PS 4 -kurssin
tiivistetyt asiat

uusi ops 2016

          Ihminen on sosiaalinen olento. Kuva: Timo Muola

 

Kurssin sisältö - opetussuunnitelma
Tunteet
Uni
Stressi
Psyykkinen tasapaino
Mielenterveys + psyyk. sairaudet
Terapiat
Koealue

 


PS 4 -opetussuunnitelma, uusi ops 2016
  • tunteiden muodostuminen ja vähintään yhden tunteen biologinen perusta

  • tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena

  • tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus

  • tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä

  • psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen

  • uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä

  • stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot

  • keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito

  • mielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitä

  • sosiaalisen ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille

LÄHDE:
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 (pdf)



Tunteet eli emootiot
s. 278-283



• kuusi perustunnetta:

   - pelko
fear expression  eli pelon ilme.  Googlen kuvahaku
    - viha
anger  eli viha.  Googlen kuvahaku
    - onnellisuus
happiness expression
eli onnellisuuden ilme.  Googlen kuvahaku

    - suru
sadness expression
eli surun ilme.  Googlen kuvahaku

    - inho
repulsion expression
eli inhon ilme.  Googlen kuvahaku

    - yllättyneisyys
surprise expression
eli yllätyksen ilme.  Googlen kuvahaku



• tunneilmaisut ovat universaaleja eli joka puolella maailmaa samanlaisia, osoitti mm. Uudessa Guineassa maailmankuulun tutkimuksen tehnyt Paul Ekman
paul ekman faces, Googlen kuvahaku

• tunteisiin liittyy yleensä joko myönteinen tai kielteinen perussävy


• yksilön kehityksen aikana tunneilmaisu kehittyy koko ajan
esim. vauvan kokonaisvaltainen pahan olon ilmaisu (kädet ja jalat viuhtovat, rääkyminen...) aikuisen suru voi olla täysin näkymätön

• nyky-Suomessa julkiset tunneilmaisut ovat hyvin harvinaisia

      latinalainen kultuuri

      keskiaika


• tunteilla on evoluution ja lajin säilymisen kannalta keskeinen merkitys,
Esim.1. kiintymys ”liimaa” lapsen ja hänen vanhempansa yhteen

Esim.2. pelko ”taistele tai pakene” -reaktio = elimistön monenlainen fysiologinen aktivoituminen äärimmäiseen voimanponnistukseen

• emootiot eli tunteet vaikuttavat monella tavalla tiedon valikointiin ja käsittelyyn:
Esim.1. rakastuminen kaikki nähdään ”vaaleanpunaisten silmälasien” läpi, eli ihminen ajattelee kaikkien asioiden olevan hyvin

Esim.2. masennus ”mustat silmälasit” eli kaikki nähdään pahana tyyliin "maailmassa on kaikki huonosti",
”ei minusta kukaan välitä”

• emootiot    motiivit

• temperamentti = yksilön tunneilmaisun voimakkuus (synnynnäinen)


• emootion komponentit eli osatekijät:
  1. ELIMISTÖN FYSIOLOGINEN AKTIVOITUMINEN
          sydän hakkaa,
          punastuminen,
          itku...

  2. TIEDOLLISET eli KOGNITIIVISET TEKIJÄT
    1. Ihmisen tilannearvio, että onko tilanne uhkaava vai ei,
    2. Tilanteen tulkinta
      esim. miksi sydämeni hakkaa?
      Olenko pelästynyt vai rakastunut?

  3. RUUMIILLISET ILMAISUT
    ilmeet, eleet, liikkeet, äänensävy...

  4. TOIMINTA eli REAKTIOT
    lähtee pois, menee luokse, halaa, ottaa syliin, lyö...

Tunnetaulukko-pohja eli eri tunteiden komponentit. Täytä taulukko!

Tunnetaulukko osittain täytettynä

 


Tunneteoriat - miten tunne syntyy?
s. 284-287




JAMESIN JA LANGEN TUNNETEORIA

s. 284,285,286


Jamesin ja Langen mukaan tunne syntyy näin:
  1. Ulkoinen ärsyke,
    esim. sanat, jotka kuullaan
       
  2. Elimistön fysiologiset muutokset,
    esim. sydän hakkaa, itku
       
  3. Fysiologisten muutosten tiedostaminen ja arviointi,
    ”minä itken”
       
  4. Tunteen kokeminen
    ”olen surullinen”

• Periaate on siis, että ”itken, olen siis surullinen”




SCHACHTERIN JA SINGERIN TUTKIMUS TUNTEIDEN SYNNYSTÄ

s. 285



Schachterin ja Singerin adrenaliinikokeen esittely

Schachterin ja Singerin adrenaliinikokeen mukaan tunteen syntyyn vaikuttavat:
  1. TIETO eli kognitio ruiskeen vaikutuksesta (tiesikö vai eikö tiennyt)

    (Adrenaliini voi aiheuttaa sydämen tykytystä, käsien ja lihasten vapinaa, hikoilua (ns. kylmän hiki), levottomuutta, pahoinvointia ja päänsärkyä.)


  2. FYSIOLOGISET MUUTOKSET, jotka adrenaliini aiheutti


  3. SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

    • raivostunut valekoehenkilö raivo

    • iloinen valekoehenkilö
      ilo



YLEINEN MALLI TUNTEIDEN SYNNYSTÄ:





Tämä yleinen malli tunteen synnystä on lähellä kognitiivisia tunneteorioita, esim. Richard Lazaruksen teoriaa (s.287).
Lazaruksen teoriassa kognitiivinen arvointi on kaksinkertainen:
  1. Ensin ihminen arvioi hyvin nopeasti, onko tilanne uhkaava.

  2. Muu kognitiivinen arvionti tilanteesta ja omista fysiologisista reaktioista tulee hieman myöhemmin.



Fysiologinen aktivoituminen
tunne


• vertaa Schachterin ja Singerin adrenaliinikoe

TILANNE FYSIOLOGINEN AKTIVOITUMINEN TUNNE

Haastattelu korkealla sillalla
(Dutton & Aron)

High Brigde Study,
Misattribution of Arousal,
Googlen haku, Youtube

Pelko

Adrenaliinin eritys

Kiinnostus / ihastuminen vastakkaista sukupuolta olevaa haastattelijaa kohtaan

(koehenkilöt soittivat haastattelijan antaman käyntikortin puhelinnumeroon ja nämä soitot laskettiin tarkasti)

Kauhuelokuvat
Kaahailu
Huvipuiston vempaimet


Adrenaliinin eritys
(pelko)

Ihastuminen omaan seuralaiseen


• idea on siis se, että fysiologinen aktivoituminen selitetään ympäristöllä eli ympäristöstä löydetyillä vihjeillä,
Esim. sydämeni hakkaa ja vieressäni on vastakkaisen sukupuolen edustaja    olen siis ihastunut



Ilme tunne



• ilmeen vaikutusta tunteeseen on tutkittu mm. ns. kynätutkimuksella, jossa koehenkilöt arvioivat huumorisarjakuvien hauskuutta.
Tutkimuksen tekivät Strack, Martin ja Stepper vuonna 1988.

Koehenkilöt oli jaettu kolmeen ryhmään:
  1. Kynä oli hampaiden välissä,
    jolloin suun reunat vetäytyivät taakse   =  HYMY

  2. Kynä oli huulien välissä,
    jolloin ilmeet olivat mahdottomia   =  ILMEETTÖMYYS

  3. Kynä oli kädessä (ns. nollavertailuryhmä)

Tutkimustulos:
  • Hauskimpina sarjakuvia pitivät ne, joilla oli kynä hampaiden välissä
    eli joilla kynä oli vääntänyt suun hymyyn.

  • Toiseksi hauskimpina sarjakuvia pitivät ne, joilla oli kynä kädessä.
    Eli joiden ilmettä ei muutettu (ns. nollavertailuryhmä).

  • Vähiten hauskoina sarjakuvia pitivät ne, joilla oli kynä huulten välissä eli joiden suu oli pakotettu ilmeettömyyteen.

Eli tutkimustulos vahvisti sen, että ilme vaikuttaa tunteeseen.




FYSIOLOGINEN  -------->  T
AKTIVOITUMINEN       
                      
                         U
KOGNITIIVINEN  -------> 
ARVIOINTI
                         N
                      
ILME ----------------->
                         N


YMPÄRISTÖN  ---------->  E
VIHJEET




Omiin tunnetiloihin vaikuttaminen

Käytännön ohje



• kuten edellä kerrottu ns.
kynätutkimus osoitti, ihmisen ilmeet vaikuttavat hänen tunteisiinsa.
Ihminen pystyy siis muuttamaan tunnetilaansa muuttamalla ilmettään.

• sama periaate pätee eleisiin ja asentoihin, eli ihminen voi muuttaa tunnetilaansa muuttamalla eleitään ja asentojaan.

• eli jos haluat muuttaa tunnetilaasi, muuta ilmeitäsi, eleitäsi ja asentojasi!
Esimerkkejä:
1. Jos sinun pitää johtaa ja hallita, ota ns. voima-asento: seiso tukevasti kahdella jalalla, pidä hyvä ryhti ja nosta leuka ylös.
Katsele rauhallisesti ihmisiä silmiin. Jos se tuntuu pelottavalta, katso ihmisiä otsaan. He eivät huomaa eroa, mutta tilanne voi olla sinulle helpompi.
Asennon lisäksi puhu rauhallisella ja matalalla äänellä.
Näin sinulle itsellesi syntyy jämäkkä tunnetila, jossa ihmisten hallinta onnistuu.

2. Jos olet ollut surullinen tai alakuloinen ja haluat itsellesi iloisemman tunnetilan, ala ottaa iloisia ilmeitä ja asentoja (ja ala miettiä myönteisiä ja iloisia asioita).



POHDINTA

  1. Miten pyrit muuttamaan tunnetilaasi?

  2. Miten pyrit muuttamaan tunnetilaasi vähemmän halutusta paremmaksi ja sopivammaksi?


Tunteiden selittäminen eri koulukuntien mukaan



BIOLOGINEN KOULUKUNTA   (vaistoteoria)

Tunteet perustuvat biologisiin vaistoihin, jotka ovat yksilön ja lajin säilymisen kannalta elintärkeitä mekanismeja:
  • suuttumus ja viha
         
          taisteluhalukkuus ja
          taistelukyky

  • pelko
         
          uhan tunteminen ja pako

  • kiintymys
         
          vanhemmuus
          vauvoista huolen pitäminen
          lapsista huolen pitäminen
          toisista huolen pitäminen

  • inho
         
          välttäminen,
          pilaantuneen ja saastaisen
          välttäminen


FREUD - PSYKOANALYYTTINEN KOULUKUNTA

Tunteet syntyvät elämän- ja kuolemanvietistä ja ihmisen sisäisistä konflikteista

      Elämänvietti = libido



OPPIMISTEOREETTINEN KOULUKUNTA

Tunteet opitaan ehdollistumalla tai mallioppimisen avulla.



Emotionalisten häiriöiden aiheuttamat kognitiiviset vinoutumat



• emootiot    kognitiivinen arviointi (eli ajatukset, jotka liittyvät johonkin asiaan)


• masennus
  itselle kielteisten asioiden ylikorostus:

Esim:

"Kaikki menee huonosti"

"Ei minusta kukaan välitä"



  muistivinoutuma: menneisyydestä muistetaan vain itselle huonoja asioita


• ahdistus
uhkaavien asioiden voimakas ennakointi pienistäkin asioista

Esim:

"En uskaltanut lähteä ulos, kun naapuri tuli portaissa vastaan"


• rakastuminen
pahoja asioita ei havaita/tiedosteta ja hyvät asiat havaitaan ylikorostuneesti.
Kaikki asiat tulkitaan voimakkaasti myönteisessä valossa.

Esim:

"Kaikki on maailmassa aivan hyvin"


"Rakkaassani ei ole mitään vikaa"


POHDINTA

Oletko tutustunut ihmisiin, jotka
  1. Tuntuvat koko ajan olevan sinut tunteittensa kanssa ja tuntuvat hallitsevan tunne-elämäänsä?

  2. Tuntuvat olevan hukassa tunteittensa kanssa ja olevan kykenemättömiä hallitsemaan ja hillitsemään tunne-elämäänsä?

Tunneäly

s. 308


• omien tunteiden tunnistaminen
Jotta tunteet eivät olisi vain jokin iso musta möykky ihmisen sisimmässä ("mua ketuttaa!!!"), vaan ihminen osaisi tunnistaa ja erotella niitä:
- minua harmittaa se juttu, kun...
- minua pelottaa se, että...
- olen pettynyt siihen ystävääni...

• tunteiden työstäminen = tunteiden erittely ja tunteiden selvittäminen
Esim. keskustelulla muiden kanssa

• itsensä motivoiminen ja itsearvostus


• toisten tunteiden tunnistaminen
Vrt. Aspergerin syndroomassa kyvyttömyys ymmärtää toisen tunteita.

Aspergerin syndrooma on lieväasteista autismia eli autismin kirjoon kuuluva lievä muoto.


• ihmissuhteiden hoitaminen
  • kommunikaatio

  • ristiriitojen eli konfliktien hoitaminen

• vastuunotto


• Gardnerin jako tunneälystä:
  1. Intrapersoonallinen tunneäly
    = persoonan sisäinen tunneäly

    Esim.
    • omien tunteiden tunnistaminen

    • omien tunteiden työstäminen

    • itsensä motivoiminen ja itsearvostus

  2. Interpersoonallinen tunneäly
    = persoonien välinen eli ihmissuhteissa ilmenevä tunneäly

    Esim.
    • toisten tunteiden tunnistaminen

    • kyky kommunikaatioon

    • ristiriitojen eli konfliktien hoitaminen





POHDINTA

  1. Kuinka pitkän unen jälkeen väsymyksesi on hävinnyt ja olet reipas ja pirteä?

  2. Millaisia kokemuksia sinulla on unen riistosta?
    Eli tilanteesta, jossa et ole nukkunut, vaikka olisi pitänyt.

  3. Missä tilanteessa unen riisto tapahtui?

  4. Mitä seurauksia oli unen riistosta?


UNI
s. 312-319


• uni, erityisesti REM eli vilkeuni, on ihmiselle välttämätöntä
Dvd: FFI eli tappava periytyvä unettomuus
(Fataali Familiaarinen Insomnia)
= kykenemättömyys nukkua lopulta tappoi

Unen riistoa käytetään kidutuskeinona.

Aiemmin oli Guinnesin ennätysten kirjassa valvomisennätyksiä, mutta ne lopetettiin, kun tajuttiin, että liika valvominen voi tappaa.

• unen riisto johtaa sekavuuteen, aistiharhoihin ja lopulta kuolemaan

• REM = Rapid Eye Movement = nopeat silmien liikkeet

• REM-vaiheessa ihminen näkee unta ja aivosähkökäyrä EEG muistuttaa valveilla olevien aivojen EEG:tä


• unipäiväkirjan pito eli omien unien seuraaminen on mielenkiintoinen tie itsetuntemuksen lisäämiseen.
Uni pitää kirjoittaa ylös heti herättyä.
Sigmund Freud:
Unet ovat kuninkaantie piilotajuntaan.

• ns. unihalvaus estää unen aikana unen vaikutuksen motoriikkaan eli liikkumiseen.
Unihalvaus voi olla osasyy painajaiseen, jossa ihminen on uhan edessä ikään kuin halvaantunut.

• mikrounet:
unen puutteessa aivot alkavat sulkea tiettyjä aivojen osia toiminnasta.
Mikrounien kesto on ½-10 sekuntia.



MIKSI NUKKUMINEN ON ELINTÄRKEÄÄ?

Nukkumisen aikana
  • aivojen kemiallinen tasapaino palautuu ja hermosoluista poistuu kuona-aineita.

  • oppimiseen liittyvät muutokset tapahtuvat aivoissa (esim. synapseissa) (REM-unen aikana)



MIKSI IHMINEN NÄKEE UNIA?

Teorioita:

1. Unet ovat ikään kuin uhkasimulaattori, jossa ihminen voi ilman vaaraa kohdata pelottavia asioita


2. Unet varmistavat nukkumisen.
Evoluution aikana on ollut tärkeää, että ihminen ei yöpimeällä lähde ulos hortoilemaan petojen ulottuville.
Pikemminkin ihminen haluaa jäädä katsomaan unia, eli ihmisen sisäisiä virtuaalisia elokuvia.

3. Nukkumisen aikana aivot järjestelevät tietoja. Unet ovat noita järjesteltäviä tietoja tai tietojen järjestelyn sivuvaikutus.


4. Unissa ihminen käsittelee itselleen tärkeitä ja vaikeita asioita (Sigmund Freud)
Freud: Unet ovat toiveita ja pelkoja symbolisessa muodossa.
(
Freudin unien tulkinta).



UNEN VAIHEET
  1. Kevyt uni

    • ihminen reagoi ulkoisiin ääniin enää satunnaisesti

    • palautuminen alkaa

    • noin puolet unesta on kevyttä unta


  2. Kevyt uni

  3. Syvä uni

    • täydellisen rentoutumisen tila, jossa syke on matala ja hengitys syvää

    • isoja, mutta hitaita aivoaaltoja

    • aivojen hapenkulutus vähenee jopa puoleen

    • aivot lepäävät ja tietojen oppiminen tehostuu

    • noin 25 prosenttia aikuisen yöunesta on syvää unta

  4. Syvä uni


  5. REM-uni

    • unien näkeminen

    • aivosähkökäyrä EEG muistuttaa valveilla olevien aivojen EEG:tä

    • aivojen hapenkulutus nousee

    • nopeat silmien liikkeet
      (REM = Rapid Eye Movement)

    • aivot järjestävät päivän tapahtumia ja tallentavat harjoiteltuja taitoja ja opiskeltuja tietoja.
      Näemme mielikuvia ja unia, mikä on mielenterveyden kannalta tärkeää.
      Oppimiseen liittyvät muutokset tapahtuvat aivoissa
      eli aivot käsittelevät ja tallentavat erityisesti opittuja taitoja.

    • noin 20 prosenttia aikuisen yöunesta on REM-unta

• Terveet aivot käyvät vaiheet 1-5 läpi monta kertaa yössä.



UNI JA AIVOT

Nukkumiselle tärkeät aivoalueet:

  • aivorungon RAS eli aivoverkosto vie ihmisen unitilaan ja herättää ihmisen

  • talamus
    (talamus on aivojen viestiliikenteen keskus, jonka kautta kulkee aistitieto ylös aivokuorelle ja
    motoriset käskyt aivokuorelta ympäri vartaloa)
    (FFI-sairaudessa talamuksen hermosolut kuolevat)





POHDINTA

  1. Milloin koet stressiä?

  2. Miten stressi vaikuttaa sinuun?

  3. Miten stressi vaikuttaa muihin tuntemiisi ihmisiin?

  4. Miten selviät stressistä?
    Mitä keinoja käytät?

  5. Mitä stressinhallintakeinoja tiedät muiden käyttävän?


STRESSI
s. 320-324


• stressiä syntyy kaikissa sopeutumista vaativissa tilanteissa; erityisesti, jos vaatimukset ja omat mahdollisuudet eivät ole tasapainossa


• stressitilaan liittyy sympaattisen hermoston aktivaatio alunperin stressitila valmisti elimistön "taistele tai pakene" –tilanteeseen
Stressitilanteessa erittyviä hormoneja ovat adrenaliini ja kortisoli.

(eli ihmisen stressitila saadaan selville mittaamalla veren adrenaliini- ja kortisolipitoisuudet)

• jako stressin syyn mukaan:
  1. Itseaiheutettu stressi
    eli ihmisen omat tulkinnat aiheuttavat stressitilan.

  2. Tilanteen aiheuttama stressi
Jako ei ole täysin puhdas, vaan jokaiseen tilanteeseen liittyy sekä tilannetekijöitä että omia tulkintoja.

• stressi voi olla hyvää tai huonoa:
1. RASKAS STRESSI
  • liian suuret vaatimukset, esim. työssä tai opiskelussa
    TAI
  • liian pienet vaatimukset = yksitoikkoinen työ tai elämä
    esim. vangit, yksinäiset vanhukset, työttömät

2. ILOINEN STRESSI
  • vaatimukset ovat korkeat, mutta sopivat, esim. kapellimestarit, tieteilijät, yrittäjät…

  • vaatimukset tulevat ihmiseltä itseltään


• stressipuskurit:
  1. Ihminen itse hallitsee työtään ja pystyy vaikuttamaan siihen.

  2. Sosiaaliset suhteet.

• pitkittynyt stressi johtaa sairauksiin, koska sympaattisen hermoston aktivaatio on tarkoitettu vain lyhytaikaisia voimanponnistuksia varten (tyyliin ”taistele tai pakene”),
esim. syöminen stressattuna voi johtaa ongelmiin ( jopa vatsahaava)
liikunta purkaa sympaattisen hermoston aiheuttaman aktivaatiotilan



Stressitilan vaiheet

  1. Hälytysvaihe

    stressi pyritään poistamaan joko ympäristöä tai omaa toimintaa muuttamalla


  2. Vastustusvaihe

    fysiologiset muutokset rasittavat jo selvästi elimistöä


  3. Uupumisvaihe

    elimistö on ajautunut ylirasitustilaan sairauksia: sydänsairaudet, vatsahaava, aivosolujen tuho…

    epätoivoisia, jopa järjettömiä stressin poistamisyrityksiä




PSYYKKISEN TASAPAINON YLLÄPITO
ITSESÄÄTELY
s. 288-297, 328-331


• ihminen voi säädellä itseään kolmella eri alueella:
  1. Psyykkisillä keinoilla
  2. Sosiaalisilla keinoilla
  3. Fyysisillä keinoilla
•  
Kaavio ihmisen itsesäätelyn toiminnasta


• coping-keinot ovat ihmisen tietoisia tapoja ylläpitää psyykkistä tasapainoa.
    Esim.

  • "Minulla on paha mieli, lähden lenkille".

  • "Minulla on paha mieli, soitan parhaalle ystävälleni ja puhun hänen kanssaan asiasta".

  • "Minulla on paha mieli, syön suklaata ja kuuntelen sopivaa musiikkia".

  • "Minulla on paha mieli, leikin koiran kanssa tai menen pitämään hevosesta huolta".

  • "Minulla on paha mieli, haluan halailla seurustelukumppanini kanssa".


• defenssit ovat tiedostamattomia, eli niitä käyttävä ihminen ei itse ymmärrä, että tekee jotain asiaa pitääkseen yllä mielensä tasapainoa.


DEFENSSEJÄ:

Defenssin
nimi
Defenssin
selitys
Esimerkki
Torjunta Ikävä asia unohdetaan 1. Unohdetaan mennä hammaslääkäriin.
2. Unohdetaan, että oma isä ja/tai äiti löi häntä lapsena.
Kieltäminen Ikävää asiaa ei uskota 1. "Ei minun puolisoni voi olla kuollut".
2. Ihminen huutaa raivoissaan: "En minä ole vihainen".
Projektio Oma kielletty piirre tai ominaisuus heijastetaan toiseen/toisiin.
Eli oma piirre nähdään muissa.
1. Pahin homojen vastustaja voi olla piilohomo.
2. Muita seksiasioissa arvosteleva ei ole tasapainossa oman seksuaalisuutensa kanssa.
Reaktion-
muodostus
Ihminen käyttäytyy tunteeseensa nähden vastakkaisesti. Ollaan korostetun ystävällisiä juuri sitä kohtaan, jota vastaan on jotain ns. "hampaankolossa".
Eristäminen Tunne ja tieto erotetaan täysin. Ihminen pystyy kohtaamaan voimakkaasti tunteisiin vaikuttavan asian täysin ilman tunnereaktioita.
Lohkominen Ihmisiin ja asioihin suhtaudutaan voimakkaan mustavalkoisesti. 1. Natseille saksalaiset olivat arjalaisia yli-ihmisiä ja juutalaiset ali-ihmisiä.
2. Omaa suosikkijoukkuetta kannattavat ovat hyviä tyyppejä, vastustajajoukkueen kannattajat ovat tyhmiä, rumia ja pahoja.
Järkeistäminen eli rationalisaatio Jos ei saavuteta tai saada jotain, niin keksitään hyviä syitä, miksi näin olikin parempi. "En päässyt opiskelemaan lääkikseen, mutta eihän se olekaan kivaa nähdä aina verisiä ja tautisia ihmisiä"
Arvon kieltäminen eli devaluaatio  (de-value-ation) Kun tavoiteltavaa asiaa ei saada, sen arvo kielletään. Seurustelusuhteen katkettua alkaa selitys, että se toinen olikin ihan tyhmä ja ruma ja haisi hielle ja sen porukat oli ihan tyhmät ja sen mauto on huono jne.
Idealisaatio Joku nähdään aivan ihanana, jossa ei ole mitään virheitä. Rakastunut näkee rakkaansa "vaaleanpunaisten silmälasien" läpi niin, että kaikki hänessä on ihanaa.
Projektiivinen identifikaatio Oma tunne, halu tai pyrkimys sijoitetaan toiseen. 1. Omaan avioliittoonsa tyytymätön vanhempi seuraa herkeämättä lapsensa ihastumisia, iskuyrityksiä ja seurusteluja.
2. Ihminen ei elä omaa elämää, vaan elämän sisältönä on jonkun julkkiksen elämän kiihkeä seuranta.
Acting out
eli
ajattelematon nopea toiminta
Koska oman vaikean tilanteen ajattelu ahdistaa, tehdään vain nopeasti jotain liikoja ajattelematta. "Pitäisi maksaa vuokra ja sähkö-, vesi- ja kännykkälaskut ja autolainan korko pitäisi maksaa ja rahaa on vain 35 euroa.
No, minä lähden baariin."
Tyhjäksitekeminen Jollain pienellä asialla olevinaan korvataan isot aiemmin aiheutetut ongelmat ja surut.
Tällainen toiminta on tyypillistä alkoholisteille ja narkomaaneille.
Irwin Goodman kappaleessaan "Rentun ruusu" (linkki YouTubeen) kertoo juoposta, joka tuo ojasta horsman ja täten olevinaan korvaa kaikki juopottelunsa aiheuttamat pahat asiat ja pahan mielen.

Huumori
Huumori voi olla harmitonta ja vitsin kertojaan itseensäkin kohdistuvaa, mutta usein huumoria käytetään muiden alistamiseen ja samalla itsensä nostamiseen (engl. "breaking his balls").
Jos sitten toinen loukkaantuukin vitsistä, vitsin kertoja voi vetäytyä huumorin suojaan: "No, etkö sä nyt pientä vitsiä kestä".
Tyypillistä on, että vitsin kohteena ovat hierarkiassa itseään alemmat / ne, keiden halutaan olevan alempana.
Blondivitsit alistavat naisia, neekerivitsit mustia, Manne-vitsit mustalaisia eli romaneja, ruotsalaisvitsit ruotsalaisia.
Kuka näitä kertoo ja samalla nostaa itseään: valkoinen suomalainen mies.
Tietysti myös naisilla on omat vitsinsä miehistä, romaneilla valkolaisista, turvapaikanhakijoilla valtaväestöön kuuluvista, ruotsalaisilla ja virolaisilla suomalaisista ym.



POHDINTA:   Defenssit

  1. Mitä yllä olevan taulukon defenssejä olet itse käyttänyt?

    Eli mitkä ovat sinulle tuttuja defenssejä?

  2. Mitä yllä olevan taulukon defenssejä olet huomannut muiden ihmisten käyttävän?







POHDINTA:   Mielenterveys

  1. Millainen on mieleltään terve ihminen?

  2. Eli mitkä ovat mielenterveyden piirteet?

  3. Eli mitkä asiat liittyvät terveeseen mieleen?


MIELENTERVEYS
s. 332-335


• sisältää:
  • itsenäisyys

  • kyky tyydyttäviin ihmissuhteisiin

  • kyky kehittymiseen

  • kyky sopeutumiseen

  • kyky oman työn tuloksista nauttimiseen

• mielenterveys on kulttuurisidonnainen asia
esim. puhuminen julkisesti itsekseen voidaan kulttuurissamme leimata sairaaksi (”hullu”),
jossain muussa kulttuurissa hän puhuu hengille (shamanismi)

• Sigmund Freud: mielenterveys on kyky tehdä työtä ja rakastaa





POHDINTA:   Psyykkiset häiriöt

  1. Millainen on mieleltään sairas ihminen?

  2. Eli mitkä ovat mielisairauden piirteet?

  3. Eli mitkä asiat liittyvät sairaaseen mieleen?


PSYYKKISET HÄIRIÖT
s. 336-343


• häiriöissä psyykkinen toimintakyky on heikentynyt ja usein myös psykosomaattisia oireita
esim. dopamiini-välittäjäaineen liian suuri taso skitsofrenia

• häiriötyypit:
  1. Mielialan ja vireystilan häiriöt

  2. Tiedon käsittelyn häiriöitä,
    esim. harhat

  3. Tunnekokemuksen häiriöt,
    esim. pelot

• hoito:
  • lääkehoito
    = kemoterapia

  • psykoterapia
    = keskustelu terapeutin kanssa

  • sairaalahoito
    = rauhallinen ympäristö parantaa





AHDISTUNEISUUS-HÄIRIÖT ELI NEUROOSIT
s. 336-339


= psyykkinen häiriö, jolle ei ole elimellistä syytä. Häiriö rajoittaa elämää.

• syntyvät usein reaktiona johonkin kokemukseen, varsinkin lapsuuden kokemukseen (esim. pelot)


• keskeistä ahdistus tai yritykset välttää ahdistusta.
Esim.1. Pakkotoimintainen tekee kummallisia rituaaleja, jotta jotain kuviteltua pahaa ei tapahtuisi.

Esim.2. Pakkomielteinen ei ehkä astu viivojen päälle, jotta jotain kuviteltua pahaa ei tapahtuisi.

Ahdistus on pelkoa epämääräisempi pahan olon tunne.


• ihminen itse tiedostaa häiriön ja tajuaa sen järjettömyyden, mutta hänen on pakko jatkaa outoa käyttäytymistään.



Ahdistuneisuushäiriöiden eli neuroosien lajit

  1. Pelkoneuroosi eli fobia
    pelon kohteena esim. julkiset paikat, sosiaaliset tilanteet (Suomessa ns. kahvikuppineuroosi), suljetut paikat, hämähäkit, linnut…

    Ihminen tietää, että pelko on kohtuuton ja aivan ylimitoitettu.

  2. Pakkoneuroosit eli pakko-oireiset häiriöt
    = pakonomaiset ajatukset ja toiminnat,
    esim. käsien pesu, hellan levyjen tarkistus, tavaroiden keruu ja kykenemätömyys laittamaan niitä pois:
    Compulsive hoarding (linkki Googlen kuvahakuun)
    omien hiusten nyppiminen jne.

    Pakkotoiminta on suoja, jolla yritetään estää jonkun vielä uhkaavamman tulo tietoisuuteen.

    Sairaalloisen keräilyvimman eli "hoordauksen" (hoarding) laukaisee usein turvattomuuden kokemus, esim. joutuminen väkivallan tai murron kohteeksi tai läheisen kuolema.

    Ihminen rakentaa tavaralla ikäänkuin suojaa, pesää, koteloa tai bunkkeria itselleen.
    Potilaiden omia termejä.

  3. Ahdistus- ja tuskaneuroosit
    = ilman syytä tulee voimakkaita ahdistus- ja tuskakohtauksia.

    Myös paniikkihäiriö eli paniikkikohtaukset ilman syytä.

    Synty:
    elimistön toiminnan muutos
    JA
    sen tulkinta uhkaavaksi
         
    paniikki

  4. Konversiohäiriö (= hysteerinen neuroosi)
    = psyykkinen oire muutetaan (konversio=muutos) fyysiseksi oireeksi.

    Esim. halvaus (jalat eivät kanna tms.), hansikashalvaus (=käsi on tunnoton siltä alueelta, jonka hansikas peittäisi),
    sokeus, kuurous tai tic-liikkeet (=nykivät pakkoliikkeet esim. kasvoissa).

    Oire ei näy hypnoositilassa.

    Syynä voimakkaat tiedostamattomat psyykkiset ristiriidat.

    Yleisiä varsinkin sota-aikoina.
    Kun ihminen sodassa pakottaa itseään johonkin, tulee lopulta raja vastaan ja hän tulee kykenemättömäksi toimintaan konversiohäiriön takia,
    esim. taistelulentäjä ei voi enää lähteä taisteluun, kun jalat eivät kanna ja hän ei voi kiivetä lentokoneeseensa.





MASENNUS ELI DEPRESSIO
s. 337, 340-341


• masennuksessa eli depressiossa:
  • mieliala laskee, alakuloisuus

  • kyky tuntea mielihyvää katoaa

  • mikään ei kiinnosta

  • eristäytyminen muista ihmisistä

  • ihminen pitää itseään huonona:
    "Olen huono"
    "Kukaan ei välitä minusta"
    "Olen tarpeeton"
    "Muilla olisi paremmin, jos kuolisin"


  • itsesyytöksiä

  • omat aiemmin tehdyt virheet pyörivät päässä

  • tavaroista luopuminen

  • liikkeiden estyneisyys
Depression  Googlen kuvahaku

• masennus on joskus niin raskas asia kestää, että jotkut päätyvät itsemurhaan
Lääketieteen slangilla sanottuna: suisidaaliriski on noussut.

• pahassa masennuksessa eli depressiossa ihminen ei välttämättä edes jaksa nousta aamulla sängystä ylös


• depression hoidossa voidaan käyttää lääkkeiden lisäksi sähköhoitoa eli sähköshokkihoitoa, joka yleensä palauttaa jopa suisidaalisen (=itsemurhaa hautovan) ja mihinkään kykenemättömän potilaan kuin taikaiskusta normaaliin mielentilaan.
Sähköhoidon huono puoli on mahdolliset muistihäiriöt.
Sähköhoidossa lievä sähköjännite johdetaan aivojen läpi.
Potilas makaa sängyllä nukutettuna ja hänen ohimoillaan on ikäänkuin kuulokkeet. Niistä ei kuitenkaan tule ääntä vaan sähköä, kun lääkäri kääntää laitteen kytkimestä.

Sähköhoito keksittiin, kun huomattiin, että potilaiden psykoottiset oireet vähenivät huomattavasti epileptisen kohtauksen jälkeen.
Epileptinen kohtaus on sähköinen myrsky aivoissa.

Sähkön vaikutustapaa ei tarkalleen tunneta.




KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ ELI MAANIS-DEPRESSIIVISYYS
s. 337, 340-341


• masennus- ja kiihtymystilojen vaihtelu


• masennuksessa eli depressiossa:
  • mieliala laskee, alakuloisuus

  • kyky tuntea mielihyvää katoaa

  • mikään ei kiinnosta

  • liikkeiden estyneisyys

  • itsesyytöksiä

  • omat aiemmin tehdyt virheet pyörivät päässä

  • tavaroista luopuminen


• kiihtymystilan eli manian oireet:
  • itsetunnon ja aktiviteetin voimakas kohoaminen

  • koko ajan liikkeessä

  • koko ajan tekee jotain kiihkeästi

  • tarpeettomat ostokset

  • syyllisyydentunto puuttuu

  • ihmissuhteiden nälkä

  • kiihkeä toiminta





PSYKOOSI eli mielisairaus
s. 337, 342


• psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa
  • todellisuudentaju on hämärtynyt (huomattavia vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei    harhat)

  • persoonallisuuden eheys on hajonnut

• skitsofrenia=pirstomielitauti, jakomielitauti

• harhat voivat olla kuulo- ja näköharhoja.
Vakavissa tiloissa ihmisen käsitys vartalostaan särkyy ja sairas voi kuvitella itsessään esim. reikiä


• vainoharhaisuutta eli paranoidisuutta
esim. vasikkanoitamoniste, poliisi/CIA/FSB väijyy ikkunoista ja töpselinaukoista, hampaassa on vakoileva radiolähetin...

• mielisairas voi harhojen ja paranoian vallassa tappaa jonkun
Surullisimmasta päästä oli australialainen tapaus, jossa äiti surmasi seitsemän lastaan, kun yritti pelastaa heidät demoneilta ja maailmanlopulta (linkki Googlen hakuun).
ymmärrystä vaille (linkki Googlen hakuun)
syyntakeeton murha (linkki Googlen hakuun)
mielisairas tappoi (linkki Googlen hakuun)

YMMÄRRYSTÄ VAILLE
Teko on tehty ymmärrystä vaille =
Teko on tehty mielisairauden ja harhojen vallassa
Eli ihminen ei ole voinut hallita itseään.
Ihminen on tällöin syyntakeeton.
Ihmistä ei tällöin tuomita murhasta tai taposta tms., mutta tekijä voidaan määrätä pakkohoitoon mielisairaalaan

TÄYTTÄ YMMÄRRYSTÄ VAILLE
Teko on tehty täyttä ymmärrystä vaille =
Teko on tehty osittain mielenterveyden häiriön vallassa
Eli ihminen ei ole kyennyt täysin hallitsemaan itseään.
Ihminen on tällöin osittain syyntakeeton.
Ihminen tuomitaan murhasta tai taposta tms., mutta rangaistus on lievempi.


Edward Munchin maalaus Huuto. Kuvalähde: Wikipedia
Edward Munchin maalaus "Huuto" voi kuvata hyvin psykoosissa olevan ihmisen maailmaa: harhoja, pelkoa, ahdistusta, vainoharhaisuutta, epätoivoa...
Edward Munchin maalaus "Huuto" Wikipediassa


• mielisairaus on joskus niin raskas asia kestää, että jotkut päätyvät itsemurhaan
Lääketieteen slangilla sanottuna: suisidaaliriski on noussut.

• traumaattinen psykoosi syntyy jonkin järkyttävän iskun vuoksi (trauma=vaurio)
esim. pahoinpitely, ryöstö, raiskaus, maanjäristys, tsunami...

• neurooseja vakavampia, mutta psykooseja lievempiä mielenterveyden häiriöitä kutsutaan rajatilahäiriöiksi (border line disorder);
Hitleriä on arvioitu rajatilahäiriöiseksi.



Skitsofrenia

• tyypillisiä piirteitä:
  • harhaisuus, realiteetin puute

  • vetäytyminen omaan mielikuvitus- ja harhojen maailmaan

  • eristäytyminen muista

  • ajattelu taantuu
    (ajatukset kiertävät samaa rataa ja/tai looginen päättelykyky voi heiketä)

  • vainoharhaisuus eli paranoia

  • tunne-elämän häiriöitä ja tunneilmaisujen sopimattomuus tilanteeseen

  • minän ja ympäristön kokeminen yhdeksi
    esim. kun sairaan päässä on kauheaa, hän näkee kauheita harhoja ympäristössään:
    "Ruumiita, ruumiita, joka puolella on ruumiita"

     Googlen kuvahaku, hakusana "Schizophrenia art"

• paranoidinen skitsofrenia: epäluuloisuus ja vainoharhaisuus

• katatoninen skitsofrenia: jähmettyminen, oudot asennot ja liikkeet, irvistely



PERSOONALLISUUS-HÄIRIÖT



1. Sairaalloinen narsismi s. 363

• ihailun tarve, herkkyys

• kyvyttömyys ymmärtää muiden tarpeita, epäempaattisuus

• narsisti on äärimmäisen hyvä näyttelemään hyvää työntekijää, ihanaa aviopuolisoa, ihanaa isää,
mutta upean julkisivun takana voi olla väkivaltainen perhehelvetti





2. Psykopatia s.

• tyypillisiä piirteitä:
  • ei syyllisyydentuntoa eikä häpeää

  • ei tunne empatiaa

  • säälimätön

  • tunteeton

  • pinnallinen

  • charmikas

  • manipuloiva

  • lipevä

  • valehteleva

  • huijaava

  • suuruudenhullu

  • hyväksikäyttäjä

  • harrastaa irrallisia suhteita

  • helposti kyllästyvä

  • kylmiä rikollisia tekoja ilman mitään omatunnon soimausta tai katumusta

• diagnosoinnissa Robert Haren PCL-testi (=Psychopathy Checklist)

• psykopatia on persoonallisuushäiriö

• psykopaatin aivoissa eivät toimi kunnolla mantelitumake (=amygdala, osa limbistä järjestelmää) ja aivokuoren otsalohkon etuosat





3. Sivupersoonallisuushäiriö

• taustalla järkyttävät lapsuuden kokemukset:
  • väkivaltaa, jopa kidutusta

  • seksuaalista hyväksikäyttöä

  • ei inhimillistä lämpöä mistään –
    yksinäisyys
         
    sivupersoonallisuuksien synty auttaa kestämään tilanteen

• jokainen persoonallisuus erikoistuu tietyn tilanteen hoitamiseen

esim. sama sivupersoona ottaa aina vastaan fyysisen tai seksuaalisen väkivallan

     
yksi sivupersoona voi olla väkivaltainen muita tai itseä kohtaan (esim. viiltely)
     
yksi sivupersoona voi olla "seksipeto", joka hakee koko ajan uusia seksisuhteita


• terapia: keskustelu ja hypnoosin käyttö
tavoitteena persoonallisuuksien sulautuminen toisiinsa





MIELENTERVEYSTYÖ s. 346-353


• jako kahteen:
  1. Ehkäisevä mielenterveystyö

  2. Korjaava mielenterveystyö

• psyykkisiin ongelmiin suhtautuminen:
  1. ERISTÄMINEN

    • laitokset ja sairaalat

    • nykyään pyrkimys avohoitoon


  2. KORJAAMINEN

    • psykoterapia

    • lääkkeet

    • sosiaaliseen ympäristöön vaikuttaminen


  3. SUVAITSEMINEN

    • suvaitsemista tarvitaan erityisesti avohoidon kaudella, kun mielisairaita ei enää suljeta laitoksiin

    • sen ymmärtäminen, että ihmiset ovat mieleltään ja kohtaloiltaan erilaisia


• mielenterveystyötä edistää parhaiten ihmisten luontainen kommunikointi, huolenpito ja toisista välittäminen

• positiivinen ajattelu!




PSYKOTERAPIA
s. 346-353


= psyykkisten häiriöiden hoitamisen psykologinen menetelmä
(muut tavat ovat lääkehoito eli kemoterapia eli kemiallinen parantaminen sekä sosiaaliseen ympäristöön vaikuttaminen)

• eri koulukunnat erilaiset terapiat


• terapiasuhde:
  • kuuntelu

  • keskustelu

  • neuvominen

  • rohkaisu

  • tunteiden kokeminen ja tunnistaminen

• vapaaehtoisuus = asiakas itse haluaa
terapeuttinen allianssi = terapeutin ja asiakkaan/potilaan yhteistyösuhde


• tunteensiirto eli transferenssi:
  • tiedostamaton

  • asiakas siirtää terapeuttiinsa ennen kokemiaan tunteita
    (viha, rakkaus, epäluulo, seksuaalinen halu…).
    Esim. potilas alkaa vihata terapeuttia.
    Tai potilas rakastuu terapeuttiinsa ja/tai alkaa himoita häntä.
  • keskeistä paljastavassa terapiassa


• terapioiden perusjako:
  1. TUKEA ANTAVA TERAPIA   (=supportiivinen terapia)
    = asiakkaan tukeminen ja vahvistaminen, esim. kriisiterapia

  2. PALJASTAVA TERAPIA
    = asiakkaan/potilaan vaikeuksien tiedostamattoman taustan selvittäminen, paljastaminen ja omakohtainen ymmärtäminen, esim. psykoanalyysi




PSYKOANALYYSI
s. 350


• kehittäjä oli Sigmund Freud, psykiatri (Wien, Itävalta)


• terapian tausta:
  • egon taistelu idin viettiyllykkeitä vastaan.
    Ego torjuu yllykkeitä unohtaminen eli asia vaipuu tiedostamattomaan.
    Unohtaminen = torjunta.

  • torjunnat, tiedostamattomat motiivit ja ristiriidat ahdistus


Perinteinen psykoanalyysi


• Sigmund Freudin kehittämä


• keinot:
  1. Vapaat assosiaatiot   (=mielleyhtymät):

      = potilas kertoo sensuroimatta kaiken, mikä on kulloinkin hänen mielessään.

      Vapaat assosiaatiot mahdollistavaan tilaan pääsyä helpottaa se, että

    1. Potilas on sohvalla selällään puolimakaavassa asennossa

    2. Psykoanalyytikko on potilaan pään takana, joten potilas ei näe häntä

  2. Istunnot lähes päivittäin jopa vuosikaudet
            kallis

• Edellä olevat kohdat A ja B lisäävät taantumaa eli regressiota  (potilas taantuu lapsenkaltaiseksi)
  monen häiriön tausta on lapsuudessa

• vastarinta = potilas ei halua kertoa
lähestymme olennaista aluetta


• psykoanalyytikko joskus tulkitsee potilaan puheita, unia ym. ja auttaa täten tiedostamaan sisäisiä konflikteja
Freud:
"Unet ovat kuninkaantie piilotajuntaan."

• psykoanalyysin tavoitteena on ristiriitojen tiedostaminen ja siten pääsy ahdistuksesta vapauteen



Psykoanalyyttinen yksilöterapia


• noin 1-3 kertaa viikossa istunnot


• istuminen vastakkain
    tasavertaisuus

     
- vapaiden assosiaatioiden
- taantuman  (=regression)
- tunteensiirron  (=transferenssin)
      syvyys vähenee


• sopii myös psykoottistasoisille

• terapiaan liitetään usein tukea antavia (supportiivisia) elementtejä

• tärkeää on korjaava tunnekokemus




OPPIMISTERAPIA ≈ KÄYTTÄYTYMIS-
TERAPIA
s. 350


1. Ehdollistumis-
oppimisten käyttö
terapiassa:


A. Klassinen ehdollistuminen

POISHERKISTÄMINEN eli POIS-OPPIMINEN
pelkojen (koirapelko, lentopelko, ihmisten pelko…) poistamisessa:
Ensin näytetään vähän pelottava asia (esim. koiran kuva)
JA  jokin mukava asia (ellei muuta, niin läsnä oleva terapeutti rauhoittaa)
pelko laantuu.

           
Sitten otetaan hieman enemmän pelottava asia, esim. pehmeä koiralelu ja odotetaan pelon laantumista.
           
Sitten otetaan taas hieman enemmän pelottava asia, esim. elävä pieni koira lasin takana ja odotetaan pelon laantumista.
           
Ja näin jatketaan:
elävä pieni koira ilman lasia 10 m päässä…
elävä pieni koira ilman lasia 2 m päässä…
           
Lopulta koira on ihmisen sylissä!


VASTENMIELISYYDEN OPPIMINEN s.
Ei-toivottuun käyttäytymiseen yhdistetään epämiellyttävä ärsyke.

Tätä käytetään riippuvuuksien hoidossa (tupakka, alkoholi…),

esim. tupakasta sähköisku tai tupakka on sivelty yököttävän pahanmakuisella aineella, alkoholisteille antabus-hoito.

Antabus aiheuttaa sen, että alkoholi ei hajoa elimistössä, joten alkoholin juomisen jälkeen ihmiselle ei tulekaan se toivottu hyvä ja rento olo, vaan krapulan kaltainen tila iskee heti.
Disulfiraami eli Antabus Wikipediassa


B. Välineellinen ehdollistuminen

Potilaan palkitseminen oikeasta käyttäytymisestä ja/tai rankaiseminen väärästä käyttäytymisestä.
Esim. mielisairaalassa pisteytys: kun potilas herää ja nousee oikeaan aikaan, petaa itse sänkynsä, menee päiväsaliin aamiaiselle hoputtamatta, käyttää siistejä vaatteita, lähtee työpisteeseensä
     
saa pisteitä
     
saa etuja,
esim. pääsee kanttiiniin, pääsee retkille…
Tätä on joskus kutsuttu koirakouluterapiaksi. Tämä on ollut kuitenkin hyvin tehokas tapa vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

Tavoitteena omakohtainen tavoitteiden asetus ja palkitseminen.


2. Mallioppimisen käyttö terapiassa
- terapeutti toimii mallina, joka tekee toivotun käyttäytymisen

- usein liittyy poisherkistämiseen



KOGNITIIVINEN TERAPIA
s. 350


= uskomusten, tulkintojen ym. sisäisten mallien muuttaminen


• esim. paniikkihäiriö:


FYSIOLOGINEN       TULKINTA      SEURAUS
MUUTOS


             /---->  ”Kuolen!”      paniikki
esim.       /
sydän hakkaa
            \
             \---->  ”Ei haittaa,   rauhoittuminen
                      antaa sen
                      pompottaa"


• tulkinta- ja arviointiprosessit usein automaattisia (esitietoisia tai tiedostamattomia)

• apuna oppimisterapian keinot, esim. poisherkistäminen. Kognitiivisessa terapiassa erityishuomio tulkintaan ja tunteisiin.


• keskeisiä itseä koskevat sisäiset mallit,
esim. ”olen hyvä ja arvokas” ”olen huono ja arvoton”.

nämä ovat usein sanattomia, koska ne ovat syntyneet varhaislapsuudessa ennen puhumaan oppimista
= tiedostamaton YDINMINÄ,

kosketus voi tavoittaa sen

• yritys suojata ydinminää
ahdistus, pakkotoiminnat ym.

• tunteensiirto eli transferenssi voi tavoittaa ei-kielelliset mallit



ASIAKAS-
KESKEINEN
TERAPIA
s. 351


• kehittäjä oli amer. Carl Rogers, humanistinen psykologia

• annetaan ehdotonta arvostusta
asiakas luopuu puolustuskeinoista eli defensseistä
energia vapautuu kasvuun ja itsetoteutukseen



HAHMOTERAPIA
s. 351


• huomio ilmeisiin ja eleisiin

• tunteiden tunnistaminen


• ongelmien käsittely toiminnan avulla:
  • tilanteiden näytteleminen

  • eläytyvä kuvitteleminen = psykodraama

  • kuuma tuoli eli hot seat –menetelmä, jossa ihminen puhuu itselleen, läheiselleen, viisivuotiaalle itselleen jne. jonka kuvittelee istuvan edessään olevalla tyhjällä tuolilla.
    Tässä menetelmässä ihminen voi myös vaihtaa tuolia ja ikäänkuin puhua itselleen siten kuin toisen ajattelee/haluaa puhuvan.

• hahmoterapia ei ole syntynyt hahmopsykologiasta




TAIDETERAPIA



• taiteen (kuvataide, musiikki…) keinoin ilmaistaan sisäisiä, usein tiedostamattomia konflikteja
vapautuminen eli katarsis




RATKAISU-
KESKEINEN
TERAPIA
s. 350


• Suomessa psykiatri mm. Ben Furman


• käsillä olevan ongelman ratkaisu asiakkaan voimavarojen tunnistamisen avulla
Esim. jos asiakkaan elämä ja elämäntilanne on ollut ja on hyvin vaikea, ei vain surkutella sitä, vaan huomataan miten vahva asiakas on - hänhän on kestänyt noin pahat ja vaikeat asiat!

• pyrkii muuttamaan:
- kommunikointitapoja

- ajattelutapoja
esim. vaikeiden asioiden nimitys humoristisesti
     
ahdistusta kutsutaan vaikka nimellä "möykkynen"
     
"Mitäs sille sinun möykkyselle kuuluu?"
     
suupielet kääntyvät pakostikin ylöspäin ja voidaan puhua vaikeasta asiasta

- toimintatapoja

• toinen nimi on lyhytterapia, joskus vain yksi tapaaminen!





VERTAILE ERI TERAPIATAPOJA
Vertailu = erojen ja yhtäläisyyksien esittely
Apukysymyksiä:
  1. Mikä terapia sopii minkäkinlaiseen ongelmaan?

  2. Aika
    - mikä on lyhyin terapia?
    - mikä on pisin terapia?

  3. Raha
    - mikä on halvin terapia?
    - mikä on kallein terapia?

  4. Mieti itsellesi eri ongelmia
    Mitä menisit korjaamaan mihinkin terapiaan?





KOEALUE

Oppikirja "Lukion psykologia kurssit 1-5", uusi ops. Opintoverkko, vuoden 2016 painos

sivut
- 278-297
- 312-353 

ja tietysti tämän nettisivumme asiat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

&nnbsp;