POHDINTA:
Onko olemassa asioita, jotka eivät ole konkreettisia eli kouriintuntuvia niin, että niitä voisi koskettaa ja niin, että niillä olisi massa, väri, muoto jne.
Keksi mahdollisimman monta ei-konkreettista asiaa.
Moraalin olemassaolo
s.26-27
• onko moraalisia arvoja
oikeasti olemassa?
ja/tai
miten ne ovat olemassa?
• päävaihtoehdot:
- REALISMI = moraali on olemassa eli moraaliväitteillä on totuusarvo
- ANTIREALISMI = moraalia ja arvoja ei ole erillisinä asioina olemassa
• REALISMI jakautuu eri näkymyksiin:
- Supernaturalismi
= moraali tulee luonnon ulkopuolelta yliluonnollisesta maailmasta (yleensä jumalalta; uskonnot)
- Naturalismi
= arvot tulevat luonnosta
- Ei-naturalismi
= arvot ja moraali eivät tule luonnosta, mutta ne ovat silti todellisia
esim. G.E. Moore (Englanti, 1900-luku)
Moore korostaa, että arvoja ja moraalia ei ole olemassa siinä mielessä, että niillä olisi massa, väri, muoto jne.
Mooren mukaan arvot ja moraalin maailma on kuitenkin olemassa ja ihminen ymmärtää ne intuitiolla eli sisäisellä oivalluksella (intuitionismi),
esim. ”Älä tapa” on oikea käsky, emme voi elää ilman tuota käskyä ja sen mukaista elämää,
(tämän näkemyksen ongelma on se, että entä jos yhden ihmisen oivallus sanoo yhtä ja toisen ihmisen oivallus sanoo toista)
POHDINTA:
Määrittele käsitteet:
- oikeudenmukaisuus
- vapaus
- hyvä
Ovatko moraaliväittämät tietoa?
Tai kertovatko moraaliväittämät jotain todellisuudesta?
s.28
Esim.
- miten etiikan käsitteet määritellään?
- voiko moraalisia väitteitä todistaa?
Eettinen kognitivismi
vai
Eettinen non-kognitivismi
Eettinen kognitivismi, s. 28
= eettinen väite eli arvostelma voi sisältää tietoa todellisuudesta (cognitio = tieto, latinaa)
• eettinen arvostelma eli väite on tietoa ja se voidaan todistaa oikeaksi tai vääräksi
• esimerkkinä eettinen naturalismi:
eettinen väite on samantyyppinen kuin luonnontieteellinen väite
Esim.
”Älä tapa”
”Ulkona sataa” ☂
• esimerkkejä eettisestä naturalismista:
- hyvää on kaikki luonnollinen
- hyvää on biologisen perimämme mukainen toiminta
- hyvää on se, mitä ihmiset pitävät hyvänä
Eettinen non-kognitivismi, s. 28
= eettiset väitteeet eivät ole tietoa
 Humen giljotiini eli Humen laki:
”Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten niiden tulisi olla”.
Esim. suurin osa maailman ihmisistä hankkii lapsia. Tästä ei voi kuitenkaan päätellä, että on oikein hankkia lapsia tai että ihmisellä
on velvollisuus hankkia lapsia.
Kuvailevista lausumista (mitä on) ei voi suoraan päätellä ohjeellisia tai määrääviä lausumia (miten pitäisi olla).
Positiivisista (mitä on) väittämistä ei voi suoraan edetä normatiivisiin (miten pitäisi olla) väittämiin.
Kehittäjänä David Hume, Skotlanti, 1700-luku.
• on naturalistinen virhepäätelmä edetä todellisuutta koskevista väitteistä suoraan arvoja koskeviin väitteisiin
• yksi eettisen non-kognitivismin mukainen näkemys on
eettinen subjektivismi
= eettiset arvot ovat tunteiden ja asenteiden ilmauksia.
Esim. emotivismi:
”Varastaminen on väärin”
= ”Varastaminen, yäk, hyi”.
Arvoarvostelmat eivät ole sen todempia kuin esim. makuarvostelmat.
Eettinen intuitionismi s. 28
= perimmäiset moraaliperiaatteet ovat selviöitä, jotka voimme oivaltaa inhimillisellä intuitiolla
meillä voi olla varmaa moraalista tietoa
• eettisiä arvostelmia ei voi oikeuttaa samoin kuin luontoa koskevat väittämät
• esim. G.E. Moore (Britannia, 1900-luku)
POHDINTA:
Kun vertailee meitä suomalaisia ja jonkin alkuasukasheimon asukkaita, huomaa nopeasti, että me eroamme usein myös etiikan asioissa:
- meillä on eri moraalikäsityksiä
- meillä on eri asioita, joita pidämme oikeina ja väärinä
Millä tavalla eri moraali?
Miten oikea ja väärä ovat erilaisia heillä ja meillä?
- Onko meidän moraalimme oikeampi ja korkeampi kuin alkuasukkailla?
- Saammeko arvostella heidän moraaliaan?
Subjektiivisuus, objektiivisuus ja relatiivisuus
s. 24-25
Ovatko eettiset käsitykset vain mielipiteitä?
Onko niin, että etiikalla ei ole mitään kovaa yhteistä pohjaa, vaan se on kuin hyllyvä suo: etiikka vaihtelee yksilöstä toiseen,
kulttuurista ja heimosta toiseen sekä ajanjaksosta toiseen?
Näihin kysymyksiin annetut kolme päävastausta ovat seuraavat:
1. Eettisten arvojen subjektiivisuus
= arvot ovat vain yhden ihmisen tai ryhmän arvoja, eivät yleisiä ja ehdottomia.
Arvot riippuvat yksilöstä.
2. Eettisten arvojen objektiivisuus
= arvot ovat yleisiä ja ehdottomia eli ne ovat olemassa riippumatta yksilöstä.
3. Eettisten arvojen relatiivisuus eli suhteellisuus
= arvot vaihtelevat ryhmästä, yhteiskunnasta ja ajasta toiseen.
Emme voi emmekä saa arvostella muiden etiikkaa.
Relativismin ongelmia:
- mahdollistaa järkyttävät väärinkäytökset,
esim. Hitler olisi voinut sanoa, että meillä saksalaisilla/natseilla on eri moraali
 juutalaisten tappaminen ja hyökkäyssota ovat oikein.
Tai kysymys naisten ympärileikkauksesta:
emmekö voi arvostella tyttöjen sukupuolielimien silpomista Itä-Afrikassa, koska heillä on eri moraali?
Tai monen Afrikan maan jyrkät homolait – emmekö voi arvostella ja yrittää muuttaa niitä?
- looginen ongelma:
ensin relativismissa sanotaan, että ei ole mitään pysyvää ja absoluuttista moraalia, mutta kuitenkin väitetään,
että on yksi pysyvä ja absoluuttinen moraaliohje, eli se, että emme voi emmekä saa arvostella muiden etiikkaa.
ELÄMÄN-FILOSOFIOITA
Elämänfilosofia = käsitys oikeasta elämäntavasta
POHDINTA:
Millaista elämää haluat elää?
Hiljaista ja rauhallista, mukavuutta ja nautintoja etsien?
Vai etsitkö ja haluatko haasteita? Suoraan kohti haasteita!
Esim. 1.
Pyritkö vaikuttamaan asioihin?
Haluatko parantaa nuorten, lukiolaisten, kuntalaistesi, suomalaisten, ehkä koko maailman asioita?
Esim. 2.
Haluatko ruveta yrittäjäksi?
Suoraan kohti haasteita!
Työtä ja vastuuta on paljon, mutta haluat toteuttaa oman juttusi omalla tavallasi, etkä vain olla muilla töissä?
Epikurolaisuus - pidättyvän nautinnon elämänfilosofia
s. 45
• Perustajana kreikkalainen Epikuros (341-270 eaa.)
Epikuroksen ELÄMÄNFILOSOFIA
• Korkein hyvä on maltillinen nautintojen tavoittelu
mielenrauha
ruumiillisen kärsimyksen poistuminen
• Tärkeintä on yksinkertainen elämä. Mielihyvää ei saavuteta syömällä, juomalla eikä seksillä, vaan pitkäaikaisella rauhallisella elämäntyylillä:
- Ystävät
- Vapaus ja riippumattomuus
- Elämän erittely ja pohdinta
Epikuros:
"Elä salaisesti"
= elä elämääsi niin, ettet vedä huomiota itseesi
"Ennen kuin alat syödä tai juoda,
älä niinkään mieti sitä,
mitä syöt tai juot,
vaan sitä,
että kenen kanssa syöt tai juot.
Sillä yksin syöminen on leijonien tai susien elämää"
• Tärkeämpää kuin nautintojen tavoittelu on mielipahan vähentäminen.
Eli staattinen nautinto (hyvä olo ja terveys) on parempi kuin dynaaminen nautinto (aistinautintojen hakeminen, esim. syömingit,
juomingit, seksi ja päihteet).
• Vetäydy julkisesta elämästä omaan rauhalliseen maailmaasi ystäviesi kanssa.
Epikuroksen ONTOLOGIA
eli käsitys maailmasta
• Epikuros oli materialisti
(=kaikki koostuu aineesta)
(hän ei kuitenkaan ollut ateisti).
Hän hyökkäsi taikauskoa ja tavallisen kansan jumala-uskomuksia vastaan.
• Kaikki, mitä havaitaan, on olemassa.
Siksi jumalatkin ovat olemassa (koska niin monet pitävät jumalia todellisina).
Jumalatkin ovat aineellisia atomeista muodostuneita olentoja.
Jumalat eivät ole luoneet maailmaa eivätkä sekaannu maailman toimintaan.
• Atomien lisäksi maailman tapahtumat selittää sattuma indeterminismi
ja vapaa tahto
indeterminismi =
kaikki ei ole ennalta määrätty
KAHOOT: EPIKUROLAISUUS
POHDINTA:
Miksi on hyvä, että meillä on ystäviä?
Seneca: .
Stoalaisuus - tyynen järkähtämättömyyden elämänfilosofia
s. 46
• Perustajana foinikealainen Zenon (300-200 –lukujen vaihteessa eaa.), (vaikutti Kreikassa)
Stoalainen ELÄMÄNFILOSOFIA
• Stoalaisuus on järkähtämättömyyden oppi
= viisas on immuuni ulkoa tuleville onnettomuuksille
Apathia = riippumattomuus tunteista ja maailman myrskyistä
mielenrauha
• Riippumattomuus ulkomaailmasta saavutetaan hallitsemalla
omat tunteet itsekurin opiskelu
Epiktetos:
"Eivät asiat sinänsä saa ihmisiä menettämään mielenrauhaansa, vaan heidän käsityksensä asioista.
Ei esimerkiksi kuolema ole pelottava - silloinhan Sokrateskin olisi pelännyt sitä - vaan pelottava on se käsitys, että kuolema on pelottava.
Jos jokin vaivaa meitä, jos olemme levottomia tai surullisia, meidän ei pidä moittia ketään muuta kuin itseämme, toisin sanoen käsityksiämme."
• Viisas on jumalien kaltainen, vaikka on kuolevainen.
Eikä siinä kaikki, toteaa Seneca:
"On jotain, jossa viisas voittaa itse Jumalankin.
Tämä saa kiittää luontoaan* siitä,
ettei pelkää mitään.
Viisas saa kiittää siitä itseään."
* luontoaan = olemustaan
• stoalaisuus on saanut nimensä kirjavasta pylväiköstä (kreik. stoa poikile), jossa tämän koulukunnan
filosofit aikoinaan kokoontuivat
Stoalaisuuden ONTOLOGIA
eli käsitys maailmasta
• Determinismi = kaikki tapahtuu vääjäämättä.
• Stoalaiset uskoivat kohtaloon ja jumalaan.
Jumala ymmärrettiin panteistisesti = koko maailmaa ohjaa maailmanhenki.
• determinismistään huolimatta stoalaiset uskoivat myös tahdon vapauteen:
ihminen on kuin hevosen vetämiin vaunuihin lyhyellä narulla sidottu koira – viisainta on vapaaehtoisesti seurata vaunuja eikä
yrittää repiä itseään irti.
• Stoalainen elämänfilosofia on ollut tärkeä monelle sotilaalle:
- Et voi itse vaikuttaa siihen, että kuoletko tai haavoitutko
- Tee velvollisuutesi
mielenrauha
Otteita Senecan kirjasta "Kirjeitä Luciliukselle"
KAHOOT: STOALAISUUS
ÄÄNESTYS
Kumpi seuraavista ääripäistä on lähempänä omaa näkemystäsi:
- Maailma on ihana ja hyvä ja hyvin menee!
- Maailma on ikävä ja paha ja huonosti menee!
Schopenhauer – pessimismin filosofi
s.
• Arthur Schopenhauer, Saksa, 1788–1860
• pessimismi - elämä on julmaa ja tarkoituksetonta
• tahto on tärkeämpi kuin järki
• taide, hyväntahtoisuus ja (ateistisesti tulkittu) uskonnollinen harjoitus
• askeesi ja selibaatti
tahdollaan ihminen kukistaa nautintoja haluavan (huonomman) puolensa
askeesi = yksinkertainen elämä;
eli syö suhteellisen vähän ja yksinkertaisia ruokia (ehkä ei lainkaan liharuokia),
elää vaatimattomasti,
ei kalliita harrastuksia ym.
Luostareissa eletään askeettisesti.
• Schopenhauerin sanontoja:
"Koko elämä on kärsimystä."
"Kohtalo sekoittaa kortit ja me pelaamme."
"Joka ei nauti yksinäisyydestä,
ei rakasta vapautta."
"Joka ilta olemme päivää köyhempiä."
"Maailma on mielikuva."
"Se, mitä historia kertoo, on itse asiassa vain ihmisyyden pitkää, raskasta, sekavaa unta."
"Täyttyneen toiveen sijalle astuu aina uusi."
"Vaikka maailmassa onkin paljon läpeensä mätiä asioita, niin kehnoin kaikista on yhteiskunta."
"Härkä ei puske sen tähden, että sillä on sarvet, vaan koska se tahtoo puskea, on sillä sarvet."
"Avioituminen merkitsee oikeuksien puolittamista ja velvollisuuksien kaksinkertaistamista."
"Sisimmässään naiset ajattelevat, että miesten asiana on rahan ansaitseminen ja heidän sen kuluttaminen."
KAHOOT: SCHOPENHAUER
Kierkegaard – intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi
s.
• Søren Kierkegaard, Tanska, 1813 – 1855
• ihmisyys on enemmän uskossa kuin järjessä (irrationalismi)
• aidoimmat totuudet ovat niitä, jotka ravistelevat meitä voimakkaimmin
• ihmistä ei voi puristaa kaavaan
(Hegel puristi!)
(Linkki Hegeliin FI 4 -kurssin sivulle)
• Kierkegaard oli eksistentialismin isä
Eksistentialismi = ihmisyyttä ei ole ennalta määrätty, vaan jokainen on vapaa valitsemaan olemisen tapansa;
ihminen on sitä, minkä hän valitsee
• totuus on henkilökohtainen
• uskon hyppy
• ihminen on peruuttamattomasti kahden eri piirin olento:
- enkeleihin meidät yhdistää sielu ja henkisyys
- eläimiin meidät yhdistää ruumis ja ruumiillisuus
ahdistus ja epätoivo
ihmisen kohtalo on traaginen
• Kierkegaard ei ole pessimisti:
kun ihminen valitsee ahdistuksen ja epätoivon, eikä yritä paeta niitä, hän lopulta saavuttaa
syvemmän elämisen tason
KIERKEGAARDIN ELÄMISEN TASOT
1. Esteettinen elämä
- aistein havaitun todellisuuden varassa elävä ihminen;
elämä kaventuu vain näkyvään todellisuuteen
- nautintojen etsiminen
- Don Juan -tyyppi,
joka pakenee elämän tyhjyyttä jatkuviin romansseihin ja valloituksiin
- maallisen omaisuuden hankkiminen
- poroporvarillinen ihminen
- johtaa lopulta kyynisyyteen
2. Moraalinen elämä
- eläminen hyvänä ihmisenä ja hyvänä työntekijänä
- lopulta velvollisuudet nujertavat yksilöllisyyden
3. Uskonnollinen elämä
- oman päätöksen tekeminen, hyppy uskon varaan
- Kierkegaardille tämä tarkoitti elämistä kristittynä
(Tanskan ev.lut. valtionkirkkoa
Kierkegaard ruoski säälimättömästi kristinuskon ytimen hylkäämisestä ja kirkkolaitoksen rakentamisesta)
• Kierkegaardin sanontoja:
"Ahdistus on linnani"
"Joukko on epätotuus"
"Totuus on subjektiivisuus"
"Elämäni on mieletöntä.
Sen eri vaiheet ovat kuin sana Schnur saksan sanakirjassa.
Schnur tarkoittaa ensinnäkin narua ja toiseksi miniää.
Se vielä puuttuisi, että se kolmanneksi tarkoittaisi kamelia ja neljänneksi pölyhuiskua."
"Jotkut työntävät sormensa multaan haistaakseen, mistä maasta ovat.
Minä työnnän sormeni olemassaoloon.
Se haisee tyhjyydeltä."
"Kuolema on humoristeista suurin"
"Olisin tuhoutunut, jos en olisi tuhoutunut"
Heidegger (Saksa, 1889-1976): "Ihminen on kohti kuolemaa kulkeva"
KAHOOT: KIERKEGAARD
Sartre - vapaus, valinta, vastuu ja ahdistus
s.
• Jean-Paul Sartre, Ranska, 1905-1980
• taustalla toisen maailmansodan aiheuttama järkytys
kehitys ja tiede eivät johtaneetkaan onneen ja hyvinvointiin
• eksistenssi = olemassaolo
Eksistentialismissa huomio kiinnittyy olemassaolon perusluonteeseen
• eksistenssi  essentia eli olemus
essentialismi eli olemusajattelu = ihmisellä on jo valmiiksi annettu olemus
esim. Jumalan tai sukupuolen määräämä,
esim. naisen tulee olla tietynlainen
• eksistentialismi (ja Sartre) korostaa ihmisen radikaalia vapautta
ihmisen täytyy valita elämänsä = ihminen itse tekee elämästään sen, mitä se on
(ihminen ei voi syyttää
vanhempiaan, yhteiskuntaa, Jumalaa…)
ihminen on itse vastuussa elämästään
vastuusta seuraa ahdistus, joka on erottamaton osa aitoa ihmisyyttä (”suru”)
• Sartre oli kirjailija, joka teoksissaan esitteli ihmisen toimintaa keskeisissä valintatilanteissa
• Sartre sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon, mutta kieltäytyi vastaanottamasta sitä!
• Sartren sanontoja:
"Ihminen ei ole muuta kuin mitä hän tekee itsestään. Se on eksistentialismin ensimmäinen periaate."
"Ihminen on tuomittu vapauteen."
"Vaikka ihminen ei teekään mitä tahtoo, hän on kuitenkin vastuussa elämästään."
"Helvetti on toiset ihmiset."
"Kun rikkaat käyvät sotaa, köyhät kuolevat."
"Korkeanpaikankammoiset eivät oikeasti pelkää korkeutta tai putoamista - he pelkäävät sitä, että tulevat hulluiksi ja hyppäävät."
KAHOOT: SARTRE
Friedrich Nietzsche - yli-ihminen
Filosofiaa vasaralla!
s.
• Friedrich Nietzsche, Saksa, 1844 – 1900
• Ihmisen tulee olla yli-ihminen, maailmankaikkeuden sankari, joka luo itse omat arvonsa.
Ihmisen tulee jatkuvasti ylittää itsensä.
• Nietzsche: "Jumala on kuollut" yli-ihmisyys.
Ihminen ei voi olla yli-ihminen, jos Jumala on hänen yläpuolellaan.
• yli-ihminen luo oman moraalinsa ja elämänsä
• massat ja niiden orjamoraalinen uskonto, eli kristinusko, tulee hylätä
tahallinen antikristillisyys
• Nietzschen ihannoima sankarihahmo oli Napoleon
• Nietzschen näkemys on aristokraattista anarkismia:
aristokratia = harvainvalta, käytännössä aatelisvalta
- toisaalta ihannoi häikäilemättömyyttä, sotaa ja aristokraattista ylpeyttä
- toisaalta rakasti filosofiaa, kirjallisuutta ja taiteita, erityisesti musiikkia
• Nietzschen poliittinen filosofia on samantyyppinen kuin renessanssifilosofi Machiavellin
teoksessa ”Ruhtinas”, eli molemmissa korostuu vallan tavoittelu ja häikäilemättömyys
• Nietzschen toivoma elämä on mahdollista vain aatelisille, aristokraattiselle vähemmistölle.
Ihmisten suuri enemmistö on Nietzschelle vain väline, joka mahdollistaa eräiden harvojen yli-ihmisyyden.
Esim.1: orjaplantaasilla isännän ja orjien suhde isännän täydellinen valta orjiin
Esim.2: Ranskan vallankumouksen 1789 ja sitä seuranneiden sotien valtavat ihmisuhrien määrät oikeutti
täysin se, että nousi yksi yli-ihminen, Napoleon
• Nietzsche korostaa tahdon voimaa, spartalaista kuria ja kykyä kärsiä ja aiheuttaa kärsimystä
jalon päämäärän vuoksi
sääli on heikkoutta
(vrt. antikristillisyys)
Nietzsche odotti ilolla suurten sotien aikakautta.
• Nietzsche toivoo kansainvälistä hallitsevaa rotua, uutta aristokratiaa
• Nietzsche halveksi naisia:
”Miehiä on valmistettava sotaan ja naisia viihdyttämään soturia. Kaikki muu on hulluutta.”
”Oletko menossa naisesi luo? Älä unohda piiskaa!”
• Nietzschen filosofia vaikutti natsi-ideologiaan
• Nietzschen sanontoja:
"Ei ole mitään moraalisia ilmiöitä, on vain moraalisten ilmiöiden tulkintaa".
"Ei ole tosiasioita, on vain tulkintoja".
"Mitä sitten lopulta ovatkaan ihmisen totuudet?
Ne ovat ihmisen kumoamattomia erehdyksiä".
"Ei pidä mennä kirkkoihin, jos tahtoo hengittää puhdasta ilmaa".
"Ihminen on nuora, eläimen ja yli-ihmisen välille jännitetty - nuora kuilun yllä".
"Iloinen epäusko on terveyden merkki.
Kaikki ehdoton on sairasta".
"Jeesus kuoli liian pian. Hän olisi arvioinut oppinsa uudelleen, jos olisi elänyt minun ikääni".
"Kaikki filosofia on jonkin elämänvaiheen filosofiaa".
"Jos jumalia olisi olemassa, kuinka voisin sietää sitä, etten itse ole jumala – siis mitään jumalia ei ole".
"Kaksi Euroopan suurinta päihdettä ovat alkoholi ja kristinusko".
"Kukaan voittaja ei usko sattumaan".
"Havaitsin eräiden piirteiden säännöllisesti toistuvan toisten kanssa ja toisiin liittyvinä; kunnes minulle viimein
selvisi kaksi perustyyppiä ja tuli ilmi eräs peruseroavaisuus.
On herra-moraalia ja orja-moraalia...
".
"Mikä ei tapa minua, se vahvistaa minua".
"Minä sanon sinulle: hyvä sota pyhittää jokaisen tarkoituksen.
Sota ja rohkeus ovat saaneet aikaan suurempia asioita kuin armeliaisuus".
"Naimisissa oleva filosofi kuuluu huvinäytelmään".
"Olen ylivoimaisesti kauhistuttavin ihminen, joka tähän mennessä on ollut olemassa; tämä ei sulje pois sitä, ettenkö olisi vielä myös kaikkein hyväätekevin".
"Siveyden saarnaaminen on yllytystä luonnonvastaisuuteen.
Joka tuomitsee seksuaalisuuden ja tahraa sen nimellä "epäpuhdas", syyllistyy perisyntiin elämän pyhää henkeä vastaan".
"Tuska on aina korkean rodun tunnus".
"Tuska on tunteista ylväin, sääli alhaisin".
"Valtio on suurin kaikista hirviöistä.
Se myös valehtelee kylmäverisesti.
Sen kidasta ryömii tämäkin valhe: "Minä, valtio, olen kansa!".
"Vasta kristinusko on tuonut synnin maailmaan".
"Yksinäisyydessä syö yksinäinen itsensä, ihmispaljoudessa syövät hänet toiset.
Valitse!".
"Alaruumis on syynä siihen, ettei ihminen hevin luule olevansa jumala".
"Auktoriteettiusko lisääntyy luovien voimien vähentyessä".
"Beethovenin musiikki on musiikkia musiikista".
"Mies on naiselle vain väline, päämääränä on aina lapsi".
KAHOOT: NIETZSCHE
|
uhkarohkeus
