PS 6 -kurssin
kaikki asiat - sosiaali-
psykologia

uusi ops 2016

          Ihminen on sosiaalinen olento. Kuva: Timo Muola

 


SOSIAALIPSYKOLOGIA
Opintoverkon oppikirja s. 64-79 ja 396-415


Sosiaalipsykologian perus- ja alkuasioita
Sosiaalinen havaitseminen
Stereotypiat eli ennakkoluulot
Attraktio eli vetovoima
Rakastuminen eli ihastuminen
Rakkaus
Attribuutio eli toiminnan selittäminen
Ryhmät
Valta
Johtaja
Johtamistyylit
Ryhmäpaine, sosiaalinen paine sekä totteleminen ja mukautuminen
Ryhmän kiinteys eli koheesio
Normit
Status
Roolit eli tehtävä ryhmässä
Asenteet
Kognitiivinen dissonanssi
Sosiaalinen vaikuttaminen
Aivopesu

Koealue, Lukion psykologia kurssit 1 - 5, Opintoverkko, uusi ops 2016

 


Sosiaalipsykologia tutkii:

1. Ihmisten välistä vuorovaikutusta
  • ihmisen suhde toiseen ihmiseen

  • ihmisen suhde ryhmään

  • ryhmien väliset suhteet

2. Sosiaalisen tiedon käsittelyä
  • asenteet, roolit:

    Esim. romanit eli mustalaiset
    miehillä suorat housut, naisilla valtavat hameet, puukko piilossa?

    valkolainen farkut, tuulipuku

• ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus
PS 6 -kurssilla tutustutaan erityisesti ihmisen sosiaaliseen puoleen.

• ihmisen koko elämän ajan hänen sosiaalinen tietonsa (asenteet, roolit ym.) muuttuu, muokkautuu, täydentyy
arvot, tavat, uskomukset, maailmankuva


• ryhmädynamiikka (dynamis = voima)
= ryhmän sisäiset jännitteet ja voimat
vrt. silmänvalkuainen mahdollistaa katseen suunnan tarkkailun
kiintymys, valta ym. sosiaaliset suhteet
vuorovaikutus, viestintä, ihmissuhteet


Tehtävä: Luokallesi tulee uusi oppilas.
Mihin kiinnität huomiosi hänessä?
Mitä päätelmiä teet hänestä noiden huomioittesi perusteella?
(Kerro esimerkkejä!)
Vaikuttaako hänen sukupuolensa siihen, mitä huomioita teet?
Jos vaikuttaa, niin miten?



SOSIAALINEN HAVAITSEMINEN
s.


• henkilöhavainnoinnissa ihmisillä on ns. intuitiivisia persoonallisuusteorioita
intuitio = ihmisen sisäinen, spontaani, välitön näkemys tai ajatus
esim. vaatteet, hiukset päätelmät toisen persoonallisuudesta

• ”hyvän ihmisen arviointivinouma”
= ihminen arvioi itseään myönteisemmin kuin muita.
Oma käyttäytyminen ajatellaan rehdimmäksi ja moraalisemmaksi kuin muiden.

• ”haavoittumattomuuden illuusio”
”Maailmassa on pahuutta, mutta ei minulle mitään satu”.

• ensivaikutelma on hyvin keskeinen henkilöhavainnoinnissa, fyysiset ja ulkoiset piirteet korostuvat


• sädekehävaikutus eli haloefekti
= yksi myönteinen piirre kerää ympärilleen muita hyviä piirteitä
esim. kookas (=pitkä) mies
hyvä johtaja

kaunis nainen
hyvä ihminen
erityisesti luonnehdinta ’lämmin luonne’ kerää muita positiivisia luonnehdintoja


• negatiivinen sädekehävaikutus = stigma
esim. ’kylmä persoonallisuus’ –luonnehdinta on voimakkaan stigmaattinen





STEREOTYPIAT
eli ennakkoluulot /
yksinkertaistaminen
s. 67


• stereotypiat = uskomuksia jonkun ryhmän jäsenten ominaisuuksista
esim. romanit eli mustalaiset, tytöt / pojat, ruotsalaiset, venäläiset, Jokerien kannattajat / HIFK:n kannattajat

musta nuori mies USA:ssa (monia heitä on poliisi ampunut kuoliaaksi, vaikka he olivat aseettomia)

• stereotypiat mahdollistavat ennustamisen ja selittämisen tiedonkäsittely helpottuu.

Mutta... stereotypiat voivat olla vääriä: rasismi, vinoutunut työnjako (esim. miesten/naisten työt)


• stereotypiat ovat usein itsensä toteuttavia ennusteita:
  1. Vastakkainen informaatio torjutaan
    (vrt. edellisyysvaikutus = primacy effect = aiemmin saatu tieto on tärkeämpi kuin myöhemmin tullut).
    Somekupla = ihminen saa tietoa vain somen välityksellä läheisiltään, jolloin ihminen saa vain tietynlaista informaatiota (usein ihminen ja hänen some-ystävänsä ajattelevat samalla tavalla).
    Jotkut elävät punavihreässä somekuplassa, jotkut maahanmuuttajakriitisessä, jotkut uskovaisien ym. somekuplissa.

    Nämä kuplat tulivat Suomessa hyvin näkyviin, kun Perussuomalaisten suuren vaalivoiton ("jytkyn") jälkeen näyttelijä Krista Kosonen haastattelussa ihmetteli, että mistä nämä perussuomalaiset oikein tulevat, kun kukaan hänen ystävistään ja tutuistaan ei äänestä heitä.
    Silloin alettiin puhua Helsingin Kallion punavihreästä kuplasta.

  2. Stereotypian mukainen informaatio hyväksytään ja se vahvistaa stereotypiaa.
    somekupla

• autostereotypia = ryhmän käsitys itsestään




TEHTÄVÄ:
Mieti ihmisiä, joista pidät: kahta luokkakaveriasi ja kahta muuta ystävääsi.
Pohdi, miksi pidät heistä. Miksi olet mielelläsi heidän kanssaan?
Vastaus: ”Pidän heistä” ei kelpaa!
ATTRAKTION SYYT


ATTRAKTIO eli vetovoima
s.


• attraktioon vaikuttavat:
  • fyysinen viehättävyys
    (varsinkin ensivaikutelma)

  • paikallinen läheisyys

  • tuttuus

  • samankaltaisuus

  • toisen täydentäminen
    (”vakka ja kansi” eli astia ja siihen sopiva kansi)

• pitkällä tähtäimellä fyysisen viehättävyyden vaikutus vähenee.
Aviopuoliso kuitenkin valitaan usein samasta kauneusluokasta:
kauniit   komeat
tavalliset   tavalliset
vähemmän kauniit  

vähemmän komeat


• attraktion mittareina ovat:
  • kanssakäymisen määrä

  • katseen määrä

  • keskinäisen kommunikaation määrä

  • silmäterän laajentuminen

  • kosketuksen määrä




RAKASTUMINEN ≈ IHASTUMINEN
s. 71,79


• rakastuminen on hyvin voimakas myönteinen tunnekokemus

• rakastavat puhuvat toisilleen usein lapsekkaasti, ovat paljon sylikkäin ja silittelevät toisiaan lapsuus
regressio = taantuma lapsuuteen

• yleensä rakastutaan omaan ihannekuvaan toisesta = projektio

• toisen ominaisuuksia otetaan itselle eli ihminen muuttuu toisen kaltaiseksi = introjektio

• evolutionistisesti katsoen rakastuminen on keino, jolla luonto varmistaa yhdessä pysymisen ja yhteisistä lapsista huolen pitämisen (rakkauden huuma sokaisee)


• ihastuminen ja aivojen välittäjäaineet:
  • dopamiini-välittäjäaine tuottaa intohimon tunteen. Ihastumisessa dopamiinitaso nousee.

  • serotoniini-välittäjäaineen tason romahtaminen tuottaa ihastumisen tunteen.
    Samalla seroniinitason romahtaminen tuottaa ihastumiseen kuuluvan pakonomaisuuden tunteen, jossa ihmisen on pakko olla koko ajan toisen kanssa, olla toisen sylissä, koskettaa rakastaan paljon, rakastella paljon, käyttää toisen vaatteita, haistella toisen tyynyä…


• rakastuminen voi joskus muuttua sairaalloiseksi omistamisen ja hallitsemisen haluksi = mustasukkaisuus parisuhdeväkivalta
Suomalaisessa parisuhdeväkivallassa on naisten väkivaltaisuus tyypillisempää kuin miesten.
Kaikista vakavimmassa eli kuolemaan johtavassa väkivallassa nainen on kuitenkin melkein aina uhri.

• rakastuminen voi muuttua rakkaudeksi, jossa ihminen ei enää katso toista ”vaaleanpunaisten silmälasien läpi”, vaan rakastaa toista hänen puutteistaan huolimatta



RAKKAUS
s. 71,79


• rakkaus ei ole pelkkää attraktiota, vaan siihen liittyy monenlaista sosiaalista vuorovaikutusta, huolenpitoa, luottamusta ym.

• rakastuminen rakkaus

• rakkaushormonit:
  • oksitosiini tuottaa kiintymyksen tunteen

  • vasopressiini tuottaa luottamuksen tunteen

• avioliiton perustuminen rakkauteen on kulttuurisesti ja ajallisesti melko nuori ilmiö



PARISUHTEEN VAIHEET:

  1. Symbioosi
    = toiseen sulautuminen

    • rakastumisen vaihe

    • halutaan olla vain toisen kanssa

    • kosketetaan toista paljon, ollaan sylikkäin paljon, suudellaan paljon

    • puhuu rakkaastaan koko ajan muille

    • tyttö käyttää usein rakkaansa vaatteita


  2. Eriytyminen – oman tilan haku

    • ihminen ei jaksa symbioottista suhdetta loputtomiin, vaan kaipaa omaakin elämää, omia harrastuksia, omia ystäviä ja omaa aikaa

    • joskus tämä tulkitaan rakkauden loppumiseksi, vaikka kyseessä on vain ihastumisen voimakkaan tunnehuuman loppuminen


  3. Kumppanuus

    • kahden itsenäisen ihmisen luottamus- ja rakkaussuhde




ATTRIBUUTIO   =   toiminnan selittäminen
s. 65



• attribuutio = sosiaalisessa tilanteessa tapahtuneen asian syyn päättely


• henkilölähtöinen attribuointi = tapahtuman syynä ovat kyseisen henkilön ominaisuudet
esim. varasti epärehellinen, varas

• tilannelähtöinen attribuointi = tapahtuman syynä on tilanne
esim. varasti sopiva tilanne, ”tilaisuus teki varkaan”

• yleensä ihmiset arvioivat muita henkilölähtöisesti, mutta itseään tilannelähtöisesti


• kontrollikäsitys:
  1. Ulkoinen kontrollikäsitys
    • ulkopuoliset asiat vaikuttavat minuun ratkaisevasti (vanhemmat, yhteiskunta, sattuma, kohtalo…)
      passivoi ihmistä

  2. Sisäinen kontrollikäsitys
    • ihminen itse säätelee itseään
      tukee aktiivista asioiden tavoittelua





RYHMÄT
s. 405-407



• ryhmällä on aina tavoite
  • asiatavoite, esim. tehdä esitelmä

    ja/tai

  • tunnetavoite, esim. viihtyä


• ryhmän jäsenet tietävät kuuluvansa ryhmään



ERILAISIA RYHMIÄ

  1. Sisäryhmä
    ”meidän ryhmämme”,
    "me", me-henki
    mm. abit penkkaripäivänä eli abipäivänä, ystäväryhmä, perhe, luokka, koulu ym.

  2. Ulkoryhmä
    ”ne muut”
    "he"
    esim. perheen ulkopuoliset, naapuriluokka, naapurikoulu, toista urheilujoukkuetta kannattavat...
    ulkopuoliset voidaan kokea jopa uhkana
    diktaattorien perustemppu pysyä vallassa ja estää kansan tyytymättömyys ja kapinointi on korostaa ulkopuolista uhkaa.

    Esim. Pohjois-Korean kommunistidiktatuurin propagandassa korostuu imperialistisen USA:n pahuus ja hyökkäyshalu.

  3. Viiteryhmä
    siltä saadaan arvoja (= mikä on tärkeää) ja normeja (= käyttäytymissääntöjä)

    esim. uskovaiset, poliittiset liikkeet, eläin- ja luonnonsuojelijat, maahanmuuttokriittiset, partiolaiset…

    Nykyään internetin kaudella on mahdollista, että ihminen on yhteydessä viiteryhmäänsä vain netin ja somen välityksellä.
    Eli ihminen ei välttämättä käy ryhmänsä kokouksissa eikä kuulu niiden yhdistyksiin.
    Jos ihminen myös kuuluu viiteryhmänsä yhdistykseen, on siis yhdistyksen jäsen ja maksaa yhdistyksen jäsenmaksua, kyseinen ryhmä on myös hänen jäsenryhmänsä.
    Ihminen vertailee itseään viiteryhmään, noudattaa yleensä viiteryhmän arvoja ja normeja myös silloin, kun muu ryhmä ei ole paikalla



MUITA TAPOJA JAKAA RYHMIÄ:


A. Ryhmän jäsenten kosketuksen perusteella
  • Primaariryhmät
    = jäsenet tuntevat toisensa ’face to face’, jäsenillä on keskinäistä vuorovaikutusta, ominaista voimakas me-tunne ja kiinteys

  • Sekundaariryhmät
    = jäsenillä välillinen tai satunnainen kosketus, yhdistävänä tekijänä on esim. aate.
    Ryhmän kiinteys on vähäisempi.

B. Ryhmän päämäärän perusteella
  • Tehtäväryhmät:
    tavoitteena on jonkin tehtävän suorittaminen, asioiden hoitaminen, etujen ajaminen.
    Ilmapiiri on asiakeskeinen.

  • Vuorovaikutusryhmät:
    tavoitteena yhdessäolo ja viihtyminen, ihmissuhteet ovat tärkeitä.
    Ilmapiiri on tunnekeskeinen.


Muita ryhmiä ovat
- jäsenryhmät esim. puolue, yhdistys
Jos ihminen on yhdistyksen jäsen ja maksaa yhdistyksen jäsenmaksua, se on hänen jäsenryhmänsä.

- viite- eli referenssiryhmät: ryhmää kohtaan tunnetaan mielenkiintoa (attraktiota), ryhmä toimii vertailu- ja samastumiskohteena (antaa arvoja), on yksilön tavoiteryhmä, josta voi myöhemmin tulla hänen jäsenryhmänsä

- sisäryhmät: voimakas me-henki

- ulkoryhmät: vastakkainasettelu: me muut

- enemmistöryhmät

- vähemmistöryhmät

Kirjoita essee aiheesta:
Millaisiin ryhmiin kuulun?




Pohdinta:
  1. Keillä on valtaa sinuun?

  2. Keihin sinulla on valtaa?


VALTA
s. 66-67, 406



• valta voi olla
• vallan alkukantaisin muoto on väkivalta (nyrkit, voima, aseet ym.).
Esim. rikollishierarkiat, kunnioituksen vaatimus

Esim. Veti parrasta tapettiin   Googlen haku

vrt. kanojen ns. nokkimisjärjestys = vahvempi kana nokkii heikompiaan.

Ihmisten yhteisöissä ”nokkiminen” tapahtuu usein sanallisesti.
Eli hierarkiassa alemmassa olevasta heitetään vitsiä.

• eläimillä valta ja alistaminen näkyvät hyvin selvästi:
  • urokset taistelevat keskenään:
        - reviireistä = ruoka ja tila
        - naaraista (esim. hirvet)

  • susien alistumisele on kaulan näyttäminen ylempi susi ei tapa

  • kanojen nokkimisjärjestys = ylempi kana nokkii alempiaan eli kiusaa heikompiaan,
    vrt. ihmisillä kiusaaminen!

  • alfauros = laumaa johtava uros

    alfanaaras = lauman naaraista ylin


• kaikesta sivistyksen pintakiillosta huolimatta ihmisten valtahierarkiat ja alistamistavat kertovat ihmisen biologisesta taustasta eläinlajina

• valta liittyy aggressioon sekä omistus- ja alistushaluun

• kehityksen kuluessa (iän ja sivistyksen lisääntyessä) vallankäyttö ja alistaminen muuttuvat avoimesta fyysisen voiman käytöstä piilotetuksi ja oman sosiaalisen aseman kautta tapahtuvaksi vallankäytöksi,
esim.
      esimies    alainen
      virkamies    luvan pyytäjä
      jne.

• ihmisillä katse osoittaa vallan: katseiden kohdatessa alempi väistää katsetta. Korkeampiasemaisen valvontatehtävään kuuluu usein muiden valvova katselu: esimiehet, poliisit, opettajat…

• alemman heikompi asema näkyy usein monilla alueilla: toisen käskyjen totteleminen, alistuminen seksuaalisesti…

• valta-alistuminen –kuviot ovat usein selviä myös ryhmillä: suurvallat öykkäreitä, pienet valtiot alistuvia


• huumori voi olla harmitonta ja vitsin kertojaan itseensäkin kohdistuvaa, mutta usein huumoria käytetään muiden alistamiseen ja samalla itsensä nostamiseen (engl. "breaking his balls").
Jos sitten toinen loukkaantuukin vitsistä, vitsin kertoja voi vetäytyä huumorin suojaan: "No, etkö sä nyt pientä vitsiä kestä".
Tyypillistä on, että vitsin kohteena ovat hierarkiassa itseään alemmat / ne, keiden halutaan olevan alempana.
Blondivitsit alistavat naisia, neekerivitsit mustia, Manne-vitsit mustalaisia eli romaneja, ruotsalaisvitsit ruotsalaisia.

Kuka näitä kertoo ja samalla nostaa itseään: valkoinen suomalainen mies.

Tietysti myös naisilla on omat vitsinsä miehistä, romaneilla valkolaisista, turvapaikanhakijoilla valtaväestöön kuuluvista, ruotsalaisilla suomalaisista ym.

Esim. Finsk yoga   Googlen kuvahaku


Pohdi:
Miten ihmiset kiusoittelevat / kiusaavat toisiaan ja siten nostavat itseään muita alaspäin painaessaan
  • poikien ja miesten maailmassa?

  • tyttöjen ja naisten maailmassa?




Pohdi:
Millainen on hyvä johtaja?


JOHTAJA
s.



• johtajalla on vastuu tuotoksesta, toiminnasta, viihtyvyydestä


• johtajan perusvaatimuksia:
  • älykkyys

  • tunne-elämän tasapainoisuus

  • itsevarmuus

  • energisyys

  • luovuus

  • aloitekyky

  • muutosalttius

  • yhteistyöhalu

  • sosiaalisuus

• johtajalla tulee olla visioita tulevaisuudesta sekä kyky toteuttaa visiot

• kommunikointitaidot tärkeitä


• johtajuuden perusjako:
A. Tehtäväjohtaja:
pätevin, kyvykkäin;
vastaa tuotoksesta

B. Tunnejohtaja:
sosiaalinen;
vastaa viihtyvyydestä

• mihin johtajuus ja valta perustuvat jonkun ihmisen kohdalla?
  • aito johtaja
    on johtaja omien ominaisuuksiensa perusteella

  • valtias
      peritty valta, asetettu johtajaksi


• nykyään tärkeää asiantuntijuus + ihmissuhdetaidot

• karismaattinen johtaja:
persoonallinen vaikutusvalta on synnynnäistä ja tavanomaisesta poikkeavaa,
ihmiset jopa kuolevat karismaattisen johtajan vuoksi



Pohdi:
Millainen on hyvä ja oikea johtamistyyli?


JOHTAMISTYYLIT
s.



• klassinen tutkimus:
Lippitt ja White: poikien harrasteryhmät

Ronald Lippitt ja Ralph White, 1938-1939     (Kurt Lewinin ohjauksessa):

Poikien harrasteryhmien johtajille annettiin tarkat ohjeet käytettävästä johtamistyylistä:
  1. Autoritaarinen johtaja:
    sanelee määräykset, käskevä

  2. Demokraattinen johtaja:
    kuuntelee ryhmäänsä, keskustelee päätöksistä

  3. ’Antaa mennä’ –johtaja:
    ei johda, ei ohjaa ryhmää

Ryhmien toiminta filmattiin ja tutkittiin erilaisten johtamistyylien vaikutus:


JOHTAMISTYYLIN SEURAUS - TUTKIMUSTULOKSET:


A. Tuotos
  • autoritaarisen johtajan ryhmä:
    jos tehtävä on yksinkertainen, tuotos on suuri

  • demokraattisen johtajan ryhmä:
    tuotos on hyvä sekä monimutkaisissa että yksinkertaisissa tehtävissä

  • ’antaa mennä’ -ryhmä:
    tuotos oli heikko


B. Ilmapiiri
  • autoritaarisen johtajan ryhmä: aggressiivinen

  • demokraattisen johtajan ryhmä: ilmapiiri oli hyvä

  • ’antaa mennä’ –ryhmä:
    aggressiota ja levottomuutta, riehumista, kiusaamista



Pohdi:
  1. Miten ryhmä vaikuttaa jäseniinsä?

  2. Miten ryhmä muokkaa jäseniään?

  3. Miten nuorten maailmassa näkyy se, että joukossa tehdään tyhmyyksiä, joita ei varmaan yksin tehtäisi?


RYHMÄPAINE ja SOSIAALINEN PAINE

SEKÄ TOTTELEMINEN JA MUKAUTUMINEN
s. 67-68



• jokapäiväisessä elämässämme on valtavasti esimerkkejä ryhmäpaineesta ja ihmisten mukautumisesta.
"Joukossa tyhmyys tiivistyy" on totta usein, kun tehdään tyhmyyksiä.

• ryhmäpaine voi vaikuttaa myös toiminnan vähenemiseen,
esim. ei auteta, kun muutkaan eivät auta - seistään vain ja katsellaan. Ei kehdata toimia, kun kaikki katselevat.

• klassinen ryhmäpainetta koskeva tutkimus on Solomon Ashin janakoe, jossa arvioitiin janan pituutta. Arviointi tapahtui ryhmässä ja yleensä siinä oli vain yksi oikea koehenkilö. Muut olivat valekoehenkilöitä, jotka väittivät väärää janaa oikean pituiseksi.
(oppikirjan sivu 68)
solomon asch  Googlen kuvahaku
solomon asch conformity experiment  Googlen kuvahaku
Asch conformity experiments  englanninkielinen Wikipedia

• toinen klassinen sosiaalista painetta koskeva tutkimus oli Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe.
Kokeen järkyttävä tulos oli, että yli 60 % koehenkilöistä antoi hengenvaarallisia sähköiskuja kokeenjohtajan käskystä.
(oikeasti kukaan ei saanut sähköiskuja).
(oppikirjan sivu 69)
stanley milgram experiment  Googlen kuvahaku
Milgramin tottelevaisuuskoe  suomenkielinen Wikipedia

• mukautumista ja yhdenmukaisuutta kutsutaan konformistisuudeksi



Pohdi:
Mitkä asiat lisäävät ryhmän kiinteyttä ja yhtenäisyyttä?


RYHMÄN KIINTEYS eli koheesio
s. 65



• ryhmän kiinteyttä lisäävät:
- ulkopuolinen uhka
(diktaattorien käyttämä keino, eli uskotellaan omalle kansalle muiden uhkaavan, esim. Pohjois-Korea)

- kilpailu muiden ryhmien kanssa (vrt. urheilu)

- yhtenäinen pukeutuminen

- yhteiset kokemukset



Pohdi:
Millaisia normeja on kaveriryhmissä:
Eli
  1. Mitä ryhmän jäsen ei saa tehdä?

  2. Miten ryhmän jäsenen tulee toimia?


NORMIT
s. 65-66



• normit ovat ryhmän jäsenten käyttäytymistä tai ajattelua koskevia sääntöjä tai odotuksia:
- kirjoitetut käskyt ja kiellot
(lait, järjestyssäännöt ym.)

- piilevät normit
(tavat, kohteliaisuus ym.)

• normeja pidetään yllä sanktioilla eli seuraamuksilla:
  1. Palkinnot eli positiiviset sanktiot

    • viralliset
      esim. stipendit, kunniamerkit, palkankorotus

    • epäviralliset
      esim. kunnioitus, hymy, kehuminen, halaus

  2. Rangaistukset eli negatiiviset sanktiot

    • viralliset
      esim. luokasta poisto, jälki-istunto, koulusta erottaminen,
      sakko, vankila, teloitus

    • epäviralliset
      esim. hyljeksintä, ryhmästä erottaminen, pahaa puhuminen



• sosiaalistumisprosessissa ihminen oppii yhteisönsä normit

• normien seuraaminen johtaa konformistisuuteen eli yhdenmukaisuuteen ja mukautumiseen




Pohdi:
  1. Mitkä asiat nostavat nuoren asemaa muihin nuoriin nähden?

  2. Mitkä asiat nostavat teini-ikäisen tytön asemaa muihin samanikäisiin tyttöihin nähden?

  3. Mitkä asiat nostavat teini-ikäisen pojan asemaa muihin samanikäisiin poikiin nähden?



STATUS
s.


• status = arvo- tai valta-asema ryhmässä


• status voi perustua:
  • kykyyn suorittaa jokin tehtävä

  • perittyyn statukseen
    (esim. kuninkaalliset)

  • vaikutusvaltaan ryhmässä

  • erityislahjakkuuteen


• statusta viestitään statusmerkeillä = statussymboleilla


• statussymboli on aseman ulkoinen merkki


Pohdi:
Millaisia ovat statussymbolit nuorten maailmassa?
Eli millaisilla ulkoisilla asioilla nuori osoittaa korkeaa asemaansa?


• statussymboleja on esimerkiksi
  • upseerin arvomerkit

  • kunniamerkit

  • hieno ja kallis kännykkä

  • hieno auto

  • kallis rannekello

  • kalliit merkkivaatteet

  • upea asunto

  • upea puoliso
    (varsinkin korkean statuksen miehellä voi olla puolisona nuori ja kaunis nainen)



Pohdi:
Millaisia eri rooleja on nuorten ryhmissä?

Eli millaisia erilaisia tehtäviä on ryhmän eri jäsenillä?


ROOLIT - tehtävä ryhmässä
s. 406-407



• rooli määräytyy ryhmän odotuksista

• roolit:
  • viralliset roolit:
    poliisi, opettaja, lentäjä…

  • epäviralliset roolit ryhmässä:
    asiajohjaja, tunnejohtaja, myötäilijä, pelle, viihdyttäjä, pojan/tytön rooli

• rooliristiriidat:
  1. Roolin sisäinen ristiriita syntyy siitä, että rooliin liittyy ristiriitaisia odotuksia
    esim. äidin rooli (hellyys – tiukkuus)

  2. Roolien välinen ristiriita:
    ihmisellä olevat roolit ovat ristiriidassa keskenään
    esim. hyvä äiti – uranainen


• roolisiirtymiä juhlitaan yleensä yhteiskunnassa: häät, penkkarit, kaste


• Philip Zimbardon vankilakokeessa (Stanford Prison Experiment) moni vartijana toiminut kertoi myöhemmin ottaneensa rooliinsa mallia aikansa suosikkielokuvan "Lannistumaton Luke" vartijoilta (peililasien käyttö ja jopa suorien puhesitaattien lainaaminen).
(Oppikirjan sivu 69)
stanford prison experiment  Googlen kuvahaku
Stanfordin vankilakoe  suomenkielinen Wikipedia
Cool Hand Luke guard  Googlen kuvahaku
Lannistumaton Luke eli Cool Hand Luke   IMDB eli International Movie Data Base





ASENTEET
s.


• asenne   =   taipumus arvioida jotain kohdetta jollain melko pysyvällä tavalla joko
myönteisesti     tai

kielteisesti


• asenteen osatekijät:
  1. Tieto   (kognitio)
    esim. "Sudar on huono auto"
    "Malakos-meikit ovat parhaita"

  2. Tunne   (affekti)
    esim. "Inhoan Sudar-autoa"
    "Rakastan Malakos-meikkejä"

  3. Käyttäytyminen ja toiminta
    esim. "En osta koskaan Sudar-autoa"
  4. "Ostan ja annan lahjaksi vain Malakos-meikkejä"


• asenteet heijastavat ihmisen arvoja, jotka ovat syvempiä ja laaja-alaisempia kuin asenteet

• asenteet omaksutaan sosialisaation  (= sosiaaliseksi kasvamisen eli yhteisön jäseneksi kasvamisen)  prosessissa



POHDINTA:
  1. Mitä asenteita olet oppinut kotoasi?

    Esim. asenne
    - liikenteeseen
    - koulutukseen
    - alkoholiin
    - lukemiseen
    - maahanmuuttajiin
    - muihin ihmisiin
    - uskontoon
    - muiden auttamiseen
    - kierrätykseen


  2. Tee vähintään yhdestä asenteestasi kolmijaottelu:

    1. Tieto (kognitio)

    2. Tunne (affektit)

    3. Käyttäytyminen/toiminta



• asenteita on vaikea muuttaa
(vrt. asenteen määritelmä!
Eli:  "
...jollain melko pysyvällä tavalla...")


• asenteita voivat muuttaa esim.
  1. Järisyttävät tapahtumat
    esim. kolari asenne liikenneturvallisuuteen muuttuu
      tai
    raiskaus asenne vastakkaiseen sukupuoleen muuttuu

  2. Vaikuttajayksilöt
    esim. rock- ja urheilutähdet

    seurustelukumppani

    ystävät

  3. Tehokas mainonta, propaganda ja aivopesu


  4. Vanha asenne tuottaa ristiriidan
    ns. kognitiivinen dissonanssi (dissonanssi=epätasapaino)


KOGNITIIVINEN DISSONANSSI
s.



• kognitiivinen dissonanssi
= epätasapaino ihmisen tiedoissa, asenteissa tms.

• kognitiivinen dissonanssi voi muuttaa ihmisen asenteita
Esimerkiksi:

Opiskelija Antti-Aadalla on jyrkän kielteinen asenne homoihin.

Antti-Aadan luokalle tulee uusi tyyppi Nea-Niilo, josta Antti-Aada heti tykkää eli hänellä on myönteinen asenne uuteen tyyppiin.

Mutta entä jos uusi opiskelukaveri Nea-Niilo onkin homo!

Seurauksena on dissonanssi eli epätasapaino Antti-Aadan ajattelussa.

  Antti-Aadan asenne voi muuttua, esim.
  • Antti-Aadan jyrkän kielteinen asenne homoihin lievenee

        tai

  • Antti-Aadan myönteinen asenne uutta opiskelijaa Nea-Niiloa kohtaan muuttuu kielteisemmäksi



• kognitiivisen dissonanssin avulla voidaan selittää se, että miksi ihmisen toiminta voi muuttaa hänen asenteitaan:
Esimerkiksi:

Vertti-Veera ei pidä tärkeänä sitä, että muita autetaan ilman palkkaa eli vapaaehtois-/talkootyönä. Hänen mielestään se on typerää:
"Ostakoon apua joltain firmalta.
Tai jos on köyhä, auttakoon yhteiskunta.
En kai minä turhaan veroja maksa."

Mutta sitten oma kaveri tai seurustelukumppani pyytää Vertti-Veeraa auttamaan naapurin vanhan rouvan pihan haravoinnissa.
Vertti-Veera suostuu ja haravoi.

Vertti-Veera ei saa palkkaa työstään, joten hän ei voi selittää itselleen, että hän auttoi palkan takia.
Hän voisi selittää toimintaansa suostumisella ystävänsä pyyntöön, mutta ei kai hän tee typeränä pitämäänsä asiaa edes siksi, että ystävä pyysi.

Eli Vertti-Veeralla on selvä kognitiivinen dissonanssi eli epätasapaino asenteissaan.

Hän voi lievittää dissonanssia tai poistaa sen muuttamalla ajatteluaan:
  "Toisten auttaminen ilman palkkaa ei olekaan typerää vaan ihan hyvä juttu.
Sekä minulle että avun saajalle tuli hyvä mieli"






SOSIAALINEN VAIKUTTAMINEN
s. 400-404



• sosiaalinen vaikuttaminen on vuorovaikutusta, joka muuttaa käsityksiä ja mielipiteitä


• sosiaalisen vaikuttamisen muotoja:
  • viestintä

  • mainonta

  • propaganda

  • aivopesu


• nykyään mainonta myy mielikuvia:
  • miehekkyys miehille

  • kauneus ja hoikkuus naisille

  • molemmille lihaksikkuus



• vaikuttajahenkilöt keskeisiä:
  • julkkikset
    = näyttelijät, urheilijat ym.

  • lääkärit, sairaanhoitajat



• viestinnän perusjako:
  1. Sanallinen viestintä
    = verbaalinen viestintä

  2. Sanaton viestintä
    = nonverbaalinen viestintä



• kaksoissidos on ristiriitainen viesti
esim. sanat ja sanojan ilme, äänensävy tai kehonkieli ym. ovat ristiriidassa
Esim.
”Tuletko illalla juhliin?”
”Voin mä tulla…” (sanottu innottomalla äänellä)


• vaikuttaminen voi olla
  1. Suoraa
    esim. suora vetoaminen järkeen: ”Hiplis-shampoon rasvanpoistokyky on 47% parempi”


  2. Epäsuoraa
    = huomaamaton piilovaikuttaminen sekä mielialoihin ja mielikuviin vaikuttaminen
    esim.1. elokuvassa kaunis sankaritar pesee hiuksensa Hiplis–shampoolla

    esim.2. elokuvassa sankari tai sankaritar juo juuri Pepsiä, Coca-Colaa tms.

    esim.3. julkkis käyttää juuri tietyn merkkisiä vaatteita, rannekelloa, juomaa, kenkiä, autoa jne.


• suostuttelu onnistuu paremmin, kun suostuttelijaan luotetaan:
  • luotetut ammattiryhmät mainonnassa
    (lääkärit, sairaanhoitajat, lentokapteenit…)

  • omat kaverit
    (ns. vertaismainonta)

  • suostuttelijaan halutaan samaistua (urheilijat, näyttelijät, laulajat ym.)

  • suostuttelija ei näytä toimivan oman etunsa vuoksi


• miksi julkkiksia käytetään mainonnassa?


• vaikuttamisen perustekniikat:
  • "Jalka oven välissä" –tekniikka
    = suostuteltava yritetään ensin saada suostumaan pieneen asiaan, sitten isompaan, sitten taas isompaan...

  • "Ovi päin naamaa" –tekniikka
    = ensin pyydetään kohtuuttomia ja myöhemmin vaatimusta pienennetään



Poliittinen mainonta USA:ssa.
Esimerkkejä sosiaalisesta vaikuttamisesta.

(dvd-ohjelma)

• suuressa USA:ssa erittäin harvat itse näkevät presidenttiehdokkaita, joten tv-mainonta on erittäin tärkeää
(pätee myös senaattorin- ja kuvernöörinvaaliin)

• tunne voittaa aina järjen

• poliittisten konsulttien ja mainonnan huippuosaajien asema on keskeinen


• on monia esimerkkejä siitä, että huippukonsultti voi nostaa tuntemattoman mutta rikkaan ehdokkaan valtaan.
Esim.
  • Wyomingin senaattoriksi noussut Malcolm Wallop. Hänen kuuluisan cowboy-tyyppisen mainoksen ja kampanjan suunnitteli huippukonsultti .
    Itse mainos Wallop commercial 1976

  • - Länsi-Virginian kuvernööriksi noussut Gaston Caperton

• poliittisen konsultin valta voi tulla näkyviin myös siinä, miten ja milloin poliitikon tulee esiintyä.
Esim. USA:n presidentin Ronald Reaganin poliittisen konsultin panos
  • missä?
    ei tunkkaisessa Valkoisen talon lehdistöhuoneessa, vaan ulkona nurmikolla
    ulkona auringon paistaessa sopivasta kulmasta

  • milloin?


  • miten?
    esim. jos mahdollista, aina seisten (jolloin ihminen on komeampi ja ryhdikkäämpi)

  • millaisessa yhteydessä?
    näyttävissä positiivisen tunnevaltaisissa tilanteissa

  • millaisella taustalla?
    iloisia ja onnellisia ihmisiä, USA:n lippu liehuu

  • keiden kanssa?
    perhe, lemmikki



• ehdokkaiden ulkonäkö on tärkeää.
Miehet ovat komeita, jopa kauneusleikkauksia tehdään.
Kunnioitusta ja luottamusta herättävä ulkonäkö on tärkeä.
Monet ehdokkaat ovatkin samannäköisiä kuin tv:n uutistenlukijat.
USA:n presidenteistä ovat erityisen komeita olleet ainakin John F. Kennedy, Ronald Reagan, Bill Clinton ja Barach Obama




PROPAGANDA SODASSA

• propaganda = voimakas pyrkimys muuttaa ihmisten mielipiteitä, asenteita ja käyttäytymistä

• kaksoiskieli = sanoille annettiin uusi, ideologian mukainen merkitys
Esim.
VAPAUS
= eläminen kommunistisessa järjestelmässä
(mikä oli kaikkea muuta kuin vapaata!)

BERLIININ MUURI
= fasismin vastainen suojavalli

• "sodan ensimmäinen uhri on totuus"
       propaganda

• Harold Lasswellin mukaan propagandan viholliskuva rakentuu seuraavasti:
Vihollinen:
hyökkääjä, sotakiihkoinen, oikeuden rikkoja, sortaja, kulttuurin vihollinen, hävittävä, jumalaton, kavala, hajanainen, häviäjä

Me:
puolustautuja, rauhantahtoinen, oikeuden puolustaja, vapauttaja, kulttuurin puolustaja, rakentava, jumalan asialla, kunniallinen, yhtenäinen, voittaja



Mainonta ja suostuttelu –pohdinta:
  1. Millainen/Mikä on mielestäsi ollut huono nuorille suunnattu mainos/mainoskampanja?

  2. Millainen/Mikä on mielestäsi ollut hyvä nuorille suunnattu mainos/mainoskampanja?

  3. Suunnittele mielestäsi hyvä nuorille suunnattu mainoskampanja:

    1. Millaisia keinoja käytät?

    2. Millaisia välineitä käytät?
      (TV, lehdet, netti, henkilökohtainen tavoittaminen ym. )




AIVOPESU
s.


• aivopesu = ’brainwashing’
= voimakas vaikuttaminen ja asennemuokkaus psykologisia ja sosiaalipsykologisia keinoja käyttäen

• termiä ’aivopesu’ käytettiin ensimmäisenä Korean sodan (1950–luvulla) yhteydessä, kun kiinalaiset pystyivät muuttamaan monen USA:laisen sotavangin asenteita

• aivopesuun EI liity fyysistä kidutusta

• eristäminen:
ei tietoa maailmasta, postia tuskin ollenkaan

• vangeilla ei mitään tekemistä
vapaehtoisiin opintoryhmiin suurella innolla

• seksuaalinen syy:
opiskelua oli vetämässä myös nuoria kauniita kiinalaisia naisia

• opiskelussa kaikki informaatio oli kommunismin sävyttämää


• kritiikki ja itsekritiikki:
vankeja kannustettiin kritisoimaan maataan, armeijaansa ja itseään
kannustimena esim. naisen hymy ja huomio
Kritiikki ja itsekritiikki vähitellen mursivat vankien vanhat asenteet eli USA:n, USA:n hallinnon, USA:n armeijan ja itsensä arvostamisen.


• vankeja valvottiin koko ajan ja he olivat koko ajan mukana erilaisissa aktiviteeteissa
ei aikaa arvioida toimintaa, johon he olivat menneet mukaan


• vankien oikeaa (=haluttua) toimintaa palkittiin  (väline-ehdollistuminen)
esim. tupakalla, ruoka-annoksilla, naisten huomiolla ym.

• toistaminen eli ylioppiminen
= samaa asiaa opetettiin ja opetettiin ja opetettiin sekä korostettiin, korostettiin ja korostettiin...

• vankien keskinäinen solidaarisuus (= uskollisuus ja yhteishenki) murrettiin siten, että vankeja kannustettiin ilmiantamaan toverinsa


• kaksoiskieli = sanoille annettiin uusi, ideologian mukainen merkitys
Esim.
VAPAUS
= eläminen kommunistisessa järjestelmässä
(mikä oli kaikkea muuta kuin vapaata!)

BERLIININ MUURI
= fasismin vastainen suojavalli


• joillekin sotavangeille tuli täysi asenteenmuutos ja he halusivat jäädä sotavankeuden loputtua kommunistiseen Kiinaan.

Useimpien asenteenmuutos karisi pois heidän palattuaan eristyksistä USA:han.


• niille vangeille, jotka eivät menneet mukaan opintoryhmiin (vaan makoilivat parakeissa), ei tullut asenteenmuutosta




NYKYISIÄ SOVELLUKSIA:

• USA:ssa jenginuorten ’kaappaus’ vanhempien luvalla eristetyille asenteenmuutosleireille, jotka ovat usein hevostiloilla:

tiukka kuri ----------
                      |
keskustelut -------   |
                   |  | 
nuoren tulee       v  v
tottelemisel-    ASENTEEN-
la ansaita ---->  MUUTOS
etuisuutensa         ^
eli mukavuudet       |
esim. patja,         |
tyyny, mehu,         |
lämmin suihku...     |
                     |
huolenpito hevosesta--


KAHOOT: AIVOPESU
   








KOEALUE

Lukion psykologia kurssit 1 - 5, Opintoverkko, uusi ops 2016

- s. 64-79 Ihmisen sosiaalinen taso

- s. 396-415 Sosiaalipsykologia

sekä "Tunnetko valheen merkit?" -monisteen asiat

ja tietysti tämän nettisivumme asiat