Luterilaisessa teologiassa maailmanlopulla tarkoitetaan sitä ajan hetkeä, jolloin Jeesus palaa uudelleen taivaasta maan päälle viimeistä tuomiota varten. Tätä ei pidä sekoittaa fyysiseen, kosmologisesssa mittakaavassa joskus mahdollisesti tapahtuvaan maailmanloppuun (esim. ns. lämpökuolema, jossa kaikki aine ja energia on muuttunut lämpöenergiaksi ja entropia on suurimmillaan).

Viimeinen päivä on keskeinen luterilaisen uskomme kohta, sillä tuolloin meistä erotellaan jyvät ja akanat, hyvät ja pakanat. Silloin Jeesus tulee takaisin, tavalla joka ei jää keneltäkään huomaamatta. Myös vääriä profeettoja ilmestyy, ja on jo ilmestynytkin, mutta heitä ei pidä uskoa heidän mahdollisista ihmeteoistaan huolimatta.

Kaikki koskaan eläneet ihmiset herätetään henkiin ja heidät kutsutaan Jumalan eteen. Jumala punnitsee heidän tekonsa yksitellen, antaen joko ikuisen elämän tai tuomiten ikuiseen kuolemaan. Tämä on se hetki, jolloin kristityllä on mahdollisuus päästä taivaaseen. Mitä parhain kristittykään ei siis pääse katselemaan maata pilven reunalta heti kuolemansa jälkeen, vaan joutuu eräänlaiseen eksistenssikatkokseen. Näin ollen on selvää, että populaarikulttuurin antamasta käsityksestä poiketen Pyhällä Pietarilla ei todennäköisesti ole virkaa taivaan portinvartijana, vaikka Raamattu antaakin eväitä myös tähän oletukseen.

Taivas
(taiteilijan näkemys)

Hurskaat ja valitut saavat siis iankaikkisen elämän viimeisessä tuomiossa, ja synnin palkka on ikuinen kadotus. Oppi viimeisestä tuomiosta tässä muodossa kumoaa 'ennallistamisoppina' tunnetun harhaopin, jonka mukaan lopussa tapahtuisi koko ihmiskunnan kääntymys oikeauskoisuuteen ja pelastuminen (tämä ajatus on lähtöisin Joelin kirjasta, mutta kyseessä lienee ainoastaan väärinkäsitys), kuten myös opin mm. Jehovan todistajien mainostamasta tuhatvuotisesta valtakunnasta, jolla he tarkoittavat aikakautta, jolloin oikeauskoiset pääsevät hallitsemaan pahan ollessa kahlittuna.

Saatana valtakunnassaan
(taiteilijan näkemys)

"Te kuulette taistelun ääniä ja sanomia sodista, mutta älkää antako sen pelästyttää itseänne. Niin täytyy käydä, mutta vielä ei loppu ole käsillä. Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja joka puolella on nälänhätää ja maanjäristyksiä."
Matt 24:6-7

"Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa, he ovat ulkonaisesti hurskaita, mutta kieltävät uskon voiman."
2 Tim 3:1-5

Maailmanlopun visioita on kirjattu runsain mitoin myös Johanneksen ilmestykseen, joka löytyy Uuden testamentin loppupuolelta. Näitä kauhukuvia ei ole varsinaisesti tarkoitettu kristittyjen pelottelemiseksi, vaan pikemminkin ne kuvastavat Herran täydellistä valtaa, joka kestää ajan alusta ajan loppuun asti, ja jota edes Saatana ei voi uhmata.

Maailmanloppua ei ole syytä pelätä. Tulee vain uskoa, ja luottaa Jumalan huolenpitoon (Matt 6:30-34).

Tekijät: Lasse Heikkilä, Antti Tikanmäki,
Alex Pessi ja Timo Muola

TAKAISIN UUSI TESTAMENTTI -SIVULLE

TAKAISIN USKONOPPI-SIVULLE

TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE