PS 5 -kurssin
tiivistetyt asiat

(uusi ops. 2016)

          Lapsi. Kuvalähde: Wikipedia

 


Opetussuunnitelma
Persoonallisuus
Persoonallisuushäiriöt
Persoonallisuusteoriat
Yksilöllisten erojen tutkiminen
Tilanteen ja ryhmän vaikutus yksilöön
Kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan
Koealue  Lukion psykologia kurssit 1-5, vuoden 2016 painos tai uudempi, Opintoverkko



Opetussuunnitelma

• persoonallisuuden määrittely

• persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus

• vähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tai näkökulmaa, kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinen psykologia, temperamenttiteoria tai piirreteoria

• yksilöllisten erojen tutkiminen

• tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä ja sosiaalisissa verkostoissa

• kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan

Lähde:
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015



PERSOONALLISUUS
s. 356-383

PERSONALITY

• persoonallisuus on yksilöllinen ja kehittyvä eri psyykkisten toimintojen (kognitiiviset ja emotionaaliset) ja vuorovaikutusten kokonaisuus

• persoonallisuuden synty ja muovautuminen:

                             P
                             E
PERIMÄ  ------------------>  R
 - geenit                    S
 - genotyyppi                O
                             O
YMPÄRISTÖ  --------------->  N
 - mikroympäristö            A
     (perhe)                 L
 - makroympäristö            L
     (Suomi, kulttuuri)      I
                             S
ELÄMÄNKAARI  ------------->  U
 - elämäntilanne             U
                             S


• tutkimustapana erillään kasvaneet identtiset kaksoset eli ns. kaksostutkimus (vrt. kaksi Jimiä)


• persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavat lisäksi mm.
  • sukupuoli
    (geneettinen sukupuoli ja ympäristön odotukset)

  • sairaudet ja vammat

  • fyysinen viehättävyys

• sukupuolten väliset biologiset erot voivat vaikuttaa persoonallisuuteen. Vai kuinka paljon sukupuoliroolin oppiminen (ympäristö ja kasvatus)?


Sukupuolten väliset erot eivät ole näin selvät:

vaan pikemminkin tällaiset:
Eli tyttöjen ja poikien tai miesten ja naisten erot näkyvät tilastollisesti.
Emme voi suoraan sanoa yksittäisestä tytöstä, pojasta, miehestä tai naisesta, että millainen hän on.
Eli tyttömäisin poika on tyttömäisempi kuin poikamaisin tyttö.
Ja tietysti toisinpäin: poikamaisin tyttö on poikamaisempi kuin tyttömäisin poika.


• ympäristön merkitys perimän antamien mahdollisuuksien muovaamisessa on suuri:

PERIMÄ + YMPÄRISTÖ  PERSOONALLISUUS


          /-------->   aggressiivinen
nopea ja /             ja itsekäs
vilkas  /              persoonallisuus
tempera-\                        
mentti   \                 
          \-------->   aktiivinen ja
                       empaattinen
                       persoonallisuus

Vertaus tauluun ja sen kehyksiin:
perimä antaa kehykset ja rajat elämällemme, mutta ympäristö, elämänkaari ja me itse omilla valinnoillamme maalaamme elämämme taulun kehyksen sisään.


• vertaa tyttöjen ja poikien erilainen kasvatus erilaiset persoonallisuudet

• sisarusjärjestys: esim. vanhempi opetettu / oppinut rauhalliseksi



PERSOONALLISUUDEN SYNTY JA MUOVAUTUMINEN - TYTÖT JA POJAT

THE BIRTH OF PERSONALITY - GIRLS AND BOYS

• suhtautuminen eri sukupuoliin eroaa jo vauvaiässä ja leikki-iässä:
  • tytöille hellempi suhtautuminen, esim. lepertely

  • pojille varsinkin aiemmin hyväksyttiin rajummat ja vaarallisemmat leikit kuin tytöille

  • ostetaan erilaisia leluja

• tytöiltä vaaditaan usein poikia suurempaa panosta kotitöiden teossa


• tärkeät elämänalueet erilaiset:
  • tytöt    koulunkäynti

  • pojat    urheilu

• sukupuolisen käyttäytymisen erilaiset odotukset:
  • pojilla keskinäinen painostus suurempaa seksiasioissa?

  • monen poikaystävän kanssa oleva tyttö leimataan huoraksi?
    pojilla vastaavaa painetta / odotusta ei ole?

• erilainen suhtautuminen poikiin ja tyttöihin ei useinkaan ole tietoista ja tarkoituksellista:
”Kyllä minä kasvatan tasa-arvoisesti”
kuitenkin erilainen kasvatus

• erilainen kasvatus, erilaiset odotukset erilainen persoonallisuus




PERSOONALLISUUTTA SELITTÄVÄT TEORIAT
ELI PSYKOLOGISET KOULUKUNNAT
s. 384-

THEORIES EXPLAINING PERSONALITY



PIIRRETEORIAT
PIIRRETEOREETTINEN KOULUKUNTA
s. 386-387

TRAIT THEORIES

• piirre = ihmisen suhteellisen pysyvä ominaisuus tai toimintatapa


• piirteet saadaan selville
1. Ihmistä havainnoimalla

2. Kyselyillä,
yleensä itsearvioinneilla tilastollinen analyysi


EYSENCKIN TEORIA


Hans Eysenck, Saksa - Iso-Britannia, 1916-1997


Eysenckin persoonallisuusteoria. Kuvalähde: Timo Muola


Eysencillä oli siis teoriassaan kaksi ulottuvuutta:
  1. Introversio-ekstroversio

  2. Persoonallisuuden vakaus

Kaavioon on lisätty isoilla kirjaimilla muutamia persoonallisuudenpiirteitä siihen kohtaan, missä ne ovat Eysenckin luokituksessa.

Ulottuvuuksien kohdalle (epävakaa, vakaa, ekstroversio ja introversio) on lisätty VÄRI, jonka on väripsykologisissa tutkimuksissa havaittu liittyvän kyseiseen piirteeseen.

Myöhemmin Eysenck lisäsi psykoottisuuden kolmanneksi ulottuvuudeksi.




CATTELLIN TEORIA


Raymond Cattell, Iso Britannia-USA, 1905–1998

• 16 faktoria:

  Sisäänpäin ----- Ulospäin
  kääntynyt        suuntautunut

   Heikko-   ----- Älykäs
   lahjainen

    Joutuu         Tunne-
    helposti ----- elämältään
    tunteiden      järkkymätön
    valtaan

    Alistuva ----- Hallitseva

Vakaa, tyyni ----- Huoleton

Ylimalkainen ----- Tarkka

     Pelokas ----- Rohkea,
                   uskalias

   Häikäile- ----- Helläluon-
   mätön           teinen,
                   herkkä

Luottavainen ----- Epäluuloinen

  Käytännöl- ----- Vilkas
  linen            mielikuvitus

  Mutkaton,  ----- Ovela
  suora

   Itsevarma ----- Pelokas,
                   epävarma

   Konserva- ----- Uudistus-
   tiivinen        haluinen

Ryhmästä     ----- Itsenäinen
riippuvainen

   Kontrol-  ----- Hillitty
   loimaton

 Rentoutunut ----- Jännittynyt

• Entisenä kemistinä Cattell pyrki luomaan persoonallisuuden piirteiden luokituksen, joka vastaisi kemian alkuaineiden jaksollista järjestelmää




BIG FIVE theory - Viiden peruspiirteen teoria

  1. Neuroottisuus
    eli tunne-elämän tasapaino

  2. Ekstroversio
    eli ulospäin suuntautuneisuus

  3. Avoimuus

  4. Tunnollisuus

  5. Sovinnollisuus



FREUDIN PSYKOANALYYTTINEN ELI PSYKODYNAAMINEN TEORIA
PSYKOANALYYTTINEN KOULUKUNTA
s. 384-385

THE PSYCHOANALYTIC OR PSYCHODYNAMIC THEORY FROM SIGMUND FREUD

• Sigmund Freud, Itävalta, 1856–1939

• korostaa piilotajuntaa, eli ihmistä ohjaavat suurelta osalta voimat ja asiat, joista hän ei ole edes itse tietoinen
jäävuorivertaus = jäävuoressa vain yksi kymmenesosa on pinnan yläpuolella

Jäävuori. Kuvalähde: Wikipedia


• piilotajunnan asiat ovat joskus olleet tietoisia, mutta ne on sitten unohdettu tietoisesta mielestä.
Unohtaminen = torjunta



PERSOONALLISUUDEN RAKENNE:
s.
      THE STRUCTURE OF PERSONALITY

  • tiedostamaton ID

  • suurelta osilta tiedostettu EGO

  • osittain tiedostettu SUPEREGO
Termien suomennos:
Id = Se
Ego = Minä
Superego = Yliminä


ID =
ihmisen persoonallisuuden osa, joka tuottaa kaiken voiman, joka liikuttaa ihmistä.

• sisältää elämänvietin, joka näkyy pyrkimyksenä elää ja varsinkin se tulee esille ihmisen seksuaalisuutena.

• toiseksi id sisältää myös kuolemanvietin, eli ihmisen pyrkimyksen lepoon, rauhaan ja kuolemaan.

• etsii välitöntä tarpeentyydytystä

• vauvat. Tulee aikuisilla esille unissa ja virhesanonnoissa.

• esiloogisuus

• MIELIHYVÄPERIAATE = "mulle kaikki heti nyt"



EGO =
”minä”, persoonallisuuden osa, joka sisältää ihmisen tietoisen toiminnan, ajattelun ja tietoiset muistot.

• syntyy idin vaatimusten suhteuttamisessa ulkomaailmaan ensimmäisten elinvuosien aikana

• puolustusmekanismit eli defenssit, mm. torjunta (eli unohtaminen)

• TODELLISUUSPERIAATE



SUPEREGO
sisältää:

1. Moraalinormit
    mitä saa ja ei saa tehdä ja mitä tulee tehdä
2. Minäihanteen
    esim. olen fiksu ihminen, joten en heitä roskia lattialle ja maahan.

• superego ≈ omatunto

• syntyy lapsen sisäistäessä vanhempiensa vaatimukset 3-6 vuoden iässä

• MORAALIPERIAATE


Autovertaus:
  • id on moottori

  • ego on ohjauspyörä

  • superego on jarrut

  • kytkintä ei ole!

  • kaasu on koko ajan päällä (eli idin impulssit vievät ihmistä koko ajan)

    jos ego on heikko (eli ohjaus ei toimi kunnolla), tulee törmäyksiä muihin (eli ihminen toimii muita vahingoittaen).

    Tai ihminen joutuu koko ajan jarruttamaan eli nutistamaan elämäänsä neuroottinen käyttäytyminen.
    Tällöin kuitenkin tulee yllättäviä purkauksia (sanallisia, joskus jopa fyysisiä), koska jarruja ei voi pitää koko ajan päällä (kuten autossakin jarrut ylikuumenevat ja lopulta menettävät tehonsa, kun jarruneste kiehuu) jos jarruja käytetään koko ajan.




PSYKODYNAMIIKKA     dynamis = voima, kreikkaa


• psyyken kaikki toiminta on idin energian suuntaamista. Energiamäärä on vakio.
konfliktit eli ristiriidat ja törmäykset. Idin, egon ja superegon voimat taistelevat ihmisessä.

      ________________
     |                |
     |       EGO      |
     |________________|
     
                
 _________        ___________
|         |      |           |
|    ID   |  |  SUPEREGO |
|_________|      |___________|


   Salamakuvioilla tarkoitan
        ristiriitoja.    

• kokonaisvaltaisuus = kaikki toiminta johtuu ihmisen psykodynamiikasta.
Kaikki, jopa järjetönkin toiminta on ihmisen keino pitää psyykkistä tasapainoaan yllä psyykkisillä, fyysisillä ja sosiaalisilla keinoilla.

• mielekkyys = kaikki ihmisen teot ja puheet ovat mielekkäitä. Kaikella on tarkoitus ihmisen psykodynamiikassa.
Vertaa virhesuoritukset ja unet.

• psyykkiselle terveydelle keskeistä on minän (egon) vahvuus




FREUDIN SEKSUAALISEN KEHITYKSEN TEORIA
s. 177

THE THEORY OF SEXUAL DEVELOPMENT FROM SIGMUND FREUD

Seksuaalisen kehityksen vaiheet
THE PHASES OF SEXUAL DEVELOPMENT

1. ORAALINEN VAIHE
    (oraalinen = suuhun liittyvä)
  • vauvat, vrt. imetys

  • suu keskeinen tyydytyksen lähde


2. ANAALINEN VAIHE
    (anus = peräaukko)
  • pikkulapset

  • ulostamisen hallinta on keskeinen tyydytyksen lähde


3. FALLINEN VAIHE
    (fallos = miehen sukupuolielin)
  • leikki-ikä

  • sukupuolielimet ovat tärkeitä: lapset koskettelevat niitä, esittelevät niitä ja ainakin pojat muistavat aina piirtää ne piirroksiin, vrt. ns. lääkärileikit


4. LATENSSIVAIHE
  • kouluikä  eli ikävuodet noin 6/7-12/13

  • seksuaaalisen kehityksen lepovaihe

  • kiinnostus kohdistuu samaa sukupuolta oleviin ystäviin / kavereihin (”tytöt on ihan tyhmiä”, ”pojat on kamalia”)


5. GENITAALIVAIHE
    (genitaalit = sukupuolielimet)
  • murrosikä ja siitä eteenpäin

  • seksuaalinen kiinnostus kohdistuu toiseen sukupuoleen




Seksuaalisen kehityksen vaikutus persoonallisuuteen

• häiriöt seksuaalisessa kehityksessä voivat aiheuttaa takertumisia aikaisempaan vaiheeseen:

Oraalinen persoonallisuus

suun alue keskeinen nautinnon lähde
häiriöt syöminen, mässäily, juopottelu, tupakointi…
voi tulla näkyviin myös vastakohtana, esim. kieltäytyminen ruuasta


Anaalinen persoonallisuus

epäsiisti, likainen, huolimaton…
tai ylisiisti, kaiken kerääjä / keräilijä ja säästäjä / pihi


Fallinen persoonallisuus

laskelmoivuus, tunnekylmyys, toisten hyväksikäyttö…
Miehet: donjuanismi = seksuaalinen seikkailupyrkimys eli koko ajan hakee uusia seksisuhteita
Naiset: keimailu, miesten huomion hakeminen, perheen vähättely, uranainen…



PSYKOANALYYTTINEN UNIEN TULKINTA
s. 319

PSYCHOANALYTIC INTERPRETATION OF DREAMS

• Freud: unet ovat kuninkaantie tiedostamattomaan eli ali-/piilotajuntaan

• unet ovat menneiden ja nykyisten päiväjäämien ja merkityksellisten asioiden yhteensulautumia

• ilmiuni = se, mitä muistetaan unesta

• piilouni = unessa verhotusti olevat merkitykselliset asiat

• unessa on usein toiveita ja pelkoja symbolisessa muodossa

• Freud: unissa usein seksuaalinen sisältö


• symbolit usein vakioisia:
- penistä symboloivat aseet, kepit, työkalut, käärme… (esim. ase laukeaa ja sieltä syöksähtää jotain)

- naisellisia symboleja ovat talot, huoneet, rasiat, kaikki suljetut paikat…

- sukupuoliyhdynnän symboleita: portaiden nouseminen, kiipeäminen, ratsastaminen, lentäminen, leijuminen…


PSYKOLANALYYSIN VAIKUTUS KULTTUURIIN MM. ELOKUVIIN
s.

THE INFLUENCE OF PSYCHOANALYSIS ON CULTURE, FOR EXAMPLE MOVIES

• Hollywood-elokuvissa oli 1960-luvun alussa voimakas psykoanalyyttinen kausi, esim. ”
Kesäleski” (naispääosassa Marilyn Monroe) ja ”Psyko” (ohjaajana Alfred Hitchcock),     linkit suomenkieliseen Wikipediaan

Kesäleski-elokuva  (linkki Wikipediaan)
- elokuvassa luetaan psykoanalyysista kertovaa kirjaa ääneen

- mies on kesäleski, jonka vaimo ja lapset ovat lähteneet kaupungin kuumuutta pakoon viileään vuoristoon

- miehen yläkertaan muuttaa kaunis ja hemaiseva, jopa provosoiva nuori nainen (Marilyn Monroe), joka saa miehen sekaisin (seksuaalisuus ja idin voimat)

- mies kantaa elokuvassa kaupungissa melaa (penissymboli) ja unohtaa toistuvasti (torjunta!) lähettää ne vaimolleen ja lapsilleen


Psyko-elokuva
- miespääosan esittäjällä (näyttelijä Anthony Perkins, roolihahmon nimi Norman Bates), joka pitää motellia, on pieni leuka heikko ego, joka ei pysty pitämään idin impulsseja kurissa

- Bates tirkistelee motellin asiakkaana olevan naisen riisuutumista huoneessaan (seksuaalisuus, id), kunnes ”äiti” (superego) saa vallan Batesin mielessä ja hän ”äitinä” surmaa naisen suihkuun isolla veitsellä (penissymboli)

- ”äidin” arvoitus selviää kellarissa (kellari on alinna ja se on idin valtakunta)
äiti on muumioitu
Bates on itse äiti, pukeutuu äidiksi ja puhuu äidin äänellä, Bates oli muumioinut kuolleen äitinsä


POHDINTA:

Missä ihmisten teoissa tulee näkyviin se, että niiden taustalla ovat tiedostamattomat eli piilotajuiset motiivit?




OPPIMISTEORIAN KÄSITYS IHMISESTÄ
OPPIMISTEOREETTINEN KOULUKUNTA
s. 385-386

THE BEHAVIORIST VIEW OF HUMAN

• syntyi behaviorismista:
- tulee tutkia vain käyttäytymistä
(engl. behaviour)

- käyttäytyminen muuttuu oppimisella

- käyttäytyminen on opittuja reaktioita

- käyttäytymisen peruskaava on:
S R


S = Stimulus eli ärsyke

R = Reaction tai Response
        eli reaktio tai vastaus

• uusbehaviorismi
käyttäytymisen peruskaava on:
S O R


O = organismin tila,
    esim. väsymys, nälkä…

• käyttäytyminen määräytyy ympäristöstä ja tilannetekijöistä.

• persoonallisuus on opittua käyttäytymistä.



POHDINTA:

Missä ihmisten teoissa tulee näkyviin se, että teemme asioita, joita olemme oppineet tekemään?



B.F. Skinner
- välineellinen ehdollistuminen = oppiminen teon seurauksista, esim. koiran koulutus

- Skinner opetti eläimiä,
esim. opetti kyyhkyset pelaamaan ”koripalloa”

- vahvistaminen = oikean toiminnan palkitseminen

Albert Bandura
- sosiaalinen oppiminen

- mallioppiminen
(esim. tupakan polton alku),
viivästetty jäljittely

- sijaisvahvistaminen
= ihminen oppii muiden saamasta palautteesta

- itsevahvistaminen
= ihminen palkitsee omaa oikeaa toimintaansa

- klassinen ehdollistuminen lähinnä vain tunteiden oppimisessa




KOGNITIIVINEN KÄSITYS IHMISESTÄ
KOGNITIIVINEN KOULUKUNTA
s. 389-391

THE COGNITIVE VIEW OF HUMAN

• kognitiivinen = tietoon liittyvä
(latinaa, cognitio = tieto)

• ihminen on aktiivinen, itsesäätöinen ja tavoitteellinen
Huomaa vastakkaisuus psykoanalyyttiseen ja oppimisteoreettiseen koulukuntaan!

• ihminen muodostaa käsityksiä todellisuudesta eli sisäisiä edustuksia eli sisäisiä malleja. Mallit voivat olla myös tiedostamattomia.

• sisäiset mallit voivat muuttua palautteen myötä

• sisäiset mallit muokkautuvat vuorovaikutuksessa ulkoisen todellisuuden kanssa



Kellyn teoria persoonallisuudesta s. 389

George Kelly, USA, 1905–1967

• ihmisellä on persoonallisia konstruktioita (=rakennelmia) eli käsityksiä todellisuudesta

• todellisuus on se, millaiseksi kukin oman todellisuutensa rakentaa(!)

• ihmisen toiminta on ennakointia (katse tulevaisuudessa)
vertaa: oppimisteorian mukaan ihmisen toiminta on reagointia: S R -malli

• ihminen on omaksumiensa roolien kokonaisuus

• psyykkiset häiriöt johtuvat vääristä ajattelumalleista




HUMANISTISEN PSYKOLOGIAN KÄSITYS IHMISESTÄ
HUMANISTISEN PSYKOLOGIAN KOULUKUNTA
s. 388-389

THE VIEW OF HUMANISTIC PSYCHOLOGY OF PERSONALITY

• ymmärtävä tutkimusote = ihmistä ei tule tutkia (luonnontieteellisesti), vaan ymmärtää
(behaviorismi korosti luonnontieteellistä metodia)

• huomio ihmisen kasvuun, luovuuteen, positiivisiin asioihin
Viktor Frankl korosti elämän tarkoituksen löytämistä omien keskitysleirikokemustensa perusteella.

• ihminen luo itse oman elämänsä valinnoillaan. Ihminen on vapaiden valintojen summa.
Yhteys eksistentialistiseen filosofiaan, mm. Jean-Paul Sartre.

• Maslowin tarvehierarkia:
    (huomaa, mikä on huipulla!)






Carl Rogersin teoria ihmisestä

Carl Rogers, USA, 1902-1987

• ihminen pyrkii luovuuteen, terveyteen, vapauteen, henkiseen kasvuun

• jos ihminen ei toteuta itseään, hän vieraantuu psyykkiset häiriöt

• ihmisen kokemuksen vääristyminen:

ehdottoman arvostuksen puute

            
 
 ihminen ei arvosta itseään
                       
            
 _________   ___________
|         | |           |
| ihmisen | | todelli-  |     EROAVAT
| käsitys | | suus, eli | <-- TOISIS-
| itses-  | | millainen |     TAAN
| tään    | | ihminen   |     
|_________| | on        |
            |___________|

            
                   
ihminen on altis ahdistukselle

            
                          
 puolustus- eli defenssimekanismit

 (esim. torjunta, järkeistäminen…)
 (defenssien käyttö on Rogersin 
  mielestä epätervettä)


TEHTÄVÄ:
Vertaile kahta psykologista koulukuntaa:
  • psykoanalyyttinen koulukunta
  • oppimisteoreettinen koulukunta
  • humanistisen psykologian koulukunta
  • kognitiivisen psykologian koulukunta
VERTAILU = EROJEN JA YHTÄLÄISYYKSIEN ESITTELY
Vähintään 2000 merkkiä.
Oppikirjasta sivulta 384 eteenpäin.




YKSILÖLLISTEN EROJEN TUTKIMINEN
s. 392-395

STUDYING INDIVIDUAL DIFFERENCIES


Arkipäiväiset eli ei-tieteelliset persoonallisuuden arviointitavat, esim.
- istuma- ja nukkumisasento

- käsiala

- vaatetus

- käyttäytyminen

- hiukset

- oman huoneen sisustus

- auto


TESTIT
s. 394-395

TESTS
• Strukturoitu testi = valmiit vastausvaihtoehdot

• Strukturoimaton testi = ei ole valmiita vastausvaihtoehtoja

• Verhottu testi = lopullinen tarkoitus ei ole testattavan tiedossa, esim. musteläiskätesti

• Ei-verhottu testi, esim. ”Milloin olet surumielinen?”

• Vapaavalintainen testi = valitaan vaihtoehdoista, joista kaikki voivat olla oikein

• Objektiivinen testi = on vain yksi oikea vastaus



Subjektiiviset persoonallisuustestit


• tutkivat henkilön omia käsityksiä persoonallisuudestaan ja kokemusmaailmastaan


Q-lajittelu

- suuri määrä kortteja, joissa lukee esim.
”On iloinen”
”On ulospäinsuuntautunut”
”Itkee usein”
”On ahdistunut”

- tutkittava itse lajittelee kortit pinoihin:

         _______                        ________
         _______             ________   ________
______   _______   ________  ________   ________ 
______   _______   ________  ________   ________

Vähiten                                 Eniten
sopii                                   sopii
tutkittavan                             tutkittavan
persoonalli-                            persoonalli-
suuteen                                 suuteen

Mahdollistaa pitkittäistutkimuksen!
Samalle henkilölle tehdään Q-lajittelutesti eri aikoina.




Kyselylomaketestit


• strukturoituja eli niissä on valmiit vastausvaihtoehdot

• vapaavalintaisia eli valitaan vaihtoehdoista, joista kaikki voivat olla oikein
    pisteyttäminen on helppoa
    mahdollistaa massatestauksen


• 16 PF (PF = Personality Factor)
    Cattell
    16 persoonallisuuden faktoria,
    esim.

Syrjään-         Ulospäin-
vetäytynyt ----- suuntautunut

 Heikko-
 lahjainen ----- Älykäs

  Alistuva ----- Hallitseva


• MMPI (=Minnesota Multiphasic Personality Inventory)
550 väittämää, joihin testattava vastaa:
        +  eli väite on tosi
        -   eli väite on epätosi
            en osaa sanoa

Monet väittämät tutkivat samaa asiaa saamme selville, että huijaako vastaaja?
Eli vastaako hän epäjohdonmukaisesti?
MMPI sopii parhaiten sairauksien analysointiin.


• netistä löytyy kokeiltavaksi ilmainen suomenkielinen
16 personalities-persoonallisuustesti.




Projektiiviset testit
    (jo vanhentuneita)


• annetaan strukturoimatonta ja monimerkityksellistä materiaalia

• ihminen heijastaa eli projisoi tutkittavaan materiaaliin omia pelkojaan, toiveitaan ja motiiveitaan ym. eli siis persoonallisuuttaan



• kuuluisia esimerkkejä:
- Rorschachin musteläiskätesti, esim.
Rorschachin musteläiskätestin yksi kuvataulu. Kuvalähde: Wikipedia

- TAT –kuvataulut aikuisille
(Thematic Apperception Test)
"tat psychological test", Googlen kuvahaku

- CAT – kuvataulut lapsille
(Childrens Apperception Test)
"cat psychological test", Googlen kuvahaku

• Piirustustestit, esim. tutkittava piirtää ”Minä ja tärkeät asiani”, ”Perheeni”, ”Ihminen”…

TAI jatkaa alkumerkistä:
(esim. Wartegg-testi)

     _________________________
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                  •      |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |_________________________|


     _________________________
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |                         |
    |        |                |
    |     |  |                |
    |  |  |  |                |
    |__|__|__|________________|


esim. Wartegg-testi (yleinen vain Suomessa, epätieteellinen)
"Wartegg test", Googlen kuvahaku


• Lauseentäydennystestit, esim.
”Toivon, että…”
”Pelkään…”
”Ystäväni…”

• Projektiivisten testien tulkinta vaatii suurta taitoa ja kokemusta. Vastauksissa eli projektioissa tulevat usein esille fantasiat, eikä siten voida tehdä suoria päätelmiä käyttäytymisestä.



Objektiivis-behavioraaliset persoonallisuustestit


• ihmisen käyttäytymisen arviointeja
  1. Laboratoriossa

  2. Luonnollisessa ympäristössä

• tekniset apuvälineet:
  • videointi

  • valmiit painonapit eri käyttäytymistavoille




MITÄ PERSOONALLISUUS-
TESTEJÄ KÄYTETÄÄN NYKYÄÄN?

Kysyin syksyllä 2018 eräältä nuorelta psykologilta, että mitä psykologisia testejä käytetään nykyään ja mitä testejä hänelle opetettiin.
Hän vastasi seuravasti:




TILANTEEN JA RYHMÄN VAIKUTUS YKSILÖÖN
s. 396-409

THE INFLUENCE OF SITUATION AND GROUP ON INDIVIDUAL


• kuuluisimpia sosiaalipsykologisia tutkimuksia ovat mm.
  • Solomon Aschin janakoe - konformistisuus eli yhdenmukaisuus
    enemmistön mielipide sai ihmiset kiistämään näköhavaintonsa
    "solomon asch conformity experiment"

  • Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe
    johtajan kehotuksesta koehenkilöt antoivat kivuliaita ja jopa kuolettavia sähköiskuja
    (oikeasti kukaan ei saanut sähköiskuja)
    "milgram experiment original video"


  • Phil Zimbardon vankilakoe -
    tavalliset opiskelijanuorukaiset muuttuivat valtaa saatuaan jopa sadistisiksi kiusatessaan vankeja
    "Stanford prison experiment"


• kykyä vastustaa muilta tulevaa painetta (esim. Aschin janakokeessa) sanotaan jämäkkyydeksi eli assertiivisuudeksi

KYSELY:

1. Missä tilanteissa olet ollut tarpeeksi jämäkkä ja olet kyennyt vastustamaan ryhmän painetta?

2. Missä tilanteissa et ole ollut tarpeeksi jämäkkä ja et ole pystynyt vastustamaan ryhmän painetta?


• joukkoilmiöissä tulee näkyviin depersonalisaatio, eli ihmisen oma vastuu häviää ja hän toimii jopa rikollisesti ryhmän mukana,
esim. mielenosoitusten ja mellakoiden yhteydessä murtautuessaan, varastaessaan ja tuhotessaan.
Esim. sanonta "Joukossa tyhmyys tiivistyy"

Katso
Tottenham riots looting, Googlen kuvahaku

Katso Tottenham riots, Youtube




RYHMÄT
s.

GROUPS


• ryhmällä on aina tavoite
  • asiatavoite, esim. tehdä esitelmä

  • tunnetavoite, esim. viihtyä

• ryhmän jäsenet tietävät kuuluvansa ryhmään



ERILAISIA RYHMIÄ

  1. Sisäryhmä
    ”meidän ryhmämme”, me-henki
    mm. ystäväryhmä, perhe, luokka, koulu ym.

  2. Ulkoryhmä
    ”ne muut”
    esim. perheen ulkopuoliset, naapuriluokka, naapurikoulu, toista urheilujoukkuetta kannattavat...
    ulkopuoliset voidaan kokea jopa uhkana
    diktaattorien perustemppu pysyä vallassa ja estää kansan tyytymättömyys ja kapinointi on korostaa ulkopuolista uhkaa.

    Esim. Pohjois-Korean kommunistidiktatuurin propagandassa korostuu imperialistisen USA:n pahuus ja hyökkäyshalu.

  3. Viiteryhmä
    siltä saadaan arvoja (= mikä on tärkeää) ja normeja (= käyttäytymissääntöjä)
    esim. uskovaiset, poliittiset liikkeet, eläin- ja luonnonsuojeluliikkeet, maahanmuuttokriittiset, partiolaiset…
    Nykyään internetin kaudella on mahdollista, että ihminen on yhteydessä viiteryhmäänsä vain netin ja somen välityksellä.
    Eli ihminen ei välttämättä käy ryhmänsä kokouksissa ja kuulu niiden yhdistyksiin.
    Jos ihminen myös kuuluu viiteryhmänsä yhdistykseen, on siis yhdistyksen jäsen ja maksaa yhdistyksen jäsenmaksua, ko. ryhmä on myös hänen jäsenryhmänsä.
    Ihminen vertailee itseään viiteryhmään, noudattaa yleensä viiteryhmän arvoja ja normeja myös silloin, kun muu ryhmä ei ole paikalla



MUITA TAPOJA JAKAA RYHMIÄ:


A. Ryhmän jäsenten kosketuksen perusteella
  • Primaariryhmät
    = jäsenet tuntevat toisensa ’face to face’, jäsenillä on keskinäistä vuorovaikutusta, ominaista voimakas me-tunne ja kiinteys

  • Sekundaariryhmät
    = jäsenillä välillinen tai satunnainen kosketus, yhdistävänä tekijänä on esim. aate.
    Ryhmän kiinteys on vähäisempi.

B. Ryhmän päämäärän perusteella
  • Tehtäväryhmät:
    tavoitteena on jonkin tehtävän suorittaminen, asioitten hoitaminen, etujen ajaminen.
    Ilmapiiri on asiakeskeinen.

  • Vuorovaikutusryhmät:
    tavoitteena yhdessäolo ja viihtyminen, ihmissuhteet ovat tärkeitä.
    Ilmapiiri on tunnekeskeinen.


Muita ryhmiä ovat
- jäsenryhmät esim. puolue, yhdistys
Jos ihminen on yhdistyksen jäsen ja maksaa yhdistyksen jäsenmaksua, se on hänen jäsenryhmänsä.

- viite- eli referenssiryhmät: ryhmää kohtaan tunnetaan mielenkiintoa (attraktiota), ryhmä toimii vertailu- ja samastumiskohteena (antaa arvoja), on yksilön tavoiteryhmä, josta voi myöhemmin tulla hänen jäsenryhmänsä

- sisäryhmät: voimakas me-henki

- ulkoryhmät: vastakkainasettelu: me muut

- enemmistöryhmät

- vähemmistöryhmät

Kirjoita essee aiheesta:
Millaisiin ryhmiin kuulun?




SOSIAALINEN VAIKUTTAMINEN
s.



• sosiaalinen vaikuttaminen on vuorovaikutusta, joka muuttaa käsityksiä ja mielipiteitä


• sosiaalisen vaikuttamisen muotoja:
  • viestintä

  • mainonta

  • propaganda

  • aivopesu


• nykyään mainonta myy mielikuvia:
  • miehekkyys miehille

  • kauneus ja hoikkuus naisille

  • molemmille lihaksikkuus



• vaikuttajahenkilöt keskeisiä:
  • julkkikset
    = näyttelijät, urheilijat ym.

  • lääkärit, sairaanhoitajat



TUTKIMUS:
Mihin annat eri ihmisten koskettaa?
Eli mihin kosketus tuntuu sopivalta eikä ikävältä tai ahdistavalta?
  1. Äiti
  2. Isä
  3. Opettaja
    (samaa sukupuolta)
  4. Opettaja
    (eri sukupuolta)
  5. Luokkakaveri
    (samaa sukupuolta)
  6. Luokkakaveri
    (eri sukupuolta)
  7. Ystävä
    (samaa sukupuolta)
  8. Ystävä
    (eri sukupuolta)
  9. Tuntematon ihminen
    (samaa sukupuolta)
  10. Tuntematon ihminen
    (eri sukupuolta)


• viestinnän perusjako:
  1. Sanallinen viestintä
    = verbaalinen viestintä
    Ongelma: ihmiset voivat tulkita sanat eri tavalla.
    Viestinnästä vain pieni osa on verbaalista.

  2. Sanaton viestintä
    = nonverbaalinen viestintä
    eleet, ilmeet, katse, äänen painotus, fyysinen etäisyys muista, kosketus, hymiöt
    Viestinnästä suuri osa on non-verbaalista.
    Ongelma: ihmiset voivat tulkita myös non-verbaalisen viestinnän eri tavalla.

    • Puhetapa

    • Ulkonäkö
      esim. Intiassa tyttölapsia ja jopa vauvoja meikataan

    • Etäisyyden säätely
      Alle ½ metriä on intiimiä aluetta
      Henkilökohtaista tilaa ihmiset haluavat noin ½-1 metriä.
      Ihminen voi rakentaa reviiriä itselleen esim. isolla työpöydällä, levittämällä tavaroita viereisille tuoleille ym.

    • Kosketus
      Mihin annat eri ihmisten koskettaa?
      Kenen kanssa voit kulkea käsi kädessä?
      Esim. 1. Italiassa sallitaan kosketus paljon vapaammin kuin Suomessa.
      Esim. 2. Monilapsisessa perheessä kasvaneet hyväksyvät kosketuksen vapaammin kuin yksinäisenä lapsena kasvaneet.
      #metoo-kampanjan huono puoli on se, että myös reilu ja hyväksyttävä kosketus voi vähentyä.
      Fyysinen kosketus ja lämpö ovat tärkeitä henkisen hyvinvoinnin kannalta.

    • Tahdonalaiset ilmeet

    • Hymiöt
      Ongelma: ihmiset voivat tulkita hymiöt eri tavalla.


      KYSELY:

      1. Millaisella viestillä lähetät kaverillesi kutsun juhliisi?
      Millainen teksti?
      Onko hymiöitä?
      Millaisia hymiöitä?

      2. Jos saat kutsun juhliin etkä pääse menemään, niin millaisen viestin lähetät?
      Millainen teksti?
      Onko hymiöitä?
      Millaisia hymiöitä?



• kaksoissidos on ristiriitainen viesti
esim. sanat ja sanojan ilme, äänensävy tai kehonkieli ym. ovat ristiriidassa
Esim.
”Tuletko illalla juhliin?”
”Voin mä tulla…” (sanottu innottomalla äänellä)


• vaikuttaminen voi olla
  1. Suoraa
    esim. suora vetoaminen järkeen: ”Hiplis-shampoon rasvanpoistokyky on 47% parempi”


  2. Epäsuoraa
    = huomaamaton piilovaikuttaminen sekä mielialoihin ja mielikuviin vaikuttaminen

    esim. elokuvassa kaunis sankaritar peseen hiuksensa Hiplis–shampoolla



• suostuttelu onnistuu paremmin, kun suostuttelijaan luotetaan:
  • luotetut ammattiryhmät mainonnassa
    (lääkärit, sairaanhoitajat, lentokapteenit…)

  • omat kaverit
    (ns. vertaismainonta)

  • suostuttelijaan halutaan samaistua (urheilijat, näyttelijät, laulajat ym.)

  • suostuttelija ei näytä toimivan oman etunsa vuoksi








KULTTUURIN VAIKUTUS PERSOONALLI-SUUTEEN, VUOROVAIKUTUKSEEN JA YHTEISÖLLISEEN TOIMINTAAN
s. 410-415

THE INFLUENCE ON CULTURE TO PERSONALITY, INTERACTION AND SOCIAL LIFE


• eri kulttuureissa tavat toimia ovat hyvin erilaiset, esim.
  • joissain kulttuureissa toiminta- ja pukeutumismallit, jotka ovat sallittuja miehille ja naisille, ovat hyvin erilaiset
    Katso burka street, Googlen kuvahaku

  • saako vastata suoraan kieltävästi?
    Japanilaisessa kohteliaisuutta korostavassa kulttuurissa (kungfutselaisuus) ei sanota suoraan kieltävää vastausta. Vastauksen kielteisyys pitää pystyä päättelemään hienovaraisista merkeistä.
    Esim. jos länsimainen myyntimies ei millään ymmärrä merkkejä, että ei haluta ostaa hänen tuotettaan, voidaan kauppakirjan allekirjoituspäiväksi sopia vaikka 29.2. eli päivä, jota ei ole!
  • monessa muslimimaassa voivat nuoret miehet kävellä julkisesti käsi kädessä, mutta nuori mies ja nuori nainen eivät.
    Eron syynä on se, että miespuolisten käsi-kädessä-kävely tulkitaan ystävyydeksi, mutta nuoren miehen ja nuoren naisen kävely käsi kädessä tulkitaan seksuaaliseksi teoksi, joka on kiellettyä julkisesti.


• kollektiivisuus eli yhteisöllisyys vastaan individualismi eli yksilöllisyyden korostaminen on selvä jakolinja eri kulttuurien välillä.
Hyviä esimerkkejä tämän jatkumon ääripäistä voisi olla Saharan eteläpuolisen Afrikan yhteisöllinen kylä vastaan pohjoismainen individualistinen yhteiskunta.
Individualismi on hyvä asia varsinkin silloin, jos ihminen on muista poikkeava (esim. homoseksuaali). Individualismin huono puoli on ihmisten yksinäisyys. Pohjoismaissa on tapahtunut usean kerran niin, että ihminen on kuollut asuntoonsa ja kukaan ei ole häntä kaivannut ja ruumis löytyy ehkä vasta kuukausien tai vuosien kuluttua.


• tietotekniikka ja some (=sosiaalinen media) ovat tuoneet uusia vaikutuksia sekä ihmisten vuorovaikutukseen että persoonallisuuteen.

Somen hyviä puolia

Somen hyviä puolia on mm. se, että jos ihminen ei löydä läheltään samanlaisia tai samanlaisista asioista kiinnostuneita ihmisiä, voi somen kautta löytää kavereita ja ehkä jopa ystäviä.
Tällainen harvinainen harrastus voisi olla vaikka postimerkkeily tai afrikkalaisen pop-tähden fanitus.

Somen huonoja puolia

Some voi vähentää kohtaamista kasvokkain (face to face), ja tätä ei laajakaan some-kaveri/ystäväpiiri korvaa, eli ihminen on yksinäinen.
Ihmiset usein esittelevät somessa (Facebook, Instagram...) elämänsä huippukohtia, joten ihmiset usein kokevat somessa alemmuutta.
Näin ihmisiä yhdistävät some-palvelut tekevätkin ihmisiä yksinäisiksi ja alemmuudentuntoisiksi!
Monet sosiaalisen median yhtiöiden suuret johtajat ovat kieltäneet ja estäneet lapsiltaan somen käytön.
He ovat itse huomanneet somen vaarat ja haluavat lastensa kasvavan tasapainoisiksi ilman somea.



• nettitreffipalvelujen vaikutus ihmisten kohtaamiseen on ollut myös selvä.

Nettitreffien hyviä puolia

Nettitreffien avulla voivat myös ujot ja sellaiset, joilla ei asu lähiympäristössä mahdollisia kumppaneita, löytää kavereita, ystäviä ja kumppaneita.

Nettitreffin huonoja puolia

Treffailu on pinnallisempaa, tapaillaan monia "matchejä" yhtä aikaa eikä sitouduta suhteen luomiseen ja syvempään tutustumiseen.
Avo- ja avioliittoja ei synny ja ihmiset elävät pinnallisten treffien ja useiden seksisuhteiden maailmassa.
Tämä pakottaa myös monet naiset hankkimaan lapsen yksin, ilman perheessä olevaa isää, joten pitkän suhteen solmimattomuus vaikuttaa myös seuraavaan sukupolveen.





KOEALUE  
"Lukion psykologia kurssit 1-5", vuoden 2016 painos tai uudempi, Opintoverkko

- sivu 177, Freudin seksuaalisen kehityksen teoria
- sivu 319, psykoanalyyttinen unien tulkinta
- sivut 355-415, kurssi 5
- Kevin Lemanin syntymä-järjestysteoria -moniste
- ja tietysti tämän nettisivumme asiat