AURINKOLAULU

Fransiskus Assisilainen

Kaikkein korkein, kaikkivaltias, hyvä Herra,
Olkoon ylistys, kirkkaus, kunnia ja kaikki siunaus Teidän.
Yksin Teille ne kuuluvat, kaikkein Korkein,
Yksikään ihminen ei ole kelvollinen Teidän nimeänne lausumaan.

Ylistys Teille, Herrani, kaikista Teidän luoduista,
Erityisesti kunnianarvoisalle veljelleni auringolle,
Joka valaisee päivän, ja jonka kautta Te kirkkauden annatte;
Hän on kaunis ja säihkyvä suuressa loistossaan;
Teidän, kaikkein Korkeimman kuvana.

Olkaa ylistetty Herrani sisar kuusta ja tähdistä,
Olette luoneet ne kirkkaiksi, kalliiksi ja kauniiksi.

Olkaa ylistetty Herrani veli tuulesta
Ja ilmasta ja pilvistä ja kauniista ja kaikenlaisesta säästä,
Jolla Te annatte luoduillenne ravinnon.
Olkaa ylistetty Herrani sisar vedestä,
Joka on suuresti avulias, nöyrä, arvokas ja puhdas.

Olkaa ylistetty Herrani veli tulesta,
Jolla Te valaisette pimeyden,
Hän on oikeudenmukainen, iloinen, mahtava ja voimakas.

Olkaa ylistetty Herrani sisarestamme, äiti maasta,
Joka elättää ja ylläpitää meitä
Ja tarjoaa monia hedelmiä, kirkkaanvärisiä kukkia ja ruohon.

Ylistetty olkoon Herrani niistä jotka Teidän rakkaudella antavat anteeksi
Ja heikkoudessa ja koettelemuksissa kestävät.
Siunatut ne jotka rauhassa jatkavat,
sillä Te, kaikkein Korkein, tulette kruunamaan heidät.
Ylistetty olkoon Herrani siskostamme, ruumiillisesta kuolemasta,
Jota ei elävä ihminen voi paeta.
Murhe niille jotka kuolevat kuolemansynnissä;
Siunatut olkoon ne jotka ovat silloin Teidän kaikkein pyhimmässä tahdossa,
Sillä toinen kuolema ei vahingoita heitä.

Ylistäkää ja siunatkaa Herraani, kiittäkää Häntä,
Ja olkaa Hänen alamaisensa suurella nöyryydellä.

Korkein, kaikkivaltias, laupias Herra
sinun on ylistys ja kirkkaus ja kunnia
ja kaikki siunaus.

Sinulle yksin, Korkein, se kuuluu,
kukaan ei kelpaa nimeäsi lausumaan.

Ole ylistetty, Herrani,
kaikkien luotujesi kanssa,
varsinkin herramme veli auringon;
hän on päivä, jolla meidät valaiset.

Ja hän on kaunis ja säihkyvä suuressa loistossaan.
Sinun kuvaasi hän kantaa, oi Korkein.

Ylistäkööt Sinua, Herrani,
sisar kuu ja tähdet,
taivaalle luomasi kirkkaat
ja kalliit ja kauniit.

Ylistäkööt sinua, Herrani, veli tuuli
ja ilma ja pilvi ja sees ja säät kaikki,
joilla luotujasi pidät yllä.

Ylistäköön sinua, Herrani, veli tuli,
jolla yötä valaiset; hän on ihana ja iloinen
ja väkevä ja voimallinen.

Ylistäköön sinua, Herrani, sisar äitimme
maa, joka meitä ravitsee ja hallitsee
ja kantaa kaiket hedelmät
ja kirjavat kukat ja yrtit.

Ylistäkööt sinua, Herrani,
ne jotka antavat anteeksi
rakkaudesta sinuun ja kestävät kipua
ja koettelemusta.

Autuaat ne, jotka kestävät rauhassa
sillä sinulta, Korkein he saavat kruununsa.

Ylistäköön sinua, Herrani,
sisaremme ruumiillinen kuolema,
jota yksikään elävä ei voi välttää.

Voi niitä, jotka kuolevat kuolemansynnissä.

Autuaat ne, jotka kuolema kohtaa
pyhään tahtoosi taipuneina,
sillä toinen kuolema ei heitä vahingoita.

Ylistäkää ja siunatkaa Herraani
ja kiittäkää ja palvelkaa häntä
suuressa nöyryydessä.

 

TAKAISIN FRANSISKUS ASSISILAINEN -SIVULLE

TAKAISIN KIRKKOHISTORIA-SIVULLE

TAKAISIN PÄÄSIVULLE