logo





Hyödyn ajan kristillisyyden pääsivu

Papisto

"Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko"

Andreas Chydenius


Hyödyn aikakauden papisto



Hyödyn aikakauden pappiloissa harrastettiin ajan hengen mukaisesti muutenkin luonnontieteitä. Pappien kirjastoihin ilmestyi paitsi luonnontieteellisiä myös poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä käsitteleviä teoksia sekä kaunokirjallisuutta.

Luonnon harrastukseen vaikutti ilmeisesti osaltaan kuulun luonnontieteilijän, "kukkien kuninkaan" Karl von Linnen syvä uskonnollisuus ja vakaumus, jonka mukaan oikea luonnontutkimus oli omiaan vahvistamaan uskoa Jumalaan. Siksi oli varsin luonnollista, että saarnatuolista käsin puututtiin näihin asioihin ja niinkin jokapäiväisiin kysymyksiin kuin maan muokkaaminen ja oikeat viljelytavat. Olivathan papit sitä paitsi itsekin valtaosaltaan sekä sielunhoitajia että pappiloittensa maanviljelijöitä.

Kuva saarnaavasta papista [83 kt]

Pappilakulttuurilla oli myös kielteisiä puolia. Suurten pitäjien kirkkoherrat olivat tavattoman rikkaita, tavallisen kansan kannalta etäisiä ja pelättyjäkin kartanoherroja. Apupapit taas joutuivat elämän hyvin niukan toimeentulon varassa.  Heidän ainoa toivonsa katkaista velkakierre oli päästä aikanaan kirkkoherraksi.

Suomen kuuluisin hyödyn aikakauden pappi oli Andreas (Antti) Chydenius. Katso lisätietoja hänestä hänen omalta sivultaan.

KYSYMYKSET
  1. Miksi juuri hyödyn aikakauden papit olivat usein pitäjiensä tietävimpiä ihmisiä?
  2. Millainen tieto levisi pappiloista tavalliselle kansalle?
  3. Mikä oli Karl von Linnen käsitys tieteellisen tiedon ja uskon välisestä suhteesta?
  4. Miten papit levittivät uutta tietoa?
  5. Onko oikein, että ihmisillä on erisuuruinen palkka? Mitkä asiat osoittavat, että on hyvä, kun palkat ovat erisuuruiset? Mitkä asiat puolestaan osoittavat, että olisi hyvä, jos palkat olisivat samansuuruiset?

TAKAISIN USKONTO SUOMESSA JA
SUOMEN KIRKKOHISTORIA -SIVULLE

TAKAISIN PÄÄSIVULLE