaisia heijasteita, joista useat häviävät ensimmäisen ikävuoden aikana keskushermoston (aivojen) kehittyessä:

• imemisrefleksi laukeaa suuta kosketettaessa
  
  
• tarttumisrefleksi käsissä ja jalkapohjissa
  
  
• sukellusrefleksi estää vauvaa hengittämästä vettä
  (eli veden alla vauvan hengitys lakkaa)
  
  
• kävelyrefleksi
  Kävelyrefleksi laukeaa, kun vauvaa pidetään pystyssä ilmassa ja vauvan jalkapohjat koskettavat kiinteän pinnan.

vauva kykenee ensin hallitsemaan päänsä, sitten kädet, sitten vartalonsa lihakset, sitten istuu ja vasta lopuksi hallitsee jalkansa (seisoo ja kävelee)

ensin vauva hallitsee hartioiden lihakset, sitten käsivarren, sitten ranteen ja lopulta hallitsee sormien hienomotoriikan

kosketuksen tärkeys,

KAHOOT: VAUVAIKÄ

ÄITI JA VAUVA - ÄITIYS
Lähde: Daniel Sternin haastattelu Suomen tv:ssä
        (Daniel Stern, Wikipedia)

1. Yhdeksän kuukauden raskaus ja vauvan odottaminen
   
   
2. Syntymän voimakas hormonimyrsky
   
     äidille voimakas side vauvaan
   

1. Yleisesti ymmärretty perhekolmio:
   
   

   ÄITI		ISÄ
   	VAUVA

   
   
   
2. Daniel Sternin teoria perhekolmiosta:
   
   

   ÄITI		ÄIDINÄITI
   	VAUVA

   
   eli vauvan synnyttyä äiti usein turvautuu äitiinsä ja äidinäiti itsekin haluaa innokkaasti auttaa tytärtään ja olla mukana hoitamassa tyttärensä lasta
   
     isä jää helposti syrjään

- lapsi haluaa jakaa huomion esim. innostuessaan jostakin lelusta näin hän osaa erottaa oman sisäisen kokemuksensa muiden kokemuksista

- vierastaminen osoittaa, että lapsi erottaa tutut vieraista

Vierastilannekoe (tai vierastilannemenetelmä) (s. 44-45), jossa lapsi jää huoneeseen yksin vieraan kanssa vanhemman lähdettyä pois
→ Miten lapsi reagoi vanhemman lähdettyä?
→ Miten lapsi reagoi vanhemman tullessa takaisin?

Vierastilannekokeen paljastamat kolme kiintymyssuhdetyyppiä (Bowlbyn teoria)

KAHOOT: MINÄN MUOTOUTUMINEN ELI MINÄN SYNTY - DANIEL STERNIN TEORIA

Huomaa: lapsi on erityisen herkkä oppimaan kieltä ja oppii myös vieraan kielen nopeasti.
Esim. monissa maahanmuuttajaperheissä lapsi oppii paikallisen kielen muiden lasten kanssa leikkiessään ja paljon ennen vanhempiaan.
Ja siksi lapsi on usein vanhempiensa tulkki!

Kypsyminen tarkoittaa aivojen kehityksen johdosta tullutta muutosta.
Esim. se, että lapsi alkaa kävellä, on kypsymisen aiheuttama.
Lapsi siis EI opi kävelemään!

wild child psychology.  Googlen kuvahaku

sand box play child   Googlen kuvahaku

children playing   Googlen kuvahaku

barbie play child   Googlen kuvahaku

Esimerkiksi:
Lapsi oli pudonnut portaissa.
Tämän jälkeen lapsi kerta toisensa jälkeen monen päivän ajan heitti nalleaan alas portaita, haki sitten nallen ja lohdutti sitä. Ja sitten sama uudestaan...

Esimerkiksi:
Äidin, isän, koululaisen, nuoren, tyttöystävän, poikaystävän, poliisin, rosvon, hevosenhoitajan, supersankarin, sotilaan jne. rooli

- terapeutti seuraa lapsen leikkiä (usein puoliläpäisevän peilin kautta)

- lapsi ilmaisee elämänsä ongelmia leikeissään

- terapeutti ottaa osaa leikkiin, kun leikkiä käytetään osana terapiaa

- joskus lapsen leikkiä seurataan rikostutkimuksen yhteydessä,
esim. lapseen kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö tai pahoinpitely

• SOSIAALISUUTTA
  esim. lelujen jakaminen muiden leikkijöiden kanssa sekä yhteisleikki
  
  
• TUNNE-ELÄMÄÄ
  esim. pettymysten sietämisen oppiminen,
  pieni lapsi saa leikeissä itsetuntoa, kun hän on leikissä iso, mahtava ja osaava
  
  
• KOGNITIIVISIA TAITOJA
  havaitseminen, ajattelu, muisti ja luovuus (mielikuvitus!)
  
  
• PERSOONALLISUUTTA
  lapsi leikeissään kokeilee eri rooleja ja harjoittelee eri rooleissa olemista ja samalla rakentaa omaa persoonallisuuttaan, eli sitä, millainen hän itse on

Eriksonin psykososiaalinen kehitysteoria

s. 65-67

• Erik H. Erikson, USA, psykoanalyyttinen koulukunta

Erik H. Erikson oli myös psykoanalyytikko, eli terapeutti, joka antaa psykoanalyyttistä terapiaa.
Alunperin Erik H. Erikson oli kotoisin Saksasta.

• ihminen kohtaa eri ikäkausina erilaisia KRIISEJÄ eli KEHITYSTEHTÄVIÄ, jotka uusi ikäkausi tuo ihmisen eteen

• kehitystehtävien hyvä läpikäyminen on tasapainoisen kehityksen ehto

ERIKSONIN TEORIAN VAIHEET

1.  PERUSLUOTTAMUS –
      EPÄLUOTTAMUS
      ensimmäinen ikävuosi

• lapsi saa hyvän hoidon, huomiota ja rakkautta
  perusluottamus
  
  
• myöhempi itseluottamus ja luottamus maailmaan perustuu paljolti ensimmäisenä ikävuotena syntyneeseen perusluottamukseen

2.  ITSENÄISYYS – EPÄILY JA HÄPEÄ
      toinen ja kolmas ikävuosi eli
      yksi- ja kaksivuotias lapsi

• oman itsen hallinta:
  
  
  • motoriikka (=liikkuminen)   itsenäisyys
    
    
  • virtsaamisen ja ulostamisen hallinta,
    vanhempien tulee olla iloisia kakasta ja pissasta potassa   itsenäisyys

3.  ALOITTEELLISUUS - SYYLLISYYS
      leikki-ikä, noin 3-7 vuotta

• lapsi on aktiivinen leikeissään, esim. aikuisroolileikit (kotileikeissä äiti, isä…)
  
  
• mielikuvituksen tärkeys (merirosvot, Batman, rosvot ja poliisit, hevosleikit…)
  
  
• lapsi kokeilee toiminnan rajoja
  
  
• lasta ei saa leimata (”paha”, ”tyhmä”)
  ( syyllisyys)

4.  AHKERUUS - ALEMMUUS
      kouluikä, 7v. - 12/13-v.

• lapsi on luonnostaan ahkera
  
  
• ei pidä vaatia täydellisyyttä
  ( alemmuus)

5.  IDENTITEETTI – ROOLIEN
      HAJAANNUS
      nuoruus, noin 12-20 v.

• oman persoonallisuuden löytäminen

  vrt. roolipelit tai tietokonepelit, jossa ollaan tietyssä roolissa
  = nuori kokeilee ja harjoittelee erilaisia rooleja

• maailmankatsomuksellinen pohdinta (uskonto, filosofiat, etiikka…)

6.  LÄHEISYYS - ERISTÄYTYMINEN
      varhaisaikuisuus, n. 20-35v.

• intiimit suhteet
  
  
• häiriönä donjuanismi = jatkuva valloittamisen tarve

  vrt. ”jos ei lapsena ole saanut olla sylissä, kiertää myöhemmin sylistä syliin”

7.  LUOMISKYKY - LAMAANTUMINEN
      aikuisuus, noin 35-65 v.

• työ ja lapset: aikuinen luo työssään sekä luo uuden sukupolven
  
  
• luovuutta voi käyttää sekä ammatissa että harrastuksissa

8.  MINÄN EHEYS - EPÄTOIVO
      seniori-ikä, vanhuus eli
      noin 65 v.

• ”olen elänyt hyvän elämän” eheys
  
  
• kauhu kuoleman edessä on usein epätoivoa hukkaan menneestä elämästä    epätoivo